Asiat, joista olet kateellinen (mutta joita ei rahalla saa)?
Itse olen kateellinen yhden ystäväni suvulle. Pitävät ihania sukujuhlia, joissa oikeasti hauskaa, mahtava sydämellinen mummo joka oikeasti ymmärtää myös nuoria ja ei jatkuvasti valita. Olen pari kertaa päässyt osaksi näitä sukujuhlia ja vieraillut mummon luona ja miettinyt että tällaista elämän kuuluisia olla. Ja ystäväni on eri tavalla vahvempi kuin minä, uskaltaa elää ja nauttia. Oma sukuni ei muuta tee kuin puhuu seläntakana toisistaan. Hautajaisia kummempia sukujuhliakaan ei vietetä ja jos samaan paikkaan satutaan ollaan vaivaantuneita.
Kommentit (98)
Olen kateellinen niille, jotka osaavat elää ja olla yksin/lasten kanssa. Siis jotka eivät tarvitse puolisoa. Olen kateellinen heistä huokuvalle riippumattomuudelle, tasapainolle ja itsenäisyydelle.
Ystäväni appivanhemmat. Ihania ihmisiä. Ja ihan parhaat isovanhemmat ystäväni lapsille. Itse voin vain haaveilla isovanhemmista lapsilleni.
Ystävistä... :( Tiedän, että oma toiminta vaikuttaa, mutta en osaa näytellä.
Tiiviille perheyhteisöille. Ei juoda viinaa kuin kohtuudella, jutellaan ja tuetaan. Ei masennusta tms. Sitten olen myös kade reippaille ihmisille jotka jaksavat tehdä kaikke ja kuntoilla...
Mäkin olen kateellinen ihmisille joilla on rento, hauska, vilpittömästi lämmin suku. Minulla on sellainen kyrilijä/mököttäjä/vihanpitäjä suku. Lisäksi olen kateellinen ihmisille joilla on suuri yhtenäinen kaveriporukka. Sellainen porukka jossa kaikki on hyviä ystäviä ja läheisiä keskenään, vietetään tyttöjeniltoja ja käydään tyttöjen kanssa ulkona jne.
Rahasta, omaisuudesta, ulkonäöstä tai työasioista en ole kateellinen kenellekään.
Pienikokoisille naisille. Vihaan itseäni ja olen teini-iästä saakka vain odottanut elämäni päättymistä. Olen 185 cm pitkä, muutenkin roteva, vaikka hoikka nainen ja olen kokoni vuoksi kuunnellut miehiltä heidän koulutuksesta, iästä ja asemastaan riippumatta niin paljon vittuilua ja haukkumista koko aikuisuuteni ajan, että en enää kohta enää jaksa elää.
[quote author="Vierailija" time="01.07.2014 klo 20:20"]
Ystävistä... :( Tiedän, että oma toiminta vaikuttaa, mutta en osaa näytellä.
[/quote]
Mitä meinaat tällä?
Sellaisille naisille jotka on aina tyylikkäitä ja kauniita. Kotona yöpaidassakin ja salilla hikisenä. Joillain vain on pettämätön tyylitaju, ihania vaateyhdistelmiä ja aina uusia ihania kokonaisuuksia joka tilanteeseen. Eikä sen tyylin tarvitse olla edes kallis, vaan se vaatteiden ja materiaalien yhdistely on kai se juju ja saa halvatkin vaatteet näyttämään laadukkailta ja hienoilta. Vaikka kuinka yritän, olen aina jotenkin halpa ja homssuinen.
Perheille jotka saavat lastenhoitoapua eli parisuhdeaikaa. Rohkeille ihmisille jotka uskaltavat toteuttaa unelmia(an/-ni), siis ihmisille jotka eivät pidä kynttiläänsä vakan alla kuten minä.
En vaan keksi mitään nyt... Kun kauemmin mietin, saako rahalla vuorta pihalle? Vuorimaisema olisi upea, mutta ainakaan Suomessa ei ole... No ulkomaille muuttamalla tuon maisemankin saisi...
[quote author="Vierailija" time="01.07.2014 klo 20:24"]
Pienikokoisille naisille. Vihaan itseäni ja olen teini-iästä saakka vain odottanut elämäni päättymistä. Olen 185 cm pitkä, muutenkin roteva, vaikka hoikka nainen ja olen kokoni vuoksi kuunnellut miehiltä heidän koulutuksesta, iästä ja asemastaan riippumatta niin paljon vittuilua ja haukkumista koko aikuisuuteni ajan, että en enää kohta enää jaksa elää.
[/quote]
no höh. Olet täydellinen juuri sellaisena kun olet. Olet kaunis ihminen.
Muista, että ne ketkä nimittelevät toisia voivat itse huonosti. Ihminen jolla on hyvä olla itsensä kanssa ei tunne tarvetta nimitellä toisia.
Voimia sinulle.
Raikkaille, huolitelluille ja hyväntuoksuisille naisille. Kai itsekin voisin olla mutta en haksa ja itseinho niin voimakas. Hieltä haisen välittömästi.
Olen kateellinen kauniille naisille, joilla on ulkonäköä, älyä ja karismaa. Ystäväni on tällainen, ja miehiä pörrää ympärillä kuin kärpäsiä, sen kun valitsee vain parhaat päältä. Tämän ansiosta on myös löytänyt yhtä ihanan ja täydellisen miehen kuin itsekin on, ja ovat todella onnellisia. Olen iloinen ystäväni puolesta, mutta samalla tuntuu pahalta tietää, että itsellä ei samaan mitään rahkeita.
Ihmisille joilla on suuri suku.
Ihmisille joilla on tyylitajua, itse en osaa yhtään pukeutua tyylikkäästi.
Ihmisille joilla on itsekuria
Ja tärkeimpänä: olen kateellinen niille jotka uskaltavat olla juuri sellaisia kun ovat ja ovat vielä ylpeitä itsestään.
[quote author="Vierailija" time="01.07.2014 klo 20:25"]
[quote author="Vierailija" time="01.07.2014 klo 20:20"]
Ystävistä... :( Tiedän, että oma toiminta vaikuttaa, mutta en osaa näytellä.
[/quote]
Mitä meinaat tällä?
[/quote]
Että pitäisi olla jotenkin erilainen, puheliaampi, yrittää olla kaikkien kaveri yms. eli omana itsenään ei oiken kelpaa ja siksi olenkin kade niille, jotka osaavat luonnostaan tulla toimeen kaikkien kanssa.
Niille joilla on hyvä henkinen tasapaino. Itselläni on paniikki/ahdistuneisuushäiriö ja uudet tilanteet sekä pelkkä ulos lähteminen vaativat yleensä suuria ponnistuksia ja tsemppaamista itseltä.
Toisaalta minulla on ihana ja ymmärtäväinen mies sekä lapsi joista olen hyvin kiitollinen :)