Alkoholistin vaimo

Vhh-ruokavalio auttaa viinanhimoon.

Ihan oikeesti.

Minä nakkasin pihalle alkoholistin kun lupauksista ja pettämisestä huolimatta sama meno jatkui, ja oli todella hyvä päätös. tämä alkoholisti on nykyään ihan alasvajonnut rikollinen, itse olen aika hyvin menestynyt elämässä. elämä on valintoja, turhaan roikutte tommosissa suhteissa joitten tulevaisuus on jotain noin epävarmaa ja harva ees raitistuu tai parantaa tapojaan. olette semmosia säälinetsijöitä jotka jäätte roikkumaan noin huonoon suhteeseen, lapset kertovat teille aikuisena, että teillä ois pitäny lähteä ajat sitten eikä kiduttaa lapsia alkoholistiperheessä.

[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 01:14"]

hyvä asiallinen keskustelu! nyt on vaan unohdettu yksi minusta aika tärkeä asia, ne alkoholistin lapset. kukas heitä tukee? alkoholismi on koko perheen sairaus. tarkoitus ei ole loukata ketään tai syyllistää, mutta pidän aika itsekkäinä puolisoa joka jää suhteeseen alkoholistin kanssa vaikka mukana on lapsia ja perhe-elämä voi olla yhtä helvettiä. vedotaan siihen, että puoliso on kyllä selvinpäin hyvä isä tai äiti. alkoholisti kun nyt vaan aika vähän on selvinpäin. onko se yksinjäämisen pelkoa vai mitä? en tiedä. itse olen alkoholisti isän tytär ja jopa pyysin äitiäni jättämään isän kun olin noin 10v, äidiltäni ei sitä voimaa riittänyt.

[/quote]

Usein taitaa tilanne olla se, että eroa  ei uskalleta ottaa. Odotellaan  toisen järkiintymistä jota ei välttämättä tapahdu. Itse koin niin dramaattisen eron, etten tahdo sitä kenellekään. Olen pystynyt olemaan selvänä vuosia mutta tuosta erosta tulen tuskin koskaan selviämään.

Tulipa mieleeni, että hakekaa ihmeessä kirjastosta Lilli Loiri-Sepän kirja Selviämistarinoita, lukekaa se ja päättäkää sen jälkeen annatteko alkoholistimiehenne lukea sen. Siinä on ihan oikeiden juoppojen suulla kerrottuja tarinoita alkoholismista ja raitistumisesta.

kake

[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 01:17"]

Miehelle nimi, Juhani. Ollaan käyty yksityisellä ja kunnallisella lääkärillä yhdessä tän asian takia. Aina yhtä räikeen huono vastaan otto, ei ymmärrystä asiaan. Juhanila on muutenkin lääkäri kammo ja se ei ole lisännyt haluja mennä uudelleen yrittämään sitä. Juhani on käyttänyt antabusta muistaakseni kolme kertaa ja masennus lääkkeitä kerran ja unettommuteen kaikkea mitä lääkäristä saa.

On itse sitä mieltä että lääkkeet ei ole ratkaisu asiaan. Onko se ongelman välttelyä?

Keskusteluun varmasti mun kanssa suostuu koska tästä puhutaan paljon silloin kun ei ole pahin morkkis menossa.

Olen ajatellu et toisen alkoholistin joka ei juo enään tuki olis tärkeetä mutta mistä muualta sen löytää kuin AA sta? Koska Juhani ei sinne yhden yritys kerran jälkeen ole halunut uudestaan mennä. Tosin siitä on vuosia aikaa joten ehkä mieli voisi olla toinen nyt.

pauliina

[/quote]

Lääkkeet todellakaan eivät ole ratkaisu eikä sitä antabustakaan kukaan koko ikäänsä voi syödä. Yleensä kai max puoli vuotta.  Kävikö Juhani AA:ssa miten pitkään? Taisi muuten olla kolmas antabuskuuri mullakin, kerran oli kapselit, jotka eivät vaikuttaneet mitenkään.

t kake

Juhani on siis kokenut lääkärikäynnit huonoina? Onko siis ongelmana kuitenkin se, että itse ongelmasta ei saa puhua sen oikealla nimellä?Kissaa ei saa nostaa pöydälle.

Jo tuo, että " Kake " neuvoi sinua markkinoimaan lääkäriin menoa Juhanin omana keksintönä, kuulostaa hyvin kummalliselta. Jos Juhanilla on alkoholiongelma, siitä pitää puhua sen oikealla nimellä ts, " Olen alkoholisti", siitähän se toipuminen vasta alkaa. Ei siitä, että sinä Pauliina keksit erilaisia metkuja, miten saat miehesi lääkäriin.

Sanoit alussa Pauliina, että itseä vain voi muuttaa. Se onkin totta, mutta oletko nyt muuttanut itseäsi niin paljon, että olet unohtanut kokonaan oman itsesi?

Jos olisin sinä, ehdottaisin itselleni keskustelua Juhanin kanssa hoitoon menemisestä alkoholiongelman takia. Sinun sijassasi panisin ehdoksi suhteen jatkolle hoitoon hakeutumisen.

terveisin sisaren perhehelvettiä seurannut

Ei käynnyt kuin kaksi kertaa exän pakottamana. Eli meidän suhteen aikana ei ole käynyt.

Pauliina

AA:n puh nro on 09-750200, ei päivystäkään yötäpäivää mutta mitään et häviä soittamalla sinne aamulla. Ja jos joku taas luulee, että jostakin syystä yritän värvätä jäseniä lisää AA:han, niin sanon jo tässä vaiheessa että en. Kävijöitä meillä on aivan tarpeeksi, ja jos joku ei halua edes yrittää niin minkäs minä sille voin.

  t. kake

Meillä miehellä tissuttelua ja tuurijuoppoutta lomilla. selvinpäin vastuuntuntoinen osallistuva isä, mutta kännissä millään sopimuksella ja sovinnaisella käytöksellä ei ole väliä. vuodesta toiseen riidellään samoja riitoja. Juomamäärät suurenevat, tulee ylilyöntikänni ja sitten parin kuukauden raittius, jonka jälkeen palataan samaan oravanpyörään. Miten tällaisen saa katkaistua? Voinko määritellä hänet alkoholistiksi kun hän hoitaa velvollisuutensa työtä kohtaan ja voi olla parikin kuukautta ilman.

Taas kehoitan katsomaan yle areenasta aamusydämellä ohjelman. Löytyy sieltä tuolla aamusydämellä nimellä ja ohjelma tuli joskus viikko pari sitten "alkoholistin läheisenä". Siinä yli 30v alkoholistina ollut ja hänen siskonsa puhumassa raitistumisesta.

[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 01:37"]

Juhani on siis kokenut lääkärikäynnit huonoina? Onko siis ongelmana kuitenkin se, että itse ongelmasta ei saa puhua sen oikealla nimellä?Kissaa ei saa nostaa pöydälle.

Jo tuo, että " Kake " neuvoi sinua markkinoimaan lääkäriin menoa Juhanin omana keksintönä, kuulostaa hyvin kummalliselta. Jos Juhanilla on alkoholiongelma, siitä pitää puhua sen oikealla nimellä ts, " Olen alkoholisti", siitähän se toipuminen vasta alkaa. Ei siitä, että sinä Pauliina keksit erilaisia metkuja, miten saat miehesi lääkäriin.

Sanoit alussa Pauliina, että itseä vain voi muuttaa. Se onkin totta, mutta oletko nyt muuttanut itseäsi niin paljon, että olet unohtanut kokonaan oman itsesi?

Jos olisin sinä, ehdottaisin itselleni keskustelua Juhanin kanssa hoitoon menemisestä alkoholiongelman takia. Sinun sijassasi panisin ehdoksi suhteen jatkolle hoitoon hakeutumisen.

terveisin sisaren perhehelvettiä seurannut

[/quote]

No niin, sieltä tuli niin paljon viisaampi neuvoja, että annetaanpa sitten olla. Että ei muutakuin uhkailemaan vaan. T. kake

Juhani on itse sanonut että hääellä on alkoholi ongelma. Siitä puhataan meillä sen nimellä ihan ääneen juuriniin kuin se on.

Lapsesta sen verran että poikani saa koulusta apua jossa ollaan tietoisia kotitilanteestamme. Ja sen lisäksi hän saa myös tukihenkilön keskustelu apua.

Ja me puhumme kotona myös lapsen kanssa tästä asiasta iän mukaan. Poika on 13.v itse käyn keskustelemassa psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa ja seurakunnan sielunhoitajan kanssa.

Pauliina

[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 01:37"]

Juhani on siis kokenut lääkärikäynnit huonoina? Onko siis ongelmana kuitenkin se, että itse ongelmasta ei saa puhua sen oikealla nimellä?Kissaa ei saa nostaa pöydälle.

Jo tuo, että " Kake " neuvoi sinua markkinoimaan lääkäriin menoa Juhanin omana keksintönä, kuulostaa hyvin kummalliselta. Jos Juhanilla on alkoholiongelma, siitä pitää puhua sen oikealla nimellä ts, " Olen alkoholisti", siitähän se toipuminen vasta alkaa. Ei siitä, että sinä Pauliina keksit erilaisia metkuja, miten saat miehesi lääkäriin.

Sanoit alussa Pauliina, että itseä vain voi muuttaa. Se onkin totta, mutta oletko nyt muuttanut itseäsi niin paljon, että olet unohtanut kokonaan oman itsesi?

Jos olisin sinä, ehdottaisin itselleni keskustelua Juhanin kanssa hoitoon menemisestä alkoholiongelman takia. Sinun sijassasi panisin ehdoksi suhteen jatkolle hoitoon hakeutumisen.

terveisin sisaren perhehelvettiä seurannut

[/quote]

Vastaisitko yhdellä sanalla: Onko systerisi ukko raitistunut opeillasi? T. kake

[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 01:44"]

Taas kehoitan katsomaan yle areenasta aamusydämellä ohjelman. Löytyy sieltä tuolla aamusydämellä nimellä ja ohjelma tuli joskus viikko pari sitten "alkoholistin läheisenä". Siinä yli 30v alkoholistina ollut ja hänen siskonsa puhumassa raitistumisesta.

[/quote]

Katsoin tuon ohjelman, oli todella hyvä, suosittelen kaikille vaikka ei tuntisi yhtäkään alkoholistia. t. kake

Uhkailu ei auta mitään eikä kiristäminen, enkä halua edes sellaista kokeilla. Sen virheen olen jo tehnyt ja todennut täysin käyttökelvottomaksi! Tähän mennessä avoimuus ja rehellisyys ja rakkaus on auttanut parhaiten. Yritän löytää tilannetta rakentavia asioita en rikkovia. Tämä ei hetkessä korjaannu ja olen todella kiitollinen niille jotka ymmärtävät että me yritämme oman parhaamme tilanteessa sairauden kanssa joka ei ole helppo.

En ole hullu enkä tieten tahtoen etsi vaikeuksia vaan parannusta perheelleni!!!

Kakella on ollut hyvät neuvot ja olen hyvin ymmärtänyt niitä.

Sellainen joka ei todella halua nähdä vaivaa rakkaansa takia älä vaivaudu!

Pauliina

Olen tämän suhteen/avioliiton aikana löytänyt itseni ja se ei ollut helppoa. Olen käynyt al anonissa ja tehnyt läheisen 12 askelta ohjelmaa. En todella ole hukannut itseäni vaan löytänyt sen jokanolen ja oppinut puolustamaan itseäni ja löytänyt rajani ja arvoni ja sen mitä olen valmis tekemään ja mitä en. Näistä on myös keskusteltu Juhanin kanssa. Tämä voi olla monelle paha paikka mutta ei koko tarinaa tässä pysty edes kirjoittamaan.

Juhani pelasti minut elämäni helvetistä. Olin itse sekakäyttäjä ja totaalisen sekaisin oleva ihinen tunne puolella. Seemitä toinen oli valmis tekemään minun edestä on suurin asia minulle ja minä haluan saman tehdä toisen kanssa.

Millainen ihminen olisin joshylkäisin rakastamani ihmisen siksi kun itse tulin kuntoon ja hän ei viellä?

Pauliina

[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 01:45"]

Juhani on itse sanonut että hääellä on alkoholi ongelma. Siitä puhataan meillä sen nimellä ihan ääneen juuriniin kuin se on.

Lapsesta sen verran että poikani saa koulusta apua jossa ollaan tietoisia kotitilanteestamme. Ja sen lisäksi hän saa myös tukihenkilön keskustelu apua.

Ja me puhumme kotona myös lapsen kanssa tästä asiasta iän mukaan. Poika on 13.v itse käyn keskustelemassa psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa ja seurakunnan sielunhoitajan kanssa.

Pauliina

[/quote]         ihan oikeastiko uskot, että näiden tukihenkilöiden avulla kertomasi 

                     kotielämä ei jätä mitään jälkiä poikaasi? ja miten he poikaa tukevat,

                     eivät he kaikkea tiedä eikä poika halua kaikkea heille kertoa. miksi 

                     ihmeessä tilanne on tämä, äiti haluaa tukea alkoholisti isää koulu 

                     tukekoon poikaa. äidin tukea ja apua poika kaipaa!

[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 02:09"]

Olen tämän suhteen/avioliiton aikana löytänyt itseni ja se ei ollut helppoa. Olen käynyt al anonissa ja tehnyt läheisen 12 askelta ohjelmaa. En todella ole hukannut itseäni vaan löytänyt sen jokanolen ja oppinut puolustamaan itseäni ja löytänyt rajani ja arvoni ja sen mitä olen valmis tekemään ja mitä en. Näistä on myös keskusteltu Juhanin kanssa. Tämä voi olla monelle paha paikka mutta ei koko tarinaa tässä pysty edes kirjoittamaan.

Juhani pelasti minut elämäni helvetistä. Olin itse sekakäyttäjä ja totaalisen sekaisin oleva ihinen tunne puolella. Seemitä toinen oli valmis tekemään minun edestä on suurin asia minulle ja minä haluan saman tehdä toisen kanssa.

Millainen ihminen olisin joshylkäisin rakastamani ihmisen siksi kun itse tulin kuntoon ja hän ei viellä?

Pauliina

[/quote]

Aivan, ja myös AA:n ohjelma suosittelee auttamaan avun tarvitsijaa. Tiesithän, että AA:ssa ei ole sääntöjä, ainoastaan askelia, jotka eivät velvoita eivätkä sido ketään mihinkään.

Asutteko minkälaisella paikkakunnalla, oletko ottanut selvää kokoontuuko siellä AA-ryhmiä? t. kake

Ei, pahaa tekee lukea tätä.. Tilannehan on aivan sairas, niinkuin mieskin. Minua ei paljoa kiinnosta yhden juopon ukon ja yhden läheisriippuvaisen naisen yhteiselo, mutta että lapset!? Ihanat, viattomat lapset, joilla koko elämä ja sen mahdollisuudet edessä.. Ja mitä vanhemmat niille tarjoaa, humalaista isää, hyssyttävää äitiä, keskuteluapua ja tukea. Missä on se lapsuuden kulta-aika ilman huolia ja häpeää?

Vinkki: muuttakaa erilleen. Molemmille vanhemmille omat kämpät. Toinen voisi olla ryyppyluola ja toinen koti. Kotona vanhemmat saavat olla vain selvinpäin, siinä toisessa tehköön mitä lystää, mutta siellä olisikin K18.

Ja myös saa sitä, tukea minulta, meiltä kummaltakin. Tiedätkö että lapselle voi myös opettaa sen että elämässä ei hylätä ihmistä silloin kun hänellä on vaikeaa vaan etsitään yhdessä ratkaisua tilanteeseen. Että toinen niin kuin jokainen meistä on tärkeä ja rakas silloinkin kun ei ole onnistunut. Vaikka tämä voi olla vieras ajatus se on minulle ja meille tärkeä asia. Olen itse nähnyt miten hylätään mies tai lapset omien vanhempieni kohdalla ja asiat voi oikesti hoitaa toisin.

Pauliina

[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 02:14"]

[quote author="Vierailija" time="02.07.2014 klo 01:45"]

Juhani on itse sanonut että hääellä on alkoholi ongelma. Siitä puhataan meillä sen nimellä ihan ääneen juuriniin kuin se on.

Lapsesta sen verran että poikani saa koulusta apua jossa ollaan tietoisia kotitilanteestamme. Ja sen lisäksi hän saa myös tukihenkilön keskustelu apua.

Ja me puhumme kotona myös lapsen kanssa tästä asiasta iän mukaan. Poika on 13.v itse käyn keskustelemassa psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa ja seurakunnan sielunhoitajan kanssa.

Pauliina

[/quote]         ihan oikeastiko uskot, että näiden tukihenkilöiden avulla kertomasi 

                     kotielämä ei jätä mitään jälkiä poikaasi? ja miten he poikaa tukevat,

                     eivät he kaikkea tiedä eikä poika halua kaikkea heille kertoa. miksi 

                     ihmeessä tilanne on tämä, äiti haluaa tukea alkoholisti isää koulu 

                     tukekoon poikaa. äidin tukea ja apua poika kaipaa!

[/quote]

Minun lapseni ovat aivan normaaleja tai ehkä hieman keskitasoa fiksumpia, kohtalaisesti toimeentulevia nuoria aikuisia siitä huolimatta, että faija oli juoppo heidän ollessaan lapsia. T. kake