Lue keskustelun säännöt.
Olenko tosiaankin itsekäs? Siskon ekoelämäntapa vei minulta turvaverkon
30.06.2021 |
Tilanne on tämä:
Meitä on kaksi siskoa, minulla on lapset kaksivuotias ja puolivuotias. Olen kotona vanheimpainvapaalla ja mies on reppuduunari: töissä kaksi viikkoa ja viikon kotona.
Siskoni asuu avoliitossa eikä heillä ole lapsia. Sisko ja hänen miehensä opiskelevat eivätkä käy töissä. He ovat kyllä hyvin aktiivisia järjestö- yms toiminnassa.
Sisko miehineen harjoittaa äärimmäisen ekologista elämäntapaa. He asuvat vanhassa mökissä, jossa ei ole mukavuuksia. He ovat vegaaneja ja kasvattavat itse perunoita ja kasviksia sekä saavat tontilta marjoja ja omenoita. Lisäksi kerätään sieniä ja metsämarjoja. Rahaa on hyvin niukasti, ymmärtääkseni sisko ei saa enää opintorahaa ja avomies on jatko-opiskelija.
Arvostan paljon heidän elämänvalintojaan ja haluan kannustaa ja auttaa parhaani mukaan. Mutta.
Ja se on iso mutta. Siskoni ja miehensä eivät osaa juurikaan mitään käytännön asioita mitä esim maanviljelyyn tulee. Huonokuntoisen mökin peruskorjaus ja kunnossapito ei heiltä onnistu. Opiskelujen ja aktiivisen sosiaalisen elämän rinnalla aikaa vievä omavaraistalous 1800-luvun tyyliin ei vain onnistu.
Apuun pyydetään sitten meidän isä ja äiti sekä avomiehen vanhemmat. Mutta koska avomiehen vanhemmat asuvat toisella puolella maata, he ehtivät avuksi vain harvoin.
Nyt äiti ja isä käyttävät ihan kaiken vapaa-aikansa korjaamalla siskon mökkiä (lattiaremontti, katon korjaus ym ym) sekä hoitamalla puutarhaa. Isä rakensi keräämästään kierrätysmateriaalista kasvihuoneen huhtikuussa.
Vanhempien oma kesämökki on jäänyt ihan vaille hoitoa, koska he ovat kaiken vapaa-ajan siskon luona.
Lisäksi he tuovat elintarvikkeita ym autolla siskolle (jolla tai miehellään ei ole korttia) ja ymmärtääkseni maksavat kaiken. He vievät myös kaikki roskat kierrätyspisteeseen ja niitähän remonttikohteessa tulee väkisinkin paljon.
En kadehtisi muuten siskoltani vanhempiemme apua, mutta kun itse kamppailen suurimmaksi osaksi yksin pikkulapsiarjen keskellä, kaipaisin myös vanhempien apua ja turvaverkkoa. Olisi kiva päästä käymään kaupassa tai kampaajalla ilman lapsia tai vaikka ihan vaan uimassa rannalla. Nyt kaikki omien asioiden hoito täytyy keskittää mieheni vapaaviikoille. Ja kyllä minäkin kaipaisin siivousapua ja ihan vain kaveria lastenhoitoon. Nyt minulla on vain pari kaveria ja vanha kummitäti, joka olisi halunnut auttaa, mutta koronan ollessa pahimmillaan ei voinut. Kaverit ovat töissä ja juuri nyt lomilla, jotein yksinäistäkin on. Haluaisin nähdä vanhempiani edes joskus, samoin kaksivuotiaamme.
Olen ottanut asian esille siskon kanssa kerran tai pari (viimeksi juhannuksen osalta). Hän suuttui tosi pahasti ja haukkui minut itsekkääksi ja ajattelemattomaksi bimboksi, joka ei välitä ympäristöstä ja muista mitään. Kuulemma minulla ei ole oikeutta sanoa mitään, kun asumme ”ökytalossa” ja ajamme kahdella autolla.
Siskosta en niin välitä, mutta vanhemmat olisi kiva saada takaisin. Mitä voisin tehdä tässä tilanteessa? Tätä on nyt jatkunut jo kohta 1,5 vuotta.
Ja äidille tai isälle en oikein haluaisi puhua asiasta, etteivät he ala kokea syyllisyyttä ja pahoita mieltään vuokseni.
Anteeksi pitkä vuodatus, toivottavasti joku jaksaa lukea sen!
Kommentit (118)
Hei! Hyvä, että kirjoitit!
Hyvin minusta sanoitit sinun ehkä ohitetuksi jäämisen tunteitasi ja sitä, että sinusta tuntuu, että sinun kanssasi yhtä tärkeää ihmistä autetaan paljolla ajankäytöllä, mutta sinua ei niinkään.
Käsittääkseni tilanteessanne on monta eroa. Ne saattavat vaikuttaa siihen, miten isäsi ja äitisi suhtautuvat tilanteeseen.
Sinä vaikutat ehkä heille hyvin toimeentulevalta, jo kodista ' toiseen perheeseen siirtyneeltä', parisuhteessa olevalta, asiansa hyvin hoitavalta aikuiselta äidiltä. Sinulla on oma perhe ja ilmeisesti hyvä mieskin. Asiat vaikuttavat olevan sinulla kehittyneitä ja hoidat lapsiperhearkea.
Heille sinulla on jo ' itsenäinen elämä', jossa he voivat kyläillä silloin tällöin, jos kutsut. Tuppautua ei saa eikä olisi hyväkään, eikä puuttua lastenkasvatukseesi. Sinulla on oma elämä ja heistä ehkä se näyttää oikeasti hyvältä.
Siskosi on nuorempi ehkä, opiskelija ja miehensä myös kouluttautuu, sitä kaikkea vanhempasi nyt kannustavat. He ikäänkuin haluavat, että hänkin saavuttaa elämässään sen tasapainon, jossa sinä ikäänkuin jo ' olet'.
He kannustavat ja auttavat myös ekologisessa elämänvalinnassa. He ehkä kunnioittavat sitä, koska se voi olla heidän arvomaailmassaan myös tärkeää; moni iäkäs ihminen kierrättää, kerää roskia yms. tekee mehiläishotelleja pihalleen. Ihmiset heräävät tällaiseen vanhempana. Lisäksi se rakentelu ja auttaminen voi tuntua myös heille tärkeältä puuhalta; he saavat olla mukana jossakin, tuntevat tärkeyttä, auttavat, se voi tarjota älyllisiä haasteita, joita kiva ratkoa. Pitää kiinni elämässä. Se rakentaminen voi olla heille myös henkisesti tärkeä projekti. En oikein usko, että he mitenkään haluaisivat satuttaa sinua tai jättää ulkopuolelle sinua.
Minusta sinun kannattaa, sen takia, että sinun elämä ja lapset ovat sinulle tärkeitä, miettiä, miten parhaiten voisit itse tuntea, että sinulla sopivasti vapaita ja kaikki hyvin. Koska sen kokeminen, mikä itselle kivaa, kuitenkin merkkaa kaikkein eniten elämässä; jättäisin sen pohtimisen ehkä kokonaan, mitä siskosi saa, ja siirtyisin siihen, mikä sinut tekisi nyt, lähitulevaisuudessa, onnelliseksi?
Mitä sinä haluaisit esim. seuraavien kahden viikon aikana tehdä, lasten kanssa ja ilman:)?
Tee hauskoja kesäretkiä, käykää uintireissuilla, lähtekää telttamatkoille, jos auto on! Et ole riippuvainen miehestäsi. Vapaa- aikatarpeisiin voit hakea Mll:n lapsenvahteja, 8 e tunti, joten ihana 3 tunnin vapaa on hyvin edullinen ja helppo järjestää. Tartu ja tee itsellesi hyvä viikko. Myös kuntosalikortti salille, jossa lastenhoito on hyvä vapaa, jonka voi tehdä vaikka 1-3 x viikossa. Pyri järkkäämään lapsiäititreffejä, ehkä facebookin kautta voisit löytää kivaa äiti- lapsiseuraa kesäretkille tai lähestyä tarhakaveria, naapuria ja äitejä kivojen kesäretkien merkeissä.
Soita vanhemmillesi ja kysele ihan lämpimästi, mitä heille kuuluu. Juttele, jutustele. On aina hyvä lähestyä hyväntahtoisena, silloin myös sinulle vastataan varmasti samaan tapaan.
Tunnustele, älä vaadi. Kysy jotakin tiettyä päivää esim. 1- 2 viikon päähän; kerro, että sinulla olisi se ja se meno, ja olisi ihana, että mummi ja vaari tulisivat kylään ja hoitamaan.
Kuuntele vastausta. Kunnioita sitä, oli se mikä tahansa. Pyydä heitä jatkossa myös kylään. Näin luot suhteelle lapsenlapsiin mahdollisuuksia. Heille voi syntyä kiva suhde pikkuhiljaa.
Järjestä elämäsi nyt, ystävyydellä ja rakkaudella sinulle parhaan mukaan. Älä tuhlaa kesääsi miettimällä siskoasi, vaan keskity siihen, mitä sulle tänä kesänä voi olla kaikkea kivaa ja myös lapsellesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemmatkaan eivät välttämättä ole tyytyväisiä tilanteeseen, mutta sisko osaa syyllistää ja pompottaa heitä.
Hei ap! Yksi selitys vanhempiesi toimintatavalle voisi olla se, että he ovat siskostasi huolissaan. Kuulostaa, että sinun perheesi elämäntilanne on perinteisemmän ja "turvatumman" oloinen kuin siskollasi (on ehkä enemmän tuloja, työssäkäyvä puoliso, lapsia, tavanomaisemmat asumisolot, autot jne.). Ehkä lapsuudenperheesi dynamiikka on tällä hetkellä sellainen kuin ydinperheessä, jossa toinen lapsi sairastaa ja toinen joutuu sen vuoksi pärjäämään vähemmällä huomiolla? Tarjoan samaa ratkaisua kuin muutkin: kerro vanhemmillesi, että kaipaat heitä. Uskalla avata sydämesi, vaikka se on varmasti vaikeaa, jos koet olleesi aina sivussa. Puolusta nyt sitä hiljaista kympin tyttöä, joka olisi kaivannut enemmän tukea vanhemmiltaan. Jos et saa vastakaikua, tiedät ainakin tilanteen ja voit siirtyä eteenpäin.
Palkatkaa lastenhoitoapua, jos / kun se ei ole rahasta kiinni. Varmaan esim. jonkun alan opiskelijan kanssa voisi saada sovittua säännöllisen 2 iltaa / vko diilin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ekoelämäntapa on hirveän itsekäs, jos koko ajan joutuu käyttämään muiden apua, maksamatta mitään korvausta. Jos on ekoihminen, pitää opiskella, miten sitä eletään mm. remontteja tekemällä. Itse asiassa he eivät edistä ekologista tapaa, koska tarvitsevat koko ajan autokuljetuksia tavaroille jne. kuten muutkin ihmiset. Vanhemmat vain ovat orjia tässä tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista ja kommenteista!
Olen toki kysellyt vanhempia kylään ja ehdottanut kaikenlaista yhteistä tekemistä: esim juhannukseksi sovittiin hyvissä ajoin yhteinen viikonloppu vanhempien kesämökillä, mutta se peruuntui, kun sisko halusikin vanhemmat heille auttamaan puutarhan ym kanssa. Tästä seurasi riita minun ja siskon välillä.
Nämä normaalit kyselyt ja kutsut eivät tuota tulosta, koska joko isä ja äiti ei ehdi, tai sitten jos jotain on onnistuttu sopimaan, sisko torppaa sen ja vaatii auttamaan häntä.
Näin meidän perheessä kemiat on aina olleet: minä olen se hiljainen ja kiltti kympin tyttö, pikkusisko on räväkkä ja kovaääninen kapinallinen ja rajojenrikkoja, joka saa kaiken huomion ja kaiken anteeksi.
Tuntuu tosi pahalta alkaa syyllistää vanhempia tilanteesta, siksi en ole halunnut sitä tehdä. Heille tulee kamalan paha mieli, jos kerron miten tunnen itseni laiminlyödyksi ja hylätyksi.
Ap
Nyt olisi tilaisuus aikuistua ja kertoa niistä tunteista. Mitä väliä että heillä tulee paha mieli jos olet rakentava ja rehellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, tarinan opetus on tämä: älä tee lapsia, varsinkaan useampaa, jos et pysty heistä itse huolehtimaan. Niin yksinkertaista se on. Lapset tehdään sillä periaatteella, että ne hoidetaan itse ja kaikki apu on bonusta, ei itsestäänselvyys.
Et yhtään ymmärrä. Et sitten yhtään. Kyse on välittämisen puutteesta ja siitä että vanhemmat on hylänneet apn ja kaikin tavoin osoittaa että vain sisko on tärkeä. Tässä ei ole mitään lstenhoidon kanssa tekemistä vaan siitä että ap kokee olevansa arvoton.
Miksi miehesi ei hoida lapsia kun käyt kampaajalla?
Olen kysynyt kaikilta palstalla valittajilta samaa: miksi lasten isä ei hoida lapsiaan. Vastausta ei koskaan tule. Oma äiti pitäisi saada työjuhdaksi, joskus sisko tai naispuolinen ystävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei! Hyvä, että kirjoitit!
Hyvin minusta sanoitit sinun ehkä ohitetuksi jäämisen tunteitasi ja sitä, että sinusta tuntuu, että sinun kanssasi yhtä tärkeää ihmistä autetaan paljolla ajankäytöllä, mutta sinua ei niinkään.
Käsittääkseni tilanteessanne on monta eroa. Ne saattavat vaikuttaa siihen, miten isäsi ja äitisi suhtautuvat tilanteeseen.
Sinä vaikutat ehkä heille hyvin toimeentulevalta, jo kodista ' toiseen perheeseen siirtyneeltä', parisuhteessa olevalta, asiansa hyvin hoitavalta aikuiselta äidiltä. Sinulla on oma perhe ja ilmeisesti hyvä mieskin. Asiat vaikuttavat olevan sinulla kehittyneitä ja hoidat lapsiperhearkea.
Heille sinulla on jo ' itsenäinen elämä', jossa he voivat kyläillä silloin tällöin, jos kutsut. Tuppautua ei saa eikä olisi hyväkään, eikä puuttua lastenkasvatukseesi. Sinulla on oma elämä ja heistä ehkä se näyttää oikeasti hyvältä.
Siskosi on nuorempi ehkä, opiskelija ja miehensä myös kouluttautuu, sitä kaikkea vanhempasi nyt kannustavat. He ikäänkuin haluavat, että hänkin saavuttaa elämässään sen tasapainon, jossa sinä ikäänkuin jo ' olet'.
He kannustavat ja auttavat myös ekologisessa elämänvalinnassa. He ehkä kunnioittavat sitä, koska se voi olla heidän arvomaailmassaan myös tärkeää; moni iäkäs ihminen kierrättää, kerää roskia yms. tekee mehiläishotelleja pihalleen. Ihmiset heräävät tällaiseen vanhempana. Lisäksi se rakentelu ja auttaminen voi tuntua myös heille tärkeältä puuhalta; he saavat olla mukana jossakin, tuntevat tärkeyttä, auttavat, se voi tarjota älyllisiä haasteita, joita kiva ratkoa. Pitää kiinni elämässä. Se rakentaminen voi olla heille myös henkisesti tärkeä projekti. En oikein usko, että he mitenkään haluaisivat satuttaa sinua tai jättää ulkopuolelle sinua.Minusta sinun kannattaa, sen takia, että sinun elämä ja lapset ovat sinulle tärkeitä, miettiä, miten parhaiten voisit itse tuntea, että sinulla sopivasti vapaita ja kaikki hyvin. Koska sen kokeminen, mikä itselle kivaa, kuitenkin merkkaa kaikkein eniten elämässä; jättäisin sen pohtimisen ehkä kokonaan, mitä siskosi saa, ja siirtyisin siihen, mikä sinut tekisi nyt, lähitulevaisuudessa, onnelliseksi?
Mitä sinä haluaisit esim. seuraavien kahden viikon aikana tehdä, lasten kanssa ja ilman:)?
Tee hauskoja kesäretkiä, käykää uintireissuilla, lähtekää telttamatkoille, jos auto on! Et ole riippuvainen miehestäsi. Vapaa- aikatarpeisiin voit hakea Mll:n lapsenvahteja, 8 e tunti, joten ihana 3 tunnin vapaa on hyvin edullinen ja helppo järjestää. Tartu ja tee itsellesi hyvä viikko. Myös kuntosalikortti salille, jossa lastenhoito on hyvä vapaa, jonka voi tehdä vaikka 1-3 x viikossa. Pyri järkkäämään lapsiäititreffejä, ehkä facebookin kautta voisit löytää kivaa äiti- lapsiseuraa kesäretkille tai lähestyä tarhakaveria, naapuria ja äitejä kivojen kesäretkien merkeissä.
Soita vanhemmillesi ja kysele ihan lämpimästi, mitä heille kuuluu. Juttele, jutustele. On aina hyvä lähestyä hyväntahtoisena, silloin myös sinulle vastataan varmasti samaan tapaan.
Tunnustele, älä vaadi. Kysy jotakin tiettyä päivää esim. 1- 2 viikon päähän; kerro, että sinulla olisi se ja se meno, ja olisi ihana, että mummi ja vaari tulisivat kylään ja hoitamaan.
Kuuntele vastausta. Kunnioita sitä, oli se mikä tahansa. Pyydä heitä jatkossa myös kylään. Näin luot suhteelle lapsenlapsiin mahdollisuuksia. Heille voi syntyä kiva suhde pikkuhiljaa.
Järjestä elämäsi nyt, ystävyydellä ja rakkaudella sinulle parhaan mukaan. Älä tuhlaa kesääsi miettimällä siskoasi, vaan keskity siihen, mitä sulle tänä kesänä voi olla kaikkea kivaa ja myös lapsellesi.
Kirjoitus on utopiaa ideaalimaailmasta. Kyllä ne vanhemmat tietää mitä tekee ja silti päättävät tehsä niin jatkossakin. Ihan turha apn kysellä ja kutsua isovanhempia, ne ei tule. Tuolla tavalla (kun yrittää päästä suosioon ja tehdä itseään tykö) tulee vaan todella paha mieli. Kun huomaa että mikään mitä itse tekee ei muuta vanhempien suosikkiasetelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, tarinan opetus on tämä: älä tee lapsia, varsinkaan useampaa, jos et pysty heistä itse huolehtimaan. Niin yksinkertaista se on. Lapset tehdään sillä periaatteella, että ne hoidetaan itse ja kaikki apu on bonusta, ei itsestäänselvyys.
Et yhtään ymmärrä. Et sitten yhtään. Kyse on välittämisen puutteesta ja siitä että vanhemmat on hylänneet apn ja kaikin tavoin osoittaa että vain sisko on tärkeä. Tässä ei ole mitään lstenhoidon kanssa tekemistä vaan siitä että ap kokee olevansa arvoton.
Moni ihminen, myös vanhempi henkilö, mieluummin rakentaa ja remontoi kuin kaitsee lapsia ja tämä on fakta. Jos ap ottaisi joskus yhteyttä vanhempiinsa muissakin kuin vain lastenhoitoavupyyntöjen merkeissä, vastakaikua voisi tulla paremmin.
Miksei ap hanki kodin- ja lastenhoitoapua kun kerran varaa on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette palkkaa apua kotiin?
Ap varmaan nyt kaipaa vanhemmiltaan muutakin kuin pelkkää lastenhoitoa. Itse ainakin toivoisin, että omat lapseni oppisivat tuntemaan isovanhempansa. Ovat tällä hetkellä lähes ventovieraita vaikka toinen lapsi on jo alakoululainen. Tai ehkä ap haluaa itse nähdä vanhempiaan, saada juttuseuraa jne. Ei ole oikein, että joku lapsista "omii" vanhemmat kokonaan, oli sitten avuntarve mikä tahansa.
Mullekin sanotaan aina, etten tarvitse apua. Enkä tarvitsekaan, osaan hoitaa lapseni ja siivota itsekin, mutta vanhempiani haluaisin nähdä minäkin, samoin kuin lapseni.
Palkattu lastenhoitaja ei korvaa isovanhempia. Se ei soittele ja kysele kuulumisia. Se ei ilahdu lapsenlapsen kuvasta. Se ei tule synttäreille. Se ei tule jouluna.
Mulla on sama tilanne kuin aplla ja VIIMEISIN JA PIENIN murhe on hoitoavun puute. Se ei ole ollenkan tässä avainkysymys.
Sen sijaan se on että puuttuu suku, puutuu suvun välittäminen, puuttuu juuret, puuttuu yhteisö, puuttuu yhteiset joulut ja synttärit, puuttuu turvan tunne, ja tilalla yksinäisyys. TÄMÄ on se asia mikä apta harmittaa, typeriä olette te jotka inttävät lastenhoitoavun ostamisesta.
Ostettu apu ei ole lainkaan sama kuin isovanhemmat.
Meillä eletään täysin ilman isovanhempia, eli ei mitään juuria tai yhteisöä kummaltakaan puolelta. Kyllä harmittaa. Valinta on isovanhempien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsia pitää yrittää kohdella tasapuolisesti. Jos sisar ei saa edes opintotukea enää, hän ei ole suorittanut opintojaan opintotukisäännösten ja Kelan edellyttämässä aikataulussa. Siitä voi syyttää vain itseään. Harvoin opiskelijoilla on varaa omaan asuntoon ennen kuin on kunnon työpaikka olemassa. Eikä tunnu nytkään olevan, ilman sukulaisten täyspäiväistä apua. Kuulostaa kyllä todella itsekkäältä sisarelta. Vanhempien pitäisi nyt ilmaista sisarelle se, että tämä on väliaikaista apua ja että myös toinen sisar saa apua lastenhoidon tai siivousavun muodossa. Työ on itse asiassa arvokasta "ennakkoperintöä", jonka voisi ottaa sitten perinnönjaossakin huomioon, jos toinen saa kymppitonnien työt ilmaiseksi vanhemmiltaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette palkkaa apua kotiin?
Ap varmaan nyt kaipaa vanhemmiltaan muutakin kuin pelkkää lastenhoitoa. Itse ainakin toivoisin, että omat lapseni oppisivat tuntemaan isovanhempansa. Ovat tällä hetkellä lähes ventovieraita vaikka toinen lapsi on jo alakoululainen. Tai ehkä ap haluaa itse nähdä vanhempiaan, saada juttuseuraa jne. Ei ole oikein, että joku lapsista "omii" vanhemmat kokonaan, oli sitten avuntarve mikä tahansa.
Mullekin sanotaan aina, etten tarvitse apua. Enkä tarvitsekaan, osaan hoitaa lapseni ja siivota itsekin, mutta vanhempiani haluaisin nähdä minäkin, samoin kuin lapseni.
Lisäksi aina nuo jotka ällistelee ”mikset palkkaa apua” on itse niitä joilla koko ajan isovanhemmat auttaa. Niille se on kuin ilma mitä hengität, itsestäänselvää.
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehesi ei hoida lapsia kun käyt kampaajalla?
Olen kysynyt kaikilta palstalla valittajilta samaa: miksi lasten isä ei hoida lapsiaan. Vastausta ei koskaan tule. Oma äiti pitäisi saada työjuhdaksi, joskus sisko tai naispuolinen ystävä.
Niin, tuostahan ei ollut kyse, vaan siitä, että ap kokee, että vanhemmat suosivat toista tytärtään.
Ja aika outoa minusta tuo, että kahta aikuista kädetöntä ekoilijaa autetaan, mutta pienten lasten äitiä ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehesi ei hoida lapsia kun käyt kampaajalla?
Olen kysynyt kaikilta palstalla valittajilta samaa: miksi lasten isä ei hoida lapsiaan. Vastausta ei koskaan tule. Oma äiti pitäisi saada työjuhdaksi, joskus sisko tai naispuolinen ystävä.
Niin, tuostahan ei ollut kyse, vaan siitä, että ap kokee, että vanhemmat suosivat toista tytärtään.
Ja aika outoa minusta tuo, että kahta aikuista kädetöntä ekoilijaa autetaan, mutta pienten lasten äitiä ei.
Lisääntyminen on ollut ap:n oma valinta ja valinnoista tulee kantaa vastuu eli hoitaa ne lapset itse. Eivät lapset ole mikään vapaudu vastuusta- kortti.
Mielestäni ei ole yhtään ylimitoitettua toivoa, että isovanhemmat viettäisivät aikaa myös lastenlastensa kanssa. Toki se on ihan vain toive ja lopulta heistä itsestään kiinni.
Tämä yksin pärjäämisen kulttuuri, jota ketjussa korostetaan on historiallisesti hyvin uusi ilmiö ja kulttuurisesti melko uniikki. Monissa maissa koko suku hoitaa ja kasvattaa lapsia. Suomessakin ennenvanhaan oli suuremmat tukijoukot ja lapset olivat myös paljon itsekseen. Nykyään se olisi lasun paikka.
Huutista ekohippisiskolle. Hyvähän se on kiillottaa omaa sädekehää, kun joku muu roudaa tarvikkeet ja ruoat sinne AUTOLLA ja kuskaa sekä hävittää purkujätteet.
Mitä järkeä ostaa tuollainen möksä kasvimaineen, jos mitään ei osaa tehdä eikä ole halukas itsenäisesti opettelemaan. Olla ekologinen ja ”omavarainen” muiden kustannuksella, päästöillä ja hiilijalanjäljellä?
Ap, tarinan opetus on tämä: älä tee lapsia, varsinkaan useampaa, jos et pysty heistä itse huolehtimaan. Niin yksinkertaista se on. Lapset tehdään sillä periaatteella, että ne hoidetaan itse ja kaikki apu on bonusta, ei itsestäänselvyys.