Lue keskustelun säännöt.
Mt. Everestin vainajat pyörivät mielessäni.
30.06.2021 |
Olen palstalla näkemäni kommentin johdosta kehittänyt itselleni kummallisen kiinnostuksen Mount Everestillä lepääviin kiipeilijöihin. Olin kuullut niistä aiemminkin, mutta luulin että on legendaa ettei ruumiita saada alas vuorelta.
Osa vainajista säilyy näkyvissä ja verrattain hyvässä kunnossa vuosiakin sääolosuhteiden vuoksi. Lämpötila ei koskaan laske alle nollan.
Niin sanotulla death zonella (lähellä huippua) on ollut nähtävissä useita ihmisiä jotka eivät koskaan selvinneet alas. Kiipeilijät siis kulkevat vainajien ohi pyrkiessään maailman korkeimmalle huipulle.
Ajatus on samaan aikaan tosi karmaiseva ja kiehtova. Miltä tuntuisi nähdä hautaamaton, vuorella vuosia levännyt ihminen? Miltä omaisista tuntuu kun läheistä ei koskaan saa haudata, vaikka ruumiin koordinaatit ovat tiedossa ja netti täynnä valokuvia? Miten nukkuvat yönsä ne kiipeilijät, jotka aikanaan ovat joutuneet hylkäämään vielä elossa olevan ihmisen mahdottomien pelastusolosuhteiden vuoksi?
En tiedä miksi tämä aihe nyt pälkähtää mieleeni säännöllisesti.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Green_Boots
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Francys_Arsentiev
https://sometimes-interesting.com/mount-everest-dead-bodies/
Kommentit (1996)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä jauhaminen ruumiiden kotiin tuomisesta on hämmentävää. Mikäli se olisi helppoa, järkevää tai edes mahdollista, olisi kuolleet kotiutettu.
Yhden ruumiin kotiuttaminen maksaisi kymmeniä tuhansia, tietyissä tapauksissa n. 70 000 dollaria. Everestille on menehtynyt yli 300 ihmistä ja heistä monen olinpaikkansa ei edes tiedetä. Ylipäätään ruumiin noutaminen sellaiseen paikkaan, josta sen voisi yrittää noutaa, voi maksaa ihmishenkiä.
Jokainen kiipeilijä tietää riskit ja sen, että vuori saattaa olla heidän hautansa.
Pulkka ja laskuvarjo joka jarruttaa tai Ilmapallo perään ei maksa kyllä paljoa. Kaikkea ei olla kokeiltu. Ruumiin luo vaikeaan paikkaan voi lähettää vaikka koiran kiinnittämään kamppeet.
Voi hyvänen aika tuota yksinkertaisuutta.
Koira kiinnittämään kamppeet? Hämmentävää tyhmyyttä.
Sulta puuttuu huuorintaju, mniä ainakin oon saanut päivän naurut,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole tuo jankkaaja. Olen mieleltäni terve, mutten tsemppaa ketään lähtemään Everestille. Mielestäni on älytöntä kuinka paljon resursseja käytetään ja riskejä otetaan tuon vaarallisen vuoren valloittamiseksi.
Eikä pelkästään tuon vuoren. Ihan älytönhän oli sekin souvi, mikä näyteltiin tämän yhden naisen vuoksi, joka lähti kummallisin, kevyin varustein napapiirille häviämään ja jota haeskeltiin älyttömin rahavuorin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika rattoisa ketju tämä. Etelän puoleisessa perusleirissä on tullut käytyä viisi kertaa vuosien 1985 - 2018 välillä ja hieman kiivettyäkin ilman lupia. Pari pointtia:
Äärimmilleen kevennetyllä helikopterilla jossa vain yksi lentäjä on kaksi kertaa leijuttu 3 minuutin maakosketuksessa Everestin huipulla (ilman Nepalin hallituksen lupaa) PR temppuna. Eteläsolasta 8000m voisi hakea yhden ihmisen kyytiin ja se on kerran tehtykin, ei sen enempää.
Muinaisina aikoina (ennen 1985 kun kaupallinen kiipeily Everestillä alkoi; Dick Bass) kiipeilijät auttoivat tovereitaan kaikissa tilanteissa. Nyt ei millään perusteella voida velvoittaa erinomaisesti asiakkaitaan hoitavia kalliita toimistoja ilmaiseksi pelastamaan myös halpatoimistojen kehnosti tuettuja ja pulaan jätettyjä asiakkaita O.T.O . Kalleimmat retkikunnat laskuttavat noin 130 k€ ja halvimmillaan pääsee noin 35 k€ hinnalla, jolla ei vielä saa edes šerpaa avukseen. Monet haluavat säästää ja yrittää omin voimin, tai sitten rahaa ei vain ole tarpeeksi (eikä usein taitoa; intialaiset). Sitä saa mistä maksaa ja se pitää hyväksyä lähtiessään.
Šerpat eivät ole köyhiä parkoja, vaan Nepalin vaurain etninen ryhmä juuri Everestin ansiosta. High altitude Šerpa tienaa 3000-10000€ per sesonki, joka on melkoinen summa maassa, jossa kotitalouksien keskimääräinen vuositulo on 350€. Opettajan tai poliisin palkka on alle 100€/kk. Šerpat omistavat kaikki hotellit ja majatalot, useimmat lento- ja helikopteriyhtiöt ja suurimmissa vaellustoimistoissa on yli 1000 vakituista työntekijää. Lapset ovat yksityiskouluissa Intiassa tai Kiinassa ja omistaja asuu kartanossaan Katmandussa, palkolliset (thakaleja enimmäkseen) pyörittävät hotellibisnestä Khumbussa.
Everstiä kiivetään niin sanotulla piiritystaktiikalla, eli päästäkseen käymään vaikkapa nelosleirissä, pitää ensin varustaa kaikki alemmat leirit teltoilla, makuupusseilla, muonalla, polttoaineella jne, jotta sitten seuraava leiri saadaan varustettua. Ketään ei voi lähettää ylös ihan noin vain, ellei koko logistiikkaketju ole kunnossa. Jos yllättäen pitää jonkun mennä Eteläsolaan, saattaa valmisteluun mennä hyvissäkin oloissa viikon verran aikaa. Kyseessä ei siis ole mikään Saanalle kiipeäminen hetken mielijohteesta.
Everestin kiipeämistä yrittäneitten taso vaihtelee laidasta laitaan. Olen nähnyt singaporelaisen porukan treenaavan eka kertaa jäärautojen käyttöä perusleirin jäätöyräillä, menin ottamaan kuvia ihan vierestä pelkillä lenkkitossuilla varustautuneena. Kuolleisuus etenkin intialaisten keskuudessa on korkea, paitsi taitojen puutteen takia myös asennevammasta johtuen (korkeaa kastia enimmäkseen).
Šerpoilla ja tamangeilla on etuna paitsi genettinen sopeutuminen myös jäätävä rutiini, kun huipulla on käyty jopa 20 kertaa uran aikana. Siksi he ovat melko ylivoimaisia lähes kaikkiin länkkäreihin verrattuna. Kiipeilijöillä eroa tekee geneettinen akklimatisaatiokyky enemmän kuin fyysinen kunto. Muutama toimisto on siirtynyt "flash" -retkiin, jossa jo kotona akklimatisoidutaan 7000m korkeuteen nukkumalla yöt hypoksiateltassa useita kuukausia ennen lähtöä. Kun vuorella menee aikaa vain muutama viikko, on riskit paljon pienemmät ja onnistumisprosentti on esimerkiksi Furtenbachilla täydet 100% vuodesta toiseen.
Olen käynyt vaeltamassa Nepalissa 10 kertaa sitten 1984 ja aikaa poluilla on kulunut noin 11 kuukautta. Vaellus niillä alueilla missä on majataloverkosto on käytännöllistä ja suhteellisen edullista, noin 30€/vrk + mahdollinen kantajan/oppaan palkka (ei välttämätön). Jos on Suomessa harrastanut hieman vaellusta pärjää Nepalissakin, jos vain tottuu korkeaan ilmaan edes kohtuullisen hyvin.
__________
Vanha Jeti
(jos Nepalin vaellukset kiinnostaa noin ideana, niin yhteys on: arkienkeli gmailin kautta)
Sherpat rikkaita mutta perusnepalilainen lapsi on todella kurjissa olosuhteissa. Joten suhteellisuudentajuni kehoittaa suuntaamaan apuja sinne jos aikoo matkailla. Toivottavasti teillä on asiat halussa näiltä osin. Pakko on alkaa ajatella eettisemmin sen läträämisen sijaan mitä rikkaimmat tekevät tuolla. Se ei ole reilua paikallisia kohtaan se on muuten heilutusta ja riistoa.
Šerpat saavat myös ulkomaalaisten hyväntekeväisyydestä suhteettoman suuren osan. Tämä johtuu tietysti siitä, että hyväntahtoinen turisti hämmästelee Khumbussa paikallisten kehnoja oloja (jotka ovat 100 kertaa paremmat kuin muualla maassa) ja lahjoittaa kyniä paikalliseen kouluun. Toisaalla maassa ei edes ole kouluja ja jos on niihin ei saada opettajia, eikä kyniä. Köyhimmissä oloissa esimerkiksi Terailla Intian rajalla saattaa köyhän torpparin teinityttö olla myytynä viideksi vuodeksi isännän perheeseen piiaksi 50€ velan takia. Summa, jonka turistin šerpaopas tienaa kahdessa päivässä. Silti jenkkituristi haluaa antaa oppaalle tippiä $300 sen sijaan että kävisi samalla rahalla lunastamassa kymmenen piikatyttöä velkaorjuudesta ja hyväksikäytöltä maan etelärajalla.
__________
Vanha Jeti
Hyvää tietoa! Siksi lahjoitankin aina huolella valittuu paikkaa jossa tositarve. Suloisia ja kauniita ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka kieltää hakemasta niitä sieltä pois
Miten haet kun jo pelkkä huipulle kiipeäminenkin on huomattava riski? Ei enempää ihmishenkiä kannata riskeerata, että saataisiin joku kalmo pois sieltä huipulta.
Kopterilla
Ilma on niin ohutta ettei kopteri pysy ilmassa.
Vierailija kirjoitti:
Roskaamisesta vielä: kuten vuorelle kiivennyt kommentoija on jo huomauttanut, ongelmaa on pahasti liioiteltu. Suurin osa roskista tuodaan alas ja esimerkiksi kalmot on luokiteltu biohajoavaksi jätteeksi jonka saa jättää vuorelle. Huipulle menee käytännössä vain kaksi reittiä ja 99,999% vuoren pinta-alasta on täysin ihmiskäden ja -jalan koskematonta ja steriiliä. Lisäksi näkyvä roskaongelma ei kosketa ketään muita kuin juuri samaisia kiipeilijöitä, ei revennyt goretextakki päädy Tyynen meren roskapyörteeseen. Paljon melua tyhjästä. Khumbun jäätikön 200-500m paksu 1500 vuotta jauhava kivinen ja jäinen jätemylly jauhaa kaiken siihen joutuvan, mitään ei ajaudu alajuoksun jokiin eikä yhtään mihinkään. Retkeilypolkujen varrella olevat roskat ovat poikkeuksetta muiden kuin länsimaalaisten sinne heittämiä. Tämän toisiasian tajuaa käymällä missä tahansa kehitysmaassa.
Vainajien alas tuominen olisi tietenkin mahdollista, mutta kun maksajaa ei ole sitä ei tehdä. Siivous aiheuttaisi aivan varmasti myös lisää vainajia. Huipulle yrittäjät hiljaisesti hyväksyvät tämän tosiasian, mutta kotisohvan pohjalta katsellen se tuntuu ihmeen monia vaivaavan. Itse olen Nepalissa nähnyt kuolleita montakin kertaa, ja lapsuuteni ajan hautajaisissa kotitalon pihalla pidettiin arkkua avoimena. Nykyihmiset ovat vieraantuneet todellisuudesta todella kauas.
_________
Vanha Jeti
Eihän ruumiit pelota vaan se periaate että ne voidaan jättää toisten maille huoletta "kun ei ole muka rahaa". Jos sinne mennään niin olisi huolehdittava että järjestää itsensä muitten luontoa pilaamasta pois myöskin romppeineen?
Tämä tässä harmittaa. Vastuuttomuus. Kuitenkin on koko ajan rahaa mennä lisää sinne- ei en nielaise tuota selitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole tuo jankkaaja. Olen mieleltäni terve, mutten tsemppaa ketään lähtemään Everestille. Mielestäni on älytöntä kuinka paljon resursseja käytetään ja riskejä otetaan tuon vaarallisen vuoren valloittamiseksi.
Eikä pelkästään tuon vuoren. Ihan älytönhän oli sekin souvi, mikä näyteltiin tämän yhden naisen vuoksi, joka lähti kummallisin, kevyin varustein napapiirille häviämään ja jota haeskeltiin älyttömin rahavuorin.
Vaikuttaa yhtä kummalliselta kuviolta jotenkin kuin Nela Utkinan tapaus. Mitä nainen sitten puuhasteli ja kenelle siis tämä alunp Nepalilainen. Jokin mättää tuossa jutussa.
Vierailija kirjoitti:
Itse Everestin Tibetin pohjois-seinämää huiputtaneena on hauska lukea tätä ketjua. Mitä ihmeellisempää vääntöä tuntuu asiasta olevan. Menkää ja nauttikaa vuorista, kaikkine puolineen, jos niistä pidätte. Jos, ette, niin tehkää intohimolla sitä, mikä teitä miellyttää. Niin yksinkertaista se on. Muiden harrastukset eivät ole sen parempia tai huonompia, vaan juuri parhaita niille, jotka niistä tykkäävät. Vuorikiipeily on paras harrastus siitä tykkääville. Nautitaan kaikki omista harrastuksistamme ja arvostakamme toisenlaisiakin valintoja, koska ne ovat jollekin toiselle paras vaihtoehto.
Olet aika huoleton ja varakas? Ei paljon paina muitten murheet senkus harrastelee. Oletko ilmastoaktiivi kuitenkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sehän olisi oikeastaan kätevää, että ne vainajat pyörisivät vuoren rinnettä alas niin ei olisi sitä noukkimisongelmaa ollenkaan. Ne voisi sitten kipata Gandakiin ajelehtimaan.
Miele on tietty pesukone. T. fingerporin suurkuluttaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Useamman ruumiin Everestillä nähnyt, yhden intialaisen kiipeilijän ruumiin yli astunut n. 8500 metrin korkeudessa. Monia tuttuja kuollut, yksi mm. viereiseen telttaan perusleirissä, kun olimme tulleet vuorelta alas.
No mitä sitten?
Ihmisiä kuolee muutenkin koko ajan962
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useamman ruumiin Everestillä nähnyt, yhden intialaisen kiipeilijän ruumiin yli astunut n. 8500 metrin korkeudessa. Monia tuttuja kuollut, yksi mm. viereiseen telttaan perusleirissä, kun olimme tulleet vuorelta alas.
No mitä sitten?
Ihmisiä kuolee muutenkin koko ajan962
No sitä ettet vaan voi talsia onnellisena kuolemaan jonkin tontille ja jäädä siihen asuinesi röllöttämään. Haloo? Hoida nyt edes ruumiisi pois toisten maalta. Minimivaatimus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse Everestin Tibetin pohjois-seinämää huiputtaneena on hauska lukea tätä ketjua. Mitä ihmeellisempää vääntöä tuntuu asiasta olevan. Menkää ja nauttikaa vuorista, kaikkine puolineen, jos niistä pidätte. Jos, ette, niin tehkää intohimolla sitä, mikä teitä miellyttää. Niin yksinkertaista se on. Muiden harrastukset eivät ole sen parempia tai huonompia, vaan juuri parhaita niille, jotka niistä tykkäävät. Vuorikiipeily on paras harrastus siitä tykkääville. Nautitaan kaikki omista harrastuksistamme ja arvostakamme toisenlaisiakin valintoja, koska ne ovat jollekin toiselle paras vaihtoehto.
Olen minäkin kiipeillyt ja siitä nauttinut joten tiedän mistä puhut. Raja vaan menee siinä minkälaiseen toimintaan en osallistuisi ja Everest on yksi niistä em syistä. Ei ole mitään hienoa kävellä ruumiitten yli kohti unelmaansa. Edes ne ruumiit ensin pois, ja tarkka syyni kiipeäjille psyykkisestä kunnosta. Sitten vastuu olisi edes auttavasti kohdillaan. Nyt kukaan ei kanna vastuuta uhrien kohtaloista, vaan heitä tehdään lisää koko ajan kasvavalla vauhdilla.
minäkin olen kiipeilyt, ja joka päivä kiipeilen 200+metriä ylöspäin mäkeä, kotiin.
Vierailija kirjoitti:
No niin, siitä vaan sitten kopteritrolli perustamaan Everestin huipulle Starbucks ja turisteja kuskaamaan. Tai mitä jos yrittäisit keksiä tälle päivää jotain järkevää tekemistä.
En minäkään kyllä tiennyt, ettei kopterilla pääse lentämään huipulle asti, että voisitte te nerot vastata silti asiallisesti meille ketkä emme asiasta tiedä ja jättää lapsellisen vittuilun pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useamman ruumiin Everestillä nähnyt, yhden intialaisen kiipeilijän ruumiin yli astunut n. 8500 metrin korkeudessa. Monia tuttuja kuollut, yksi mm. viereiseen telttaan perusleirissä, kun olimme tulleet vuorelta alas.
No mitä sitten?
Ihmisiä kuolee muutenkin koko ajan962
No sitä ettet vaan voi talsia onnellisena kuolemaan jonkin tontille ja jäädä siihen asuinesi röllöttämään. Haloo? Hoida nyt edes ruumiisi pois toisten maalta. Minimivaatimus.
Enpä olisi itse osannut paremmin asiaa ilmaista!
Ei se, että kiipeilijöitä ei tippaakaan haittaa kalmot jonon varrella ole mikään syy meidän sohvataviksien tätä toimintaa hyväksyä, saati siihen jotakuta tsempata. Sanoisinpa, päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näille itseään ja todellisuutta pakoonjuokseville kiipeilijöille (eivät kaikki varmaan ole sellaisia) mutta niille jotka ovat:
Se on raaka totuss joka ihmisestä kuoriutuu tiukimmissa paikoissa ja jos sinusta kuoriutuu ruumiitten yli kävelijä ja kaverin hylkääjä kun hän anoo apua on reissusi ihan turha. Olet arvoton luuseri vaikk aolisit käynyt 20 huipulla. Joskus tämä iskee päin näköäsi vielä.
Meidän sotaveteraanit pitivät kunnianaan ettei kavereita jätetä. Niitä jätettiin joskus mutta asialla ei hehkutettu. Se ei ole suurinta rakkautta että kääntää selän avun pyytäjälle, pitää mennä yhdessä jos niikseen. Ellei pyydä apua jää rakastava siihen siltikin.
Et voi verrata kiipeilijöitä sotaveteraaneihin.
Et selvästi ymmärrä vuoristo-olosuhteista riittävästi moralisoidaksesi. Miten sinä ajattelit, että kiipeilijä saisi autettua kävelykyvytöntä ja lumisokeaa toveriaan? Omaa lisähappea voi tarjota, mutta ei oman hengen kustannuksella. Apua voi hälyttää, mutta et voi jäädä toisen tueksi oman henkesi kustannuksella. Pelastusoperaatiot vaativat kokeneen retkikunnan, yksi ihminen ei ihmeisiin pysty.
Vähähappisessa ympäristössä ajattelu hämärtyy sekä pelastettavalla että pelastajalla. Monesti pelastettavat ovat niin heikossa kunnossa, että he eivät halua tai koe voivansa liikkua - paleltuminen ja hapettomuus laittaa ihmisen tilaan, jossa lepääminen ja torkkuminen tuntuu järkevältä idealta.
Mikäli pelastettava on jäänyt haastavaan paikkaan - kielekkeelle tai kiipeämistä vaativalle osuudelle, hänet pitää voida kantaa tiukkojen paikkojen yli. Miten tämä tapahtuisi?
Se tapahtuu niin ettet vie kaveriasi moisiin paikkoihin joissa et voi auttaa. Ja jos suinkin voit aina auttaa niin ehkä viet....näin se menee. Se on oma valintasi. Ja oma vastuusi.
Jokainen vastaa viime kädes itsestään. Happinaamari ensin omille kasvoille, sen jälkeen vieruskaverille. Kukaan ei vie ketään minnekään, jokainen päättää lähtemisestä itse. Kanssakiipeilijää autetaan siihen asti, kunnes auttaminen muuttuu mahdottomaksi.
Kansantajuinen esimerkki. Olet ystäväsi kanssa kävelemässä jäällä. Putoatte molemmat jäihin. Sinä pääset ylös, mutta ystäväsi ei. Sinulla on hypotermia, makaat jäällä, mutta voimasi eivät riitä saamaan ystävääsi ylös vedestä? Mitä teet? Kuinka kauan voit odottaa ennen, kuin kuolet itse?
Se ns vie aina joka ymmärtää enemmän ja siksi en veisi kavereitani Everestille. Vastuu on sillä joka ymmärtää enemmän, hän on se joka vie muita.Tai jättää viemättä, koska tajuaa mihin saattaa toiset.
Tuolla periaatteella ei voisi koskaan mennä mihinkään kenenkään kanssa, koska aina joku "ymmärtää" jostakin enemmän kuin toiset.
Aikuinen ottaa vastuuta toisista ja toistenkin lapsista jos ymmärrystä ei ole kenellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin, tai siis miksi, ovat kuolleet? Onko taustalla jokin tekninen vika, jonka takia ei ole saanut happea tarpeeksi, ja mennyt sekaisin ja tehnyt huonoja valintoja jonka seurauksena jäätynyt?
Luin Green bootsin wikipedian eikä tämä tullut selväksi. Rip
Miksi alapeukut? Ymmärrän toki että noissa olosuhteissa lähtee helposti henki mutta varmasti ovat olleet kokeneita kiipeilijöitä ja hyvin valmistautuneita, joten onko mennyt jokin elintärkeä varuste epäkuntoon ja siitä lähtenyt katastrofi liikkeelle?
Erilaisia syitä löytyy vaikka Jon Krakauerin Into Thin Air -kirjasta. Yli 8000 metrin korkeudella ei ole varaa virheisiin, mutta ajattelukyky on tavallista huonompi. Parhaatkin ovat huipulla aivan tillin tallin hapenpuutteesta (lisähappi auttaa, mutta aivot eivät silti toimi normaalisti). Fyysinen ja psyykkinen uupumus päälle. Krakauerin seurueessa opas sekoili hapen kanssa, happipullojen venttiileitä jäätyi, ja katastrofin edetessä useampi eksyi ja jäätyi kuoliaaksi tai putosi, jokunen uupui matkalle (ja jäätyi kuoliaaksi)... Tietenkin on myös huonoja valintoja. Krakauerin seurueessa joustettiin syystä tai toisesta kellonlyömästä, jolloin oli sovittu, että viimeistään käännytään takaisin. Ja sitten tuli myrsky.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kyllä on minunkin mielestäni järjetöntä sinne tuppautua vuorta valloittamaan henkensä edestä. Tietyn tyyppiset persoonat vuorenvalloitusta harrastavat. Pitää olla sinnikäs, kilpailunhaluinen, kova luonteeltaan. Samanlainen kuin huippu-urheilija. Tosin kaikki huippu-urheilijat eivät vaaranna terveyttään. Ei herkimmät siellä pärjäisi, en minäkään.
Ja näiden varoittelu on aivan turhaa. Vaikka kokeneemmat varoittaisivat, he ottavat juuri kateutena, tms. ja jos muut läheiset yrittävät, saavat kuulla olevansa kukkahattuilijoita ja 8-16 elämän uhreja,, jotka eivät tajua mistään mitään.
Sitten kun jotain sattuu, jokainen tietysti siinäkin reagoi omalla tavallaan. Muutama lähellä on esim. loukkaantunut pahasti. Toiset ymmärtävät ottaa signaalin vastaan ja vähentävät forcea, toiset painavat kaasua.
Oma suhtautumiseni on kukkahattua, kyllä. Huolimatta siitä, että ymmärrän, että Nepal ja muut köyhät maat tarvitsevat matkailun elinkeinona, jossa tuotteena Everest on luonnollisesti huippuluokkaa, en hyväksy tämän kaltaista kaupankäyntiä. Sama koskee Thaimaan matkailua, paljon tarvitsee siellä siistiytyä, että matkalipun ostan.
on jokseenkin turhaa varoittaa asiasta, jonka jokainen jo tietää. En minä kotonaaan kulje kumppanini perässä keittiöön ja varoita häntä siitä, että voi kompastua maton reunaan ja kuolla, tai että jos ottaa vietsen käteen ja käyttää sitä, veitsi voi lipsahtaa ja hän voi kuolla. vuorikiipeilijät taatusti tietää, että siellä jos missä on kuolema lähellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Roskaamisesta vielä: kuten vuorelle kiivennyt kommentoija on jo huomauttanut, ongelmaa on pahasti liioiteltu. Suurin osa roskista tuodaan alas ja esimerkiksi kalmot on luokiteltu biohajoavaksi jätteeksi jonka saa jättää vuorelle. Huipulle menee käytännössä vain kaksi reittiä ja 99,999% vuoren pinta-alasta on täysin ihmiskäden ja -jalan koskematonta ja steriiliä. Lisäksi näkyvä roskaongelma ei kosketa ketään muita kuin juuri samaisia kiipeilijöitä, ei revennyt goretextakki päädy Tyynen meren roskapyörteeseen. Paljon melua tyhjästä. Khumbun jäätikön 200-500m paksu 1500 vuotta jauhava kivinen ja jäinen jätemylly jauhaa kaiken siihen joutuvan, mitään ei ajaudu alajuoksun jokiin eikä yhtään mihinkään. Retkeilypolkujen varrella olevat roskat ovat poikkeuksetta muiden kuin länsimaalaisten sinne heittämiä. Tämän toisiasian tajuaa käymällä missä tahansa kehitysmaassa.
Vainajien alas tuominen olisi tietenkin mahdollista, mutta kun maksajaa ei ole sitä ei tehdä. Siivous aiheuttaisi aivan varmasti myös lisää vainajia. Huipulle yrittäjät hiljaisesti hyväksyvät tämän tosiasian, mutta kotisohvan pohjalta katsellen se tuntuu ihmeen monia vaivaavan. Itse olen Nepalissa nähnyt kuolleita montakin kertaa, ja lapsuuteni ajan hautajaisissa kotitalon pihalla pidettiin arkkua avoimena. Nykyihmiset ovat vieraantuneet todellisuudesta todella kauas.
_________
Vanha Jeti
En usko tuota että muka kalmot ja roskat vaan olisivat vaarattomia. Goretexit ja metallit eivät häviä mihinkään eikä muovit tuhanteen vuoteen mikromuodoissaan aainakaan, ne siirtävät paikkaa. Tiedätkö noitten jäätiköitten mikromuovipitoisuuksista? Jos sitä on jo napajäillä niin mikä on tilanne tuolla?
Kalmot säilyvät satoja vuosia tuolla ja eivät katoa.
Hyttysten kurnimista murehtia kalmon takista irtoavaa mikromuovia, kun jossain Manilassa heitetään kanaviin sata tonnia muoviroskaa päivässä, Kiinassa ja Intiassa kipataan jätteet jokiin ja jokainen Everestille tulija olipa patikoitsija tai kiipeilijä on lennellyt ympäriämpäri kymmeniätuhansia kilometrejä ja kaapit on kotona täynnä keinokuituisia harrastevaatteita, tallissa pari autoa ja rannassa vene. Jo pelkästään tämän keskusteluketjun ylläpitäminen kuluttaa enemmän luontoa kuin 8600m korkeudessa hiljalleen hajoava takki.
___________
Vanha Jeti
Semmoisiin paikkoihin ei saa mennä josta ei sitten omia jälkiään pysty edes korjaamaan pois.
Tämä on itsestääselvää. Kenenkään pihoilla ei paskannella. Ja kekkaloida.
En usko tuota että muka kalmot ja roskat vaan olisivat vaarattomia. Goretexit ja metallit eivät häviä mihinkään eikä muovit tuhanteen vuoteen mikromuodoissaan aainakaan, ne siirtävät paikkaa. Tiedätkö noitten jäätiköitten mikromuovipitoisuuksista? Jos sitä on jo napajäillä niin mikä on tilanne tuolla?
Kalmot säilyvät satoja vuosia tuolla ja eivät katoa.