Mt. Everestin vainajat pyörivät mielessäni.

"Ei se, että kiipeilijöitä ei tippaakaan haittaa kalmot jonon varrella ole mikään syy meidän sohvataviksien tätä toimintaa hyväksyä, saati siihen jotakuta tsempata. Sanoisinpa, päinvastoin."

Minä, joka en ole edes haltille kiivennyt, ajattelen tämän asian niin, että noille korkeille vuorille kiipeäjät ymmärtävät, että siellä voi kuolla ja ymmärtävät, että pahimmassa tapauksessa heidän ruumistaan ei löydy koskaan/heidän ruumistaan ei saada alas. He hyväksyvät tuon riskin ja koska siellä on ruumiita pitkin kiipeilyreittiä, niin he myös ymmärtävät, että voi käydä niinkin, että he itse ovat sitten joskus siellä ruumiina reitin varrella ja heidän yli kävellään kuten aikaisempienki ruumiiden. He siis ymmärtävät tämän, he tietävät tämän ja he menevät yrittämään huiputtamista kaikesta tuosta tiedosta huolimatta: he siis ovat hyväksyneet sen mahdollisuuden, että heille käy samalla lailla.

Minä en lähtisi huiputtamaan, ei vaan kiinnosta (olen nähnyt valokuvista miltä näyttää ja se riittää minulle). Vuorikiipeily ei ole minun juttuni,   olen kyllä  käynyt norjassa vuoristovaelluksella ja oli aivan mahtava reissu puhumattakaan järjettömän kauniista maisemista. Sielläkin oli muuten vaaroja, tiesin  lähtiessä, että kivivyöryjä voi sattua ja se on sitten henki pois, jos on tosi huono tuuri ja hyväksyin sen. Tuollainen on minun juttuni, ei extremehuiputukset, mutta siitäkin huolimatta kykenen tajuamaan ihmisiä ja tuota ruumiiden yliloikkimislogiikkaa; se on huiputuksen arkipäivää. Sinne ei pidä mennä jos ei asiaa kykene käsittelemään. Ja jos menet, ymmärrät, että sinä voit joku päivä olla ruumis, joka siellä makaa. Jos et sitä hyväksy, sitten et mene.

Vierailija kirjoitti:

Ihme jeesustelua! Onhan se joo harmi, että ihmisiä kuolee extreme-lajien parissa, mutta se on niiden ihmisten oma valinta kiivetä sinne vuorelle tai tehdä se base-hyppy. Ihan omasta vapaasta tahdostaan he tuota tekee ja nauttii siitä. Tuollaisen lajin parissa tietää kyllä, että siinä on riskinsä.

Onhan se tavallaan itsekästä, mutta minkäs teet. Sekin on harmi, että vuorilla ja vedenalaisissa luolissa on ruumiita, mutta niiden sieltä hakeminen on myös iso riski, joka voi johtaa sen "pelastajan" kuolemaan. Ei siis mitään järkeä uhrata lisää ihmisiä jo kuolleiden ruumiiden takia.

Ei kyse ole vain siitä, että harmitellaan ihmisten kuolemaa. Se on todellakin oma valinta ja ihan ok kai sitten,  huolimatta omaisten surusta.

Kyse on siitä, että yleensä näistä harrasteista tulee yhteiskunnalle aika paljon erilaisia kustannuksia, etsinnät maksavat, niitäkin kuitenkin tehdään, vammautumiset maksavat, elinikäiset ja pahat vammautumiset vasta maksavatkin.

Ja tästä maksamme me kaikki, vaikka emme voikaan kerskua huiputtaneemme sitä ja tätä vuorta.

Kuka muuten on keksinyt noin ällöttövän ja ärsyttävän sanan kuin huiputus vuorelle kiipeämisestä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme jeesustelua! Onhan se joo harmi, että ihmisiä kuolee extreme-lajien parissa, mutta se on niiden ihmisten oma valinta kiivetä sinne vuorelle tai tehdä se base-hyppy. Ihan omasta vapaasta tahdostaan he tuota tekee ja nauttii siitä. Tuollaisen lajin parissa tietää kyllä, että siinä on riskinsä.

Onhan se tavallaan itsekästä, mutta minkäs teet. Sekin on harmi, että vuorilla ja vedenalaisissa luolissa on ruumiita, mutta niiden sieltä hakeminen on myös iso riski, joka voi johtaa sen "pelastajan" kuolemaan. Ei siis mitään järkeä uhrata lisää ihmisiä jo kuolleiden ruumiiden takia.

Juu ihan pikkasen itsekästä kun perhe jää suremaan ja ruumiskin toisten tontille.

Kenellä muka on tontti jossain Everestin death zonella?

Ei ainakaa suomalaisella eikä useimmilla läntisillä jotka kuoli sinne.

Eikä kellään muullakaan. Kukaan ei asu siellä. Sen on vuoren huippu, jolla ei kirjaimellisesti pysty kukaan elämään. Ihmiset alkaa kuolla vuorokauden kuluttua, vaikka on lisähappikin käytössä.

Aikoinaan patikoin Everestin seudulla 42 päivää ja kantajana oli muudan Babu Šerpa 16v. 13 vuotta myöhemmin tapasin hänet Traksindussa isossa majatalossa, jonka hän oli rakennuttanut Everestillä tienaamillaan rahoilla. 7 kertaa oli siihen mennessä käynyt huipulla ja tehnyt pari nopeusennätystä BC - huippu ilman lisähappea (alle 17 tuntia). Teki vielä senkin tempun, että kiipesi huipulle ilman lisähappea ja vietti siellä teltassa aikaa 22 tuntia, edelleen ilman lisähappea. Temppu, jota kukaan ei ole edes yrittänyt toistaa. Täysin poikkeusyksilö. Kuoli pari vuotta myöhemmin pudotessaan kakkosleirissä railoon.

Babu Chiri Sherpa nimellä tunnettu myöhemmällä urallaan, löytyy Wikipediasta.

_______

Vanha Jeti

Itse voin korkealla ilmanalassa hyvin ja hölkkäsin eräälle vuorelle kun toiset konttasivat. Mutta veriarvot mahtavat kyllä. Oli vaan kevyttä oli alle 5 km reilusti mutta kuuma keli.

Viimeksi kun kävin 4 viikkoa Khumbussa jokunen vuosi sitten ei kukaan ulkomaalainen mennyt poluilla ohi paitsi yksi alamäessä, kun olen hieman kömpelö kahden keinolonkan kanssa. Painoindeksi 27 ja ikää oli 64v. Salaisuutena poikkeuksellisen hyvä kyky toimia ohuessa ilmassa, joka on geeneissä. Aconcagualla viime vuonna minulla oli happisaturaatiot 10 pinnaa paremmat kuin kenelläkään muulla samassa ryhmästä, ja itse kannoin kaikki kamani 22 kg yläleiriin asti, nuoriso-osasto palkkasi lisäkantajia. Erot ihmisten välillä ovat huomattavia, ja yllättäviä. Yhdellä reissulla porukan kovakuntoisin maratoonari piti evakuoida 4300 metristä kun meinasi kuolla, seuraavana vuonna sama juttu samalle hepulle kun ei uskonut.

__________

Vanha Jeti

Vierailija kirjoitti:

"Ei se, että kiipeilijöitä ei tippaakaan haittaa kalmot jonon varrella ole mikään syy meidän sohvataviksien tätä toimintaa hyväksyä, saati siihen jotakuta tsempata. Sanoisinpa, päinvastoin."

Minä, joka en ole edes haltille kiivennyt, ajattelen tämän asian niin, että noille korkeille vuorille kiipeäjät ymmärtävät, että siellä voi kuolla ja ymmärtävät, että pahimmassa tapauksessa heidän ruumistaan ei löydy koskaan/heidän ruumistaan ei saada alas. He hyväksyvät tuon riskin ja koska siellä on ruumiita pitkin kiipeilyreittiä, niin he myös ymmärtävät, että voi käydä niinkin, että he itse ovat sitten joskus siellä ruumiina reitin varrella ja heidän yli kävellään kuten aikaisempienki ruumiiden. He siis ymmärtävät tämän, he tietävät tämän ja he menevät yrittämään huiputtamista kaikesta tuosta tiedosta huolimatta: he siis ovat hyväksyneet sen mahdollisuuden, että heille käy samalla lailla.

Minä en lähtisi huiputtamaan, ei vaan kiinnosta (olen nähnyt valokuvista miltä näyttää ja se riittää minulle). Vuorikiipeily ei ole minun juttuni,   olen kyllä  käynyt norjassa vuoristovaelluksella ja oli aivan mahtava reissu puhumattakaan järjettömän kauniista maisemista. Sielläkin oli muuten vaaroja, tiesin  lähtiessä, että kivivyöryjä voi sattua ja se on sitten henki pois, jos on tosi huono tuuri ja hyväksyin sen. Tuollainen on minun juttuni, ei extremehuiputukset, mutta siitäkin huolimatta kykenen tajuamaan ihmisiä ja tuota ruumiiden yliloikkimislogiikkaa; se on huiputuksen arkipäivää. Sinne ei pidä mennä jos ei asiaa kykene käsittelemään. Ja jos menet, ymmärrät, että sinä voit joku päivä olla ruumis, joka siellä makaa. Jos et sitä hyväksy, sitten et mene.

Jos he kerran ymmärtävät ehkä kuolevansa vuorelle niin eivät kuitenkaan ymmärrä noudattaa ruumistaan pilaamasta poiskin? Ei mitään selityksiä. Murhetta murheen perään ja vain koska ego. Ja jos ego niin eikö se ego voisi ottaa edes muut huomioon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset voisivat kiivetä jonnekin muualle.

Everest on kirjaimellisesti jätteiden ja ulosteiden peitossa. Suurin riski alkaa olemaan jonot kun kiipeilijät seisoskelevat odottelemassa vuoroaan huipulle. Suurin osa kiipeilijöistä ei omaisi pienintäkään toivoa huipulle kiipeämisestä ilman sherpojen vetämiä köysiä, sherpojen leireihin kantamia happipulloja, jne.

Mutta sen sijaan että nämä tyypit kiipeäisivät omin avuin vaikka 5 000m korkealle vuorelle, he haluavat korkeimmalle vuorelle, on päästävä juuri Everestille.

Kuvailemiesi asioiden vuoksi minun on vaikea ymmärtää nykyistä hinkua päästä Everestin huipulle. Mitä iloa on siinä että sielläkin joku jonottaa vuoroaan takana kuin jonossa ostamaan hampurilaista? Ja lisäksi voi vielä kuolla..jonottamiseen.

Ehkä ennen se oli hienompi, vaikka vaarallinen kokemus. Ap:ta ymmärrän koska minullekin tulee aika ajoin mieleen nämä ruumiit. Erityisesti se että joitain ruumiita käytetään maamerkkeinä tuntuu kauhealta. Green boots taidettiin tosin haudata jokusia vuosia sitten kivillä.

Hei, ei huolta, ihmisiä kuolee jonottamiseen ihan koko ajan täällä alhaallakin. Täällä tosin odotetaan jotain, mikä pitäisi hengissä, varaosaelintä tms.

Jokainen, joka on tuolla kuollut, on tiedostanut riskit ja siitä huolimatta on sen riskin ottanut ja kuollut. Se on ollut hänen tahtonsa ja sitä pitäisi kunnioittaa ja suoda hänelle se viimeinen lepopaikka ikijäässä, missä hän nyt makaa. Hän kuoli tehdessään jotain, mitä rakastaa.

Ehkä niin. On silti karua että "ainutkertainen" ja jännittävä seikkailu on sellainen jossa pitäisi jonottaa vuoroaan ja kaunis ympäristl täynnä ruumita, roskaa ja paskaa.

Jos odottaa elinsiirtoa se on vähän eri asia, koska siihen on pakottava tarve, ei halua kuolla.

Niin no, täällä alhaalla kävelee pystyyn kuolleita zombeja ja täälläkin on roskaa ja paskaa.

Se nyt vaan on typerää yrittää romantisoida eri tapoja kuolla. Jokainen, joka yrittää kiivetä vuorelle, tietää sen riskit ja siitä huolimatta kiipeää. Hän, joka sinne kiipeää, ei varmasti arvostele ympäristöä, koska hän tietää, mitä siellä kohtaa.

Sen vuoren ympäristöä arvostellaan täällä, missä arvostelu on turhaa sanahelinää. Oletettako te tampiot, että asialle ei ole yritetty tehdä jotain? Se ympäristö siellä on niin haasteellista, että siellä ei vaan pysty tekemään mitään, kun suurin haaste on pysyä itse hengissä. Hekään eivät halua kuolla, mutta he hyväksyvät sen riskin.

Juu juu mutta kysymys kuuluukin miksi he eivät halua otta riskiä kuolla toisten ruumiita hakiessaan vaan ottavat riskin pelkästään saadessaan itselleen jotain? Elämyksen?

Mietihän vielä kerran.

Siksi, että heillä on ihan täysi työ pitää itsensä hengissä. He eivät mene sinne siivoamaan, heidän tavoitteensa on päästä huipulle. Miksi he ottaisivat riskin asiasta, jolle he eivät voi tehdä mitään?

Jos niitä ruumiita voisi hakea, niitä ei siellä olisi. Ne eivät ole poimittavissa, koska ne ovat jäätyneet kiinni. Koita upottaa kaaliisi, että mahdoton on mahdotonta.

Koita ajatella, takaan että se ei satu.

Sama tilanne, jonka vuoksi maailman vedenalaisissa luolissa ja kaivoksissa lepää sukeltajia. Riski on liian suuri.

Kiitos asiallisesta vastauksesta!

Moni tässä ketjussa voisi ottaa mallia eikä vain vittuilla ihmisille, jotka oikeasti vain haluavat tietää vuorikkipeilystä ja siihen liittyvistä asioista. Emme me kaikki voi tietää,,että helikopteri ei voi lentää 6 000 km:ssä.

Kohteliaisuus ei maksa mitään.

Vierailija kirjoitti:

"Ei se, että kiipeilijöitä ei tippaakaan haittaa kalmot jonon varrella ole mikään syy meidän sohvataviksien tätä toimintaa hyväksyä, saati siihen jotakuta tsempata. Sanoisinpa, päinvastoin."

Minä, joka en ole edes haltille kiivennyt, ajattelen tämän asian niin, että noille korkeille vuorille kiipeäjät ymmärtävät, että siellä voi kuolla ja ymmärtävät, että pahimmassa tapauksessa heidän ruumistaan ei löydy koskaan/heidän ruumistaan ei saada alas. He hyväksyvät tuon riskin ja koska siellä on ruumiita pitkin kiipeilyreittiä, niin he myös ymmärtävät, että voi käydä niinkin, että he itse ovat sitten joskus siellä ruumiina reitin varrella ja heidän yli kävellään kuten aikaisempienki ruumiiden. He siis ymmärtävät tämän, he tietävät tämän ja he menevät yrittämään huiputtamista kaikesta tuosta tiedosta huolimatta: he siis ovat hyväksyneet sen mahdollisuuden, että heille käy samalla lailla.

Minä en lähtisi huiputtamaan, ei vaan kiinnosta (olen nähnyt valokuvista miltä näyttää ja se riittää minulle). Vuorikiipeily ei ole minun juttuni,   olen kyllä  käynyt norjassa vuoristovaelluksella ja oli aivan mahtava reissu puhumattakaan järjettömän kauniista maisemista. Sielläkin oli muuten vaaroja, tiesin  lähtiessä, että kivivyöryjä voi sattua ja se on sitten henki pois, jos on tosi huono tuuri ja hyväksyin sen. Tuollainen on minun juttuni, ei extremehuiputukset, mutta siitäkin huolimatta kykenen tajuamaan ihmisiä ja tuota ruumiiden yliloikkimislogiikkaa; se on huiputuksen arkipäivää. Sinne ei pidä mennä jos ei asiaa kykene käsittelemään. Ja jos menet, ymmärrät, että sinä voit joku päivä olla ruumis, joka siellä makaa. Jos et sitä hyväksy, sitten et mene.

Pointtini olikin, että minua ei kiinnosta, mitä kuolleet tai elävät kiipeilijät hyväksyvät tai eivät hyväksy. MINÄ en hyväksy harrastusta, jossa on ok jonottaa ruumiiden vieressä omaa huippu(tahallaan valittu sana)hetkeään.

Sen lisäksi en hyväksy matkailubisnestä, jonka tuotot ovat noin rajattuja, eli vain osa maan porukasta hyötyy, kun toiset ovat nälkäkuoleman rajalla. 

Everestillä nämä kaksi asiaa yhdistyvät niin groteskilla tavalla, että moraalini ei anna minun olla moisen kanssa missään tekemisissä, edes välillisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka kieltää  hakemasta niitä sieltä pois

Miten haet kun jo pelkkä huipulle kiipeäminenkin on huomattava riski? Ei enempää ihmishenkiä kannata riskeerata, että saataisiin joku kalmo pois sieltä huipulta.

Kopterilla

Tiesitkö että ilma tuolla kahdeksan kilometrin korkeudessa on hyvin ohutta eikä kopteri välttämättä pysty siellä lentämään.

Viimeksi kun kiipesin Simpsiönvuorelle niin mulla oli pari pohjalaasta sipsipussin kantajana, kaliatölkin pidin omassa kädessä. Kannattaa kattoo, että noon lapualaisia ne kantajat eikä Nurmosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme jeesustelua! Onhan se joo harmi, että ihmisiä kuolee extreme-lajien parissa, mutta se on niiden ihmisten oma valinta kiivetä sinne vuorelle tai tehdä se base-hyppy. Ihan omasta vapaasta tahdostaan he tuota tekee ja nauttii siitä. Tuollaisen lajin parissa tietää kyllä, että siinä on riskinsä.

Onhan se tavallaan itsekästä, mutta minkäs teet. Sekin on harmi, että vuorilla ja vedenalaisissa luolissa on ruumiita, mutta niiden sieltä hakeminen on myös iso riski, joka voi johtaa sen "pelastajan" kuolemaan. Ei siis mitään järkeä uhrata lisää ihmisiä jo kuolleiden ruumiiden takia.

Ei kyse ole vain siitä, että harmitellaan ihmisten kuolemaa. Se on todellakin oma valinta ja ihan ok kai sitten,  huolimatta omaisten surusta.

Kyse on siitä, että yleensä näistä harrasteista tulee yhteiskunnalle aika paljon erilaisia kustannuksia, etsinnät maksavat, niitäkin kuitenkin tehdään, vammautumiset maksavat, elinikäiset ja pahat vammautumiset vasta maksavatkin.

Ja tästä maksamme me kaikki, vaikka emme voikaan kerskua huiputtaneemme sitä ja tätä vuorta.

Kuka muuten on keksinyt noin ällöttövän ja ärsyttävän sanan kuin huiputus vuorelle kiipeämisestä?

No maksetaanhan täällä kaikesta muustakin ihmisten itsekkyydestä ja tyhmyydestä. On ylipainon, tupakoinnin, alkoholin jne. mukana tuomia sairauksia, joiden hoidosta maksetaan verorahoilla. Entä sitten? Ei se paljon minun lompakkoa rasita ja turha tuollaista edes märehtiä. Tuollainen holhousyhteiskunta, jossa kaikki vähänkin vaarallinen kielletään ei ole mikään tavoiteltava juttu. Ihmiset tekee itse valintoja ja silloin niistä otetaan itse myös vastuu. Vuorikiipeilijä tietää, että se oma ruumis voi jäädä vuorelle ikuisiksi ajoiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ei se, että kiipeilijöitä ei tippaakaan haittaa kalmot jonon varrella ole mikään syy meidän sohvataviksien tätä toimintaa hyväksyä, saati siihen jotakuta tsempata. Sanoisinpa, päinvastoin."

Minä, joka en ole edes haltille kiivennyt, ajattelen tämän asian niin, että noille korkeille vuorille kiipeäjät ymmärtävät, että siellä voi kuolla ja ymmärtävät, että pahimmassa tapauksessa heidän ruumistaan ei löydy koskaan/heidän ruumistaan ei saada alas. He hyväksyvät tuon riskin ja koska siellä on ruumiita pitkin kiipeilyreittiä, niin he myös ymmärtävät, että voi käydä niinkin, että he itse ovat sitten joskus siellä ruumiina reitin varrella ja heidän yli kävellään kuten aikaisempienki ruumiiden. He siis ymmärtävät tämän, he tietävät tämän ja he menevät yrittämään huiputtamista kaikesta tuosta tiedosta huolimatta: he siis ovat hyväksyneet sen mahdollisuuden, että heille käy samalla lailla.

Minä en lähtisi huiputtamaan, ei vaan kiinnosta (olen nähnyt valokuvista miltä näyttää ja se riittää minulle). Vuorikiipeily ei ole minun juttuni,   olen kyllä  käynyt norjassa vuoristovaelluksella ja oli aivan mahtava reissu puhumattakaan järjettömän kauniista maisemista. Sielläkin oli muuten vaaroja, tiesin  lähtiessä, että kivivyöryjä voi sattua ja se on sitten henki pois, jos on tosi huono tuuri ja hyväksyin sen. Tuollainen on minun juttuni, ei extremehuiputukset, mutta siitäkin huolimatta kykenen tajuamaan ihmisiä ja tuota ruumiiden yliloikkimislogiikkaa; se on huiputuksen arkipäivää. Sinne ei pidä mennä jos ei asiaa kykene käsittelemään. Ja jos menet, ymmärrät, että sinä voit joku päivä olla ruumis, joka siellä makaa. Jos et sitä hyväksy, sitten et mene.

Pointtini olikin, että minua ei kiinnosta, mitä kuolleet tai elävät kiipeilijät hyväksyvät tai eivät hyväksy. MINÄ en hyväksy harrastusta, jossa on ok jonottaa ruumiiden vieressä omaa huippu(tahallaan valittu sana)hetkeään.

Sen lisäksi en hyväksy matkailubisnestä, jonka tuotot ovat noin rajattuja, eli vain osa maan porukasta hyötyy, kun toiset ovat nälkäkuoleman rajalla. 

Everestillä nämä kaksi asiaa yhdistyvät niin groteskilla tavalla, että moraalini ei anna minun olla moisen kanssa missään tekemisissä, edes välillisesti.

Vähän sama täällä, irvokasta toimintaa on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset voisivat kiivetä jonnekin muualle.

Everest on kirjaimellisesti jätteiden ja ulosteiden peitossa. Suurin riski alkaa olemaan jonot kun kiipeilijät seisoskelevat odottelemassa vuoroaan huipulle. Suurin osa kiipeilijöistä ei omaisi pienintäkään toivoa huipulle kiipeämisestä ilman sherpojen vetämiä köysiä, sherpojen leireihin kantamia happipulloja, jne.

Mutta sen sijaan että nämä tyypit kiipeäisivät omin avuin vaikka 5 000m korkealle vuorelle, he haluavat korkeimmalle vuorelle, on päästävä juuri Everestille.

Kuvailemiesi asioiden vuoksi minun on vaikea ymmärtää nykyistä hinkua päästä Everestin huipulle. Mitä iloa on siinä että sielläkin joku jonottaa vuoroaan takana kuin jonossa ostamaan hampurilaista? Ja lisäksi voi vielä kuolla..jonottamiseen.

Ehkä ennen se oli hienompi, vaikka vaarallinen kokemus. Ap:ta ymmärrän koska minullekin tulee aika ajoin mieleen nämä ruumiit. Erityisesti se että joitain ruumiita käytetään maamerkkeinä tuntuu kauhealta. Green boots taidettiin tosin haudata jokusia vuosia sitten kivillä.

Hei, ei huolta, ihmisiä kuolee jonottamiseen ihan koko ajan täällä alhaallakin. Täällä tosin odotetaan jotain, mikä pitäisi hengissä, varaosaelintä tms.

Jokainen, joka on tuolla kuollut, on tiedostanut riskit ja siitä huolimatta on sen riskin ottanut ja kuollut. Se on ollut hänen tahtonsa ja sitä pitäisi kunnioittaa ja suoda hänelle se viimeinen lepopaikka ikijäässä, missä hän nyt makaa. Hän kuoli tehdessään jotain, mitä rakastaa.

Ehkä niin. On silti karua että "ainutkertainen" ja jännittävä seikkailu on sellainen jossa pitäisi jonottaa vuoroaan ja kaunis ympäristl täynnä ruumita, roskaa ja paskaa.

Jos odottaa elinsiirtoa se on vähän eri asia, koska siihen on pakottava tarve, ei halua kuolla.

Niin no, täällä alhaalla kävelee pystyyn kuolleita zombeja ja täälläkin on roskaa ja paskaa.

Se nyt vaan on typerää yrittää romantisoida eri tapoja kuolla. Jokainen, joka yrittää kiivetä vuorelle, tietää sen riskit ja siitä huolimatta kiipeää. Hän, joka sinne kiipeää, ei varmasti arvostele ympäristöä, koska hän tietää, mitä siellä kohtaa.

Sen vuoren ympäristöä arvostellaan täällä, missä arvostelu on turhaa sanahelinää. Oletettako te tampiot, että asialle ei ole yritetty tehdä jotain? Se ympäristö siellä on niin haasteellista, että siellä ei vaan pysty tekemään mitään, kun suurin haaste on pysyä itse hengissä. Hekään eivät halua kuolla, mutta he hyväksyvät sen riskin.

Juu juu mutta kysymys kuuluukin miksi he eivät halua otta riskiä kuolla toisten ruumiita hakiessaan vaan ottavat riskin pelkästään saadessaan itselleen jotain? Elämyksen?

Mietihän vielä kerran.

Siksi, että heillä on ihan täysi työ pitää itsensä hengissä. He eivät mene sinne siivoamaan, heidän tavoitteensa on päästä huipulle. Miksi he ottaisivat riskin asiasta, jolle he eivät voi tehdä mitään?

Jos niitä ruumiita voisi hakea, niitä ei siellä olisi. Ne eivät ole poimittavissa, koska ne ovat jäätyneet kiinni. Koita upottaa kaaliisi, että mahdoton on mahdotonta.

Koita ajatella, takaan että se ei satu.

Sama tilanne, jonka vuoksi maailman vedenalaisissa luolissa ja kaivoksissa lepää sukeltajia. Riski on liian suuri.

Kiitos asiallisesta vastauksesta!

Moni tässä ketjussa voisi ottaa mallia eikä vain vittuilla ihmisille, jotka oikeasti vain haluavat tietää vuorikkipeilystä ja siihen liittyvistä asioista. Emme me kaikki voi tietää,,että helikopteri ei voi lentää 6 000 km:ssä.

Kohteliaisuus ei maksa mitään.

Joskus voisi myös vaivautua lukemaan koko ketjun, koska siellähän tuokin tieto luki jo...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme jeesustelua! Onhan se joo harmi, että ihmisiä kuolee extreme-lajien parissa, mutta se on niiden ihmisten oma valinta kiivetä sinne vuorelle tai tehdä se base-hyppy. Ihan omasta vapaasta tahdostaan he tuota tekee ja nauttii siitä. Tuollaisen lajin parissa tietää kyllä, että siinä on riskinsä.

Onhan se tavallaan itsekästä, mutta minkäs teet. Sekin on harmi, että vuorilla ja vedenalaisissa luolissa on ruumiita, mutta niiden sieltä hakeminen on myös iso riski, joka voi johtaa sen "pelastajan" kuolemaan. Ei siis mitään järkeä uhrata lisää ihmisiä jo kuolleiden ruumiiden takia.

Ei kyse ole vain siitä, että harmitellaan ihmisten kuolemaa. Se on todellakin oma valinta ja ihan ok kai sitten,  huolimatta omaisten surusta.

Kyse on siitä, että yleensä näistä harrasteista tulee yhteiskunnalle aika paljon erilaisia kustannuksia, etsinnät maksavat, niitäkin kuitenkin tehdään, vammautumiset maksavat, elinikäiset ja pahat vammautumiset vasta maksavatkin.

Ja tästä maksamme me kaikki, vaikka emme voikaan kerskua huiputtaneemme sitä ja tätä vuorta.

Kuka muuten on keksinyt noin ällöttövän ja ärsyttävän sanan kuin huiputus vuorelle kiipeämisestä?

No maksetaanhan täällä kaikesta muustakin ihmisten itsekkyydestä ja tyhmyydestä. On ylipainon, tupakoinnin, alkoholin jne. mukana tuomia sairauksia, joiden hoidosta maksetaan verorahoilla. Entä sitten? Ei se paljon minun lompakkoa rasita ja turha tuollaista edes märehtiä. Tuollainen holhousyhteiskunta, jossa kaikki vähänkin vaarallinen kielletään ei ole mikään tavoiteltava juttu. Ihmiset tekee itse valintoja ja silloin niistä otetaan itse myös vastuu. Vuorikiipeilijä tietää, että se oma ruumis voi jäädä vuorelle ikuisiksi ajoiksi.

Mutta ajatteleeko saako se jäädä? Millä oikeudella jää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme jeesustelua! Onhan se joo harmi, että ihmisiä kuolee extreme-lajien parissa, mutta se on niiden ihmisten oma valinta kiivetä sinne vuorelle tai tehdä se base-hyppy. Ihan omasta vapaasta tahdostaan he tuota tekee ja nauttii siitä. Tuollaisen lajin parissa tietää kyllä, että siinä on riskinsä.

Onhan se tavallaan itsekästä, mutta minkäs teet. Sekin on harmi, että vuorilla ja vedenalaisissa luolissa on ruumiita, mutta niiden sieltä hakeminen on myös iso riski, joka voi johtaa sen "pelastajan" kuolemaan. Ei siis mitään järkeä uhrata lisää ihmisiä jo kuolleiden ruumiiden takia.

Ei kyse ole vain siitä, että harmitellaan ihmisten kuolemaa. Se on todellakin oma valinta ja ihan ok kai sitten,  huolimatta omaisten surusta.

Kyse on siitä, että yleensä näistä harrasteista tulee yhteiskunnalle aika paljon erilaisia kustannuksia, etsinnät maksavat, niitäkin kuitenkin tehdään, vammautumiset maksavat, elinikäiset ja pahat vammautumiset vasta maksavatkin.

Ja tästä maksamme me kaikki, vaikka emme voikaan kerskua huiputtaneemme sitä ja tätä vuorta.

Kuka muuten on keksinyt noin ällöttövän ja ärsyttävän sanan kuin huiputus vuorelle kiipeämisestä?

No maksetaanhan täällä kaikesta muustakin ihmisten itsekkyydestä ja tyhmyydestä. On ylipainon, tupakoinnin, alkoholin jne. mukana tuomia sairauksia, joiden hoidosta maksetaan verorahoilla. Entä sitten? Ei se paljon minun lompakkoa rasita ja turha tuollaista edes märehtiä. Tuollainen holhousyhteiskunta, jossa kaikki vähänkin vaarallinen kielletään ei ole mikään tavoiteltava juttu. Ihmiset tekee itse valintoja ja silloin niistä otetaan itse myös vastuu. Vuorikiipeilijä tietää, että se oma ruumis voi jäädä vuorelle ikuisiksi ajoiksi.

No paheksutaanhan täällä kaikkea muutakin, ylipainoa, tupakointia, alkoholia jne. ja minä Everestin vuorikiipeilyä. Kieltämässä kukaan ei ole mitään, se on olkiukko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ei se, että kiipeilijöitä ei tippaakaan haittaa kalmot jonon varrella ole mikään syy meidän sohvataviksien tätä toimintaa hyväksyä, saati siihen jotakuta tsempata. Sanoisinpa, päinvastoin."

Minä, joka en ole edes haltille kiivennyt, ajattelen tämän asian niin, että noille korkeille vuorille kiipeäjät ymmärtävät, että siellä voi kuolla ja ymmärtävät, että pahimmassa tapauksessa heidän ruumistaan ei löydy koskaan/heidän ruumistaan ei saada alas. He hyväksyvät tuon riskin ja koska siellä on ruumiita pitkin kiipeilyreittiä, niin he myös ymmärtävät, että voi käydä niinkin, että he itse ovat sitten joskus siellä ruumiina reitin varrella ja heidän yli kävellään kuten aikaisempienki ruumiiden. He siis ymmärtävät tämän, he tietävät tämän ja he menevät yrittämään huiputtamista kaikesta tuosta tiedosta huolimatta: he siis ovat hyväksyneet sen mahdollisuuden, että heille käy samalla lailla.

Minä en lähtisi huiputtamaan, ei vaan kiinnosta (olen nähnyt valokuvista miltä näyttää ja se riittää minulle). Vuorikiipeily ei ole minun juttuni,   olen kyllä  käynyt norjassa vuoristovaelluksella ja oli aivan mahtava reissu puhumattakaan järjettömän kauniista maisemista. Sielläkin oli muuten vaaroja, tiesin  lähtiessä, että kivivyöryjä voi sattua ja se on sitten henki pois, jos on tosi huono tuuri ja hyväksyin sen. Tuollainen on minun juttuni, ei extremehuiputukset, mutta siitäkin huolimatta kykenen tajuamaan ihmisiä ja tuota ruumiiden yliloikkimislogiikkaa; se on huiputuksen arkipäivää. Sinne ei pidä mennä jos ei asiaa kykene käsittelemään. Ja jos menet, ymmärrät, että sinä voit joku päivä olla ruumis, joka siellä makaa. Jos et sitä hyväksy, sitten et mene.

Jos he kerran ymmärtävät ehkä kuolevansa vuorelle niin eivät kuitenkaan ymmärrä noudattaa ruumistaan pilaamasta poiskin? Ei mitään selityksiä. Murhetta murheen perään ja vain koska ego. Ja jos ego niin eikö se ego voisi ottaa edes muut huomioon?

niin, ehdotin tuolla alussa, että suuri panttimaksu jokaiselle kiipeilijälle. Sen saa takaisin, kun elossa saapuu alas.  Jokainen kiipeilijä tekee itse sen päätöksen, että mahdollisen kuoleman sattuessa jätetäänkö ruumis vuorelle vai haetaanko alas. Ei se päätös meidän ole. Se on kiipeilijän ja sitten myös valtion, joka sen sallii. Ei auta vauvapalstalla vaahtoamiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme jeesustelua! Onhan se joo harmi, että ihmisiä kuolee extreme-lajien parissa, mutta se on niiden ihmisten oma valinta kiivetä sinne vuorelle tai tehdä se base-hyppy. Ihan omasta vapaasta tahdostaan he tuota tekee ja nauttii siitä. Tuollaisen lajin parissa tietää kyllä, että siinä on riskinsä.

Onhan se tavallaan itsekästä, mutta minkäs teet. Sekin on harmi, että vuorilla ja vedenalaisissa luolissa on ruumiita, mutta niiden sieltä hakeminen on myös iso riski, joka voi johtaa sen "pelastajan" kuolemaan. Ei siis mitään järkeä uhrata lisää ihmisiä jo kuolleiden ruumiiden takia.

Juu ihan pikkasen itsekästä kun perhe jää suremaan ja ruumiskin toisten tontille.

Kenellä muka on tontti jossain Everestin death zonella?

Ei ainakaa suomalaisella eikä useimmilla läntisillä jotka kuoli sinne.

Eikä kellään muullakaan. Kukaan ei asu siellä. Sen on vuoren huippu, jolla ei kirjaimellisesti pysty kukaan elämään. Ihmiset alkaa kuolla vuorokauden kuluttua, vaikka on lisähappikin käytössä.

Aikoinaan patikoin Everestin seudulla 42 päivää ja kantajana oli muudan Babu Šerpa 16v. 13 vuotta myöhemmin tapasin hänet Traksindussa isossa majatalossa, jonka hän oli rakennuttanut Everestillä tienaamillaan rahoilla. 7 kertaa oli siihen mennessä käynyt huipulla ja tehnyt pari nopeusennätystä BC - huippu ilman lisähappea (alle 17 tuntia). Teki vielä senkin tempun, että kiipesi huipulle ilman lisähappea ja vietti siellä teltassa aikaa 22 tuntia, edelleen ilman lisähappea. Temppu, jota kukaan ei ole edes yrittänyt toistaa. Täysin poikkeusyksilö. Kuoli pari vuotta myöhemmin pudotessaan kakkosleirissä railoon.

Babu Chiri Sherpa nimellä tunnettu myöhemmällä urallaan, löytyy Wikipediasta.

_______

Vanha Jeti

Itse voin korkealla ilmanalassa hyvin ja hölkkäsin eräälle vuorelle kun toiset konttasivat. Mutta veriarvot mahtavat kyllä. Oli vaan kevyttä oli alle 5 km reilusti mutta kuuma keli.

Viimeksi kun kävin 4 viikkoa Khumbussa jokunen vuosi sitten ei kukaan ulkomaalainen mennyt poluilla ohi paitsi yksi alamäessä, kun olen hieman kömpelö kahden keinolonkan kanssa. Painoindeksi 27 ja ikää oli 64v. Salaisuutena poikkeuksellisen hyvä kyky toimia ohuessa ilmassa, joka on geeneissä. Aconcagualla viime vuonna minulla oli happisaturaatiot 10 pinnaa paremmat kuin kenelläkään muulla samassa ryhmästä, ja itse kannoin kaikki kamani 22 kg yläleiriin asti, nuoriso-osasto palkkasi lisäkantajia. Erot ihmisten välillä ovat huomattavia, ja yllättäviä. Yhdellä reissulla porukan kovakuntoisin maratoonari piti evakuoida 4300 metristä kun meinasi kuolla, seuraavana vuonna sama juttu samalle hepulle kun ei uskonut.

Vanha Jeti

Juu yllättävästi hyvinkin riskin näköinen mies vaan oli vaikeuksissa noinkin matalalla kun taas itse pärjäsin todella hyvin. Ikinä ei kyllä oikein arvaa kuka muuten oikeasti pärjää, lukuunottamatta niitä joista huomaa heti jo luonteesta ettei taistele vastuksissa tai pelkoja liikaa.

Sitten on niitä jotka ajattelevat vaarallisesti että sisu korvaa kaiken, kun ei fysiikka kestäkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tuo urpo on joskus kiipeillyt mitä on hyvin vaikea uskoa, niin siinä tapauksessa tämä on klassikko, kateus. Kun itsellä ei rahkeet riitä kiipeämään Everestille, energia käytetään niiden dissaamiseen joilla riittää. Tämä ilmiö on tullut todistettua monta kertaa. Mutta en mä tosiaan usko että tuo on kiipeillyt yhtään mihinkään.

jos siellä everstillä tutkittaisiin hänen psyykensä, niin hän ei pääsisi yhdenkään retkikunnan mukaan. kuvitelkaa pahat kiipeilyolosuhteet ja siellä narun päässä jankkaaja, joka marmattaisi koko kiipeämisen ajan, että ette jätä minua sitten kuolemaan, että jos kuolen, nin kyllä jäätte tekin sitten kuolemaan kanssani ja tajuatteko, että on väärin lähteä tällaiseen paikkaan kun täällä voi kuolla jne. jep... KUKAAN ei huolisi häntä mukaan omaan retkikuntaansa,koska kaikki haluaisivat säästää oman hekensä ja ymmärtäisivät, että tuo jankkaaja vaarantaisi sen keskittymällä olennaisen sijaan epäolennaisiin ja turhiin.

Ylläoleva taas kiusaajarnkin tuotos ei anna ilmiantaa eli sisällä toimiva häiriintynyt tyyppi.

ottaisitko itse mukaan vaaralliselle retkelle tyypin, joka ei kykene omalta peloltaan edes katsomaan ympäristöä ja suorittamaan rooliaan, vaikkapa irtokivien pongaajana, kun hänen kaikki aikansa menee toisten syyllistämiseen ja valittamiseen? Minä en ottaisi tuollaista tyyppiä edes soutelemaan kanssasni, jos olisin antanut hänelle tehtäväksi vaikka tähystää vedenalaisia kareja. En voisi luottaa hetkeäkään jos suu vain napsaa koko ajan ja itse tehtävä unohtuu.

Sinä projisoit harhaisesti kaikkea ja tahallaan vielä. En puhu ollenkaan tuosta asiasta josta syyttelet. Lopeta äläkä vastaa minulle enää kertaakaan, katson sen häirinnäksi mitä se on. Ellet ymmärrä anna olla.

samat sanat.

Lopeta vaan vttuilu niin ei vastata. Jos vttuilet vastataan. Jätä siis rauhaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ei se, että kiipeilijöitä ei tippaakaan haittaa kalmot jonon varrella ole mikään syy meidän sohvataviksien tätä toimintaa hyväksyä, saati siihen jotakuta tsempata. Sanoisinpa, päinvastoin."

Minä, joka en ole edes haltille kiivennyt, ajattelen tämän asian niin, että noille korkeille vuorille kiipeäjät ymmärtävät, että siellä voi kuolla ja ymmärtävät, että pahimmassa tapauksessa heidän ruumistaan ei löydy koskaan/heidän ruumistaan ei saada alas. He hyväksyvät tuon riskin ja koska siellä on ruumiita pitkin kiipeilyreittiä, niin he myös ymmärtävät, että voi käydä niinkin, että he itse ovat sitten joskus siellä ruumiina reitin varrella ja heidän yli kävellään kuten aikaisempienki ruumiiden. He siis ymmärtävät tämän, he tietävät tämän ja he menevät yrittämään huiputtamista kaikesta tuosta tiedosta huolimatta: he siis ovat hyväksyneet sen mahdollisuuden, että heille käy samalla lailla.

Minä en lähtisi huiputtamaan, ei vaan kiinnosta (olen nähnyt valokuvista miltä näyttää ja se riittää minulle). Vuorikiipeily ei ole minun juttuni,   olen kyllä  käynyt norjassa vuoristovaelluksella ja oli aivan mahtava reissu puhumattakaan järjettömän kauniista maisemista. Sielläkin oli muuten vaaroja, tiesin  lähtiessä, että kivivyöryjä voi sattua ja se on sitten henki pois, jos on tosi huono tuuri ja hyväksyin sen. Tuollainen on minun juttuni, ei extremehuiputukset, mutta siitäkin huolimatta kykenen tajuamaan ihmisiä ja tuota ruumiiden yliloikkimislogiikkaa; se on huiputuksen arkipäivää. Sinne ei pidä mennä jos ei asiaa kykene käsittelemään. Ja jos menet, ymmärrät, että sinä voit joku päivä olla ruumis, joka siellä makaa. Jos et sitä hyväksy, sitten et mene.

Jos he kerran ymmärtävät ehkä kuolevansa vuorelle niin eivät kuitenkaan ymmärrä noudattaa ruumistaan pilaamasta poiskin? Ei mitään selityksiä. Murhetta murheen perään ja vain koska ego. Ja jos ego niin eikö se ego voisi ottaa edes muut huomioon?

niin, ehdotin tuolla alussa, että suuri panttimaksu jokaiselle kiipeilijälle. Sen saa takaisin, kun elossa saapuu alas.  Jokainen kiipeilijä tekee itse sen päätöksen, että mahdollisen kuoleman sattuessa jätetäänkö ruumis vuorelle vai haetaanko alas. Ei se päätös meidän ole. Se on kiipeilijän ja sitten myös valtion, joka sen sallii. Ei auta vauvapalstalla vaahtoamiset.

 

Niin no, jotkut nyt vaan sattuvat kuolemaan sellaisiin paikkoihin, että pois ei voida hakea vaikka olisi millaiset panttimaksut sitä varten kanissa. Minkäs teet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset voisivat kiivetä jonnekin muualle.

Everest on kirjaimellisesti jätteiden ja ulosteiden peitossa. Suurin riski alkaa olemaan jonot kun kiipeilijät seisoskelevat odottelemassa vuoroaan huipulle. Suurin osa kiipeilijöistä ei omaisi pienintäkään toivoa huipulle kiipeämisestä ilman sherpojen vetämiä köysiä, sherpojen leireihin kantamia happipulloja, jne.

Mutta sen sijaan että nämä tyypit kiipeäisivät omin avuin vaikka 5 000m korkealle vuorelle, he haluavat korkeimmalle vuorelle, on päästävä juuri Everestille.

Kuvailemiesi asioiden vuoksi minun on vaikea ymmärtää nykyistä hinkua päästä Everestin huipulle. Mitä iloa on siinä että sielläkin joku jonottaa vuoroaan takana kuin jonossa ostamaan hampurilaista? Ja lisäksi voi vielä kuolla..jonottamiseen.

Ehkä ennen se oli hienompi, vaikka vaarallinen kokemus. Ap:ta ymmärrän koska minullekin tulee aika ajoin mieleen nämä ruumiit. Erityisesti se että joitain ruumiita käytetään maamerkkeinä tuntuu kauhealta. Green boots taidettiin tosin haudata jokusia vuosia sitten kivillä.

Hei, ei huolta, ihmisiä kuolee jonottamiseen ihan koko ajan täällä alhaallakin. Täällä tosin odotetaan jotain, mikä pitäisi hengissä, varaosaelintä tms.

Jokainen, joka on tuolla kuollut, on tiedostanut riskit ja siitä huolimatta on sen riskin ottanut ja kuollut. Se on ollut hänen tahtonsa ja sitä pitäisi kunnioittaa ja suoda hänelle se viimeinen lepopaikka ikijäässä, missä hän nyt makaa. Hän kuoli tehdessään jotain, mitä rakastaa.

Ehkä niin. On silti karua että "ainutkertainen" ja jännittävä seikkailu on sellainen jossa pitäisi jonottaa vuoroaan ja kaunis ympäristl täynnä ruumita, roskaa ja paskaa.

Jos odottaa elinsiirtoa se on vähän eri asia, koska siihen on pakottava tarve, ei halua kuolla.

Niin no, täällä alhaalla kävelee pystyyn kuolleita zombeja ja täälläkin on roskaa ja paskaa.

Se nyt vaan on typerää yrittää romantisoida eri tapoja kuolla. Jokainen, joka yrittää kiivetä vuorelle, tietää sen riskit ja siitä huolimatta kiipeää. Hän, joka sinne kiipeää, ei varmasti arvostele ympäristöä, koska hän tietää, mitä siellä kohtaa.

Sen vuoren ympäristöä arvostellaan täällä, missä arvostelu on turhaa sanahelinää. Oletettako te tampiot, että asialle ei ole yritetty tehdä jotain? Se ympäristö siellä on niin haasteellista, että siellä ei vaan pysty tekemään mitään, kun suurin haaste on pysyä itse hengissä. Hekään eivät halua kuolla, mutta he hyväksyvät sen riskin.

Juu juu mutta kysymys kuuluukin miksi he eivät halua otta riskiä kuolla toisten ruumiita hakiessaan vaan ottavat riskin pelkästään saadessaan itselleen jotain? Elämyksen?

Mietihän vielä kerran.

Siksi, että heillä on ihan täysi työ pitää itsensä hengissä. He eivät mene sinne siivoamaan, heidän tavoitteensa on päästä huipulle. Miksi he ottaisivat riskin asiasta, jolle he eivät voi tehdä mitään?

Jos niitä ruumiita voisi hakea, niitä ei siellä olisi. Ne eivät ole poimittavissa, koska ne ovat jäätyneet kiinni. Koita upottaa kaaliisi, että mahdoton on mahdotonta.

Koita ajatella, takaan että se ei satu.

Sama tilanne, jonka vuoksi maailman vedenalaisissa luolissa ja kaivoksissa lepää sukeltajia. Riski on liian suuri.

Kiitos asiallisesta vastauksesta!

Moni tässä ketjussa voisi ottaa mallia eikä vain vittuilla ihmisille, jotka oikeasti vain haluavat tietää vuorikkipeilystä ja siihen liittyvistä asioista. Emme me kaikki voi tietää,,että helikopteri ei voi lentää 6 000 km:ssä.

Kohteliaisuus ei maksa mitään.

Joskus voisi myös vaivautua lukemaan koko ketjun, koska siellähän tuokin tieto luki jo...

ei kukaan jaksa lukea 40 sivuista keskustelua, josta suurimman osan viesteistä on kirjoittanut psykoottiselta/muuten harhaiselta vaikuttava henkilö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tuo urpo on joskus kiipeillyt mitä on hyvin vaikea uskoa, niin siinä tapauksessa tämä on klassikko, kateus. Kun itsellä ei rahkeet riitä kiipeämään Everestille, energia käytetään niiden dissaamiseen joilla riittää. Tämä ilmiö on tullut todistettua monta kertaa. Mutta en mä tosiaan usko että tuo on kiipeillyt yhtään mihinkään.

jos siellä everstillä tutkittaisiin hänen psyykensä, niin hän ei pääsisi yhdenkään retkikunnan mukaan. kuvitelkaa pahat kiipeilyolosuhteet ja siellä narun päässä jankkaaja, joka marmattaisi koko kiipeämisen ajan, että ette jätä minua sitten kuolemaan, että jos kuolen, nin kyllä jäätte tekin sitten kuolemaan kanssani ja tajuatteko, että on väärin lähteä tällaiseen paikkaan kun täällä voi kuolla jne. jep... KUKAAN ei huolisi häntä mukaan omaan retkikuntaansa,koska kaikki haluaisivat säästää oman hekensä ja ymmärtäisivät, että tuo jankkaaja vaarantaisi sen keskittymällä olennaisen sijaan epäolennaisiin ja turhiin.

Ylläoleva taas kiusaajarnkin tuotos ei anna ilmiantaa eli sisällä toimiva häiriintynyt tyyppi.

ottaisitko itse mukaan vaaralliselle retkelle tyypin, joka ei kykene omalta peloltaan edes katsomaan ympäristöä ja suorittamaan rooliaan, vaikkapa irtokivien pongaajana, kun hänen kaikki aikansa menee toisten syyllistämiseen ja valittamiseen? Minä en ottaisi tuollaista tyyppiä edes soutelemaan kanssasni, jos olisin antanut hänelle tehtäväksi vaikka tähystää vedenalaisia kareja. En voisi luottaa hetkeäkään jos suu vain napsaa koko ajan ja itse tehtävä unohtuu.

Sinä projisoit harhaisesti kaikkea ja tahallaan vielä. En puhu ollenkaan tuosta asiasta josta syyttelet. Lopeta äläkä vastaa minulle enää kertaakaan, katson sen häirinnäksi mitä se on. Ellet ymmärrä anna olla.

samat sanat.

Lopeta vaan vttuilu niin ei vastata. Jos vttuilet vastataan. Jätä siis rauhaan.

vastaan, jos vastataan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ei se, että kiipeilijöitä ei tippaakaan haittaa kalmot jonon varrella ole mikään syy meidän sohvataviksien tätä toimintaa hyväksyä, saati siihen jotakuta tsempata. Sanoisinpa, päinvastoin."

Minä, joka en ole edes haltille kiivennyt, ajattelen tämän asian niin, että noille korkeille vuorille kiipeäjät ymmärtävät, että siellä voi kuolla ja ymmärtävät, että pahimmassa tapauksessa heidän ruumistaan ei löydy koskaan/heidän ruumistaan ei saada alas. He hyväksyvät tuon riskin ja koska siellä on ruumiita pitkin kiipeilyreittiä, niin he myös ymmärtävät, että voi käydä niinkin, että he itse ovat sitten joskus siellä ruumiina reitin varrella ja heidän yli kävellään kuten aikaisempienki ruumiiden. He siis ymmärtävät tämän, he tietävät tämän ja he menevät yrittämään huiputtamista kaikesta tuosta tiedosta huolimatta: he siis ovat hyväksyneet sen mahdollisuuden, että heille käy samalla lailla.

Minä en lähtisi huiputtamaan, ei vaan kiinnosta (olen nähnyt valokuvista miltä näyttää ja se riittää minulle). Vuorikiipeily ei ole minun juttuni,   olen kyllä  käynyt norjassa vuoristovaelluksella ja oli aivan mahtava reissu puhumattakaan järjettömän kauniista maisemista. Sielläkin oli muuten vaaroja, tiesin  lähtiessä, että kivivyöryjä voi sattua ja se on sitten henki pois, jos on tosi huono tuuri ja hyväksyin sen. Tuollainen on minun juttuni, ei extremehuiputukset, mutta siitäkin huolimatta kykenen tajuamaan ihmisiä ja tuota ruumiiden yliloikkimislogiikkaa; se on huiputuksen arkipäivää. Sinne ei pidä mennä jos ei asiaa kykene käsittelemään. Ja jos menet, ymmärrät, että sinä voit joku päivä olla ruumis, joka siellä makaa. Jos et sitä hyväksy, sitten et mene.

Jos he kerran ymmärtävät ehkä kuolevansa vuorelle niin eivät kuitenkaan ymmärrä noudattaa ruumistaan pilaamasta poiskin? Ei mitään selityksiä. Murhetta murheen perään ja vain koska ego. Ja jos ego niin eikö se ego voisi ottaa edes muut huomioon?

niin, ehdotin tuolla alussa, että suuri panttimaksu jokaiselle kiipeilijälle. Sen saa takaisin, kun elossa saapuu alas.  Jokainen kiipeilijä tekee itse sen päätöksen, että mahdollisen kuoleman sattuessa jätetäänkö ruumis vuorelle vai haetaanko alas. Ei se päätös meidän ole. Se on kiipeilijän ja sitten myös valtion, joka sen sallii. Ei auta vauvapalstalla vaahtoamiset.

 

Auttaa se kun päästetään yhdessä kaikki kaikkialla että se oma ruumis on hoidettava pois kerran meneekin sinne. Ei missään noin itsekkäästi käyttäydytä muutenkaan.