Olenko tosiaankin itsekäs? Siskon ekoelämäntapa vei minulta turvaverkon
Tilanne on tämä:
Meitä on kaksi siskoa, minulla on lapset kaksivuotias ja puolivuotias. Olen kotona vanheimpainvapaalla ja mies on reppuduunari: töissä kaksi viikkoa ja viikon kotona.
Siskoni asuu avoliitossa eikä heillä ole lapsia. Sisko ja hänen miehensä opiskelevat eivätkä käy töissä. He ovat kyllä hyvin aktiivisia järjestö- yms toiminnassa.
Sisko miehineen harjoittaa äärimmäisen ekologista elämäntapaa. He asuvat vanhassa mökissä, jossa ei ole mukavuuksia. He ovat vegaaneja ja kasvattavat itse perunoita ja kasviksia sekä saavat tontilta marjoja ja omenoita. Lisäksi kerätään sieniä ja metsämarjoja. Rahaa on hyvin niukasti, ymmärtääkseni sisko ei saa enää opintorahaa ja avomies on jatko-opiskelija.
Arvostan paljon heidän elämänvalintojaan ja haluan kannustaa ja auttaa parhaani mukaan. Mutta.
Ja se on iso mutta. Siskoni ja miehensä eivät osaa juurikaan mitään käytännön asioita mitä esim maanviljelyyn tulee. Huonokuntoisen mökin peruskorjaus ja kunnossapito ei heiltä onnistu. Opiskelujen ja aktiivisen sosiaalisen elämän rinnalla aikaa vievä omavaraistalous 1800-luvun tyyliin ei vain onnistu.
Apuun pyydetään sitten meidän isä ja äiti sekä avomiehen vanhemmat. Mutta koska avomiehen vanhemmat asuvat toisella puolella maata, he ehtivät avuksi vain harvoin.
Nyt äiti ja isä käyttävät ihan kaiken vapaa-aikansa korjaamalla siskon mökkiä (lattiaremontti, katon korjaus ym ym) sekä hoitamalla puutarhaa. Isä rakensi keräämästään kierrätysmateriaalista kasvihuoneen huhtikuussa.
Vanhempien oma kesämökki on jäänyt ihan vaille hoitoa, koska he ovat kaiken vapaa-ajan siskon luona.
Lisäksi he tuovat elintarvikkeita ym autolla siskolle (jolla tai miehellään ei ole korttia) ja ymmärtääkseni maksavat kaiken. He vievät myös kaikki roskat kierrätyspisteeseen ja niitähän remonttikohteessa tulee väkisinkin paljon.
En kadehtisi muuten siskoltani vanhempiemme apua, mutta kun itse kamppailen suurimmaksi osaksi yksin pikkulapsiarjen keskellä, kaipaisin myös vanhempien apua ja turvaverkkoa. Olisi kiva päästä käymään kaupassa tai kampaajalla ilman lapsia tai vaikka ihan vaan uimassa rannalla. Nyt kaikki omien asioiden hoito täytyy keskittää mieheni vapaaviikoille. Ja kyllä minäkin kaipaisin siivousapua ja ihan vain kaveria lastenhoitoon. Nyt minulla on vain pari kaveria ja vanha kummitäti, joka olisi halunnut auttaa, mutta koronan ollessa pahimmillaan ei voinut. Kaverit ovat töissä ja juuri nyt lomilla, jotein yksinäistäkin on. Haluaisin nähdä vanhempiani edes joskus, samoin kaksivuotiaamme.
Olen ottanut asian esille siskon kanssa kerran tai pari (viimeksi juhannuksen osalta). Hän suuttui tosi pahasti ja haukkui minut itsekkääksi ja ajattelemattomaksi bimboksi, joka ei välitä ympäristöstä ja muista mitään. Kuulemma minulla ei ole oikeutta sanoa mitään, kun asumme ”ökytalossa” ja ajamme kahdella autolla.
Siskosta en niin välitä, mutta vanhemmat olisi kiva saada takaisin. Mitä voisin tehdä tässä tilanteessa? Tätä on nyt jatkunut jo kohta 1,5 vuotta.
Ja äidille tai isälle en oikein haluaisi puhua asiasta, etteivät he ala kokea syyllisyyttä ja pahoita mieltään vuokseni.
Anteeksi pitkä vuodatus, toivottavasti joku jaksaa lukea sen!
Kommentit (118)
Ehkä vanhempasi pitävät enemmän vanhan mökin korjailusta kuin sinun asuntosi siivoamisesta? Monet tykkäävät puuhastella tuollaisten kädentaitoa vaativien asioiden parissa.
Puhu vanhempiesi kanssa.
Eiköhän elämän tarkoitus ole, että lapsista kasvaa itsenäisiä ihmisiä. Ymmärrän kyllä lastenlastenhoitoa ja pientä apua jossain, mutta tämä tapaus kuullostaa siltä, että kumpikaan lapsista ei pärjää itsenäisesti ja mielestäni sisarrukset ovat ihan itse oman elämänsä/vankilansa luoneet. Eli sitä saa, mitä tilaa.
Pahoitteluni. Mutta et voi tehdä mitään.
Mulle on käynyt samoin, vähän eri kuvio siskolla mutta lopputulos sama. Lapsetonta siskoa vanhemmat hyysää ja auttaa365pv vuodessa. Mun luona lapsenlapsia katsomassa eivät käy koskaan. Ei ole kolmeen vuoteen kuulunut tai näkynyt. Koko heidän elämä menee lapsettoman nelikymppisen pikkusiskoni ympärillä pyörimiseen. Lapsenlapset ei kiinnosta lainkaan.
Mun mielestä tässä on sitä että he itse leikkii pikkulapsen vanhempia (sisko on se pikkulapsi) ja ikäänkuin kieltäytyvä ollenkaan siirtymästä ikääntyvän elämänvaiheeseen ja isovanhemmaksi. Siksi eivät lainkaan tapaa lapsenlapsia koska eivät koe olevansa lainkaan isovanhempia.
Puhuminen ei auta, mikään ei auta. Se vaan auttaa että luovuttaa ja elää ilman niitä vanhempiaan. Antaa 70+ ikäisten leikkiä sitten pikkulapsivaihettaan…
Vanhempasi käyttävät aikansa ja rahansa kuten itse haluavat. Toki voit heiltä apua pyytää. He sitten suostuvat jos tahtovat tai sitten eivät.
Mun lapsuusperheessä ihan sama kuvio. Vaatii rohkeuttaa myöntää itselleen että kyse on siitä että vanhemmat rakastaa paljon enemmän toista aikuista lastaan kuin toista. Siksi ne noin tekevät. Se on valinta. Eikä vahinko. Vanhempasi itse päättää toimia noin.
Meillä tilanne oli siis samankaltainen ja suosiminen muuttui koko ajan törkeämmäksi. Ostettiin autoa, annettiin ennakkoperintö, sitten ostettiin lahjaksi mökki. Mä en saanut mitään koko aikana.
Tämä johto välien jäätymiseen, hiipumiseen ja lopulta katkeamiseen. Näin on parempi eikä enää v*tuta toisen suosiminen kun sitä ei näe. Ennen se kiukutti ja paljon.
Ei niin voi toimia, että esim. juhannussuunnitelmat sysätään syrjään noin vaan.
Niillä mennään, mitä ensin on luvattu ja sovittu.
Siskosi miehineen saa oppia kantamaan vastuun elämäntavoistaan varsinkin remonttien jälkeen. Ihmettelen, miten kehtaavat lypsää vanhempianne.
Maksaako vanhempasi heidän remontistakin? Muunkin elämän lisäksi.
Onko vanhempanne eläkkeellä?
Hyvää kesän jatkoa ja jaksamisia
💚
Tämä minua näissä ekologisesti elävissä ärsyttää: omaa autoa ei ole, mutta aina tarpeen tullen pummataan kyytiä tai autoa lainaan tuttavilta, lihaa ei syödä eikä alkoholia juoda paitsi jos joku tarjoaa, kalliita teknisiä laitteita ei osteta ja sitten niitäkin ruinataa lainaksi, kun tarve tulee. Ihan itse pärjätään ekotalossa keskellä ei mitään paitsi sitten, kun jotain pitäisi tehdä niin sukulaiset ja tuttavat kutsutaan hätiin nokkospiirakkapalkalla.
Siskosi ekoelämäntapa ei ole vienyt turvaverkkoasi. Vanhempasi ovat valinneet näin. Turha syyttää siskoa tai ekoelämää, kun vanhemmanne ovat valinneet suosikkilapsensa. Valitan, hae turvaverkkosi muualta.
Vierailija kirjoitti:
Siskosi ekoelämäntapa ei ole vienyt turvaverkkoasi. Vanhempasi ovat valinneet näin. Turha syyttää siskoa tai ekoelämää, kun vanhemmanne ovat valinneet suosikkilapsensa. Valitan, hae turvaverkkosi muualta.
Tämä! Se on vanhempien oma tietoinen valinta kohdistaa siskoon 100% heidän huomiostaan ja avustaan. Samoin se on tietoinen valinta että ap saa 0% avusta ja tuesta. Sisko ei ole syypää. Vanhemmat on.
Voin taata että mikään puhuminen ei auta. Tuollaiset suosijavanhemmat kiistää kaiken jos heiltä asiasta kysyy. Ja jatkavat suosimistaan samaan malliin tai jopa kiihdyttävät sitä.
Ja saman kokenut olen. Meillä asiasta huomauttaminen (ystävällinen keskustelu) sai aikaan sen että vanhemmat suuttui ja tuplasivat k0stona suosimisen, suosikki sai entistäkin enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Siskosi on tyypillibeb ekohörhö, eletään niin ekologosesti niin ekologisesti muttei pärjätä ilman ulkopuolisten apua/autoa/rahoitusta.
Omatunnon viherpesua pahimmillaan.
No ei ole. Noita oikeasti luonnonmukaisessa omavaraistaloudessa eläviä pariskuntia on Suomessa ehkä juuri kahden käden sormilla laskettava määrä.
Uppoopa moneen tää trolli. Se on se viherpiiperöviha selvästi niin voimakasta, että menee läpi vaikka mikä, mikä vaan tukee sitä sitä omaa mielikuvaa.
No ei kai tuo asia siskoon sinänsä liity koska vanhempien päätettävänä se on, kenelle antavat apua. Tietenkin olisi reilua kohdella aikuisia lapsia samanveroisesti. Mutta niille vanhemmille pitäisi puhua siitä, että sinäkin kaipaisit enemmän apua ja seuraa. Ehkä ne luulee että et halua, kun näytät pärjäävän niin hyvin.
Toisaalta ihmettelen, että jos teillä kerran on hyvät tulot ja varallisuutta, niin miksi et palkkaisi lapsenvahtia kampaajan tmv menon ajaksi?
Oletko koskaan ottanut asiaa esille vanhempiesi kanssa? Oletko koskaan suoraan sanonut, että sinä olisit tarvinnut apua kahden pienen lapsesi kanssa jo huhtikuussa, kun mies on poissa?
Mutta tulee se talvi, eikä silloin tarvitse hoitaa siskon kasvimaata.
Miten vanhempasi selittävät SINULLE sen, että eivät pidä sinulle antamiaan lupauksia vaan hyppäävät siskosi luona? Esitä suora kysymys heille: Miksi sinä ja sinun lapsesi eivät ole sinun vanhemmillesi sen arvoisia, että tekisivät niin kuin teidän kanssanne on sovittu vaan muuttavat suunnitelmiaan siskosi vuoksi?
Esitä tämä kysymys kummallekin vanhemmalle erikseen, niin sinulle selviää, kumpi heistä tämän asian määrää. Eikö edes toinen heistä voisi tulla sinun luoksesi?
Onko sinun paha mielesi jotenkin turhempi kuin vanhempien paha mieli?
Vierailija kirjoitti:
Tämä minua näissä ekologisesti elävissä ärsyttää: omaa autoa ei ole, mutta aina tarpeen tullen pummataan kyytiä tai autoa lainaan tuttavilta, lihaa ei syödä eikä alkoholia juoda paitsi jos joku tarjoaa, kalliita teknisiä laitteita ei osteta ja sitten niitäkin ruinataa lainaksi, kun tarve tulee. Ihan itse pärjätään ekotalossa keskellä ei mitään paitsi sitten, kun jotain pitäisi tehdä niin sukulaiset ja tuttavat kutsutaan hätiin nokkospiirakkapalkalla.
Hop!! Ei kaikki ole tuollaisia. Itsellä ei autoa ja kuljen junalla, bussilla ja taksilla pitemmät matkat. Se ärsyttää, kun taksilla menemistä arvostellaan: olisit nyt kyytiä kysynyt, eikö toi maksanut hirveesti... Sanonko minäkin heidän autoilustaan, että pistäsit sinäkin tuon Mersun pois, edes välillä seisontaan, sehän on hirveän kallista ja turhaa semmoisella ajella?
Vierailija kirjoitti:
Oletko siis pyytänyt vanhempiasi käymään? Kieltäytyvätkö he toistuvasti?
Minusta asenteesi voisi olla hieman vähemmän jyrkästi hyötypainotteinen: lasket kuinka paljon resursseja vanhempasi käyttävät siskoosi ja miten paljon haluaisit sinuun käytettävän. Esim. sinun uimaan pääsemisesi ei voi olla vanhempiesi vastuulla. Tai kotisi siivoaminen. Siihen voi ostaa ihan siivojapalveluja.
Ehkä voisit lähentyä vanhempiesi kanssa ihan tapaamalla heitä enemmän. Pyydä kylään, tapaamaan lapsia. Ei niin, että he ovat ilmaisia lapsenvahteja sinulle. Kun sitten olette enemmän tekemisissä, voit hiukan avata sitä, miten väsynyt olet ja että kaipaisit apua.
Kyllä nyt omille vanhemmille pitäisi voida olla suora, eikä pehmitellä ja alustaa tilannetta ensin. Ihan vaan kysyä, että haluaisitteko olla Matin ja Liisan kanssa tiistaina sen aikaa kun käyn kampaajalla, ei kai siinä ole nyt ole mitään outoa? Jos vanhemmat ei halua niin sitten kieltäytyvät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko siis pyytänyt vanhempiasi käymään? Kieltäytyvätkö he toistuvasti?
Minusta asenteesi voisi olla hieman vähemmän jyrkästi hyötypainotteinen: lasket kuinka paljon resursseja vanhempasi käyttävät siskoosi ja miten paljon haluaisit sinuun käytettävän. Esim. sinun uimaan pääsemisesi ei voi olla vanhempiesi vastuulla. Tai kotisi siivoaminen. Siihen voi ostaa ihan siivojapalveluja.
Ehkä voisit lähentyä vanhempiesi kanssa ihan tapaamalla heitä enemmän. Pyydä kylään, tapaamaan lapsia. Ei niin, että he ovat ilmaisia lapsenvahteja sinulle. Kun sitten olette enemmän tekemisissä, voit hiukan avata sitä, miten väsynyt olet ja että kaipaisit apua.
Kyllä nyt omille vanhemmille pitäisi voida olla suora, eikä pehmitellä ja alustaa tilannetta ensin. Ihan vaan kysyä, että haluaisitteko olla Matin ja Liisan kanssa tiistaina sen aikaa kun käyn kampaajalla, ei kai siinä ole nyt ole mitään outoa? Jos vanhemmat ei halua niin sitten kieltäytyvät.
Kaikilla ei ole tuollaiset luontevat välit. Mun vanhempien kanssa esim ei voi puhua mitään. Eikä voi pyytää koskaan apua koska ovat sanoneet että eivät ikinä hoida lapsenlapsiaan. Aplla on ilmeisesti myös varautuneet välit. Ei ole luontevaa puhua siloin.
Vierailija kirjoitti:
Pahoitteluni. Mutta et voi tehdä mitään.
Mulle on käynyt samoin, vähän eri kuvio siskolla mutta lopputulos sama. Lapsetonta siskoa vanhemmat hyysää ja auttaa365pv vuodessa. Mun luona lapsenlapsia katsomassa eivät käy koskaan. Ei ole kolmeen vuoteen kuulunut tai näkynyt. Koko heidän elämä menee lapsettoman nelikymppisen pikkusiskoni ympärillä pyörimiseen. Lapsenlapset ei kiinnosta lainkaan.
Mun mielestä tässä on sitä että he itse leikkii pikkulapsen vanhempia (sisko on se pikkulapsi) ja ikäänkuin kieltäytyvä ollenkaan siirtymästä ikääntyvän elämänvaiheeseen ja isovanhemmaksi. Siksi eivät lainkaan tapaa lapsenlapsia koska eivät koe olevansa lainkaan isovanhempia.Puhuminen ei auta, mikään ei auta. Se vaan auttaa että luovuttaa ja elää ilman niitä vanhempiaan. Antaa 70+ ikäisten leikkiä sitten pikkulapsivaihettaan…
Voi olla, että olet päässyt vähemmällä näin. Oma äitini ei ole hirveän onnistunut kasvattajana ja hän on jotenkin mieltänyt, että lapsenlapsen kasvattaminen olisi hänen uusi tilaisuutensa ja hänellä on lapsenlapsen kasvatukseen joku oikeus. Ei tajua, että kasvatus kuuluu vanhemmille ja se juna meni jo. Jos ei se ISOVANHEMMAN rooli luonnistu, niin helpompi kun pysyy poissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko siis pyytänyt vanhempiasi käymään? Kieltäytyvätkö he toistuvasti?
Minusta asenteesi voisi olla hieman vähemmän jyrkästi hyötypainotteinen: lasket kuinka paljon resursseja vanhempasi käyttävät siskoosi ja miten paljon haluaisit sinuun käytettävän. Esim. sinun uimaan pääsemisesi ei voi olla vanhempiesi vastuulla. Tai kotisi siivoaminen. Siihen voi ostaa ihan siivojapalveluja.
Ehkä voisit lähentyä vanhempiesi kanssa ihan tapaamalla heitä enemmän. Pyydä kylään, tapaamaan lapsia. Ei niin, että he ovat ilmaisia lapsenvahteja sinulle. Kun sitten olette enemmän tekemisissä, voit hiukan avata sitä, miten väsynyt olet ja että kaipaisit apua.
Kyllä nyt omille vanhemmille pitäisi voida olla suora, eikä pehmitellä ja alustaa tilannetta ensin. Ihan vaan kysyä, että haluaisitteko olla Matin ja Liisan kanssa tiistaina sen aikaa kun käyn kampaajalla, ei kai siinä ole nyt ole mitään outoa? Jos vanhemmat ei halua niin sitten kieltäytyvät.
Kaikilla ei ole tuollaiset luontevat välit. Mun vanhempien kanssa esim ei voi puhua mitään. Eikä voi pyytää koskaan apua koska ovat sanoneet että eivät ikinä hoida lapsenlapsiaan. Aplla on ilmeisesti myös varautuneet välit. Ei ole luontevaa puhua siloin.
Jos ei ole semmoiset välit että mitään ei voi pyytää tai kysyä, niin miksi edes haaveilisi mistään lapsenvahdiksi saamisesta tai pyörittelisi sellaista mielessään.
Epäreilua suosimistahan tuo on, mutta kai se on ihan yleistäkin, että joku lapsista on se suosikki, ja muut jää sitten auttamatta vähemmälle. Ja auta armias jos yrität asiasta puhua, sinut leimataan itsekkääksi ja katkeraksi. Se rakkain lapsi vain näyttäisi olevan se ainoa rakas, ja muut sitten peesaavat tähtilasta, tai jäävät kokonaan vaille huomiota.
Muista tämä sitten kun vanhemmat tarvitsevat apua, se auttaa joka on apua saanutkin.
No nyt kyllä sanoisin, että vanhempasi toimivat väärin peruessaan sovitun juhannusmökkeilyn! Voihan siskoasi auttaa silloin, kun ei ole muuta sovittuna. Sanoitko vanhemmillesi, miten pettynyt olit?!
Nyt oikeasti, vanhempasi eivät tarvitse sinun suojeluasi, he ovat aikuisia ihmisiä. Ja ilmeisesti tottuneita kaikenlaiseen määräilyyn ja vaatimiseen, siskosi taholta. Eivät he rikki mene, jos kerrot tunteistasi.
Ei tietenkään ole helppo ja kiva ottaa asioita puheeksi, mutta eihän sinulla hyvä mieli nytkään ole, vai mitä?
Mutta tosiaan, keskittyisin enemmän siihen yhteisen ajan puutteeseen, en niinkään materiaan ja rahaan. Ettei kuulosta siltä, että sinua eniten harmittaa se, mitä siskosi saa. Korosta lastenlasten ja isovanhempien välisten suhteiden kehittymisen tärkeyttä.