Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miehen "oikeus" ottaa perheestä vapaata..
04.07.2014 |
Minkä takia perheenisillä on joku ihmeen oikeus ottaa ja häipyä yksin johonkin mökille tai matkoille ja jättää äiti yksin kotiin lasten kanssa.
- "Tarvitsen lomaa perheestä", -"En jaksa kuunnella kiukuttelua", -"En voi rentoutua jos lapset ovat mukana". Tällaisia selityksiä on kuultu.. Mutta auta armias jos äiti haluaisi lähteä yksin johonkin yhdeksi yöksi niin alkaa hirmuinen sota, että eihän äiti nyt voi ilman lapsia mihinkään lähteä. Kun jo yksi hemmetin tunti kun äiti on kuntosalilla on niin hemmetin vaikeeta pärjätä kahden pienen lapsen kanssa. Ja joo, turha tulla valittamaan että itse on lapset tehty. Niin on ja ihanat lapset on, mutta vituttaa kun äiti ja isä ei ole tasa-arvoiset vanhemmat vaan lähes AINA äiti joutuu luopumaan omista menoistaan ja haluistaan reilusti enemmän kuin isät.
Ja tää kommentti oli nyt niinkuin yleisellä tasolla, mitä olen omista kokemuksista ja muiden äitien jutuista päätellyt.
Onko oikeasti olemassa isää, joka antaa äidille yhtä paljon aikaa omiin juttuihin kuin äitiä, joka antaa isälle omaa aikaa?
Kommentit (84)
Ihanaa, puit ap sanoiksi minun tuntoni. Meillä juuri noin, eli minun menoni vaativat aina neuvottelun ja ilmoituksen reilusti etukäteen vaikka kyse olisi tunnin jumpasta. Ja tosiaan aina minun pitää lähteä kotoa johonkin, ei puhettakaan että voisin täällä rentoutua. Mieheltä tippuu hanskat lastenhoidon suhteen heti jos olen paikalla.
En ole mikään feministi jonka mielestä kaikki pitäisi jakaa tasan, ymmärrän että äitinä minulle on iskenyt ns. paskempi nakki elämässä mutta kun se jako omien menojen suhteen on suurinpiirten 90/10 niin en jaksa ymmärtää. Teen vielä pidempää työpäivää kuin mieheni, hän on ollut hoitovapaalla (oma lukunsa sekin, pääasia taisi olla ryyppäys) ja hänelle on annettu kultalautasella mahdollisuus ottaa vastuuta. Mies voi ilmoittaa tuosta noin vaan että lähtee kavereiden mökillä ja tulee kun tulee. Aina ei edes ilmoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.07.2014 klo 14:31"]
Naisilla on taipumus hakeutua olemaan alistettu. Biologiaa.
[/quote]
Tämä on tosi, mutta silti alapeukku?
Harvassa taitaa mennä ihan tasapuolisesti, toki parempaan suuntaan mielestäni tässäkin ollaan menossa.
On toki, esimerkiksi minun exäni ja moni muukin kaveriperheen isä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No noinhan se aina menee, että miehet kyllä huolehtivat omat tarpeensa ja se on heille itsestäänselvää. Eikä se korreloi ollenkaan sen kanssa, paljonko mies saa sitä lapsivapaata aikaa. Pikemminkin niin päin, että mitä enemmän mies sitä aikaa saa, sitä enemmän hän sitä haluaa...useimmille miehille näyttää riittävän se, että lapsia näkee tunnin tai pari päivässä.
Minun kaveripiirissäni se menee niin, että naiset antavat miehille lapsivapaata aikaa, mutta naisille sitä lapsivapaata aikaa antavat toiset naiset, eli oma äiti ja anoppi.
Minä annan itseasiassa vaimolle enemmän lapsivapaata kuin itse saan. Minusta on kaikkien etu kun äiti on jaksavainen ja hyvätuulinen, jota hän on kun saa myös vapaata: käydä salilla, ommella, tavata ystäviä. Tottakai on kireä jos kaiket päivät on lasten kanssa, sitten illat (jos mä vain huilisin) ja viikonloput samoten. Molemmat tarvitsevat vapaata (kin).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen kyllä naisena ja äitinä yksinkertaisesti pitänyt puoleni ja ottanut sen oman ajan.Kyllä se mies pärjää kun sen jättää pärjäämään.Se on myös ainoa tapa millä se mies oppii arvostaa sitä naisen tekemää työtä kun huomaa ettei siinä sittenkään niin helpolla pääse.
Meillä on tuttavapiirissä eräs perhe jossa mun mielestä isä hoitaa lasta enemmän kuin äiti. Äiti tekee uraa ja on pitkään töissä ja usein työmatkoilla. Isä taas tuntuu puuhastelevan lapsen kanssa kaikenlaista. Sitä en tiedä saako äiti työjuttujen lisäksi ns. omaa aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä! Meillä mies ei koskaan ole kiukutellut mun "omasta ajasta", enkä minäkään kyllä hänen. Me otetaan sitä omaa aikaa hieman eri tavoilla. Mä harrastan muutaman kerran viikossa, mies taas sitten jää tänne kotiin puuhailemaan omiaan tai lähtee muutamaksi yöksi kaverien kanssa reissuun, kun minä menen lapsen (tai nyt niitä on kaksi, mutta tämä uusi on vielä niin tuore perheenjäsen, että omaa aikaa ei ehdi ottaa yhtään kukaan) kanssa vanhempieni luo.
Mieheni on varsinainen kotihiri, joten hän ei lämpiä säännöllisille harrastuksille. Sen sijaan hän tykkää puuhastella juttujaan rauhassa kotona, tai pelata joskus kaveriensa kanssa Skypen välityksellä roolipelejä. Reissussa käy muutaman kerran vuodessa, ja välillä mä oon ehdottanutkin, että mitä jos lähtisitte X:n kanssa yhdessä sinne tai tänne.
Sellainen epäsuhta kyllä on, että mä en oo ollut yönseutuja yksin poissa. Oikeastaan haluaisin niin päin, että mies ottaisi lapset ja mä jäisin yksin kotiin. Tilaisuus tähän on kyllä hamassa tulevaisuudessa, koska nyt on taas pieni vauva.
Meillä mies ei ole koskaan sanonut, että haluaisi lomaa perheestä tmv. Jos joku sanoo noin, niin se olen minä.
Tietenkin sellaisia isiä on. :) Olisko kannattanut keskustella näistä asioista sen miehes kanssa, ennen niuden lasten hankintaa? Jos oot koko ajan tälläisen käytöksen hyväksynyt, niin miksi sen nyt yhtäkkiä pitäisi muuttua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai äitikin tarvitsee ja SAA ottaa vapaata perheestä! Ehkä äidit ei osaa vaatia sitä tarpeeksi tai ei saa aikseksi sen ottamista, kun keksivät kaikkia tekosyitä, että heitä tarvitaan kotona?
Tottakai kannattaa antaa miehelle lomaa perheestä! Viime kesänä meillä mies kiukutteli, että haluaa lomaa minusta ja lapsista, ja lomaa hän myös sai. Lähdin lasten kanssa vanhempieni mökille pariin otteeseen useammaksi päiväksi ja jätimme miehen kotiin tyhjän jääkaapin viereen. Vuorokauteen ei miehestä kulunut mitään ja mekään emme viestejä lähetelleet tai soitelleet. Sitten alkoi mieheltä tulla jo viestejä ja kotiin tullessamme hän oli heti auton ovia aukomassa ja kantamassa laukkuja sisälle. Minulla ja lapsilla oli mukavaa ja kukaan ei riidellyt tai äksyillyt. Mä en saanut perheestä lomaa, mutta otan oman rauhallisen aikani kyllä varmasti muutenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä saan mennä ihan vapaasti! Nytkin lähdössä kaverin kanssa Tallinnaan heinäkuussa kolmeksi päiväksi:-)
Älkää kysellä vaan ilmoitatte, et minä menen nyt:-) Ne on sen isänkin lapsia ihan yhtä paljon!
Jaa ei onnistu? Mitä se isä sille mahtaa?? Tosin meillä isä on ihan saman veroinen vanhempi kuin äitikin:-)
Yllätys yllätys, miehet ja naiset ovat erilaisia. Miehet todella tarvitsevat välillä "hermoston nollaamista" eli aikaa ja paikkaa, missä ei kitise lapset eikä äiti.
Voidaan tässä tai muussa ketjussa ihmetellä sitä, että miksi naiset eivät halua "omaa aika" vaan haluavat olla koko ajan lasten/perheen kanssa.
Mieluiten sillä tavalla, että vaikka äiti touhuaa ja päättää mitä tehdään, niin mies on mukana ja läsnä.
Kannattaa ihan hetki miettiä mitä ja kenen kanssa on tekemässä ennenkuin sen ehkäisyn jättää pois.
Kyllä meillä molemmat saa omaa aikaa, keskimäärin tasapuolisesti ja vuorotellen.
Kyllä mies antaa, kun sen itse osaa vaan ottaa!
Ei meillä mies tule ehdottelemaan, että läheppäs kuntosalille / leffaan / whatever, mutta kun itse ilmoitan lähteväni, ei ole ongelmaa.
[quote author="Vierailija" time="04.07.2014 klo 11:04"]
Tietenkin sellaisia isiä on. :) Olisko kannattanut keskustella näistä asioista sen miehes kanssa, ennen niuden lasten hankintaa? Jos oot koko ajan tälläisen käytöksen hyväksynyt, niin miksi sen nyt yhtäkkiä pitäisi muuttua?
[/quote]
Perinteinen "olisiko kannattanut keskustella tästä asiasta ennen lasten hankintaa" -kommentti :)
1) Keskustelu ei aina tarkoita sitä, että asiat toteutuvat niin kuin on keskusteltu
2) Kaikista asioista ei yksinkertaisesti ymmärrä keskustella etukäteen, ei siis ymmärrä ottaa niitä huomioon.
3) Moni ajattelee, että järkevä ja kohtuullinen puoliso ymmärtäisi asiat erikseen sopimattakin (mutta yllättyy).
4) Sopiva paikka keskustelulle ei ole ainoastaan ennen lasten hankintaa, oikeastaan parempi on keskustella asioista silloin, kun ne lapset on jo hankittu, koska sitä lapsiperhearkea on aika vaikea kuvitella etukäteen.
Älkää oikeasti jaksako toitottaa tätä samaa mantraa ketjusta toiseen, ajatelkaa omilla aivoillannne. TÄmä on samanlainen palstaklisee kuin "jätä se sika", "kalikka kalahti" ja "osui ja upposi".
#9
Veikkaisin, että kyse onkin pitkälle tuosta puolensa pitämisestä. Henk. koht. näen tämän osana samaa ongelmaa, mistä saa lukea päivittäin palstallakin, eli miehestä tehdään tai hänestä jotenkin tulee "yksi lapsista". Täältä saa vähän väliä lukea juttuja miehistä jotka eivät osaa laittaa ruokaa, eivät siivoa jälkiään, eivät osaa käyttää pesukonetta tai hoitaa lapsiaan, saatikka ostaa näille vaikkapa vaatteita.
Itse näissä tapauksissa aina jotenkin ihmettelen että miten siihen tilanteeseen on edetty. Omassa parisuhteessani olen ihan kädestä pitäen opettanut miehen pesemään vaatteitaan, käymään kaupassa ja tekemään ruokaa, ei ne ominaisuudet miehessä valmiina olleet. Siitä lapsen saannista ja sen mukanaan tuomista muutoksista tulisi keskustella mahdollisimman paljon ennenkuin tilanne on käsillä, että ollaan miehen kanssa samaa mieltä kasvatuksesta ja käytännön asioista.
Itsellä ei siis ole vielä lapsia enkä siis välttämättä "tiedä mistään mitään", mutta väkisinkin täällä tulee tunne äidit ovat itse mahdollistaneet miehen avuttomuuden, tai sitten lapsia tehdään täysin väärien miesten kanssa.
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="04.07.2014 klo 11:50"]
jos työnjako on se, että mies tienaa aina ja äiti mähisee kotona lasten kanssa käyttäen kaikki vanhempainvapaat, tuo on aika luonteva jatkumo siihen.
[/quote]
Ei välttämättä. Lapsuudenperheessäni äiti oli yhteisestä sopimuksesta kotona meidän lasten kanssa kun isä teki töitä, mutta kyllä isä piti huolta siitä, että äidillä on lapsivapaata aina tarvittaessa. Kotityötkään eivät olleet pelkästään äidin harteilla.