Lue keskustelun säännöt.
Äkillinen ero, josta jättänyt osapuoli ei halua keskustella. Ajatuksia?
30.06.2021 |
Olen siis se jätetty. Syystä, että mies kuvittelee minun pettäneen häntä. En ole ikinä pettänyt mutta mies on epäillyt hyvin säännöllisesti minun pettäneen häntä milloin kenenkin kanssa. Eron syy ei kuitenkaan ole pointtini vaan se, millaiset ihmiset eivät halua puida lainkaan eron syitä ja ero tapahtuu silmänräpäyksessä ja saman vuorokauden aikana, jolloin on vannottu yhteenkuuluvuutta? Olimme pidempään kihloissa ja ikää molemmilla 40+.
Kommentit (71)
En oikein osaa vastata, muttei ex-miehelläsi taida olla kaikki muumit laaksossa, jos jatkuvasti epäilee pettämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulee mieleen, että on miettinyt eroa jo pitkään? Silloin tarvetta käsittelylle ei ole enää hänen puoleltaan.
Mies on itse pettänyt ja nyt on ilmeisesti rakastunut toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Tulee mieleen, että on miettinyt eroa jo pitkään? Silloin tarvetta käsittelylle ei ole enää hänen puoleltaan.
Minä olen ollut se, joka on yrittänyt ehdottaa eroa miehen luottamuspulan takia. Nyt takki kääntyi enkä saa mitään keskusteluyhteyttä. Vastaavassa tilanteissa olisin itse halukas keskustelemaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee mieleen, että on miettinyt eroa jo pitkään? Silloin tarvetta käsittelylle ei ole enää hänen puoleltaan.
Minä olen ollut se, joka on yrittänyt ehdottaa eroa miehen luottamuspulan takia. Nyt takki kääntyi enkä saa mitään keskusteluyhteyttä. Vastaavassa tilanteissa olisin itse halukas keskustelemaan.
Ap
Tuuliviiri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin samanlaisessa tilanteessa. Syyttelyä, äkkilähtö, eikä keskustelua. Vasta vuosia myöhemmin myönsi, että oli pettänyt.
Mies on itse pettänyt ja sairaalloisen mustasukkainen, ja sinä olet läheisriippuvainen, kun olet ollut miehen kanssa, vaikka hän on harrastanut henkistä väkivaltaa (ehkä muutakin?). Nytkin haluat vielä "selvittää" asioita, vaikka sinun pitäisi olla tyytyväinen, että pääsit tyypistä eroon. Unohda se jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En oikein osaa vastata, muttei ex-miehelläsi taida olla kaikki muumit laaksossa, jos jatkuvasti epäilee pettämistä.
Yleensä ne, jotka itse pettää ja on epäluotettavia kuvittelee muiden olevan samanlaisia. Eiköhän miehellä ole jo uusi katsottuna.
En osaa tuohon pettämiskommenttiin sanoa, kun itsellä ei ole ollut mitään semmoisia. Mutta jätin pitkäaikaisen miesystävän suht nopeasti ja hänelle ehkä yllätyksenä. Olin monesti erimielisyyksissä tuonut paljon esiin, mitkä asiat eivät toimi suhteessamme, mutta hän ei kuitenkaan nähnyt syytä korjata niitä. Mietin ja pohdin pitkään eroa, punnitsin suhteen hyviä ja huonoja puolia kuukausia. Kun olin tehnyt päätökseni, niin varsinainen eroilmoitus tapahtui itsellenikin aika yllättäen. Ei ole sopivaa hetkeä jättää toista. Se oli aivan kamala kokemus. Kuuntelin ja vastasin hätääntyneelle miehelle aika pitkään sen jälkeen, mutta itselläni ei ollut mitään tarvetta käsitellä asiaa enää, kun olin sen prosessin jo tehnyt kuukausia aiemmin itsekseni.
Astetta paskempana muistona on tuon lisäksi vielä se, kun erouutiset päätyivät ihmisten ilmoille niin jokainen rupesi veikkaamaan, että minulla on täytynyt olla joku toinen tai jotain pettämiskuviota. Todella loukkaavaa. Ihan kuin ihmiset eivät voisi erota mistään muusta syystä kuin siitä, että taustalla on pettämistä. Mielestäni tuollaisten lauseiden laukomiset kertoo sanojasta itsestään enemmän kuin kohteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota tämä käytös vastaan viestinä, missä mies paljastaa luonteensa. Ei ole mitään selvitettävää. Toki tuo mies vielä tulee ottamaan yhteyttä sinuun, mutta jos olet fiksu, niin jätät silloinkin väliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee mieleen, että on miettinyt eroa jo pitkään? Silloin tarvetta käsittelylle ei ole enää hänen puoleltaan.
Minä olen ollut se, joka on yrittänyt ehdottaa eroa miehen luottamuspulan takia. Nyt takki kääntyi enkä saa mitään keskusteluyhteyttä. Vastaavassa tilanteissa olisin itse halukas keskustelemaan.
Ap
Ei kannata ehdottaa eroa, ellei sitä oikeasti halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei hänellä ole halua setviä mitään sun kanssa.
Et sä saa mitään vastauksia häneltä. Se on kova paikka psyykkisesti luopua siitä toivosta, tiedän.
Muuten, mulla on kokemusta tuosta, että toinen syyttää sua juuri siitä mitä itse tekee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee mieleen, että on miettinyt eroa jo pitkään? Silloin tarvetta käsittelylle ei ole enää hänen puoleltaan.
Minä olen ollut se, joka on yrittänyt ehdottaa eroa miehen luottamuspulan takia. Nyt takki kääntyi enkä saa mitään keskusteluyhteyttä. Vastaavassa tilanteissa olisin itse halukas keskustelemaan.
Ap
"Yrittänyt ehdottaa eroa"? Mitä tämä tarkoittaa? Ajatus ollut mielessä, mutta et ole saanut sanaa suustasi? Olisit tarvinnut kumppanisi suostumuksen eroon?
Ette olleet edes naimisissa, joten mitään virallisia eropapereitakaan ette tarvinneet. Olisi riittänyt, että olisit hankkinut itsellesi oman asunnon, ja lähtenyt. Tai jos asuitte sinun asunnossasi, sanonut kumppanillesi, että jos hän ei luota, on hyvä ja poistuu, ja auttanut häntä tavaroiden pakkaamisessa, jos se olisi ollut liian vaikeaa hänelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin puhunut jo puoli vuotta, että en jaksa katsoa ryyppäämistä ja siihen liittyviä lieveilmiöitä ( valehtelu, väkivalta), oli tullut 10 vuodessa mitta täyteen. Pääsiäisenä ilmoitin, että kesäkuun eka muutan. Ei mitään reaktioo, ryyppääminen vaan paheni. Kun sitten muutin, alkoi hirveä uhoominen, kuinka jätin toisen miehen takia. Uhri, jätetty ja petetty … no, turha varmaan kertoa, että ei pystynyt vastaanottamaan tosiasiaa, että halusin muuttaa pois nimenomaan hänen takiaan. Mitään uutta miestä ei ollut eikä tullut. Traumat jäi.
Kokonaistilanne ap:n kohdalla kuulostaa siltä että miestä ei kannata haikailla eikä etenkään ottaa takaisin vaikka saisi. Mulla söi hälärit tuosta.
*
Noin yleisellä tasolla muille äkkinäisesti jättäville: minusta on reilua ettei ilmoitus tule ihan puun takaa (eri asia on tietysti jos pitää pelätä henkensä puolesta tms, sitten on todellakin parasta vaan häipyä ilman ennakkoilmoituksia). Lähtökohtaisesti, vaikka itse olisi eropäätöksen jo työstänyt ja mitään ei olisi tehtävissä, niin jollain tapaa valmistella kumppaniaan siihen eroon. Turha aiheuttaa traumoja kenellekään, koska traumaattista se saattaa olla sille jätetylle jos tulee ihan puskista.
Nämä ovat tietty yksilöllisiä asioita ja jotkut eivät kuule vaikka suoraan sanotaan ja eroilmoitus tuleekin puskista vaikka asioista ollaan puhuttu. Mutta tiettyyn järkevään rajaan asti kannatan sitä, että toinen jotenkin valmistellaan. Että kunnioitetaan sitä omaa kumppania, vaikkei enää yhdessä halutakaan jatkaa.
Vierailija kirjoitti:
Kokonaistilanne ap:n kohdalla kuulostaa siltä että miestä ei kannata haikailla eikä etenkään ottaa takaisin vaikka saisi. Mulla söi hälärit tuosta.
*
Noin yleisellä tasolla muille äkkinäisesti jättäville: minusta on reilua ettei ilmoitus tule ihan puun takaa (eri asia on tietysti jos pitää pelätä henkensä puolesta tms, sitten on todellakin parasta vaan häipyä ilman ennakkoilmoituksia). Lähtökohtaisesti, vaikka itse olisi eropäätöksen jo työstänyt ja mitään ei olisi tehtävissä, niin jollain tapaa valmistella kumppaniaan siihen eroon. Turha aiheuttaa traumoja kenellekään, koska traumaattista se saattaa olla sille jätetylle jos tulee ihan puskista.
Nämä ovat tietty yksilöllisiä asioita ja jotkut eivät kuule vaikka suoraan sanotaan ja eroilmoitus tuleekin puskista vaikka asioista ollaan puhuttu. Mutta tiettyyn järkevään rajaan asti kannatan sitä, että toinen jotenkin valmistellaan. Että kunnioitetaan sitä omaa kumppania, vaikkei enää yhdessä halutakaan jatkaa.
Olen hieman eri mieltä. Harvoin ero tulee mitenkään puskista. Siinä taustalla on monen kohdalla oikeasti pitkän aikaa kestävää taistelua ja erimielisyyksiä. Tai en ainakaan ole koskaan lähtenyt sellaisesta suhteesta yllättäen, jossa asiat olleet oikeasti hyvin, eikä kummallakaan mitään valittamista. Ei sellaisesta suhteesta halua lähteä. Toimimattomasta suhteesta halutaan lähteä, kun ei enää jakseta yrittää. Ja sitten toisaalta, miten toista valmistellaan eroon? Uhkaillaan, jos et tee näin tai näin niin eroamme? Tai varoitetaan etukäteen, että tuossa parin kuukauden sisään varmaan haluan erota, että kannattaa varautua? Ei, mielestäni parempi repiä se laastari kerralla irti, kuin hitaasti kiduttaa toista löysässä hirressä. Vaikeuksista voi ja pitää keskustella ilman erouhkauksiakin, mutta jos ne eivät toimi tai niille ei haluta tehdä mitään, niin sitten on ilmoitettava erosta. Ei se kenellekään helppoa tai mukavaa ole, mutta tällaisetkin vastoinkäymiset kuuluvat elämään ja ovat riskinä missä tahansa suhteessa, mihin ryhtyy.
Vierailija kirjoitti:
Olin puhunut jo puoli vuotta, että en jaksa katsoa ryyppäämistä ja siihen liittyviä lieveilmiöitä ( valehtelu, väkivalta), oli tullut 10 vuodessa mitta täyteen. Pääsiäisenä ilmoitin, että kesäkuun eka muutan. Ei mitään reaktioo, ryyppääminen vaan paheni. Kun sitten muutin, alkoi hirveä uhoominen, kuinka jätin toisen miehen takia. Uhri, jätetty ja petetty … no, turha varmaan kertoa, että ei pystynyt vastaanottamaan tosiasiaa, että halusin muuttaa pois nimenomaan hänen takiaan. Mitään uutta miestä ei ollut eikä tullut. Traumat jäi.
Mulla sama erilaisin yksityiskohdin. Enkä sitten enää lähtövaiheessa suostunut keskustelemaan erosta ja sen syistä.
Ap:n tapauksessa kuulostaa, että ap saa olla vain iloinen päästyään eroon miehestä kunhan järkytykseltään tokenee.
Teillä olisi ollut aikaa keskusteluille, mutta ette keskustelleet, joten nyt keskustelut on keskusteltu. Piste.
Sinäkin ap olet ehdotellut eroa, mutta et ole tehnyt mitään konkreettista, vaan jäänyt vain odottelemaan mitä tuleman pitää. Olette molemmat aikuisia ja ette olleet kuin kihloissa, joten en ymmärrä yhtään miksi nyt pitäisi enää käydä keskustelua. Ero on ero ja sillä mennään, lopeta märehtiminen ja jatka elämääsi.
Miehen puolelta tarina voisi muuten olla aika erilainen taas kerran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokonaistilanne ap:n kohdalla kuulostaa siltä että miestä ei kannata haikailla eikä etenkään ottaa takaisin vaikka saisi. Mulla söi hälärit tuosta.
*
Noin yleisellä tasolla muille äkkinäisesti jättäville: minusta on reilua ettei ilmoitus tule ihan puun takaa (eri asia on tietysti jos pitää pelätä henkensä puolesta tms, sitten on todellakin parasta vaan häipyä ilman ennakkoilmoituksia). Lähtökohtaisesti, vaikka itse olisi eropäätöksen jo työstänyt ja mitään ei olisi tehtävissä, niin jollain tapaa valmistella kumppaniaan siihen eroon. Turha aiheuttaa traumoja kenellekään, koska traumaattista se saattaa olla sille jätetylle jos tulee ihan puskista.
Nämä ovat tietty yksilöllisiä asioita ja jotkut eivät kuule vaikka suoraan sanotaan ja eroilmoitus tuleekin puskista vaikka asioista ollaan puhuttu. Mutta tiettyyn järkevään rajaan asti kannatan sitä, että toinen jotenkin valmistellaan. Että kunnioitetaan sitä omaa kumppania, vaikkei enää yhdessä halutakaan jatkaa.
Olen hieman eri mieltä. Harvoin ero tulee mitenkään puskista. Siinä taustalla on monen kohdalla oikeasti pitkän aikaa kestävää taistelua ja erimielisyyksiä. Tai en ainakaan ole koskaan lähtenyt sellaisesta suhteesta yllättäen, jossa asiat olleet oikeasti hyvin, eikä kummallakaan mitään valittamista. Ei sellaisesta suhteesta halua lähteä. Toimimattomasta suhteesta halutaan lähteä, kun ei enää jakseta yrittää. Ja sitten toisaalta, miten toista valmistellaan eroon? Uhkaillaan, jos et tee näin tai näin niin eroamme? Tai varoitetaan etukäteen, että tuossa parin kuukauden sisään varmaan haluan erota, että kannattaa varautua? Ei, mielestäni parempi repiä se laastari kerralla irti, kuin hitaasti kiduttaa toista löysässä hirressä. Vaikeuksista voi ja pitää keskustella ilman erouhkauksiakin, mutta jos ne eivät toimi tai niille ei haluta tehdä mitään, niin sitten on ilmoitettava erosta. Ei se kenellekään helppoa tai mukavaa ole, mutta tällaisetkin vastoinkäymiset kuuluvat elämään ja ovat riskinä missä tahansa suhteessa, mihin ryhtyy.
Ainakin minulla se meni niin, että ensin yritin keskustella, keskustella, keskustella. Sitten keskustella erouhkauksin ja sitten eroilmoitus. Monen on aika vaikea erota ennen kuin kaikki kivet on käännetty ja kaikki mahdollinen omalta puolelta tehty.
Kun eropäätös on tehty niin syytä ei tarvi puida. Sairashan suhteenne on ollut. Nyt vain nokka kohti uusia tuulia. Ailahtelevainen mies. Älä vain takaisin ota.