Psykologia & logopedia 2022

Helsingin yliopistoPsykologian kandidaatti (+PsM/FM): Psykologian kandiohjelma 9

Itä-Suomen yliopisto Psykologia, PsK/PsM 10

Jyväskylän yliopisto Psykologian kandidaatti- ja maisteriohjelma, psykologian kandidaatti ja psykologian maisteri (3v+2,5v) 15

Oulun yliopisto Psykologia, psykologian tutkinto-ohjelma, psykologian kandidaatti ja maisteri 2

Tampereen yliopisto Psykologian koulutus, Psykologian kandidaatti ja maisteri (3v+2v) 10

Turun yliopistoPsykologia; psykologian kandidaatti ja maisteri 10

Åbo Akademi Psykologie magister 3

Helsingin yliopisto Humanististen tieteiden kandidaatti (+FM): Logopedian kandiohjelma 10

Itä-Suomen yliopisto Logopedia, HuK, FM 3

Tampereen yliopisto Logopedian kolutus, Humanististen tieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri (3v+2v) 8

Åbo Akademi Filosofie magister (logopedi) 3

Vierailija kirjoitti:

Miksi noin monta alapeukkua lisäpaikoille?

Itse psykan maisteriopiskelijana voin vähän avata tätä:

1. Opetuksen laatu kärsii. Esim. Jyväskylässä tulee olemaan yli 100 fuksia psykalla, joka on aivan valtavasti ja esim. aineopinnoissa ei voida enää järjestää opettajien pienryhmäopetuksia, kun opiskelijoita on liikaa. Massakurssit siis myös aineopinnoissa ja syventävissä opinnoissa lisääntyy.

2. Psykologeista ei ole pulaa. Suomi on väestöön suhteutettuna maailman psykologitihein maa. Koulupsykologipula johtuu vain siitä, että koulupsykologin työ ei ole houkuttelevaa, oppilasmäärät ovat liian suuret sekä palkka on matala suhteessa muihin psykologien töihin esim. yksityisellä. Tekijöitä kyllä siis on.

3. Harkkapaikat eivät riitä. Tilanne on jo nyt aika paha: moni psykalainen joutuu menemään harkkaan pienemmälle syrjäseudulle ja muuttamaan harkkapaikan perässä, kun omasta kaupungista ei enää löydy paikkoja.

4. Jos aloituspaikkoja lisätään ja lisätään vielä (niin kuin on jo tehty viimeiset 5-6 vuotta) psykologeilla voi olla edessä hitaampi palkkakehitys sekä jopa työttömyys isoimmilla paikkakunnilla.

Noh, onneksi ainakin itse pääsen psykologina työmarkkinoilla ennen kuin nämä aloituspaikkojen lisäykset näkyvät markkinoilla.

Kyllä psykologeilla kysyntää riittää. Ei kaikkien tarvitse olla kliinisiä psykologeja. Osa ei edes halua.

Mitkä teidän plan B:t on? Entä C:t?

Osaako joku sanoa, että nyt kun valintakoe on sähköinen, niin onko siis koko pääsykoe sähköisessä muodossa? Eli saako koetilanteessa mitään ruutupaperia? Vai pitääkö esim. loogisen päättelyn tehtävistä selvitä ilman merkintöjä? Samoin aineistotehtävissä jos kirjaa merkintöjä ylös, niin tuleeko nekin kirjata koneella? Onko jollain kokemusta esim. VAKAVA-kokeesta?

Vierailija kirjoitti:

Osaako joku sanoa, että nyt kun valintakoe on sähköinen, niin onko siis koko pääsykoe sähköisessä muodossa? Eli saako koetilanteessa mitään ruutupaperia? Vai pitääkö esim. loogisen päättelyn tehtävistä selvitä ilman merkintöjä? Samoin aineistotehtävissä jos kirjaa merkintöjä ylös, niin tuleeko nekin kirjata koneella? Onko jollain kokemusta esim. VAKAVA-kokeesta?

Kyllä pitäisi olla koko koe sähköisessä muodossa. Eihän paperikokeeseenkaan ole saanut laitettua mitään kirjoitettavaa enää vuosiin, optisella lomakkeella on menty.

Sähköisissä kokeissa on saanut suttupaperia, eiköhän saa nytkin.

Meinaatteko hommata minkäänlaista valmennusta esim. Eximialta tai Valmennuskeskukselta? Kumpi niistä olisi parempi?

Koe on muuttunut sellaiseksi, ettei valmennuskurssista ole niin selkeää hyötyä kuin aikaisemmin.

Miten valmistaudutte pääsykokeeseen?

Otatteko valmennuskursseja vai odotatteko ennakkomateriaalin julkaisua ja menette ns kylmiltään kokeeseen?

On kellään tietoa siitä, että miten suuri osa opinnoista on mahdollista tehdä täysin etänä?

Jos tietoa, että eri paikkakuntien oppilaitoksilla isoja eroja tässä, niin kerrottehan. 

Vierailija kirjoitti:

On kellään tietoa siitä, että miten suuri osa opinnoista on mahdollista tehdä täysin etänä?

Jos tietoa, että eri paikkakuntien oppilaitoksilla isoja eroja tässä, niin kerrottehan. 

Perus- ja aineopinnot voit suorittaa etänä ainakin avoimeen. Eli alkupään opinnit ovat aika etäkelpoisia. Maisteriopinnoissa on runsaasti läsnäoloa vaativia kursseja, mm. asiakastyön harjoittelua.

Ketjulaiset! Haetteko ekaa kertaa vai onko takana jo useampi hakukerta? Opiskelemaan päässeitä?

Jos olette aikaisemmin hakeneet pääsemättä, onko ollut kuitenkin lähellä tuo sisäänpääsy?

Psykologiasta valmistuu ihmisiä tutkimusten tekemiseen ihmisille. Jos ala siirrettäisiin AMK:hon ja sieltä valmistuisi tutkimusten tekijäksi (AMK), voisi tämä tervehdyttää koulutuskenttää.

Hengelliset työntekijät, työnohjaajat, erilaiset terapeutit, sosiaalityöntekijät, sosionomit, sairaanhoitajat, lähihoitajat, psykiatrit ja muut juttelevat jo ihmisen kanssa tasan samoista asioista, kuin psykologitkin, jos puhutaan terveydestä ja hyvinvoinnista.

Joku voi nyt sanoa, että psykologin ei tarvitse olla terveydenhuollossa töissä, mutta määritelmällisesti psykologi on terveydenhuollon laillistettu ammattilainen ja hänen erikoisosaamistaan on testien ja tutkimusten tekeminen.

Ihmisen ryhmäkäyttäytymistä tutkii sosiologia ja sosiaalipsykologia. Filosofia, uskonto ja teologia ovat myös keskeisiä taustatieteitä käytännön psykologian takana. Pedagogiikka on ihmismieltä koskevan tiedon soveltamista kasvatukseen ja koulutukseen ja lääketieteessä ja sairaanhoidossa hoidetaan ihmistä keskustelulla ja lääkkeillä.

Psykologialla ei ole mitään muuta yksinomaisuutta, kuin tiettyjen tutkimusten tekeminen. Tämä tutkimusten tekemislupa pitäisi tarjota jatkokurssina esim.sairaanhoitajille ja kaikille tarpeeksi kärsineille ammattilaisille, joiden pää ei enää kestä viiden vuoden yliopistoputkea. Toki muutenkin kaikki tutkinnot, joihin ei liity kädentaitoja pitäisi saada yleisten kielitutkintojen tapaan kaikille avoimilla tenteillä hankittaviksi. Työharjoittelut voisi järjestää tentin käyneille sen jälkeen, kun se on läpäisty.

Vierailija kirjoitti:

Psykologiasta valmistuu ihmisiä tutkimusten tekemiseen ihmisille. Jos ala siirrettäisiin AMK:hon ja sieltä valmistuisi tutkimusten tekijäksi (AMK), voisi tämä tervehdyttää koulutuskenttää.

Hengelliset työntekijät, työnohjaajat, erilaiset terapeutit, sosiaalityöntekijät, sosionomit, sairaanhoitajat, lähihoitajat, psykiatrit ja muut juttelevat jo ihmisen kanssa tasan samoista asioista, kuin psykologitkin, jos puhutaan terveydestä ja hyvinvoinnista.

Joku voi nyt sanoa, että psykologin ei tarvitse olla terveydenhuollossa töissä, mutta määritelmällisesti psykologi on terveydenhuollon laillistettu ammattilainen ja hänen erikoisosaamistaan on testien ja tutkimusten tekeminen.

Ihmisen ryhmäkäyttäytymistä tutkii sosiologia ja sosiaalipsykologia. Filosofia, uskonto ja teologia ovat myös keskeisiä taustatieteitä käytännön psykologian takana. Pedagogiikka on ihmismieltä koskevan tiedon soveltamista kasvatukseen ja koulutukseen ja lääketieteessä ja sairaanhoidossa hoidetaan ihmistä keskustelulla ja lääkkeillä.

Psykologialla ei ole mitään muuta yksinomaisuutta, kuin tiettyjen tutkimusten tekeminen. Tämä tutkimusten tekemislupa pitäisi tarjota jatkokurssina esim.sairaanhoitajille ja kaikille tarpeeksi kärsineille ammattilaisille, joiden pää ei enää kestä viiden vuoden yliopistoputkea. Toki muutenkin kaikki tutkinnot, joihin ei liity kädentaitoja pitäisi saada yleisten kielitutkintojen tapaan kaikille avoimilla tenteillä hankittaviksi. Työharjoittelut voisi järjestää tentin käyneille sen jälkeen, kun se on läpäisty.

Mikä tahansa alempi korkeakoulututkinto + psykan perus- ja aineopinnot (60 op) mahdollistaa hakeutumisen psykologian maisteriopintoihin. Eli ei tarvitse käydä viiden vuoden yliopistoputkea.

Millään alalla alanvaihto ei onnistu pelkällä kurssittautumisella. Ammattikorkeakoululla ja tiedekorkeakoululla on tosi iso ero opetuksen sisällössä ja lähtökohdissa. Sairaanhoitajan opintoihin ei kuulu psykologian opintoja lainkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykologiasta valmistuu ihmisiä tutkimusten tekemiseen ihmisille. Jos ala siirrettäisiin AMK:hon ja sieltä valmistuisi tutkimusten tekijäksi (AMK), voisi tämä tervehdyttää koulutuskenttää.

Hengelliset työntekijät, työnohjaajat, erilaiset terapeutit, sosiaalityöntekijät, sosionomit, sairaanhoitajat, lähihoitajat, psykiatrit ja muut juttelevat jo ihmisen kanssa tasan samoista asioista, kuin psykologitkin, jos puhutaan terveydestä ja hyvinvoinnista.

Joku voi nyt sanoa, että psykologin ei tarvitse olla terveydenhuollossa töissä, mutta määritelmällisesti psykologi on terveydenhuollon laillistettu ammattilainen ja hänen erikoisosaamistaan on testien ja tutkimusten tekeminen.

Ihmisen ryhmäkäyttäytymistä tutkii sosiologia ja sosiaalipsykologia. Filosofia, uskonto ja teologia ovat myös keskeisiä taustatieteitä käytännön psykologian takana. Pedagogiikka on ihmismieltä koskevan tiedon soveltamista kasvatukseen ja koulutukseen ja lääketieteessä ja sairaanhoidossa hoidetaan ihmistä keskustelulla ja lääkkeillä.

Psykologialla ei ole mitään muuta yksinomaisuutta, kuin tiettyjen tutkimusten tekeminen. Tämä tutkimusten tekemislupa pitäisi tarjota jatkokurssina esim.sairaanhoitajille ja kaikille tarpeeksi kärsineille ammattilaisille, joiden pää ei enää kestä viiden vuoden yliopistoputkea. Toki muutenkin kaikki tutkinnot, joihin ei liity kädentaitoja pitäisi saada yleisten kielitutkintojen tapaan kaikille avoimilla tenteillä hankittaviksi. Työharjoittelut voisi järjestää tentin käyneille sen jälkeen, kun se on läpäisty.

Mikä tahansa alempi korkeakoulututkinto + psykan perus- ja aineopinnot (60 op) mahdollistaa hakeutumisen psykologian maisteriopintoihin. Eli ei tarvitse käydä viiden vuoden yliopistoputkea.

Millään alalla alanvaihto ei onnistu pelkällä kurssittautumisella. Ammattikorkeakoululla ja tiedekorkeakoululla on tosi iso ero opetuksen sisällössä ja lähtökohdissa. Sairaanhoitajan opintoihin ei kuulu psykologian opintoja lainkaan.

Kiitoksia vastauksestasi.

Naisten itsepuolustuskurssi ja potkunyrkkeily eroavat siten, että potkunyrkkeily on urheilulaji ja monelle myös kuntoliikuntamuoto ja itsepuolustuskurssilla opetellaan nopeasti puolustamaan itseä hätätilanteessa.

Toisaalta taas potkunyrkkeily opettaa tietynlaisia itsepuolustustaitoja jopa paremmin, kunhan sitä harrastaa tarpeeksi pitkään. Tämä siis tarkoittaa sitä, että vaikka potkunyrkkeilyä ei markkinoida itsepuolustuksena eikä esitteessä aina sanota isoin kirjaimin, että "kehittää itsepuolustustaitoja" se kuitenkin sisältyy pakettiin. 

Tämä sama asia pätee sairaanhoitoon ja psykologiaan. Historiallisen tapahtumaketjun seurauksena tämä tiedekunta ja ammattiala, josta nyt puhutaan otti itselleen nimen "psykologia" 1800-luvulla ja tämänkin nimen etymologia viittaa sieluntutkimukseen; tuohon aikaan ei vielä ollut nykyisenkaltaista uskonnonvapautta ja puhuttiin vielä sieluista enemmän; sielua olikin tutkittu jo tuhansia vuosia teologiassa, taiteissa ja filosofiassa.

Tuo nimen nappaaminen on johtanut siihen, että valta sanoittaa ihmisille totuutta valtavien kokonaisuuksien hallinnasta siirtyi yhdelle kuppikunnalle ainakin heidän omassa mielessään. Jos japanilainen peliporukka kutsuu itseään Nintendoksi tai Segaksi ja suojaa tuon nimen itselleen, niin se on yksi asia, koska Nintendo on oikeasti heidän oma luomuksensa ja siihen liittyvää suojattua älyllistä omaisuutta ovat heidän pelinsä ja hahmonsa, joita muut eivät saa ilman lupaa käyttää. Tätä pidän ihan reiluna toimintana ja tällä tavalla tekijänoikeuslaki toimii.

Sen sijaan ihmismielen ja käytöksen tutkimuksen äkillinen siirtyminen yhdelle ihmisporukalle siten, että he keksivät "patentoida" porukalleen nimen "ihmismielen osaajat ry" (psykologia) on eri asia ja siihen ei välttämättä ole sinänsä liittynyt mitään röyhkeyttä, vaan ihmiset ovat hyödyntäneet heille tyypillistä taipumusta kategorisointiin ja maailman selkeyttämiseen tuolla tavalla, mutta seuraavina sukupolvina se on vaikuttanut vahvasti yhteiskuntaan ja ihmisten ajatteluun ja jopa ammattihaaveisiin. 

Ajan kanssa on syntynyt sellainen jippo tai väärinkäsitys, jossa tuo nimen varaaminen 1800-luvulla on johtanut ihmismielen tutkimuksen sekoittumiseen ja lopulta sisältymiseen psykologiaan eli tähän yhteen tiedekuntaan, vaikka ihmismieltä on tutkittu tuhansia vuosia taiteissa ja tieteissä ja jokainen aktiivista elämää viettävä älykäs ihminen millä tahansa alalla omaa valtavasti harvinaista tietoa näistä asioista, koska elämää on vaikea pelata läpi ilman ihmismielestä oppimista; sen sijaan ihminen voi pelata elämänsä pelin läpi oppimatta mitään sähköinsinööritieteestä tai arabian kielestä. Jos kohtaat sähköinsinöörin, hän lienee todellinen sähköinsinööriasioiden ymmärtäjä, mutta ihmismielen ymmärtäminen ei ole tosiasiallisesti keskittynyt yhteen kuppikuntaan. 

Eli toisin sanoen psykologian suosio oppiaineena perustuu osin filosofiseen virhepäätelmään. 

Vierailija kirjoitti:

Ketjulaiset! Haetteko ekaa kertaa vai onko takana jo useampi hakukerta? Opiskelemaan päässeitä?

Jos olette aikaisemmin hakeneet pääsemättä, onko ollut kuitenkin lähellä tuo sisäänpääsy?

Haen n:ttä kertaa. Ei vaan löydy muuta kiinnostavaa kuin logopedia. Ja kyllä, turhauttaa. Logolla pääsykoesekoilu on kuitenkin ollut vailla vertaansa jo monta vuotta, eikä aiempien vuosien kokeiden perusteella ole juuri voinut ennakoida tulevaa. Siksi ainakin omalla kohdalla koemenestyskin on vaihdellut varasijan 7 ja yli 70 välillä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykologiasta valmistuu ihmisiä tutkimusten tekemiseen ihmisille. Jos ala siirrettäisiin AMK:hon ja sieltä valmistuisi tutkimusten tekijäksi (AMK), voisi tämä tervehdyttää koulutuskenttää.

Hengelliset työntekijät, työnohjaajat, erilaiset terapeutit, sosiaalityöntekijät, sosionomit, sairaanhoitajat, lähihoitajat, psykiatrit ja muut juttelevat jo ihmisen kanssa tasan samoista asioista, kuin psykologitkin, jos puhutaan terveydestä ja hyvinvoinnista.

Joku voi nyt sanoa, että psykologin ei tarvitse olla terveydenhuollossa töissä, mutta määritelmällisesti psykologi on terveydenhuollon laillistettu ammattilainen ja hänen erikoisosaamistaan on testien ja tutkimusten tekeminen.

Ihmisen ryhmäkäyttäytymistä tutkii sosiologia ja sosiaalipsykologia. Filosofia, uskonto ja teologia ovat myös keskeisiä taustatieteitä käytännön psykologian takana. Pedagogiikka on ihmismieltä koskevan tiedon soveltamista kasvatukseen ja koulutukseen ja lääketieteessä ja sairaanhoidossa hoidetaan ihmistä keskustelulla ja lääkkeillä.

Psykologialla ei ole mitään muuta yksinomaisuutta, kuin tiettyjen tutkimusten tekeminen. Tämä tutkimusten tekemislupa pitäisi tarjota jatkokurssina esim.sairaanhoitajille ja kaikille tarpeeksi kärsineille ammattilaisille, joiden pää ei enää kestä viiden vuoden yliopistoputkea. Toki muutenkin kaikki tutkinnot, joihin ei liity kädentaitoja pitäisi saada yleisten kielitutkintojen tapaan kaikille avoimilla tenteillä hankittaviksi. Työharjoittelut voisi järjestää tentin käyneille sen jälkeen, kun se on läpäisty.

Mikä tahansa alempi korkeakoulututkinto + psykan perus- ja aineopinnot (60 op) mahdollistaa hakeutumisen psykologian maisteriopintoihin. Eli ei tarvitse käydä viiden vuoden yliopistoputkea.

Millään alalla alanvaihto ei onnistu pelkällä kurssittautumisella. Ammattikorkeakoululla ja tiedekorkeakoululla on tosi iso ero opetuksen sisällössä ja lähtökohdissa. Sairaanhoitajan opintoihin ei kuulu psykologian opintoja lainkaan.

Kuten tuossa aiemmassa viestissä on sanottu, tämä perustuu kielelliseen kikkailuun, joka on vakiintunut käyttöön.

Jos ajatellaan asiaa siltä kannalta, että psykologiassa, kuten monessa muussakin tutkinnossa tai alalla on paljon villaa ja höyheniä sekä sitten osa niitä varsinaisen työn kannalta välttämättömiä opintoja, voidaan sanoa myös niin, että psykologin opintoihin kuuluu psykologiaa vain jonkin verran. Tämä perustuu siihen, että psykologin keskeistä osaamista on tiettyjen tutkimusten tekeminen ja aika iso osa opinnoista ei käsittele tutkimusten tekemistä, vaan pintaraapaistaan useampaa ihmismieleen liittyvää ilmiötä vältellen historiallista, kulttuurillista ja ryhmäilmiökeskeistä kontekstia. Myös sairaanhoitaja voi suorittaa maksullisia tai maksuttomia kursseja ihan samoista ilmiöistä ja opinnoissaan hän joutuu toimimaan pää kylmänä hyvin monenlaisissa ympäristöissä ja näin oppii paljon ihmisyydestä.

Muista tieteistä ja taiteista löytyy sitten paljon tietoa ihmismielestä. Esim:

-historia, taidehistoria, poliittinen historia: tutkii sitä, miten ihminen on käyttäytynyt ja tulkinnut maailmaa ennen

-sosiologia ja sosiaalipsykologia: ryhmäilmiöt. Itse asiassa jotkut hyvin tunnetut ihmiskäytöksen käsitteet ovat täältä peräisin

-teologia ja uskontotiede: arvotieto, uskonnollinen käyttäytyminen ja ajattelu, ikuisuuskysymykset

-antropologia: muistuttaa sosiologiaa, mutta tutkii ihmiskansojen käytöstä kentällä

-kulttuurintutkimus: sisältää mm.naistutkimuksen; sekatiede

-taloustiede: tutkii ihmisyhteiskunnan taloudellista käyttäytymistä

-sosiaalityö: liittyy paljon sosiologiaan; Yhdysvalloissa iso osa mielenterveystyöntekijöistä on sosiaalityötaustaisia; ala, jolla on paljon kokemusperäistä tietoa ihmisen tarpeista ja ahdingosta

-kirjallisuustiede: ihmismielen tutkimista fiktion ja taiteen kautta

-viestintä: tutkii ihmisten vuorovaikutusta sisältäen mm.puheviestinnän

-kasvatustiede ja erityispedagogiikka: tutkii ihmisen käytöstä kasvatuslaitoksissa ja oppimisessa

-teatteritiede: paljon kokemusperäistä tietoa viestintään, esiintymiseen ja tunteisiin liittyvistä ilmiöistä

-liikuntatiede: kokemusperäistä ja tieteellistä tietoa ihmisen käytöksestä urheilutilanteessa, valmennuksessa ja treenaamisessa

-kielitiede: ihmismielen lähestymistä kielen kautta

-psykiatria: tarkin täsmätieto mielenterveyshäiriöiden hoitamisesta ilman rajoja

-filosofia: alkuperäinen tiede, joka tutkii oletuksia, joihin kaikki tieteet perustuvat ja on uskonnon ohella innoittanut esim.psykoterapiassa käytettyjä menetelmiä

Koska kaikki ihmisen tekeminen liittyy jollain tavalla ihmismieleen ja tietty porukka onnistui aikoinaan nappaamaan tuon psykologia-nimen käyttöön, ei ole vaikea ymmärtää miksi tuollaisen tittelin saaminen kiehtoo, koska se voi puijata ihmisen ja ennen kaikkea yleisön ajattelemaan, että käymällä kurssit ja gradun opistossa X häntä pidetään ihmismielen taikurina, joka ymmärtää ja tietää jotenkin enemmän, kuin muut ja voi kumota toisten kokemuksen ja tiedon vetoamalla titteliin.

Olen ollut tilanteissa, joissa porukka on kokoontunut käsittelemään esim.jotain taiteeseen liittyvää teemaa, josta eniten näkemystä olisi koulutuksen puolesta vaikka äidinkielen opettajalla. Mutta kun porukassa on yksi psykologi, kiitellään tätä psykologiaa opiskellutta osallistumisesta ja ikään kuin nuoleskellaan tätä ihmistä tavalla, joka mustavalkoisen elokuvan aikaan taisi liittyä pappiin, lääkäriin ja juristiin. Tämä ala on nerokkaasti markkinoitu statushommaksi tässä lähihistoriassa tai sitten ihmiset eivät vain omaa riittävää filosofista silmää katsoakseen näiden sanojen taakse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketjulaiset! Haetteko ekaa kertaa vai onko takana jo useampi hakukerta? Opiskelemaan päässeitä?

Jos olette aikaisemmin hakeneet pääsemättä, onko ollut kuitenkin lähellä tuo sisäänpääsy?

Haen n:ttä kertaa. Ei vaan löydy muuta kiinnostavaa kuin logopedia. Ja kyllä, turhauttaa. Logolla pääsykoesekoilu on kuitenkin ollut vailla vertaansa jo monta vuotta, eikä aiempien vuosien kokeiden perusteella ole juuri voinut ennakoida tulevaa. Siksi ainakin omalla kohdalla koemenestyskin on vaihdellut varasijan 7 ja yli 70 välillä. 

Saisitko yo-todistusta korotettua?

Pidän peukkuja, että tänä vuonna pääset!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketjulaiset! Haetteko ekaa kertaa vai onko takana jo useampi hakukerta? Opiskelemaan päässeitä?

Jos olette aikaisemmin hakeneet pääsemättä, onko ollut kuitenkin lähellä tuo sisäänpääsy?

Haen n:ttä kertaa. Ei vaan löydy muuta kiinnostavaa kuin logopedia. Ja kyllä, turhauttaa. Logolla pääsykoesekoilu on kuitenkin ollut vailla vertaansa jo monta vuotta, eikä aiempien vuosien kokeiden perusteella ole juuri voinut ennakoida tulevaa. Siksi ainakin omalla kohdalla koemenestyskin on vaihdellut varasijan 7 ja yli 70 välillä. 

Saisitko yo-todistusta korotettua?

Pidän peukkuja, että tänä vuonna pääset!

Kiitos, kiva kommentti. Todistuksessa on korottamisen varaa, mutta sen paikkailuun tässä elämäntilanteessa menee varmasti vielä ainakin vuosi.

Ei, maisteriopintoihin et pääse psykaan kuin AINOASTAAN pääsykokeen kautta. Terv psykologi

=Vierailija]

Vierailija kirjoitti:

Psykologiasta valmistuu ihmisiä tutkimusten tekemiseen ihmisille. Jos ala siirrettäisiin AMK:hon ja sieltä valmistuisi tutkimusten tekijäksi (AMK), voisi tämä tervehdyttää koulutuskenttää.

Hengelliset työntekijät, työnohjaajat, erilaiset terapeutit, sosiaalityöntekijät, sosionomit, sairaanhoitajat, lähihoitajat, psykiatrit ja muut juttelevat jo ihmisen kanssa tasan samoista asioista, kuin psykologitkin, jos puhutaan terveydestä ja hyvinvoinnista.

Joku voi nyt sanoa, että psykologin ei tarvitse olla terveydenhuollossa töissä, mutta määritelmällisesti psykologi on terveydenhuollon laillistettu ammattilainen ja hänen erikoisosaamistaan on testien ja tutkimusten tekeminen.

Ihmisen ryhmäkäyttäytymistä tutkii sosiologia ja sosiaalipsykologia. Filosofia, uskonto ja teologia ovat myös keskeisiä taustatieteitä käytännön psykologian takana. Pedagogiikka on ihmismieltä koskevan tiedon soveltamista kasvatukseen ja koulutukseen ja lääketieteessä ja sairaanhoidossa hoidetaan ihmistä keskustelulla ja lääkkeillä.

Psykologialla ei ole mitään muuta yksinomaisuutta, kuin tiettyjen tutkimusten tekeminen. Tämä tutkimusten tekemislupa pitäisi tarjota jatkokurssina esim.sairaanhoitajille ja kaikille tarpeeksi kärsineille ammattilaisille, joiden pää ei enää kestä viiden vuoden yliopistoputkea. Toki muutenkin kaikki tutkinnot, joihin ei liity kädentaitoja pitäisi saada yleisten kielitutkintojen tapaan kaikille avoimilla tenteillä hankittaviksi. Työharjoittelut voisi järjestää tentin käyneille sen jälkeen, kun se on läpäisty.

Mikä tahansa alempi korkeakoulututkinto + psykan perus- ja aineopinnot (60 op) mahdollistaa hakeutumisen psykologian maisteriopintoihin. Eli ei tarvitse käydä viiden vuoden yliopistoputkea.

Millään alalla alanvaihto ei onnistu pelkällä kurssittautumisella. Ammattikorkeakoululla ja tiedekorkeakoululla on tosi iso ero opetuksen sisällössä ja lähtökohdissa. Sairaanhoitajan opintoihin ei kuulu psykologian opintoja lainkaan.