Lue keskustelun säännöt.
Kerro hassuin mielipaha lapsuudestasi!
05.07.2014 |
Ei kiitos mitään karmaisevia kohtaloita alkoholisti-narsistivanhempien kynsissä, vaan sellaisia pienempiä pahoja, mutta lapsen näkövinkkelistä katkeruutta herättäviä. (Joku toinen ketju sitten niille oikeasti kamalille jutuille, jooko!)
Mulle tuli mieleen sellainen kun kevätjuhlassa esitettiin laulu nimeltään Pieni tytön tylleröinen ja minä jouduin olemaan mustikka! Se oli kauheaa se :)
Kommentit (176)
[quote author="Vierailija" time="16.07.2014 klo 11:53"]
Olin alle kouluikäinen, kun telkkarissa alkoi joku musiikkiohjelma. Tv-kuuluttaja sanoi, että lopuksi esiintyy tasavallan presidentti. Odotin innolla ja kuvittelin, kuinka Kekkonen tulee lavalle, ottaa mikrofonin, kumartaa kevyesti ja alkaa laulaa. Pettymys oli melkoinen, kun sitten lavalle tulikin jotain pitkätukkaisia miehiä soittamaan ihan kummallista musiikkia. Eihän se kuuluttaja kuitenkaan valehdellut, siellä esiintyi Tasavallan Presidentti eikä tasavallan presidentti.
[/quote]
Ihana :D :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.07.2014 klo 00:58"]Mä en ikinä päässyt ala-asteen joulunäytelmiin, koska minä ja kaverini oltiin niin kilttejä, että meidät laitettiin aina vahvistamaan alempien luokkien tonttutanssia.
Sitten menin koulun näytelmäkerhoon, jossa tähtiroolini oli lehmän takapää.
[/quote]
Itse päädyin aasin takapääksi. Oli siinä naurunaihetta monilla ja kyllä itseäkin huvitti. :)
Olin ehkä 6v kun kummitätini kanssa menimme Särkänniemen delfinaarioon. Silloin oli tapana, että delfiinit heittelevät muutamia palloja katsomoon ja pallon sai omaksi, jos sai kiinni. Palloja oli jo heitetty muutama kappale, kunneks yksi pallo tuli meitä päin. Sen sai kuitenki kiinni hieman ylenpänä istunut mies. Olin kovin pettynyt. Vähän ennen lähtöä mies kuitenkin antoi pallon minulle, koska olin sitä niin kovasti havitellut. :)
Mulla oli semmonen kruunusta irronnut muovinen jalokivi ja äiti anto sen mun pikkuveljen kaverille :( Olin ihan rikki!
En ikinä toivu siitä,että linnanmäen karusellissa (johon olin kovasti odottanut pääseväni) jouduin kanalla ratsastamaan....se oli pieni ja nolo...
Jossain joulujuhlan tonttuesityksessä olin tonttu atk; " olen tonttu atk, mua hieman vieroksuu koululainen laiskamato, joka kirjoihin ei kato. Vaadin nähkääs oppimista, läksyjenkin taitamista!"
Kaikilla muilla oli jotkin hauskat tontut, mulla tollanen tyhmä hikipinko. Enkä edes tiennyt, mitä tarkoittaa atk... Elettiin 80-luvun puoltaväliä. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olin kerran herännyt myöhään illalla vessaan ja huomasin, että äiti ja iskä katto telkkaria ja söi karkkia. Olin katkera, koska mä en saanu syödä iltasin karkkia, koska äiti oli kieltänyt. Mua harmitti se ja varastoin seuraavana päivänä mun tyynyn alle suklaata. En muistanu sitä enää illalla ja menin normaalisti sänkyyn. No sit huomasin, et ne suklaat oli sulanu pitkin sänkyä ja lakanat oli ruskeet. Juoksin sit itkien kertoon iskälle ja äidille, et suklaat oli sulanu sänkyyn. Voitte vaan arvata miten huonolla tuulella äiti oli, ku joutu vaihtaan illalla kaikki lakanat :D Sillon se oli kamala asia!
Toinen oli se, että mun isoveljellä oli se screampuku seinällä koristeena. (se kauhuleffan musta hahmo, millä on valkonen pitkä naama ja suu auki) Pelkäsin sitä aina. Yhtenä kertana veli oli puhkenu sen päälle ja rupes ajaan mua takaa. Mä olin ihan kauhuissani, ku luulin et se on oikee hirviö. :D
En saanut koskaan taikurin laatikkoa, vaikka kuinka vinguin ja kitisin viikkokausia. Laatikossa olisi ollut kaikkea sälää, jolla tehdään taikatemppuja. Naapurin pojalla oli sellainen ja olisin niin tahtonut myös. Aina jos ei ollut tekemistä, tai joku meni pieleen, yritin vedota, että näin ei olisi, jos minulla olisi taikurin laatikko. Olin tällöin 8-vuotias.
Toinen, noin 4-vuotiaana tehty tempaus oli hölmömpi...alakoululainen isosiskoni tarvitsi jotkut säärystimet koulun liikuntatuntia varten ja äiti oli keksinyt, että ne voi tehdä vanhoista paksuista sukkahousuista. Oli sitten tehnyt ne minun pieneksi jääneistä jo rikkinäisistä sukkahousuistani! Kun näin tämän, suutuin silmittömästi ja vaivihkaa hain sakset ja siskoni hienot, juuri synttärilahjaksi saadut keltaiset palmikkosukkahousut ja leikkelin ne täyteen reikiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan 6-vuotiaana olleeni kateellinen eraalla vanhemmalle tytolle samassa ryhmassa. Mielestani hanen nimensa oli niin jannittava, taiteellinen ja aikuismainen kun oma nimni tuntui lapselliselta ja tyhmalta :)
Empa ole nain vanhemmiten viela vaihtanut nimeani. Vanhemman tyton nimi oli Irene, sen viela muistan!
[quote author="Vierailija" time="05.07.2014 klo 18:47"]Olisin aina tahtonut oman leikkimökin, tietenkään en sellaista voinut saada kun asuimme kerrostalossa, olin kyllä katkera asiasta :D
[/quote]
Leikkimökki.❤️ Ymmärrän sinua. Leikkimökkipyyntöihini vastattiin hajamielisesti vedoten rakennusoikeuksiin. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäpä marssin kirkosta ulos kun pikkuveljeni nimi ei ollutkaan se minkä itse halusin. Nykyään pidän pikkuveljeni nimestä enemmän kuin siitä minkä itse silloin halusin.
Sain joululahjaksi Jonkun feikki-barbien vaikka olisin halunnut aidon Barbien. En kyllä ymmärrä miksi, kun en koskaan Barbeilla edes leikkinyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin kateellinen tarhakaverille, joka oli nielu- tai kitarisaleikkauksessa ja sai syödä tarhassa mehujäätä..... Olisin halunnut itsekin tuollaiseen leikkaukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
3-vuotiaana päiväkodissa hoitaja kysyi multa mitä haluaisin leikkiä. Vastasin hiljaa "Barbeilla". Hoitaja kuuli että "parvella" ja en tietenkään korjannut että "eikun Barbeilla", ja kiipesin itku kurkussa parvelle. Siellä istua kökötin yksin ja tuijottelin seinään. Mikä kokemus tulla väärinymmärretyksi! ;)
Olin menossa innoissani ostamaan kioskilta irtokarkkeja, tyyliin markalla kolmosta ja viiskytpennisellä seiskaa. Kioskinmyyjä sanoi, että ei käy kun oli lottopäivä ja on jonoa. Olisi pitänyt ottaa valmis pussi!
Kyllä piti kyyneltä nieleskellä kotiinpäin juostessa.
Olin alle kouluikäisenä mummolla kylässä ja kuulin, kun hän sanoi isosiskoilleni leipovansa tiikerikakun jälkiruokakahveille. Mietin itsekseni, että kyseinen kakku olisi Nalle Puhista tutun Tiikerin näköinen oranssi kakku. Pienehkö pettymys, kun pöytään tuotiin kuivakakku ruskealla raidalla varustettuna. Saipahan sisko hyvät naurut jälkikäteen, kun lopulta suostuin sanomaan, miksi mökötän.
Sain serkultani kauhean barbin synttarilahjaksi ollessani n 8v vaikka inhosin barbeja enka niilla koskaan leikkinyt. Iso veljeni sai puolestaan aina kaikkia kivoja leluja esim autoja, legoja, elektroniikkaa.
- Se että nimeni on Suvi. Inhosin sitä kun keväällä laulettiin suvivirttä ja kaikki tuijotti ja nauroi silloin minulle. Odotin kauhulla kevättä aina ala-asteen loppuun asti.
- Meillä ei ollut koskaan koiraa tai kissaa, mitä olisin halunnut kovasti Eräänä iltana piirsin jommankumman ja leikkasin sen paperista irti. Laitoin paperieläimen hyllyn päälle yöksi. Ajattelin jostain syystä että se herää eloon yön aikana. Ei tullut nelijalkaista ystävää.
[quote author="Vierailija" time="05.07.2014 klo 21:51"]
[quote author="Vierailija" time="05.07.2014 klo 18:47"]Olisin aina tahtonut oman leikkimökin, tietenkään en sellaista voinut saada kun asuimme kerrostalossa, olin kyllä katkera asiasta :D
[/quote]
Meille tuli leikkimökki, mutta en koskaan päässyt leikkimään sinne, kun siitä tulikin faijan romuvarasto.
Leikkimökki.❤️ Ymmärrän sinua. Leikkimökkipyyntöihini vastattiin hajamielisesti vedoten rakennusoikeuksiin. :(
[/quote]
Kaupungissamme järjestettiin suuret juhlat kansakoulun perustamisen tms. kunniaksi. Meille lapsille sitten opettaja hehkutti kuukausitolkulla miten valtavan hieno näytelmä sinne tulee ja kaikki halukkaat pääsevät kivoihin rooleihin. No, opettajan lellikit tietty pääsivät parhaisiin roolehin, ja esimerkiksi minä pullukkana ja opettajan sanojen mukaan 'te, jotka ette nyt ole niin sievä kuin nämä' :D jouduimme nyyhkiviksi kalastajan muijiksi. Silloin kyllä sapetti. Myöhemmin olen jo pystynyt nauramaan opettajan pikkusieluisuudelle.