Mt. Everestin vainajat pyörivät mielessäni.
Olen palstalla näkemäni kommentin johdosta kehittänyt itselleni kummallisen kiinnostuksen Mount Everestillä lepääviin kiipeilijöihin. Olin kuullut niistä aiemminkin, mutta luulin että on legendaa ettei ruumiita saada alas vuorelta.
Osa vainajista säilyy näkyvissä ja verrattain hyvässä kunnossa vuosiakin sääolosuhteiden vuoksi. Lämpötila ei koskaan laske alle nollan.
Niin sanotulla death zonella (lähellä huippua) on ollut nähtävissä useita ihmisiä jotka eivät koskaan selvinneet alas. Kiipeilijät siis kulkevat vainajien ohi pyrkiessään maailman korkeimmalle huipulle.
Ajatus on samaan aikaan tosi karmaiseva ja kiehtova. Miltä tuntuisi nähdä hautaamaton, vuorella vuosia levännyt ihminen? Miltä omaisista tuntuu kun läheistä ei koskaan saa haudata, vaikka ruumiin koordinaatit ovat tiedossa ja netti täynnä valokuvia? Miten nukkuvat yönsä ne kiipeilijät, jotka aikanaan ovat joutuneet hylkäämään vielä elossa olevan ihmisen mahdottomien pelastusolosuhteiden vuoksi?
En tiedä miksi tämä aihe nyt pälkähtää mieleeni säännöllisesti.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Green_Boots
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Francys_Arsentiev
https://sometimes-interesting.com/mount-everest-dead-bodies/
Kommentit (1996)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää se porukka. Pitää olla hyvin narsistinen ja kylmä, että pystyy kävelemään kuolevien ihmisten ohi auttamatta. Onnistuu tietysti helposti niiltä amerikkalaisilta monimiljonääreiltä. Minkäänlaista reilua porukkahenkeä siellä ei esiinnyt, pusketaan vain eteenpäin omassa kuplassa että saataisiin rahoille vastiketta.
Asiat ei aina ole niin yksinkertaisia. Vuorilla on alueita, joista pelastaminen on yksinkertaisesti ellei täysin mahdotonta, niin ainakin äärimmäisen vaikeaa ja riskialtista. Kiipeilyaika on lyhyt ja kiipeilijöitä aivan valtavasti. Minkälaisen porukkahengen itse loisit, jos olisit yksi jopa n. 700 henkilöstä? Kaikki toteuttamassa suurta unelmaansa, jota varten ovat vuosikausia valmistautuneet.
Sanoisin että ihmisessä joka pystyy nuo reunaehdot hyväksymään on lähtökohtaisesti jotain vikaa. Inhimillisyyden unohtaminen on keskeinen vaatimus.
Itse en käsitä että mikä saa ihmisen lähtemään everestille. Siis mitä he saavat siitä?
Minua ei saisi sinne vaikka maksettaisi. Tuskallista tarpomista jossain paksuissa tamineissa ja vielä suuri mahdollisuus että kuolisin ja jäisin sinne
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää se porukka. Pitää olla hyvin narsistinen ja kylmä, että pystyy kävelemään kuolevien ihmisten ohi auttamatta. Onnistuu tietysti helposti niiltä amerikkalaisilta monimiljonääreiltä. Minkäänlaista reilua porukkahenkeä siellä ei esiinnyt, pusketaan vain eteenpäin omassa kuplassa että saataisiin rahoille vastiketta.
Asiat ei aina ole niin yksinkertaisia. Vuorilla on alueita, joista pelastaminen on yksinkertaisesti ellei täysin mahdotonta, niin ainakin äärimmäisen vaikeaa ja riskialtista. Kiipeilyaika on lyhyt ja kiipeilijöitä aivan valtavasti. Minkälaisen porukkahengen itse loisit, jos olisit yksi jopa n. 700 henkilöstä? Kaikki toteuttamassa suurta unelmaansa, jota varten ovat vuosikausia valmistautuneet.
Sanoisin että ihmisessä joka pystyy nuo reunaehdot hyväksymään on lähtökohtaisesti jotain vikaa. Inhimillisyyden unohtaminen on keskeinen vaatimus.
Mitä tarkoitat? Ajatellaan vaikka laskuvarjohyppyjä. Jokainen varmasti ymmärtää, että siinä voi tulla vastaan tilanteita joissa kukaan ei kykene heitä pelastamaan. Vuorikiipeily on aivan vastaavalla tavalla riskialtis harrastus, jossa voi tulla vastaan lukuisia tilanteita, joissa ei ole mahdollisuuksia pelastamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Itse en käsitä että mikä saa ihmisen lähtemään everestille. Siis mitä he saavat siitä?
Minua ei saisi sinne vaikka maksettaisi. Tuskallista tarpomista jossain paksuissa tamineissa ja vielä suuri mahdollisuus että kuolisin ja jäisin sinne
Et ilmeisesti muutenkaan viihdy luonnossa tai ole kiinnostunut haastamaan itseäsi.
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää se porukka. Pitää olla hyvin narsistinen ja kylmä, että pystyy kävelemään kuolevien ihmisten ohi auttamatta. Onnistuu tietysti helposti niiltä amerikkalaisilta monimiljonääreiltä. Minkäänlaista reilua porukkahenkeä siellä ei esiinnyt, pusketaan vain eteenpäin omassa kuplassa että saataisiin rahoille vastiketta.
Kodin turvasta on helppo huudella. Eräskin kahden hengen kuoleman vaatinut tapaus oli sellainen, jossa auttaja yritti viimeiseen asti pelastaa kiipeilijän, joka oli mitä ilmeisimmin hapen puutteen takia niin sekaisin, ettei suostunut ottamaan apua vastaan. Auttaja ei mitä ilmeisimmin myöskään halunnut päälleen kaltaistesi ihmisten loputtomia syytöksiä siitä, että on jättänyt auttamatta ja menetti siis lopulta itsekin henkensä. Oliko nuo kaksi kuolemaa mielestäsi parempi kuin se, että vain se autettava olisi menehtynyt kun auttaja olisi voinut todeta pelastamisen mahdottomaksi ja pelastanut edes itsensä?
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää se porukka. Pitää olla hyvin narsistinen ja kylmä, että pystyy kävelemään kuolevien ihmisten ohi auttamatta. Onnistuu tietysti helposti niiltä amerikkalaisilta monimiljonääreiltä. Minkäänlaista reilua porukkahenkeä siellä ei esiinnyt, pusketaan vain eteenpäin omassa kuplassa että saataisiin rahoille vastiketta.
Minä en ainakaan haluaisi itseäni autettavan jos olisin kuolemassa death zonella. Itsekästä ajatella että jonkun pitää uhrata turvallisuutensa ja kohtalaisella todennäköisyydellä henkensä jotta toinen huonolla todennäköisyydellä pelastuu.
Ääriolosuhteissa jokainen vastaa itsestään. Riskit kyllä tietää jokainen joka tuonne lähtee.
Ap
Nuo sherpat, jotka opastavat ja tekevät vaarallisimman työn Mount Everestillä, olivat ainakin aiemmin Nepalin valtion orjatyöpalveluksessa, pienellä palkalla, ja lakkoilivat jossakin vaiheessa huonojen, vaarallisten olosuhteiden ja huonon palkan takia.
Kansainvälinen business hoiti itse hommansa, josta paikalliset eivät paljoa kostu. On ökyrikkaiden extreme-harrastus, joka saastuttaa ja tekee paikallisten elämän aika vaaralliseksi. Mitä järkeä? Ilmaston muutos
Ilmaston muutos tekee työstä ja kiipeilystä vielä vaarallisempaa.
Vierailija kirjoitti:
Nuo sherpat, jotka opastavat ja tekevät vaarallisimman työn Mount Everestillä, olivat ainakin aiemmin Nepalin valtion orjatyöpalveluksessa, pienellä palkalla, ja lakkoilivat jossakin vaiheessa huonojen, vaarallisten olosuhteiden ja huonon palkan takia.
Kansainvälinen business hoiti itse hommansa, josta paikalliset eivät paljoa kostu. On ökyrikkaiden extreme-harrastus, joka saastuttaa ja tekee paikallisten elämän aika vaaralliseksi. Mitä järkeä? Ilmaston muutos
Nykyisin valtaosa alan yrityksistä taitaa kylläkin olla sherpojen itsensä johdossa ja omistuksessa.
Onko niitä paistettu avotulella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää se porukka. Pitää olla hyvin narsistinen ja kylmä, että pystyy kävelemään kuolevien ihmisten ohi auttamatta. Onnistuu tietysti helposti niiltä amerikkalaisilta monimiljonääreiltä. Minkäänlaista reilua porukkahenkeä siellä ei esiinnyt, pusketaan vain eteenpäin omassa kuplassa että saataisiin rahoille vastiketta.
Asiat ei aina ole niin yksinkertaisia. Vuorilla on alueita, joista pelastaminen on yksinkertaisesti ellei täysin mahdotonta, niin ainakin äärimmäisen vaikeaa ja riskialtista. Kiipeilyaika on lyhyt ja kiipeilijöitä aivan valtavasti. Minkälaisen porukkahengen itse loisit, jos olisit yksi jopa n. 700 henkilöstä? Kaikki toteuttamassa suurta unelmaansa, jota varten ovat vuosikausia valmistautuneet.
Sanoisin että ihmisessä joka pystyy nuo reunaehdot hyväksymään on lähtökohtaisesti jota
No kun ne reunaehdot ovat se, että jos tuonne lähdet, hyväksyt sen että olet omillasi.
Noissa olosuhteissa kahden metrin päässä olevan ihmisen pelastaminen on pelastajille hengenvaarallista, koska usein puhutaan pystysuorista vuorenrinteistä. Oman lisähapen antaminen toiselle on kuolemantuomio itselle. Lisäksi sääolosuhteet vaihtuvat nopeasti ja monet kuoleman tapaukset ovat sellaisia missä toinen samassa seurueessa kiipeilevä lähtee hapenpuutteesta tokkuraisena harhailemaan ulos, pahimmillaan pimeään tai myrskyyn ja kukaan vieressä olevista teltoista ei edes huomaa tuota. Useampia kuolonuhreja vaatineet kiipeilyonnettomuudet ovat usein niitä joissa jotain on lähdetty auttamaan. Kun death zone on ohitettu, kukaan ei pysty ottamaan toiste henkilöä talutettavakseen ja tuettavakseen ilman, että uhraisi oman henkensä. Pelkästään toisen matkatavaroiden kantaminen hetken aikaa voi olla se hengenvaarallista.
Tuolla ollaan sen ihmisyyden alkulähteillä, mennään sen ihmisen kaikista alkukantaisimman vaiston ohjaamina, eli oman hengissäselviämisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää se porukka. Pitää olla hyvin narsistinen ja kylmä, että pystyy kävelemään kuolevien ihmisten ohi auttamatta. Onnistuu tietysti helposti niiltä amerikkalaisilta monimiljonääreiltä. Minkäänlaista reilua porukkahenkeä siellä ei esiinnyt, pusketaan vain eteenpäin omassa kuplassa että saataisiin rahoille vastiketta.
Asiat ei aina ole niin yksinkertaisia. Vuorilla on alueita, joista pelastaminen on yksinkertaisesti ellei täysin mahdotonta, niin ainakin äärimmäisen vaikeaa ja riskialtista. Kiipeilyaika on lyhyt ja kiipeilijöitä aivan valtavasti. Minkälaisen porukkahengen itse loisit, jos olisit yksi jopa n. 700 henkilöstä? Kaikki toteuttamassa suurta unelmaansa, jota varten ovat vuosikausia valmistautuneet.
Sanoisin että ihmisessä joka pystyy nuo
Pelastaminen tai se yritys olisi mahdollista, jos jättäisi kiipeämisensä kesken ja alkaisi auttaa ihmisiä alas. Laskuvarjohypyssä ei mitään tuollaisia mahdollisuuksia ole.
Te jotka jankkaatte auttamisesta ketjussa ette ymmärrä miten mahdotonta se auttaminen on jossain death zonella. Jonkun lähemmäs satakiloisen puolitajuttoman ihmisen raahaaminen jyrkkää rinnettä alas olisi äärimmäisen vaarallista jo normaalihapessa saati kun itse taistelet hengissä pysymisestä joka askeleella.
Kuivuneen ruumiin lommosilmät sulkeutuneina kuopissaan eivät ole hyvä näky kun olit aluksi muistanut vainajan eläväisenä ja nesteytettynä :(((((((
älkää käykö katsomassa arkkua!!!!
Asiat ei aina ole niin yksinkertaisia. Vuorilla on alueita, joista pelastaminen on yksinkertaisesti ellei täysin mahdotonta, niin ainakin äärimmäisen vaikeaa ja riskialtista. Kiipeilyaika on lyhyt ja kiipeilijöitä aivan valtavasti. Minkälaisen porukkahengen itse loisit, jos olisit yksi jopa n. 700 henkilöstä? Kaikki toteuttamassa suurta unelmaansa, jota varten ovat vuosikausia valmistautuneet.