Lue keskustelun säännöt.
Psykologia & logopedia 2022
07.07.2021 |
Legendaarinen Vauvan Psykologia 2022 -ketju. Nyt myös logopedia virallisesti mukana! Sydämellisesti tervetuloa! ❤️
Seuraavissa viesteissä on usein toistuvia puheenaineita sekä vinkkejä ja linkkejä hakemiseen. Niihin kannattaa palata pitkin vuotta! Tiedot vastaavat kirjoitushetken tilannetta.
Kommentit (3036)
Näihin koulutuksiin pääsee syksyllä alle 2 % hakijoista:
(Hakukohde ja sisäänpääsyprosentti)
1. Ensihoitaja (AMK), Turun ammattikorkeakoulu 1,5 %
2. Taiteen maisteri, Taideyliopisto 1,6 %
3. Psykologian maisteri,Tampereen yliopisto 1,6 %
4. Teatteritaiteen kandidaatti (alempi), Taideyliopisto 1,7 %
5. Hallintot. kand. (alempi), hallintotieteet, Tampereen yliopisto 1,7 %
6. Psykologian kandidaatti (alempi), Turun yliopisto 1,8 %
7. Psykologian kandidaatti (alempi), Oulun yliopisto 1,8 %
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä heittelee fiilikset kokeesta laidasta laitaan. Kokeen jälkeen oli ihan varma, että meni todella surkeasti. Kun näki oikeat vastaukset --> no sehän meni ihan hyvin, voisko olla mahis sisään...
Ja nyt on taas ihan pohjamudissa, kun miettii miten huonosti logiikka meni, sain ihan 0-2p, kun tulee jokunen miinus ja suurinta osaa en ehtinyt tehdä.
Ja vaikka siitä ei voi mitään päätellä, heti alkaa epäillä omia mahiksia, kun kuulee miten hyvin muilla meni :D
Mistähän ne repi tohon juttuun ne lukuisat psykologian maisteripaikat 🤔? Tietääkseni niitö on Helsinkiin kymmenen ja Tampereelle jokin vaihtohaku.
Vierailija kirjoitti:
Mistähän ne repi tohon juttuun ne lukuisat psykologian maisteripaikat 🤔? Tietääkseni niitö on Helsinkiin kymmenen ja Tampereelle jokin vaihtohaku.
Eihän mikään psykan paikka muutenkaan ole pelkkä kandi/alempi, vaan kaikki ovat alempi+ylempi pl. Hesan maisteripaikat, jotka ovat vain ylempi.
Sama pätee muuhunkin yliopistoon. Alempia tutkintoja taitaa olla vain farmaseutti ja varhaiskasvatuksen opettaja. Kaikki muut ovat automaattisesti alempi+ylempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistähän ne repi tohon juttuun ne lukuisat psykologian maisteripaikat 🤔? Tietääkseni niitö on Helsinkiin kymmenen ja Tampereelle jokin vaihtohaku.
Eihän mikään psykan paikka muutenkaan ole pelkkä kandi/alempi, vaan kaikki ovat alempi+ylempi pl. Hesan maisteripaikat, jotka ovat vain ylempi.
Sama pätee muuhunkin yliopistoon. Alempia tutkintoja taitaa olla vain farmaseutti ja varhaiskasvatuksen opettaja. Kaikki muut ovat automaattisesti alempi+ylempi.
Joo totta, mut sillon niitä pitäis olla enemmän ku kandipaikkoja ja samoin hakijoita. Tossa on jokin mystinen.luku 62.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näihin koulutuksiin pääsee syksyllä alle 2 % hakijoista:
(Hakukohde ja sisäänpääsyprosentti)1. Ensihoitaja (AMK), Turun ammattikorkeakoulu 1,5 %
2. Taiteen maisteri, Taideyliopisto 1,6 %
3. Psykologian maisteri,Tampereen yliopisto 1,6 %
4. Teatteritaiteen kandidaatti (alempi), Taideyliopisto 1,7 %
5. Hallintot. kand. (alempi), hallintotieteet, Tampereen yliopisto 1,7 %
6. Psykologian kandidaatti (alempi), Turun yliopisto 1,8 %
7. Psykologian kandidaatti (alempi), Oulun yliopisto 1,8 %
Iltasanomat - se luotettava lähde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näihin koulutuksiin pääsee syksyllä alle 2 % hakijoista:
(Hakukohde ja sisäänpääsyprosentti)1. Ensihoitaja (AMK), Turun ammattikorkeakoulu 1,5 %
2. Taiteen maisteri, Taideyliopisto 1,6 %
3. Psykologian maisteri,Tampereen yliopisto 1,6 %
4. Teatteritaiteen kandidaatti (alempi), Taideyliopisto 1,7 %
5. Hallintot. kand. (alempi), hallintotieteet, Tampereen yliopisto 1,7 %
6. Psykologian kandidaatti (alempi), Turun yliopisto 1,8 %
7. Psykologian kandidaatti (alempi), Oulun yliopisto 1,8 %Iltasanomat - se luotettava lähde.
Heidän lähteenään toimii Opetushallitus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laitoin viime viikolla sähköpostia hakijapalveluihin väittämistä 2.10, 2.20, 2.21, 3.38 ja 3.41, koska niissä on musta väärä mallivastaus. Laittakaa muutkin viestiä, niin saadaan korjaukset läpi! Tässä mun perustelut:
2.10 "Eklundin ym. (2020) artikkelin mukaan lapset, joilla oli suvussa kulkeva lukivaikeusriski, lukivat kouluiässä hitaammin kuin lapset, jotka kuuluivat ryhmään, jossa ei vastaavaa sukuriskiä ollut."
Artikkelin sivulla 67 sanotaan näin:
"Tulokset osoittivat, että lapset, joilla oli lukivaikeusriski, lukivat kaikissa arviointiajankohdissa (1., 2., 3. ja 8. luokalla) hitaammin kuin lapset, joilla ei ollut suvussa kulkevaa lukivaikeusriskiä eikä kielellistä viivettä".
Väite on siis tosi, sillä jälkimmäisenä mainitut lapset kuuluivat ryhmään, jolla ei ollut lukivaikeusriskiä eikä väite poissulje mitenkään sitä, ettei heillä ollut myöskään kielellistä viivettä. Kyseisillä lapsilla ei siis tarkoiteta verrokkiryhmää kokonaisuudessaan tai jos tarkoitetaan, kyseessä on virheellinen muotoilu. Kouluiällä puolestaan tarkoitetaan artikkelissa käytännössä tietyn taidon arviointiajankohtia, joten väittämänkin voidaan olettaa viittaavan niihin.
2.20 "Loukusan ym. (2021) artikkelin mukaan testipistemäärien katkaisurajan avulla voidaan määrittää se, milloin testin sensitiivisyys ja spesifisyys erottelevat parhaiten tutkittavia ryhmiä toisistaan."
Artikkelin sivulla 97 sanotaan näin:
"ROC-käyrällä pyritään löytämään tässä aineistossa myös niin sanottu katkaisuraja (engl. cut off point) eli pistemäärä, joka erottaa tutkittavat ryhmät toisistaan parhaiten (Forsström, 1995). Tämä tarkoittaa sitä, että ROC-käyrän avulla pyritään löytämään pistemäärä, jossa on ryhmien erottelun kannalta paras sensitiivisyys ja spesifisyys, eli pistemäärä sijaitsee lähinnä alueen vasenta yläkulmaa."
Väittämä on siis epätosi, sillä pistemäärä tai testi erottelee ryhmät toisistaan, eivät sensitiivisyys ja spesifisyys, vaan ne ovat kaksi erillistä ominaisuutta, jotka kuvaavat tietyn pistemäärän tai testin erottelukykyä. Väittämä on hyvin epälooginen ja harhaanjohtava noin muotoiltuna ja helposti tulkittavissa hämäykseksi.
2.21 "Sekä lukivaikeuteen että kehitykselliseen kielihäiriöön liittyy vaikeuksia lyhytkestoisessa muistissa (Ramus ym. 2013)."
Suluissa olevan lähdeviittauksen pitäisi tarkoittaa, että Ramus ym. esittävät kyseisen tiedon omanaan eli että se perustuu heidän tutkimukseensa. Missään kohtaa artikkelia ei kuitenkaan tällaista väitettä löydy, vaan siinä pelkästään viitataan muihin tutkimuksiin, esim. sivulla 631 seuraavissa kohdissa:
"A second characteristic of SLI is poor performance on non-word repetition tasks, which is interpreted as reflecting deficits in phonology and in verbal short-term memory (Gathercole and Baddeley, 1990; van der Lely and Howard, 1993; Montgomery, 1995; Gallon et al., 2007)."
"Indeed, dyslexic children are poor at phonological awareness tasks such as phoneme manipulation (Bradley and Bryant, 1978, 1983; Joanisse et al., 2000; Catts et al., 2005), and have poor verbal short-term memory as measured by tasks such as digit span and non-word repetition (Snowling, 2000; Szenkovits and Ramus, 2005)."
Näin ollen väittämä on epätosi.
Edellinen jatkuu
3.38 "Weigeltin ym. (2021) tutkimuksen tulosten mukaan unen laatu ja kaikki palautumiseen liittyvät kokemukset paitsi taidon hallinta vahvistuivat iltaisin tai öisin torstaista sunnuntaihin."
Artikkelin sivulla 579 sanotaan näin:
"Detachment, relaxation, and control followed a linear increase from Thursday to Saturday. We found no change in mastery experiences. Sleep impairment followed a linear decrease from Thursday night to Saturday night.
Unenlaatu ja palautumiskokemukset (pl. taidon hallinta) lisääntyivät siis torstaista lauantaihin, eivät sunnuntaihin, joten väittämä on epätosi. Artikkelissa ei myöskään sanota, että nämä lisääntyisivät "iltaisin tai öisin".
3.41 "Weigeltin ym. (2021) tutkimuksen tulosten mukaan sunnuntaina tapahtuva maanantaista työtä koskeva positiivinen ennakointi ei ennusta väsymyksen kasvun voimakkuutta sunnuntaista maanantaihin."
Artikkelin sivulla 580 sanotaan näin:
"However, positive anticipation of work on Monday does not predict the strength of the increase in fatigue ( = −0.12, SE = 0.07, t = −1.78, p = .076) from Sunday to Monday, although the results tend to be consistent with the buffering effect found for vitality."
Myös kuvasta 1 sivulla 574 näkee, että sunnuntaina tapahtuvaa positiivista ennakointia ei edes tutkittu eikä näin ollen tuloksissakaan otettu kantaa asiaan, joten väittämä on epätosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Laitoin viime viikolla sähköpostia hakijapalveluihin väittämistä 2.10, 2.20, 2.21, 3.38 ja 3.41, koska niissä on musta väärä mallivastaus. Laittakaa muutkin viestiä, niin saadaan korjaukset läpi! Tässä mun perustelut:
2.10 "Eklundin ym. (2020) artikkelin mukaan lapset, joilla oli suvussa kulkeva lukivaikeusriski, lukivat kouluiässä hitaammin kuin lapset, jotka kuuluivat ryhmään, jossa ei vastaavaa sukuriskiä ollut."
Artikkelin sivulla 67 sanotaan näin:
"Tulokset osoittivat, että lapset, joilla oli lukivaikeusriski, lukivat kaikissa arviointiajankohdissa (1., 2., 3. ja 8. luokalla) hitaammin kuin lapset, joilla ei ollut suvussa kulkevaa lukivaikeusriskiä eikä kielellistä viivettä".
Väite on siis tosi, sillä jälkimmäisenä mainitut lapset kuuluivat ryhmään, jolla ei ollut lukivaikeusriskiä eikä väite poissulje mitenkään sitä, ettei heillä ollut myöskään kielellistä viivettä. Kyseisillä lapsilla ei siis tarkoiteta verrokkiryhmää kokonaisuudessaan tai jos tarkoitetaan, kyseessä on virheellinen muotoilu. Kouluiällä puolestaan tarkoitetaan artikkelissa käytännössä tietyn taidon arviointiajankohtia, joten väittämänkin voidaan olettaa viittaavan niihin.
2.20 "Loukusan ym. (2021) artikkelin mukaan testipistemäärien katkaisurajan avulla voidaan määrittää se, milloin testin sensitiivisyys ja spesifisyys erottelevat parhaiten tutkittavia ryhmiä toisistaan."
Artikkelin sivulla 97 sanotaan näin:
"ROC-käyrällä pyritään löytämään tässä aineistossa myös niin sanottu katkaisuraja (engl. cut off point) eli pistemäärä, joka erottaa tutkittavat ryhmät toisistaan parhaiten (Forsström, 1995). Tämä tarkoittaa sitä, että ROC-käyrän avulla pyritään löytämään pistemäärä, jossa on ryhmien erottelun kannalta paras sensitiivisyys ja spesifisyys, eli pistemäärä sijaitsee lähinnä alueen vasenta yläkulmaa."
Väittämä on siis epätosi, sillä pistemäärä tai testi erottelee ryhmät toisistaan, eivät sensitiivisyys ja spesifisyys, vaan ne ovat kaksi erillistä ominaisuutta, jotka kuvaavat tietyn pistemäärän tai testin erottelukykyä. Väittämä on hyvin epälooginen ja harhaanjohtava noin muotoiltuna ja helposti tulkittavissa hämäykseksi.
2.21 "Sekä lukivaikeuteen että kehitykselliseen kielihäiriöön liittyy vaikeuksia lyhytkestoisessa muistissa (Ramus ym. 2013)."
Suluissa olevan lähdeviittauksen pitäisi tarkoittaa, että Ramus ym. esittävät kyseisen tiedon omanaan eli että se perustuu heidän tutkimukseensa. Missään kohtaa artikkelia ei kuitenkaan tällaista väitettä löydy, vaan siinä pelkästään viitataan muihin tutkimuksiin, esim. sivulla 631 seuraavissa kohdissa:
"A second characteristic of SLI is poor performance on non-word repetition tasks, which is interpreted as reflecting deficits in phonology and in verbal short-term memory (Gathercole and Baddeley, 1990; van der Lely and Howard, 1993; Montgomery, 1995; Gallon et al., 2007)."
"Indeed, dyslexic children are poor at phonological awareness tasks such as phoneme manipulation (Bradley and Bryant, 1978, 1983; Joanisse et al., 2000; Catts et al., 2005), and have poor verbal short-term memory as measured by tasks such as digit span and non-word repetition (Snowling, 2000; Szenkovits and Ramus, 2005)."
Näin ollen väittämä on epätosi.
Hyvä, kiitos kun jaoit. Samaa mieltä näistä.. Laitan viestiä.
Vierailija kirjoitti:
Peukku ylös jos omat laskelmat lupaa yli 50% raakapusteistä ja alas jos alle 50%. Laskettuna kaavalla 1 piste oikeasta ja 1 miinuspiste väärästä.
Laskitteko näitä omia prosentteja siis ne kokeessa ilmotetut painotukset huomioiden?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Laitoin viime viikolla sähköpostia hakijapalveluihin väittämistä 2.10, 2.20, 2.21, 3.38 ja 3.41, koska niissä on musta väärä mallivastaus. Laittakaa muutkin viestiä, niin saadaan korjaukset läpi! Tässä mun perustelut:
2.10 "Eklundin ym. (2020) artikkelin mukaan lapset, joilla oli suvussa kulkeva lukivaikeusriski, lukivat kouluiässä hitaammin kuin lapset, jotka kuuluivat ryhmään, jossa ei vastaavaa sukuriskiä ollut."
Artikkelin sivulla 67 sanotaan näin:
"Tulokset osoittivat, että lapset, joilla oli lukivaikeusriski, lukivat kaikissa arviointiajankohdissa (1., 2., 3. ja 8. luokalla) hitaammin kuin lapset, joilla ei ollut suvussa kulkevaa lukivaikeusriskiä eikä kielellistä viivettä".
Väite on siis tosi, sillä jälkimmäisenä mainitut lapset kuuluivat ryhmään, jolla ei ollut lukivaikeusriskiä eikä väite poissulje mitenkään sitä, ettei heillä ollut myöskään kielellistä viivettä. Kyseisillä lapsilla ei siis tarkoiteta verrokkiryhmää kokonaisuudessaan tai jos tarkoitetaan, kyseessä on virheellinen muotoilu. Kouluiällä puolestaan tarkoitetaan artikkelissa käytännössä tietyn taidon arviointiajankohtia, joten väittämänkin voidaan olettaa viittaavan niihin.
2.20 "Loukusan ym. (2021) artikkelin mukaan testipistemäärien katkaisurajan avulla voidaan määrittää se, milloin testin sensitiivisyys ja spesifisyys erottelevat parhaiten tutkittavia ryhmiä toisistaan."
Artikkelin sivulla 97 sanotaan näin:
"ROC-käyrällä pyritään löytämään tässä aineistossa myös niin sanottu katkaisuraja (engl. cut off point) eli pistemäärä, joka erottaa tutkittavat ryhmät toisistaan parhaiten (Forsström, 1995). Tämä tarkoittaa sitä, että ROC-käyrän avulla pyritään löytämään pistemäärä, jossa on ryhmien erottelun kannalta paras sensitiivisyys ja spesifisyys, eli pistemäärä sijaitsee lähinnä alueen vasenta yläkulmaa."
Väittämä on siis epätosi, sillä pistemäärä tai testi erottelee ryhmät toisistaan, eivät sensitiivisyys ja spesifisyys, vaan ne ovat kaksi erillistä ominaisuutta, jotka kuvaavat tietyn pistemäärän tai testin erottelukykyä. Väittämä on hyvin epälooginen ja harhaanjohtava noin muotoiltuna ja helposti tulkittavissa hämäykseksi.
2.21 "Sekä lukivaikeuteen että kehitykselliseen kielihäiriöön liittyy vaikeuksia lyhytkestoisessa muistissa (Ramus ym. 2013)."
Suluissa olevan lähdeviittauksen pitäisi tarkoittaa, että Ramus ym. esittävät kyseisen tiedon omanaan eli että se perustuu heidän tutkimukseensa. Missään kohtaa artikkelia ei kuitenkaan tällaista väitettä löydy, vaan siinä pelkästään viitataan muihin tutkimuksiin, esim. sivulla 631 seuraavissa kohdissa:
"A second characteristic of SLI is poor performance on non-word repetition tasks, which is interpreted as reflecting deficits in phonology and in verbal short-term memory (Gathercole and Baddeley, 1990; van der Lely and Howard, 1993; Montgomery, 1995; Gallon et al., 2007)."
"Indeed, dyslexic children are poor at phonological awareness tasks such as phoneme manipulation (Bradley and Bryant, 1978, 1983; Joanisse et al., 2000; Catts et al., 2005), and have poor verbal short-term memory as measured by tasks such as digit span and non-word repetition (Snowling, 2000; Szenkovits and Ramus, 2005)."
Näin ollen väittämä on epätosi.
Sorry, mut kyllä osa noista on täysin saivartelun puolella, eikä tule menemään läpi.
Tässä taas yksi peruste sille, miksi artikkelien pänttäykseen perustuva koe on äärettömän huono.
Vierailija kirjoitti:
Laitoin viime viikolla sähköpostia hakijapalveluihin väittämistä 2.10, 2.20, 2.21, 3.38 ja 3.41, koska niissä on musta väärä mallivastaus. Laittakaa muutkin viestiä, niin saadaan korjaukset läpi! Tässä mun perustelut:
2.10 "Eklundin ym. (2020) artikkelin mukaan lapset, joilla oli suvussa kulkeva lukivaikeusriski, lukivat kouluiässä hitaammin kuin lapset, jotka kuuluivat ryhmään, jossa ei vastaavaa sukuriskiä ollut."
Artikkelin sivulla 67 sanotaan näin:
"Tulokset osoittivat, että lapset, joilla oli lukivaikeusriski, lukivat kaikissa arviointiajankohdissa (1., 2., 3. ja 8. luokalla) hitaammin kuin lapset, joilla ei ollut suvussa kulkevaa lukivaikeusriskiä eikä kielellistä viivettä".
Väite on siis tosi, sillä jälkimmäisenä mainitut lapset kuuluivat ryhmään, jolla ei ollut lukivaikeusriskiä eikä väite poissulje mitenkään sitä, ettei heillä ollut myöskään kielellistä viivettä. Kyseisillä lapsilla ei siis tarkoiteta verrokkiryhmää kokonaisuudessaan tai jos tarkoitetaan, kyseessä on virheellinen muotoilu. Kouluiällä puolestaan tarkoitetaan artikkelissa käytännössä tietyn taidon arviointiajankohtia, joten väittämänkin voidaan olettaa viittaavan niihin.
2.20 "Loukusan ym. (2021) artikkelin mukaan testipistemäärien katkaisurajan avulla voidaan määrittää se, milloin testin sensitiivisyys ja spesifisyys erottelevat parhaiten tutkittavia ryhmiä toisistaan."
Artikkelin sivulla 97 sanotaan näin:
"ROC-käyrällä pyritään löytämään tässä aineistossa myös niin sanottu katkaisuraja (engl. cut off point) eli pistemäärä, joka erottaa tutkittavat ryhmät toisistaan parhaiten (Forsström, 1995). Tämä tarkoittaa sitä, että ROC-käyrän avulla pyritään löytämään pistemäärä, jossa on ryhmien erottelun kannalta paras sensitiivisyys ja spesifisyys, eli pistemäärä sijaitsee lähinnä alueen vasenta yläkulmaa."
Väittämä on siis epätosi, sillä pistemäärä tai testi erottelee ryhmät toisistaan, eivät sensitiivisyys ja spesifisyys, vaan ne ovat kaksi erillistä ominaisuutta, jotka kuvaavat tietyn pistemäärän tai testin erottelukykyä. Väittämä on hyvin epälooginen ja harhaanjohtava noin muotoiltuna ja helposti tulkittavissa hämäykseksi.
2.21 "Sekä lukivaikeuteen että kehitykselliseen kielihäiriöön liittyy vaikeuksia lyhytkestoisessa muistissa (Ramus ym. 2013)."
Suluissa olevan lähdeviittauksen pitäisi tarkoittaa, että Ramus ym. esittävät kyseisen tiedon omanaan eli että se perustuu heidän tutkimukseensa. Missään kohtaa artikkelia ei kuitenkaan tällaista väitettä löydy, vaan siinä pelkästään viitataan muihin tutkimuksiin, esim. sivulla 631 seuraavissa kohdissa:
"A second characteristic of SLI is poor performance on non-word repetition tasks, which is interpreted as reflecting deficits in phonology and in verbal short-term memory (Gathercole and Baddeley, 1990; van der Lely and Howard, 1993; Montgomery, 1995; Gallon et al., 2007)."
"Indeed, dyslexic children are poor at phonological awareness tasks such as phoneme manipulation (Bradley and Bryant, 1978, 1983; Joanisse et al., 2000; Catts et al., 2005), and have poor verbal short-term memory as measured by tasks such as digit span and non-word repetition (Snowling, 2000; Szenkovits and Ramus, 2005)."
Näin ollen väittämä on epätosi.
Valveutuneisuutesi on ihailtavaa (oli lopulliset yliopiston ratkaisut palautettasi koskien mitä hyvänsä). Itse kuulun kastiin, joka harmittelee muutamia kohtia jälkikäteen itsekseen mentaliteetilla Olipas jännä että olikin näin, mutta oli ja meni. Toimintasi vähintäänkin haastaa laatijat kohtien tarkastamiselle ja mallivastausten perustelemiselle.
Parhaassa tapauksessa Löytyy virheellisiä kohtia, ne korjataan ja ainakin yksi onnekas paikkansa ansainnut saa kuin saakin paikkansa yliopistolle ensi syksynä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peukku ylös jos omat laskelmat lupaa yli 50% raakapusteistä ja alas jos alle 50%. Laskettuna kaavalla 1 piste oikeasta ja 1 miinuspiste väärästä.
Laskitteko näitä omia prosentteja siis ne kokeessa ilmotetut painotukset huomioiden?
Itse laskin vaan niin että kokeessa oli 103 tehtävää joista saan varmoja pisteitä 66 tehtävästä. Tästä siis miinustettu väärät (eli oikea +1, väärä -1) + ne joihin en vastannut. Saapa nähdä mihin se riittää
Vierailija kirjoitti:
Edellinen jatkuu
3.38 "Weigeltin ym. (2021) tutkimuksen tulosten mukaan unen laatu ja kaikki palautumiseen liittyvät kokemukset paitsi taidon hallinta vahvistuivat iltaisin tai öisin torstaista sunnuntaihin."
Artikkelin sivulla 579 sanotaan näin:
"Detachment, relaxation, and control followed a linear increase from Thursday to Saturday. We found no change in mastery experiences. Sleep impairment followed a linear decrease from Thursday night to Saturday night.
Unenlaatu ja palautumiskokemukset (pl. taidon hallinta) lisääntyivät siis torstaista lauantaihin, eivät sunnuntaihin, joten väittämä on epätosi. Artikkelissa ei myöskään sanota, että nämä lisääntyisivät "iltaisin tai öisin".
3.41 "Weigeltin ym. (2021) tutkimuksen tulosten mukaan sunnuntaina tapahtuva maanantaista työtä koskeva positiivinen ennakointi ei ennusta väsymyksen kasvun voimakkuutta sunnuntaista maanantaihin."
Artikkelin sivulla 580 sanotaan näin:
"However, positive anticipation of work on Monday does not predict the strength of the increase in fatigue ( = −0.12, SE = 0.07, t = −1.78, p = .076) from Sunday to Monday, although the results tend to be consistent with the buffering effect found for vitality."
Myös kuvasta 1 sivulla 574 näkee, että sunnuntaina tapahtuvaa positiivista ennakointia ei edes tutkittu eikä näin ollen tuloksissakaan otettu kantaa asiaan, joten väittämä on epätosi.
Mulla meni koe hyvin ja sain tehtävistä 1-3 lähes täydet, ja nämä kohdat ovat juuri niitä samoja joihin jätin vastaamatta kokonaan. Valittaisin mielelläni muiden mukana, mutta luultavasti heikentäisin sillä omaa asemaani :D Toivottavasti epäselvissä tilanteissa mallivastausta ei muuteta vaan kohdat poistetaan arvostelusta, kuten matikan osalta tehtiin jo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitoin viime viikolla sähköpostia hakijapalveluihin väittämistä 2.10, 2.20, 2.21, 3.38 ja 3.41, koska niissä on musta väärä mallivastaus. Laittakaa muutkin viestiä, niin saadaan korjaukset läpi! Tässä mun perustelut:
2.10 "Eklundin ym. (2020) artikkelin mukaan lapset, joilla oli suvussa kulkeva lukivaikeusriski, lukivat kouluiässä hitaammin kuin lapset, jotka kuuluivat ryhmään, jossa ei vastaavaa sukuriskiä ollut."
Artikkelin sivulla 67 sanotaan näin:
"Tulokset osoittivat, että lapset, joilla oli lukivaikeusriski, lukivat kaikissa arviointiajankohdissa (1., 2., 3. ja 8. luokalla) hitaammin kuin lapset, joilla ei ollut suvussa kulkevaa lukivaikeusriskiä eikä kielellistä viivettä".
Väite on siis tosi, sillä jälkimmäisenä mainitut lapset kuuluivat ryhmään, jolla ei ollut lukivaikeusriskiä eikä väite poissulje mitenkään sitä, ettei heillä ollut myöskään kielellistä viivettä. Kyseisillä lapsilla ei siis tarkoiteta verrokkiryhmää kokonaisuudessaan tai jos tarkoitetaan, kyseessä on virheellinen muotoilu. Kouluiällä puolestaan tarkoitetaan artikkelissa käytännössä tietyn taidon arviointiajankohtia, joten väittämänkin voidaan olettaa viittaavan niihin.
2.20 "Loukusan ym. (2021) artikkelin mukaan testipistemäärien katkaisurajan avulla voidaan määrittää se, milloin testin sensitiivisyys ja spesifisyys erottelevat parhaiten tutkittavia ryhmiä toisistaan."
Artikkelin sivulla 97 sanotaan näin:
"ROC-käyrällä pyritään löytämään tässä aineistossa myös niin sanottu katkaisuraja (engl. cut off point) eli pistemäärä, joka erottaa tutkittavat ryhmät toisistaan parhaiten (Forsström, 1995). Tämä tarkoittaa sitä, että ROC-käyrän avulla pyritään löytämään pistemäärä, jossa on ryhmien erottelun kannalta paras sensitiivisyys ja spesifisyys, eli pistemäärä sijaitsee lähinnä alueen vasenta yläkulmaa."
Väittämä on siis epätosi, sillä pistemäärä tai testi erottelee ryhmät toisistaan, eivät sensitiivisyys ja spesifisyys, vaan ne ovat kaksi erillistä ominaisuutta, jotka kuvaavat tietyn pistemäärän tai testin erottelukykyä. Väittämä on hyvin epälooginen ja harhaanjohtava noin muotoiltuna ja helposti tulkittavissa hämäykseksi.
2.21 "Sekä lukivaikeuteen että kehitykselliseen kielihäiriöön liittyy vaikeuksia lyhytkestoisessa muistissa (Ramus ym. 2013)."
Suluissa olevan lähdeviittauksen pitäisi tarkoittaa, että Ramus ym. esittävät kyseisen tiedon omanaan eli että se perustuu heidän tutkimukseensa. Missään kohtaa artikkelia ei kuitenkaan tällaista väitettä löydy, vaan siinä pelkästään viitataan muihin tutkimuksiin, esim. sivulla 631 seuraavissa kohdissa:
"A second characteristic of SLI is poor performance on non-word repetition tasks, which is interpreted as reflecting deficits in phonology and in verbal short-term memory (Gathercole and Baddeley, 1990; van der Lely and Howard, 1993; Montgomery, 1995; Gallon et al., 2007)."
"Indeed, dyslexic children are poor at phonological awareness tasks such as phoneme manipulation (Bradley and Bryant, 1978, 1983; Joanisse et al., 2000; Catts et al., 2005), and have poor verbal short-term memory as measured by tasks such as digit span and non-word repetition (Snowling, 2000; Szenkovits and Ramus, 2005)."
Näin ollen väittämä on epätosi.
Sorry, mut kyllä osa noista on täysin saivartelun puolella, eikä tule menemään läpi.
Tässä taas yksi peruste sille, miksi artikkelien pänttäykseen perustuva koe on äärettömän huono.
Saivartelua tai ei, uskon että osa erittäin hyvällä valmistautumisella on ainakin joistain näistä kohdista täysin samaa mieltä.
Miksi väittämiä näin tulkinneita rangaistaan vastauksensa valitsemisesta, kun sille on hyvät perustelut? Monessakin kohtaa perusteluita olisi löytynyt väittämälle sekä toden, että epätoden puolesta.
Tosi/epätosi- Väittämät ovat raadollisuudessaan harmillisia. Juuri siksi ettei (laatijoiden mielestä) oikean vastauksen valitseminen ei ole aina kokeentekijälle yksiselitteistä tulkintaeroista johtuen.
Herää tosiaan kysymys, voisiko motivaationsa ja yliopistokyvykkyytensä osoittaa jollain muullakin tavalla kuin nykyisellä systeemillä.
Muistakaahan myös kaikki samalla antaa palautetta siitä virheellisestä logiikkatehtävästä 4.4 (muistisairaiden ryhmät).
Se on niin ilmeinen virhe, että siitä voi tehdä oikaisupyynnönkin, jos ei ole lopullisiin tuloksiin mennessä korjattu.
Ruotsin högskoleprovetin tyyppinen olisi tosi hyvä.
Ainakaan tällä hetkellä ei ole suunnitelmissa mitään AMK-valintakokeen/högskoleprovetin tyyppistä yleiskoetta.
Jodelissa kanava @psykalle
Helsingin kanava aktiivisin