Psykologia & logopedia 2022

Oikaisuvaatimusten menestymisestä juttua. Psyka ei ollut mukana, keskitytty vain oikikseen ja lääkikseen.

https://yle.fi/uutiset/3-12131642

Vierailija kirjoitti:

Onko ensikertalaisuudesta konkreettista hyötyä, jos kuitenkin hakee vain pääsykokeilla? Vain muutama paikka näyttäisi olevan varattuna ensikertalaisille pääsykoejonossa, ja niissä jonoissa myös korkeammat pisterajat verrattuna ei-ensikertalaisjonoihin. Tässä on varmaan jotain, mitä en ymmärrä? Kiitos, jos joku voi selventää.

Ei ole olemassa mitään ei-ensikertalaispaikkoja. Helsingin maisteriopintoja lukuunottamatta ensikertalainen voi tavoitella kaikkia paikkoja.

Kiitos selvennyksestä. Ymmärrän, että ensikertalaiset ovat mukana kaikissa kiintiöissä, mutta en ymmärrä miten käytännössä ensikertalaisuus vaikuttaa pääsykokeiden kautta haettaessa – kuinka konkreettinen hyöty on kyseessä, ottaen huomioon heille varattu pääsykoekiintiö? Onko siis niin, että muutama paikka on varattu ensikertalaisille, jolloin he (pääsykoemenestyksellä) kilpailevat keskenään ensin noista paikoista, ja kun ne paikat on paremmuusjärjestyksessä täytetty, loput ensikertalaiset hakijat kilpailevat muista paikoista toiskertalaisten kanssa (jolloin tässä kiintiössä ei ensikertalaisuus enää tuo etulyöntiasemaa)? Äh, ehkä olen väsynyt, mutta tämä ei nyt aukea mulle.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos selvennyksestä. Ymmärrän, että ensikertalaiset ovat mukana kaikissa kiintiöissä, mutta en ymmärrä miten käytännössä ensikertalaisuus vaikuttaa pääsykokeiden kautta haettaessa – kuinka konkreettinen hyöty on kyseessä, ottaen huomioon heille varattu pääsykoekiintiö? Onko siis niin, että muutama paikka on varattu ensikertalaisille, jolloin he (pääsykoemenestyksellä) kilpailevat keskenään ensin noista paikoista, ja kun ne paikat on paremmuusjärjestyksessä täytetty, loput ensikertalaiset hakijat kilpailevat muista paikoista toiskertalaisten kanssa (jolloin tässä kiintiössä ei ensikertalaisuus enää tuo etulyöntiasemaa)? Äh, ehkä olen väsynyt, mutta tämä ei nyt aukea mulle.

Tämä oli siis tarkoitettu vastaukseksi 122:n kommenttiin.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos selvennyksestä. Ymmärrän, että ensikertalaiset ovat mukana kaikissa kiintiöissä, mutta en ymmärrä miten käytännössä ensikertalaisuus vaikuttaa pääsykokeiden kautta haettaessa – kuinka konkreettinen hyöty on kyseessä, ottaen huomioon heille varattu pääsykoekiintiö? Onko siis niin, että muutama paikka on varattu ensikertalaisille, jolloin he (pääsykoemenestyksellä) kilpailevat keskenään ensin noista paikoista, ja kun ne paikat on paremmuusjärjestyksessä täytetty, loput ensikertalaiset hakijat kilpailevat muista paikoista toiskertalaisten kanssa (jolloin tässä kiintiössä ei ensikertalaisuus enää tuo etulyöntiasemaa)? Äh, ehkä olen väsynyt, mutta tämä ei nyt aukea mulle.

Joo, juuri noin.

Ensin täytetään ensikertalaisten kiintiö ensikertalaisten parhailla. Sen jälkeen kaikki jäljellä olevat hakijat, sekä ensi- että toiskertalaiset, otetaan paremmuusjärjestyksessä kaikkien kiintiöstä.

Jos kaikkien kiintiön pisteraja on alempi kuin ensikertalaisten kiintiön, kaikkien kiintiössä on mennyt myös ensikertalaisia. Jos pisteraja on korkeampi, viimeiset ensikertalaisten kiintiössä päässeet ovat pärjänneet heikommin kuin ekat ulosjääneet toiskertalaiset.

Joillakin aloilla, niinkin erikoisesti kuin sairaanhoitajaksi tai muuten sote-alalle, ero saattaa olla jopa kymmeniä pisteitä. Yliopiston puolella ero on pienempi, eikä ensikertalaisuus aina edes tuo etulyöntiasemaa. Hoitoalan sankka suosio toiskertalaisen keskuudessa johtuu tietysti lyhyehköstä koulutuksesta (ts. mahdollista rahoittaa opinnot) ja varmasta työllisyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä korottajat olette, kuinka monta ainetta on realistista kirjoittaa/korottaa kevään aikana, jos samalla opiskelee avoimessa psykan aineopintoja? Omista lukio-opinnoista on jo 15 vuotta aikaa :) Korkeakoulututkinto (ulkomailla suoritettu) ja akateemista työkokemusta on, joten opiskelurutiinit ovat kyllä suht kunnossa.

Olisi mukava kuulla muiden kokemuksia psykologian kirjoituksiin tai muihin kirjoituksiin/korotuksiin valmistautumisesta näin aikuisiällä tai yliopistotutkinnon jälkeen. Paljonko lukutunteja/viikkoja otti (toki jokainen oppii eri tahtiin) ja miten vertaisit tätä työmäärää pääsykokeisiin valmistautumiseen?

Tarvittavat reaalit menee parin viikon työllä. Lukio aloitetaan 16-vuotiaana, jolloin on vielä määritelmällisesti lapsi, joten materiaali on tarkoitettu lasten aivoille. Hyvin valmiiksi pureskeltua.

Matikassa ja kielessä riippuu lähtötasostasi, matikka on kuitenkin ihan pelkkää työtä. Joudut myös opettelemaan matikkaeditorin ja symbolisen laskimen käytön. Kumpikaan ei ole vaikeaa, mutta ne pitää vaan käydä läpi.

Todennäköisesti olet opiskellut englanniksi, joten eiköhän E pätkähdä suoraan, L on haastava ja vaatii kaikkien kielioppiknoppien tietämisen. Enemmän pisteitä helpommalla saat uudella reaalilla.

En nyt yhtään muista minä vuonna äikkä muuttui, oletko kirjoittanut vanhat kaksi ainetta vai nykyisen tekstianalyysin osion sisältävän. Jos et, sekin pitää opetella.

Kuinka paljon sun pitäisi korottaa?

Kiitos vastauksesta, hyviä pointteja! Edessä olisi kaikkien aineiden korotus. Matikan lähtötaso on aika heikko, joten työsarkaa olisi. Lienee kuitenkin mahdollista. Aiemmat opinnot ovat tosiaan enkuksi ja enkku myös työ-/kotikieli viimeiset 10 vuotta, joten se on suht vahvoilla joo. Äikkäkin on vanhaa mallia, joten tosiaan se tekstianalyysi pitäisi opetella. Tuntuu siis siltä, että paljon olisi tekemistä, ja siksi alun perin ajattelin hakea vain pääsykokeilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos selvennyksestä. Ymmärrän, että ensikertalaiset ovat mukana kaikissa kiintiöissä, mutta en ymmärrä miten käytännössä ensikertalaisuus vaikuttaa pääsykokeiden kautta haettaessa – kuinka konkreettinen hyöty on kyseessä, ottaen huomioon heille varattu pääsykoekiintiö? Onko siis niin, että muutama paikka on varattu ensikertalaisille, jolloin he (pääsykoemenestyksellä) kilpailevat keskenään ensin noista paikoista, ja kun ne paikat on paremmuusjärjestyksessä täytetty, loput ensikertalaiset hakijat kilpailevat muista paikoista toiskertalaisten kanssa (jolloin tässä kiintiössä ei ensikertalaisuus enää tuo etulyöntiasemaa)? Äh, ehkä olen väsynyt, mutta tämä ei nyt aukea mulle.

Joo, juuri noin.

Ensin täytetään ensikertalaisten kiintiö ensikertalaisten parhailla. Sen jälkeen kaikki jäljellä olevat hakijat, sekä ensi- että toiskertalaiset, otetaan paremmuusjärjestyksessä kaikkien kiintiöstä.

Jos kaikkien kiintiön pisteraja on alempi kuin ensikertalaisten kiintiön, kaikkien kiintiössä on mennyt myös ensikertalaisia. Jos pisteraja on korkeampi, viimeiset ensikertalaisten kiintiössä päässeet ovat pärjänneet heikommin kuin ekat ulosjääneet toiskertalaiset.

Joillakin aloilla, niinkin erikoisesti kuin sairaanhoitajaksi tai muuten sote-alalle, ero saattaa olla jopa kymmeniä pisteitä. Yliopiston puolella ero on pienempi, eikä ensikertalaisuus aina edes tuo etulyöntiasemaa. Hoitoalan sankka suosio toiskertalaisen keskuudessa johtuu tietysti lyhyehköstä koulutuksesta (ts. mahdollista rahoittaa opinnot) ja varmasta työllisyydestä.

Ensikertalainen on aina etulyöntiasemassa, koska tavoiteltavissa olevia paikkoja on niin paljon enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä korottajat olette, kuinka monta ainetta on realistista kirjoittaa/korottaa kevään aikana, jos samalla opiskelee avoimessa psykan aineopintoja? Omista lukio-opinnoista on jo 15 vuotta aikaa :) Korkeakoulututkinto (ulkomailla suoritettu) ja akateemista työkokemusta on, joten opiskelurutiinit ovat kyllä suht kunnossa.

Olisi mukava kuulla muiden kokemuksia psykologian kirjoituksiin tai muihin kirjoituksiin/korotuksiin valmistautumisesta näin aikuisiällä tai yliopistotutkinnon jälkeen. Paljonko lukutunteja/viikkoja otti (toki jokainen oppii eri tahtiin) ja miten vertaisit tätä työmäärää pääsykokeisiin valmistautumiseen?

Tarvittavat reaalit menee parin viikon työllä. Lukio aloitetaan 16-vuotiaana, jolloin on vielä määritelmällisesti lapsi, joten materiaali on tarkoitettu lasten aivoille. Hyvin valmiiksi pureskeltua.

Matikassa ja kielessä riippuu lähtötasostasi, matikka on kuitenkin ihan pelkkää työtä. Joudut myös opettelemaan matikkaeditorin ja symbolisen laskimen käytön. Kumpikaan ei ole vaikeaa, mutta ne pitää vaan käydä läpi.

Todennäköisesti olet opiskellut englanniksi, joten eiköhän E pätkähdä suoraan, L on haastava ja vaatii kaikkien kielioppiknoppien tietämisen. Enemmän pisteitä helpommalla saat uudella reaalilla.

En nyt yhtään muista minä vuonna äikkä muuttui, oletko kirjoittanut vanhat kaksi ainetta vai nykyisen tekstianalyysin osion sisältävän. Jos et, sekin pitää opetella.

Kuinka paljon sun pitäisi korottaa?

Kiitos vastauksesta, hyviä pointteja! Edessä olisi kaikkien aineiden korotus. Matikan lähtötaso on aika heikko, joten työsarkaa olisi. Lienee kuitenkin mahdollista. Aiemmat opinnot ovat tosiaan enkuksi ja enkku myös työ-/kotikieli viimeiset 10 vuotta, joten se on suht vahvoilla joo. Äikkäkin on vanhaa mallia, joten tosiaan se tekstianalyysi pitäisi opetella. Tuntuu siis siltä, että paljon olisi tekemistä, ja siksi alun perin ajattelin hakea vain pääsykokeilla.

Enitenhän se sitten on tosta matikasta kiinni. Sulle riittää lyhyt, kun tulee niin hyvin pisteitä muista, eiköhän enkusta älläkin tuolla taustalla. Matikkaan suosituin on sellainen nelikirjaiminen valmennusfirma ja sen itseopiskelusovellus. Ei maksa kuin kymppejä. Heillä on myös äikkään ja historiaan (se paljon pisteitä antava reaali) materiaalit, niiden laadusta en tiedä.

Kyllä sinuna lähtisin tavoittelemaan kaikkien kirjoitusten korottamista keväällä, koska lukuaikaa on vielä 5 kk.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä korottajat olette, kuinka monta ainetta on realistista kirjoittaa/korottaa kevään aikana, jos samalla opiskelee avoimessa psykan aineopintoja? Omista lukio-opinnoista on jo 15 vuotta aikaa :) Korkeakoulututkinto (ulkomailla suoritettu) ja akateemista työkokemusta on, joten opiskelurutiinit ovat kyllä suht kunnossa.

Olisi mukava kuulla muiden kokemuksia psykologian kirjoituksiin tai muihin kirjoituksiin/korotuksiin valmistautumisesta näin aikuisiällä tai yliopistotutkinnon jälkeen. Paljonko lukutunteja/viikkoja otti (toki jokainen oppii eri tahtiin) ja miten vertaisit tätä työmäärää pääsykokeisiin valmistautumiseen?

Tarvittavat reaalit menee parin viikon työllä. Lukio aloitetaan 16-vuotiaana, jolloin on vielä määritelmällisesti lapsi, joten materiaali on tarkoitettu lasten aivoille. Hyvin valmiiksi pureskeltua.

Matikassa ja kielessä riippuu lähtötasostasi, matikka on kuitenkin ihan pelkkää työtä. Joudut myös opettelemaan matikkaeditorin ja symbolisen laskimen käytön. Kumpikaan ei ole vaikeaa, mutta ne pitää vaan käydä läpi.

Todennäköisesti olet opiskellut englanniksi, joten eiköhän E pätkähdä suoraan, L on haastava ja vaatii kaikkien kielioppiknoppien tietämisen. Enemmän pisteitä helpommalla saat uudella reaalilla.

En nyt yhtään muista minä vuonna äikkä muuttui, oletko kirjoittanut vanhat kaksi ainetta vai nykyisen tekstianalyysin osion sisältävän. Jos et, sekin pitää opetella.

Kuinka paljon sun pitäisi korottaa?

Kiitos vastauksesta, hyviä pointteja! Edessä olisi kaikkien aineiden korotus. Matikan lähtötaso on aika heikko, joten työsarkaa olisi. Lienee kuitenkin mahdollista. Aiemmat opinnot ovat tosiaan enkuksi ja enkku myös työ-/kotikieli viimeiset 10 vuotta, joten se on suht vahvoilla joo. Äikkäkin on vanhaa mallia, joten tosiaan se tekstianalyysi pitäisi opetella. Tuntuu siis siltä, että paljon olisi tekemistä, ja siksi alun perin ajattelin hakea vain pääsykokeilla.

Enitenhän se sitten on tosta matikasta kiinni. Sulle riittää lyhyt, kun tulee niin hyvin pisteitä muista, eiköhän enkusta älläkin tuolla taustalla. Matikkaan suosituin on sellainen nelikirjaiminen valmennusfirma ja sen itseopiskelusovellus. Ei maksa kuin kymppejä. Heillä on myös äikkään ja historiaan (se paljon pisteitä antava reaali) materiaalit, niiden laadusta en tiedä.

Kyllä sinuna lähtisin tavoittelemaan kaikkien kirjoitusten korottamista keväällä, koska lukuaikaa on vielä 5 kk.

Mä oon nyt aikuisena (reilu kolmikymppinen) suorittamassa aikuislukiota ja kaks kirjoitus kertaa takana sekä keväällä kolmas edessä. Taustalla mulla on ammattikoulu, jonka jälkeen ammattikorkeaa, jost a lipesin työelämään niin et se jäi kesken jo hyvissä ajoin ennen 2014 ja ensikertalaisuus siksi tallella. Sen verran olen eri mieltä, että M ja sitä huonommat kyl saa reaaleistakin parin viikon lukemisella, mut E ja etenkään L ei kyl tule, jos ei ole jotenkin poikkeuksellisen lahjakas oppija. Ennen ehkä tullut helpommin, mut nyt se yo-todistuksella haku, kun on se pääväylä korkeakouluihin niin niihin panostetaan jo nuorena ihan eri tavalla kuin ennen. Pidän silti mielekkäänä tapana tätä todistushakua itelle, kun se E tai L kyllä on tähän asti kirjoitetuista aineista tullut, kun muutaman kuukauden saanut kirjoituksiin lukea. Keväällä pitäs sit vielä onnistua niin pitäis olla todistushausta paikka itelle ens vuoden haussa 😊 Sen verran jo hyvin mennyt, et enää ei yhtään L tarvi ja kestäis yks M tulla myös.

Kun taustalla on yliopistotkinto, ei ällän saaminen lukureaalista vaadi poikkeuksellisia oppimiskykyjä. Ne kyvyt on hiottu siellä yliopistossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä korottajat olette, kuinka monta ainetta on realistista kirjoittaa/korottaa kevään aikana, jos samalla opiskelee avoimessa psykan aineopintoja? Omista lukio-opinnoista on jo 15 vuotta aikaa :) Korkeakoulututkinto (ulkomailla suoritettu) ja akateemista työkokemusta on, joten opiskelurutiinit ovat kyllä suht kunnossa.

Olisi mukava kuulla muiden kokemuksia psykologian kirjoituksiin tai muihin kirjoituksiin/korotuksiin valmistautumisesta näin aikuisiällä tai yliopistotutkinnon jälkeen. Paljonko lukutunteja/viikkoja otti (toki jokainen oppii eri tahtiin) ja miten vertaisit tätä työmäärää pääsykokeisiin valmistautumiseen?

Tarvittavat reaalit menee parin viikon työllä. Lukio aloitetaan 16-vuotiaana, jolloin on vielä määritelmällisesti lapsi, joten materiaali on tarkoitettu lasten aivoille. Hyvin valmiiksi pureskeltua.

Matikassa ja kielessä riippuu lähtötasostasi, matikka on kuitenkin ihan pelkkää työtä. Joudut myös opettelemaan matikkaeditorin ja symbolisen laskimen käytön. Kumpikaan ei ole vaikeaa, mutta ne pitää vaan käydä läpi.

Todennäköisesti olet opiskellut englanniksi, joten eiköhän E pätkähdä suoraan, L on haastava ja vaatii kaikkien kielioppiknoppien tietämisen. Enemmän pisteitä helpommalla saat uudella reaalilla.

En nyt yhtään muista minä vuonna äikkä muuttui, oletko kirjoittanut vanhat kaksi ainetta vai nykyisen tekstianalyysin osion sisältävän. Jos et, sekin pitää opetella.

Kuinka paljon sun pitäisi korottaa?

Kiitos vastauksesta, hyviä pointteja! Edessä olisi kaikkien aineiden korotus. Matikan lähtötaso on aika heikko, joten työsarkaa olisi. Lienee kuitenkin mahdollista. Aiemmat opinnot ovat tosiaan enkuksi ja enkku myös työ-/kotikieli viimeiset 10 vuotta, joten se on suht vahvoilla joo. Äikkäkin on vanhaa mallia, joten tosiaan se tekstianalyysi pitäisi opetella. Tuntuu siis siltä, että paljon olisi tekemistä, ja siksi alun perin ajattelin hakea vain pääsykokeilla.

Enitenhän se sitten on tosta matikasta kiinni. Sulle riittää lyhyt, kun tulee niin hyvin pisteitä muista, eiköhän enkusta älläkin tuolla taustalla. Matikkaan suosituin on sellainen nelikirjaiminen valmennusfirma ja sen itseopiskelusovellus. Ei maksa kuin kymppejä. Heillä on myös äikkään ja historiaan (se paljon pisteitä antava reaali) materiaalit, niiden laadusta en tiedä.

Kyllä sinuna lähtisin tavoittelemaan kaikkien kirjoitusten korottamista keväällä, koska lukuaikaa on vielä 5 kk.

Mä oon nyt aikuisena (reilu kolmikymppinen) suorittamassa aikuislukiota ja kaks kirjoitus kertaa takana sekä keväällä kolmas edessä. Taustalla mulla on ammattikoulu, jonka jälkeen ammattikorkeaa, jost a lipesin työelämään niin et se jäi kesken jo hyvissä ajoin ennen 2014 ja ensikertalaisuus siksi tallella. Sen verran olen eri mieltä, että M ja sitä huonommat kyl saa reaaleistakin parin viikon lukemisella, mut E ja etenkään L ei kyl tule, jos ei ole jotenkin poikkeuksellisen lahjakas oppija. Ennen ehkä tullut helpommin, mut nyt se yo-todistuksella haku, kun on se pääväylä korkeakouluihin niin niihin panostetaan jo nuorena ihan eri tavalla kuin ennen. Pidän silti mielekkäänä tapana tätä todistushakua itelle, kun se E tai L kyllä on tähän asti kirjoitetuista aineista tullut, kun muutaman kuukauden saanut kirjoituksiin lukea. Keväällä pitäs sit vielä onnistua niin pitäis olla todistushausta paikka itelle ens vuoden haussa 😊 Sen verran jo hyvin mennyt, et enää ei yhtään L tarvi ja kestäis yks M tulla myös.

Hieno juttu, onneksi olkoon! Onnea vielä kevään kirjoituksiin :) Miten käytännössä valmistauduit? Kävitkö ensin lukion kurssit ja/tai osallistuitko tämän lisäksi johonkin valmennukseen tai käytit opiskelun tukena esim. jotain sovellusta? Mitkä aineet kirjoitit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä korottajat olette, kuinka monta ainetta on realistista kirjoittaa/korottaa kevään aikana, jos samalla opiskelee avoimessa psykan aineopintoja? Omista lukio-opinnoista on jo 15 vuotta aikaa :) Korkeakoulututkinto (ulkomailla suoritettu) ja akateemista työkokemusta on, joten opiskelurutiinit ovat kyllä suht kunnossa.

Olisi mukava kuulla muiden kokemuksia psykologian kirjoituksiin tai muihin kirjoituksiin/korotuksiin valmistautumisesta näin aikuisiällä tai yliopistotutkinnon jälkeen. Paljonko lukutunteja/viikkoja otti (toki jokainen oppii eri tahtiin) ja miten vertaisit tätä työmäärää pääsykokeisiin valmistautumiseen?

Tarvittavat reaalit menee parin viikon työllä. Lukio aloitetaan 16-vuotiaana, jolloin on vielä määritelmällisesti lapsi, joten materiaali on tarkoitettu lasten aivoille. Hyvin valmiiksi pureskeltua.

Matikassa ja kielessä riippuu lähtötasostasi, matikka on kuitenkin ihan pelkkää työtä. Joudut myös opettelemaan matikkaeditorin ja symbolisen laskimen käytön. Kumpikaan ei ole vaikeaa, mutta ne pitää vaan käydä läpi.

Todennäköisesti olet opiskellut englanniksi, joten eiköhän E pätkähdä suoraan, L on haastava ja vaatii kaikkien kielioppiknoppien tietämisen. Enemmän pisteitä helpommalla saat uudella reaalilla.

En nyt yhtään muista minä vuonna äikkä muuttui, oletko kirjoittanut vanhat kaksi ainetta vai nykyisen tekstianalyysin osion sisältävän. Jos et, sekin pitää opetella.

Kuinka paljon sun pitäisi korottaa?

Kiitos vastauksesta, hyviä pointteja! Edessä olisi kaikkien aineiden korotus. Matikan lähtötaso on aika heikko, joten työsarkaa olisi. Lienee kuitenkin mahdollista. Aiemmat opinnot ovat tosiaan enkuksi ja enkku myös työ-/kotikieli viimeiset 10 vuotta, joten se on suht vahvoilla joo. Äikkäkin on vanhaa mallia, joten tosiaan se tekstianalyysi pitäisi opetella. Tuntuu siis siltä, että paljon olisi tekemistä, ja siksi alun perin ajattelin hakea vain pääsykokeilla.

Enitenhän se sitten on tosta matikasta kiinni. Sulle riittää lyhyt, kun tulee niin hyvin pisteitä muista, eiköhän enkusta älläkin tuolla taustalla. Matikkaan suosituin on sellainen nelikirjaiminen valmennusfirma ja sen itseopiskelusovellus. Ei maksa kuin kymppejä. Heillä on myös äikkään ja historiaan (se paljon pisteitä antava reaali) materiaalit, niiden laadusta en tiedä.

Kyllä sinuna lähtisin tavoittelemaan kaikkien kirjoitusten korottamista keväällä, koska lukuaikaa on vielä 5 kk.

Mä oon nyt aikuisena (reilu kolmikymppinen) suorittamassa aikuislukiota ja kaks kirjoitus kertaa takana sekä keväällä kolmas edessä. Taustalla mulla on ammattikoulu, jonka jälkeen ammattikorkeaa, jost a lipesin työelämään niin et se jäi kesken jo hyvissä ajoin ennen 2014 ja ensikertalaisuus siksi tallella. Sen verran olen eri mieltä, että M ja sitä huonommat kyl saa reaaleistakin parin viikon lukemisella, mut E ja etenkään L ei kyl tule, jos ei ole jotenkin poikkeuksellisen lahjakas oppija. Ennen ehkä tullut helpommin, mut nyt se yo-todistuksella haku, kun on se pääväylä korkeakouluihin niin niihin panostetaan jo nuorena ihan eri tavalla kuin ennen. Pidän silti mielekkäänä tapana tätä todistushakua itelle, kun se E tai L kyllä on tähän asti kirjoitetuista aineista tullut, kun muutaman kuukauden saanut kirjoituksiin lukea. Keväällä pitäs sit vielä onnistua niin pitäis olla todistushausta paikka itelle ens vuoden haussa 😊 Sen verran jo hyvin mennyt, et enää ei yhtään L tarvi ja kestäis yks M tulla myös.

Hieno juttu, onneksi olkoon! Onnea vielä kevään kirjoituksiin :) Miten käytännössä valmistauduit? Kävitkö ensin lukion kurssit ja/tai osallistuitko tämän lisäksi johonkin valmennukseen tai käytit opiskelun tukena esim. jotain sovellusta? Mitkä aineet kirjoitit?

Tuon aiemman ammattitutkinnon takia ei ole onneksi tarvinut käydä muita kuin niitä aineita, jotka aion kirjoittaa. Psykasta kävin kaikki kurssit + yhden syventävän ja abikurssin, äikästä pakolliset + abikurssit. Uskonnosta kävin vain yhden kurssin kuudesta ja opiskelin loput itse. Jäljellä olevista aineista pitkästä matikasta ja enkusta käyn vielä kursseja ennen kevättä, niistä käyn kaikki pakolliset + abikurssit. Matikasta lisäksi kolme syventävää työn alla. Eli näin pikaisesti laskettuna selviän 36 kurssin käymisellä. En ole aikuislukion kursseja kummempia valmennuksia käynyt, mutta enkusta on wordive käytössä. Jos ei olisi pakko, niin lukisin itse ja kävisin vain abikurssit, sillä tunneilla mennään niin nopeaa, että se oppiminen tapahtuu sit omalla ajalla. Tyyliin hypitään kokonaisten kappaleiden yli. Quizlettia olen käyttänyt kielissä ja reaaleissa yhtenä teknisenä apu keinona päntätä käsitteitä muistiin. Taktiikkana mulla on, et yks reaali kerralla, sillä niissä on eniten pänttäämistä ja pitkä matikka viimeiseksi enkun kanssa, jota saan nyt 5 kk rauhassa laskea ennen kevään kirjoituksia. Reaalehin valmistauduin syvälliseen ymmärtämään pyrkivällä opiskelutyylillä + pinnallisella ulkoa opettelulla eli et osaan määritellä kaikki käsitteet. Harjoittelin myös tosi moneen mahdolliseen kysymykseen valmiita essee vastauksia ja tutkin sekä kyselin opettajilta tarkkaan hyvien vastauksien piirteistä. Tahdoin vetää varman päälle, sillä onhan tämä pääsykokeisiin verrattuna jo muutenkin melko pitkä tie yrittää sisään. Mutta mietin, että moni ei pääse kahdella ekalla hakemisella, joten tämä olisi minulle parempi tapa. Etenkin, kun opiskelussa itsessäänkin oli opettelemista, josta on hyötyä sit yliopistossakin.

Jos joku haluaa lähteä tälle tielle, niin suosittelen kyllä. Sillä tässä ei tarvi olla L tai E saamiseksi siellä muutaman onnekkaan joukossa, kuten pääsykokeissa sisään pääsemiseksi pitää olla. Mutta kyllä tässäkin tulee niitä luovuttamisen tunteita, kun lähes kaikki illat menee koululla ja viikonloput läksyjen teossa tai kokeisiin lukiessa. Vaatii myös aikamoista itseohjautuvuutta, sillä olet tämän projektin kanssa aika totaalisen yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä korottajat olette, kuinka monta ainetta on realistista kirjoittaa/korottaa kevään aikana, jos samalla opiskelee avoimessa psykan aineopintoja? Omista lukio-opinnoista on jo 15 vuotta aikaa :) Korkeakoulututkinto (ulkomailla suoritettu) ja akateemista työkokemusta on, joten opiskelurutiinit ovat kyllä suht kunnossa.

Olisi mukava kuulla muiden kokemuksia psykologian kirjoituksiin tai muihin kirjoituksiin/korotuksiin valmistautumisesta näin aikuisiällä tai yliopistotutkinnon jälkeen. Paljonko lukutunteja/viikkoja otti (toki jokainen oppii eri tahtiin) ja miten vertaisit tätä työmäärää pääsykokeisiin valmistautumiseen?

Tarvittavat reaalit menee parin viikon työllä. Lukio aloitetaan 16-vuotiaana, jolloin on vielä määritelmällisesti lapsi, joten materiaali on tarkoitettu lasten aivoille. Hyvin valmiiksi pureskeltua.

Matikassa ja kielessä riippuu lähtötasostasi, matikka on kuitenkin ihan pelkkää työtä. Joudut myös opettelemaan matikkaeditorin ja symbolisen laskimen käytön. Kumpikaan ei ole vaikeaa, mutta ne pitää vaan käydä läpi.

Todennäköisesti olet opiskellut englanniksi, joten eiköhän E pätkähdä suoraan, L on haastava ja vaatii kaikkien kielioppiknoppien tietämisen. Enemmän pisteitä helpommalla saat uudella reaalilla.

En nyt yhtään muista minä vuonna äikkä muuttui, oletko kirjoittanut vanhat kaksi ainetta vai nykyisen tekstianalyysin osion sisältävän. Jos et, sekin pitää opetella.

Kuinka paljon sun pitäisi korottaa?

Kiitos vastauksesta, hyviä pointteja! Edessä olisi kaikkien aineiden korotus. Matikan lähtötaso on aika heikko, joten työsarkaa olisi. Lienee kuitenkin mahdollista. Aiemmat opinnot ovat tosiaan enkuksi ja enkku myös työ-/kotikieli viimeiset 10 vuotta, joten se on suht vahvoilla joo. Äikkäkin on vanhaa mallia, joten tosiaan se tekstianalyysi pitäisi opetella. Tuntuu siis siltä, että paljon olisi tekemistä, ja siksi alun perin ajattelin hakea vain pääsykokeilla.

Enitenhän se sitten on tosta matikasta kiinni. Sulle riittää lyhyt, kun tulee niin hyvin pisteitä muista, eiköhän enkusta älläkin tuolla taustalla. Matikkaan suosituin on sellainen nelikirjaiminen valmennusfirma ja sen itseopiskelusovellus. Ei maksa kuin kymppejä. Heillä on myös äikkään ja historiaan (se paljon pisteitä antava reaali) materiaalit, niiden laadusta en tiedä.

Kyllä sinuna lähtisin tavoittelemaan kaikkien kirjoitusten korottamista keväällä, koska lukuaikaa on vielä 5 kk.

Olet oikeassa, kiitos kannustuksesta!

Tämä jatkuva aloituspaikkojen nostaminen kyllä huolestuttaa. Toki hakijoille kiva juttu, mutta opiskelijoille ja valmistuville ei. Suomi on jo väestöön suhteutettuna maailman psykologirikkain maa. Esim. koulupsykologipula on vain kohtaanto-ongelma, jossa koulupsykologin työ ei ole houkuttelevaa, sillä palkka ja arvostus ovat matalia ja oppilasmäärät paikoittain käsittämättömän suuret. Myös usein olet ainoa oman ammattikuntasi edustasi koululla eli kollegiaalista tukea ei heru. Yksityinen sektori vetää puoleen paljon enemmän. 

Nyt jo opiskelijoilla on vaikeuksia löytää harkkapaikkoja, kun etsijöitä on niin paljon. Toivottavasti tämä aloituspaikkojen nosto pysähtyy koska kohta meitä psykologeja kohtaa akateeminen työttömyys, taas.

Kurjaa, että kohta jyväskylässä on yli 100 aloituspaikkaa.

Psykologian ja logopedian yhteinen kirjallinen valintakoe järjestetään Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoissa keskiviikkona 25.5.2022 klo 9.00–12.00.

Hakijan tulee sitovasti ilmoittaa valitsemansa koepaikkakunta hakulomakkeella. Valintaa ei voi muuttaa hakuajan päättymisen jälkeen.

Valintakoe on yksiosainen ja kestää kolme tuntia. Valintakokeessa voi olla sekä monivalintatehtäviä että muun tyyppisiä tehtäviä. Tarkemmat vaatimukset julkaistaan myöhemmin valintayhteistyön sivuilla.

Tehtävät edellyttävät valintakoevaatimuksena olevan ennakkomateriaalin ja kokeessa jaettavan aineiston ymmärtämistä ja soveltamiskykyä, tieteellisen ajattelutavan ja menetelmien ymmärtämistä, aineistojen tulkintaa sekä päättely- ja oivalluskykyä siinä laajuudessa kuin asiat on esitetty valintakokeen ennakkomateriaalissa ja/tai kokeessa jaettavassa aineistossa. Valintakokeessa voi olla myös laskemista vaativia tehtäviä.

Valintakoevaatimuksena oleva ennakkomateriaali julkaistaan keskiviikkona 27.4.2022 klo 12.00 psykologian ja logopedian valintakoeyhteistyön nettisivuilla. Ennakkomateriaali ei ole käytettävissä valintakokeessa. Ennakkomateriaali ja/tai kokeessa jaettava aineisto voivat sisältää suomen- ja ruotsinkielisen aineiston lisäksi tai sijaan englanninkielistä aineistoa. Mikäli englanninkielistä aineistoa on, julkaistaan sen yhteydessä ydintermien käännökset.

Hakijoiden käyttöön annetaan perustaskulaskin (ns. nelilaskin) kokeen ajaksi. Laskimessa on neliöjuuri- ja muistitoiminnot. Omia taskulaskimia ei saa käyttää kokeessa. Kokeessa voidaan antaa myös taulukoita, kuvia ja kaavoja.

Vinkkivitosena heitän, että kasvatuspsykologia kannattaa ottaa vaihtoehdoksi, jos psykologia kiinnostaa, mutta juuri psykologi ei oo välttämättä se unelma-ammatti ! Ja vielä lisäyksenä kun listassa ei ollut mainittu, niin ensi vuonna nimike vaihtuu oppimistieteiksi, sisältökin ilmeisesti jonkin verran muuttuu, mutta kannattaa käyä tsekkaamassa :) t.monta vuotta psykalle hakenut kasvatuspsykologian opiskelija joka on enemmän kuin oikeessa paikassa

Joo viestejä ei voi muokata jälkikäteen. Minäkin huomasin tuon oppimistieteen samalla kun poimin nuo pääsykoetiedot tänne.

Tästä se taas lähtee, kalenteriin voi merkitä jo päivät! Toiskertalaiset huom, materiaali julkaistaan taas ystävällisesti niin, että voi ottaa kesälomaa sen lukemiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä korottajat olette, kuinka monta ainetta on realistista kirjoittaa/korottaa kevään aikana, jos samalla opiskelee avoimessa psykan aineopintoja? Omista lukio-opinnoista on jo 15 vuotta aikaa :) Korkeakoulututkinto (ulkomailla suoritettu) ja akateemista työkokemusta on, joten opiskelurutiinit ovat kyllä suht kunnossa.

Olisi mukava kuulla muiden kokemuksia psykologian kirjoituksiin tai muihin kirjoituksiin/korotuksiin valmistautumisesta näin aikuisiällä tai yliopistotutkinnon jälkeen. Paljonko lukutunteja/viikkoja otti (toki jokainen oppii eri tahtiin) ja miten vertaisit tätä työmäärää pääsykokeisiin valmistautumiseen?

Tarvittavat reaalit menee parin viikon työllä. Lukio aloitetaan 16-vuotiaana, jolloin on vielä määritelmällisesti lapsi, joten materiaali on tarkoitettu lasten aivoille. Hyvin valmiiksi pureskeltua.

Matikassa ja kielessä riippuu lähtötasostasi, matikka on kuitenkin ihan pelkkää työtä. Joudut myös opettelemaan matikkaeditorin ja symbolisen laskimen käytön. Kumpikaan ei ole vaikeaa, mutta ne pitää vaan käydä läpi.

Todennäköisesti olet opiskellut englanniksi, joten eiköhän E pätkähdä suoraan, L on haastava ja vaatii kaikkien kielioppiknoppien tietämisen. Enemmän pisteitä helpommalla saat uudella reaalilla.

En nyt yhtään muista minä vuonna äikkä muuttui, oletko kirjoittanut vanhat kaksi ainetta vai nykyisen tekstianalyysin osion sisältävän. Jos et, sekin pitää opetella.

Kuinka paljon sun pitäisi korottaa?

Kiitos vastauksesta, hyviä pointteja! Edessä olisi kaikkien aineiden korotus. Matikan lähtötaso on aika heikko, joten työsarkaa olisi. Lienee kuitenkin mahdollista. Aiemmat opinnot ovat tosiaan enkuksi ja enkku myös työ-/kotikieli viimeiset 10 vuotta, joten se on suht vahvoilla joo. Äikkäkin on vanhaa mallia, joten tosiaan se tekstianalyysi pitäisi opetella. Tuntuu siis siltä, että paljon olisi tekemistä, ja siksi alun perin ajattelin hakea vain pääsykokeilla.

Enitenhän se sitten on tosta matikasta kiinni. Sulle riittää lyhyt, kun tulee niin hyvin pisteitä muista, eiköhän enkusta älläkin tuolla taustalla. Matikkaan suosituin on sellainen nelikirjaiminen valmennusfirma ja sen itseopiskelusovellus. Ei maksa kuin kymppejä. Heillä on myös äikkään ja historiaan (se paljon pisteitä antava reaali) materiaalit, niiden laadusta en tiedä.

Kyllä sinuna lähtisin tavoittelemaan kaikkien kirjoitusten korottamista keväällä, koska lukuaikaa on vielä 5 kk.

Mä oon nyt aikuisena (reilu kolmikymppinen) suorittamassa aikuislukiota ja kaks kirjoitus kertaa takana sekä keväällä kolmas edessä. Taustalla mulla on ammattikoulu, jonka jälkeen ammattikorkeaa, jost a lipesin työelämään niin et se jäi kesken jo hyvissä ajoin ennen 2014 ja ensikertalaisuus siksi tallella. Sen verran olen eri mieltä, että M ja sitä huonommat kyl saa reaaleistakin parin viikon lukemisella, mut E ja etenkään L ei kyl tule, jos ei ole jotenkin poikkeuksellisen lahjakas oppija. Ennen ehkä tullut helpommin, mut nyt se yo-todistuksella haku, kun on se pääväylä korkeakouluihin niin niihin panostetaan jo nuorena ihan eri tavalla kuin ennen. Pidän silti mielekkäänä tapana tätä todistushakua itelle, kun se E tai L kyllä on tähän asti kirjoitetuista aineista tullut, kun muutaman kuukauden saanut kirjoituksiin lukea. Keväällä pitäs sit vielä onnistua niin pitäis olla todistushausta paikka itelle ens vuoden haussa 😊 Sen verran jo hyvin mennyt, et enää ei yhtään L tarvi ja kestäis yks M tulla myös.

Hieno juttu, onneksi olkoon! Onnea vielä kevään kirjoituksiin :) Miten käytännössä valmistauduit? Kävitkö ensin lukion kurssit ja/tai osallistuitko tämän lisäksi johonkin valmennukseen tai käytit opiskelun tukena esim. jotain sovellusta? Mitkä aineet kirjoitit?

Tuon aiemman ammattitutkinnon takia ei ole onneksi tarvinut käydä muita kuin niitä aineita, jotka aion kirjoittaa. Psykasta kävin kaikki kurssit + yhden syventävän ja abikurssin, äikästä pakolliset + abikurssit. Uskonnosta kävin vain yhden kurssin kuudesta ja opiskelin loput itse. Jäljellä olevista aineista pitkästä matikasta ja enkusta käyn vielä kursseja ennen kevättä, niistä käyn kaikki pakolliset + abikurssit. Matikasta lisäksi kolme syventävää työn alla. Eli näin pikaisesti laskettuna selviän 36 kurssin käymisellä. En ole aikuislukion kursseja kummempia valmennuksia käynyt, mutta enkusta on wordive käytössä. Jos ei olisi pakko, niin lukisin itse ja kävisin vain abikurssit, sillä tunneilla mennään niin nopeaa, että se oppiminen tapahtuu sit omalla ajalla. Tyyliin hypitään kokonaisten kappaleiden yli. Quizlettia olen käyttänyt kielissä ja reaaleissa yhtenä teknisenä apu keinona päntätä käsitteitä muistiin. Taktiikkana mulla on, et yks reaali kerralla, sillä niissä on eniten pänttäämistä ja pitkä matikka viimeiseksi enkun kanssa, jota saan nyt 5 kk rauhassa laskea ennen kevään kirjoituksia. Reaalehin valmistauduin syvälliseen ymmärtämään pyrkivällä opiskelutyylillä + pinnallisella ulkoa opettelulla eli et osaan määritellä kaikki käsitteet. Harjoittelin myös tosi moneen mahdolliseen kysymykseen valmiita essee vastauksia ja tutkin sekä kyselin opettajilta tarkkaan hyvien vastauksien piirteistä. Tahdoin vetää varman päälle, sillä onhan tämä pääsykokeisiin verrattuna jo muutenkin melko pitkä tie yrittää sisään. Mutta mietin, että moni ei pääse kahdella ekalla hakemisella, joten tämä olisi minulle parempi tapa. Etenkin, kun opiskelussa itsessäänkin oli opettelemista, josta on hyötyä sit yliopistossakin.

Jos joku haluaa lähteä tälle tielle, niin suosittelen kyllä. Sillä tässä ei tarvi olla L tai E saamiseksi siellä muutaman onnekkaan joukossa, kuten pääsykokeissa sisään pääsemiseksi pitää olla. Mutta kyllä tässäkin tulee niitä luovuttamisen tunteita, kun lähes kaikki illat menee koululla ja viikonloput läksyjen teossa tai kokeisiin lukiessa. Vaatii myös aikamoista itseohjautuvuutta, sillä olet tämän projektin kanssa aika totaalisen yksin.

Paljon vaatii ponnistelua (töiden ohessa?), mutta varmasti lopulta sen arvoista, kun noin hienoihin tuloksiin olet päässyt ja nyt jo loppusuora häämöttää :) Olen saman ikäinen ja itselläni myös itseopiskelu edessä, koska lähden korottamaan (ehkä jotain abikursseja siihen päälle kertauksen vuoksi?), joten yksinäinen urakka tulossa. Erityisesti äidinkieli ja matikka mietityttää näin etukäteen, ja niissä on varmaan eniten työsarkaa, kun lukiosta kulunut niin pitkä aika ja vaatimukset osittain muuttuneet omilta ajoilta. 

Olenko ainoa, jota hieman ärsyttää ne sosiaalipsykologian tai kasvatuspsykologian pääaineopiskelijat, jotka käyttävät itseästään nimeä sosiaalipsykologi tai kasvatuspsykologi? Toki ymmärrän, että halu käyttää psykologinimikettä on varmaan suuri, mutta mielestäni se on asiakkaiden ja yleisesti ihmisten kannalta harhaanjohtavaa, jos kutsuu itseään joksikin -psykologiksi, vaikka ei ole laillistettu psykologi. Esim kun meillä on koulupsykologeja ja neuropsykologeja, niin moni saatta virheellisesti ajatella, että myös sosiaalipsykologi on terveydenhuollon ammattihenkilö ja pystyy esim. tekemään psykologin tutkimuksen ja lausunnon.

Toki voi olla sosiaalipsykologian asiantuntija tai maisteri pääaineena sosiaalipsykologia mutta psykologi ette kyllä valitettavasti ole :/

sori tää avautuminen. Ärsyttää vaan. t. psykalle hakija.

Kukaan sosiaalipsykologi tai kasvatuspsykologi ei kuvittele olevansa psykologi, eikä kukaan työelämässäkään niin kuvittele.

Eletään rauhanomaisesti rinnakkain lähitieteiden kanssa.