Lue keskustelun säännöt.
Tunti omaa aikaa liikaa vaadittu?
24.06.2014 |
Pyysin mieheltäni että TUNNIN ajana hän olisi hiljaa kotona ja antaisi minun lukea kotonamme rauhassa tenttiin (olen yliopistossa ja otin yhden kesäkurssin). Siis TUNNIN. Ja heti oli napinaa siitä että hän ei voi tehdä mitä haluaa (siis puhua tietokonepelikavereilleen mikrofonilla) ja kehitti asiasta iso riidan. Sanoi että voi aivan rauhassa pelailla koneella, kunhan ei puhu kovaan ääneen. Niin kuulemma rajoitan hänen elämäänsä ja olen itsekäs. Hänähän ei rtietenkään rajoita minun elämääni ja ole itsekäs puhumalla KOKO AJAN kotona tuohon saatanan mikkiin.
Kommentit (114)
Näyttää siltä että ero tässä tulee. Ei pelkästään tän pelaamisen takia, vaan muutenkin miehen saamattomuuden/itsekkyyden. Esim sovittiin loppuviikosta että lauantaina oltaisiin yhdessä lähdetty retkelle, no mies halusi sitten eilen aamulla suuseksiä, mua ei kiinnostanut ja toivoin, että nyt lähdettäisiin vaan sinne retkelle. No riitahan siitäkin sitten tuli, ei menty ja mies painui kaverilleen. Tänään aamulla halusin mennä myös tekemään jotain sitten yhdessä, niin ei halunnut lähteä mihinkään minun ehdottamiin paikkoihini. Käskin sitten ehottaa itse jotain yhteistä tekemistä, ehdotti vain kävelyä, mikä ei poikkea mitenkään arjesta, tämänkin sanoin. Menin sitten yksin itkemään makuuhuoneeseen ja kun lopulta tuli sinne, totesin että tää on munkin kesäloma ja oltiin suunniteltu etukäteen että viikonloppuisin tehdään yhdessä juttuja ja ei ole reilua että mies ei lähde minnekään ja jos ollaan kotona, vain pelailee. Mies vaan sanoi että ei kiinnosta ja että ei tästä mitään tule. Sanoin että saa kyllä nyt ihan itse muuttaa pariksi loppulomaviikokseen muualle, en mä halua sen pelailuja täällä katella mun lomalla ja mä en voi muuttaa vanhemmilleni, mies voi (tähän paljon syitä, joita en nyt tässä jaksa eritellä sen tarkemmin). Joka tapauksessa mulla jatkossa paskempi tilanne kuin miehellä, opiskelijana edullisen yksiön löytäminen nyt heinäkuussa/elokuussa/syyskuussa mahdotonta. Miehellä varaa maksaa kaksiomme vuokra yksinkin, minä täysin varaton. Kaupungin asunnoille pistin hakemuksen jo viikko sitten, eivät ole edes käsitelleet sitä, näkyy asiointipalvelussa vain lähetettynä.
Ap, aika toivottomissa fiiliksissä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin en tiedä lukeeko kukaan tätä ketjua enää useamman päivän hiljaiselon jälkeen, mutta lähinnä aattelin josko joku aiemmin tätä seurannut vielä sattuisi lukemaan/kommentoimaan. Tilanne harmittaa minua todella paljon. En todellakaan halunnut tällaista parisuhdetta, missä tietokone vie kaiken läheisyyden ja mies on kotona kaiket illat mutta ei ole oikeasti läsnä.
Ap, ajattele niin että tästä hetkestä tilanteesi voi muuttua vain parempaan suuntaan. Kun uusi asunto löytyy, sulla on siellä oma rauha. Saat opintosi valmiiksi ja pääset työelämään. Aikanaan tapaat kunnon miehen jonka kanssa perustat perheen.
[quote author="Vierailija" time="06.07.2014 klo 15:51"]
Ap, ajattele niin että tästä hetkestä tilanteesi voi muuttua vain parempaan suuntaan. Kun uusi asunto löytyy, sulla on siellä oma rauha. Saat opintosi valmiiksi ja pääset työelämään. Aikanaan tapaat kunnon miehen jonka kanssa perustat perheen.
[/quote]
Kiitos tästä viestistä. Mä todellakin toivon näin, että löydän hyvän miehen. Usko on nyt vaan aika lopussa, kun jo luulin löytäneeni. Ja sitten tää addiktio paljastui tosiaan vasta yhteen muuton yhteydessä ja kaikki alkoi mennä päin helvettiä.
Miten ap sun mies käyttäytyy jos ei oo konetta? Mun ex tosiaan raahas eteläänkin ipadin eikä siinä mitään.. Mutta kun koko ajan pelasi sillä jotain angry birdsiä tai facetti jatkuvasti. Mies oli kuitenkin jo 25v.
-52, joka jäi jumiin tähän keskusteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 19:35"][quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 19:06"]
Vitun miehet. Mä oon todella monelta naiselta kuullut valitusta että miesystävä pelaa liikaa, mutta miehet ei ikinä valita samaa tyttöystävistään. Mikä siinä on että miehet juuri addiktoituu peleihin???
[/quote]
Naiset addiktoituu keskustelupalstoille. Mutta se ero on, että tästä voi välillä nousta tekemään ruokaa ja sitten jatkaa taas.
[/quote]
Mun ei tarvitse sentään kotona lusmuta täällä. Töissä ei tapahdu mitään, mutta pakko täällä on kuitenkin pönöttää just in case. Tapan aikaa av:lla, koska esim pelaaminen veisi keskittymistä liikaa, ja paikalle valuvat asiakkaat keskeyttäisivät kuitenkin pelin kannalta ikävään aikaan. Eli ero lienee myös siinä, että pelaaminen imaisee sisäänsä voimakkaammin kuin tällainen hidastempoinen tekstipohjainen mammailu.
Ap, teillä on kamala tilanne. Oma avomies harrastaa myös tuota mikkiin huutamista, mutta tämä sentään tajuaa olla pahoillaan asiasta huomauttaessa ja pyrkii olemaan hiljempaa.
Ja mitä lapsiin tulee... Mies pitää välillä kaiuttimia auki ja saan kuunnella pelaajien juttelua. Todella keskenkasvuista v*tun yms. huutelua ja seuraavaksi kuului, kun jonkun ovikelloa soitettiin pariin kertaan. Muut kysyivät eikö tämä mene avaamaan ovea ja hän totesi, että ei, koska siellä on hänen lapsensa jolla on avaimet. Ovikellon pimputtelu jatkui ja mies huusi pariin kertaan mm. "v*ttu en tuu avaamaan", "prkl teil on avaimet". Lapsi kuului huutavan, että tuu avaamaan ja kysyi, että kellä on avaimet, johon mies "no äitillä" ja lapsi tähän "missä äiti on" ja mies kiroillen vastasi ettei tiedä. No ilmeisesti lapsi lähti pian etsimään äitiään, kun pimpottelu loppui, mutta mies ei ovea mennyt avaamaan. Että kumpi oli tärkeämpi, peli vai lapsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:lle ja muille samassa tilanteessa oleville naisille: miehet ovat luupäitä, jotka tajuavat (ehkä, jos tajuavat) vasta kantapään kautta. Neuvoni on siis että erotkaa, jos vain suinkin mahdollista. Sittenpä mies huomaa (jos edes huomaa...) että taisi pelaaminen mennä vähän överiksi, kun avovaimokin lähti kävelemään. Siinäpä sitten kykkivät tietokoneen ruudun edessä yksin kämpässään. Mahtaa olla kivaa. No, ehkä hetken aikaa onkin mutta jonkun ajan kuluttua saattaa alkaa ajattelemaan muutakin kuin vain pelaamista. Nim. merk. kokemusta on.
Koko ketjun luettuani tulin siihen tulokseen, että ap:n mies on joko narsisti (tai vastaava) tai peliaddikti, todennäköisemmin jälkimmäistä. Sinun tilanteessasi menisin hänen kanssansa riippuvuus- tai parisuhdeterapiaan. Ikävä sanoa näin, mutta jos hän ei ikinä suostu myöntämään ongelmaansa, on parempi erota.
Peliaddiktiosta löytyy tietoa esim täältä: http://pelitaito.fi Kyseessä on ilman muuta vakava ongelma, joka tulee vaivaamaan miestä jatkossakin riippumatta siitä, miten suhteellenne käy. Mainitsitkin jo eksästä, jonka aikaan oli sama juttu. Valitettavasti toista ei voi parantaa, jollei hän sitä itse tahdo. Tietenkään ihan pienen mielenterveysongelman tai kriisin takia olisi julma dumbata mies, mutta tilanteenne on päässyt kehittymään kannaltasi kohtuuttomaksi.
Tsemppiä kaikille ketjussa sydäntään purkaneille <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.06.2014 klo 20:21"]
Ap, teillä on kamala tilanne. Oma avomies harrastaa myös tuota mikkiin huutamista, mutta tämä sentään tajuaa olla pahoillaan asiasta huomauttaessa ja pyrkii olemaan hiljempaa.
Ja mitä lapsiin tulee... Mies pitää välillä kaiuttimia auki ja saan kuunnella pelaajien juttelua. Todella keskenkasvuista v*tun yms. huutelua ja seuraavaksi kuului, kun jonkun ovikelloa soitettiin pariin kertaan. Muut kysyivät eikö tämä mene avaamaan ovea ja hän totesi, että ei, koska siellä on hänen lapsensa jolla on avaimet. Ovikellon pimputtelu jatkui ja mies huusi pariin kertaan mm. "v*ttu en tuu avaamaan", "prkl teil on avaimet". Lapsi kuului huutavan, että tuu avaamaan ja kysyi, että kellä on avaimet, johon mies "no äitillä" ja lapsi tähän "missä äiti on" ja mies kiroillen vastasi ettei tiedä. No ilmeisesti lapsi lähti pian etsimään äitiään, kun pimpottelu loppui, mutta mies ei ovea mennyt avaamaan. Että kumpi oli tärkeämpi, peli vai lapsi?
[/quote]
Ihan hirveä esimerkki tuo lapsilleen huutanut :( Voin vaan kuvitella sitä traumaa, mitä tuollaisesta lapselle tulee :( Varmasti tulee kokemaan hylkäämisen tunteita aikuisena :( En usko etä oma mieheni ihan noin törkeä olisi, mutta varmasti lasta sattuisi etenkin pienenä se, että menisi kysymään isää leikkimään ja isä vain sanoisi "nyt ei kerkeä, peli kesken". Myös pelottaisi että opettaisi omat lapset hakemaan nautintonsa ja harrastuksensa pelkästään pelimaailmasta. :( Näin siis kuvitteellisessa ulevaisuudessa, jota meillä ei todennäköisesti ole, sen verrna solmussa nyt tilanne. Mikä surettaa kyllä todella paljon.
Joo ei munkaan miehen ja sen kavereiden "keskusteluissa" mitään järkeä ole. Täysin sisällöntä p*skan jauhantaa. Sen takia en oikein voi edes ymmärtää miksei voisi välillä olla hiljaakin. Miehen mielestä se on hyvä tapa pitää yhteyttä kavereihin. Niin ne kaverit asuu samassa kaupungissa, että ihan hyvin voisivat mennä yhdessä uloskin.
Kertoo myös jotain pelikavereiden keskenkasvuisuudesta, että toinen näistä paremmista pelikavereista asuu edelleen, 25 vuotiaana, äitinsä kotona. Ei ole tyttöystävää. Toinen on etäsuhteessa, eli ei myöskään häntä ja hänen pelimääriään kukaan nainen saman katon alla siedä. Samoin mies puhuu näistä meidän riidoista kavereilleen ja ei siinä mitään, mutta vähän epäilyttää minkätasoisia "neuvoja" nämä kaverit antavat. Kummallaakaan ei mitään kokemusta pidempiaikaisesta tyttöystävän kanssa asumisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen kaverien mielestä sä olet vaan tylsä ja mäkättävä tyttöystävä. Onko mies tullut kotiin? Eikö se voi pelata silloin kun et ole kotona. Entä jos sopisitte, että iltaisin olette toistenne seurassa vähintään 1h ilman elektronisia laitteita?
[quote author="Vierailija" time="25.06.2014 klo 20:58"]
Sen kaverien mielestä sä olet vaan tylsä ja mäkättävä tyttöystävä. Onko mies tullut kotiin? Eikö se voi pelata silloin kun et ole kotona. Entä jos sopisitte, että iltaisin olette toistenne seurassa vähintään 1h ilman elektronisia laitteita?
[/quote]
Ei ole tullut kotiin. Voisin ehdottaa tuota, veikaan että jotain kitinää varmasti tulee. En mä tideä onko tässä enää mitään korjattavissa. Vaatisi mieheltä aika ison asenteen muutoksen. Eikä sitä tee, kun omassa asenteessa ei omasta mielestä ole mitään vikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.06.2014 klo 21:19"][quote author="Vierailija" time="25.06.2014 klo 20:58"]
Sen kaverien mielestä sä olet vaan tylsä ja mäkättävä tyttöystävä. Onko mies tullut kotiin? Eikö se voi pelata silloin kun et ole kotona. Entä jos sopisitte, että iltaisin olette toistenne seurassa vähintään 1h ilman elektronisia laitteita?
[/quote]
Ei ole tullut kotiin. Voisin ehdottaa tuota, veikaan että jotain kitinää varmasti tulee. En mä tideä onko tässä enää mitään korjattavissa. Vaatisi mieheltä aika ison asenteen muutoksen. Eikä sitä tee, kun omassa asenteessa ei omasta mielestä ole mitään vikaa.
[/quote]
Tuossa teidän suhteessa on nyt sinä, mies ja tietokone. Valitettavasti tietokone/pelit eivät ole se kolmas pyörä vaan sinä olet.
Kiitos varoituksesta ap, pitääkin tarkkailla tulevien miesten peliaddiktiota.
Hei jättäkää nyt ne tietokonepelirunksuttajat ja etsikää joku oikeasti aikuinen mies... Ei tommosessa "suhteessa" roikkuminen oo kun ajanhukkaa. Huomaatte jonkin ajan päästä kuinka paljon parempaa elämä on ilman sitä nurkassa mikkiin kiroilevaa ääliötä. Nimim. kokemusta todellakin on.
[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 18:22"][quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 18:10"]
kannattaa harkita ainakin kahdesti lapsen hankkimista tuollaisen kanssa
[/quote]
No niinpä. Ja olen ottanut miehen kanssa esiin tämän, että jos saamme lapsia en todellaakaan halua että he saavat kotona mallia siihen, että tietokoneella pelaillaan tuntikausia joka päivä. Ja että myös minulla on joskus äitinäkin aikaa olla kotona rauhassa ja että miehenkin pitää välillä lapsia hoitaa. Vakuuttelee, että asiat olisivat erilailla jos meillä olisi lapsia, mutta vähän epäilyttää... -Ap
[/quote]Hui kamala, älä todellakaan usko tuota soopaa että asiat muuttuvat sitten kun... jne jne. Kaikki asiat mutkistuvat kun tulee lapsia. Sovittavia asioita on miljoona joka päivä ja kompromisseja pitää tehdä. Jos mies ei pysty nytkään keskustelemaan ja ottamaan muita huomioon, niin pahalta näyttää!
Mies nyt sitten tuli kotiin. Oli jättänyt tietokoneen kaverilleen. Arvatkaapas miksi? Koska aikoo mennä töistä suoraan kaverilleen pelailemaan taas koko illaaksi, tulee kuulemma kyllä nukkumaan kotiin. Jes, just sehän on se mitä haluan. Ja niin, lähtee perjantaina myös suoraan töistä kaverilleen ja jää yöksikin, tällä kertaa ryyppäämään. Ajatteli tulla lauantai päivällä käymään. Sanoin että se ei sitten sunnutaina voi puhua mikkiin, kun mulla on se tentti su. Niin arvatkaas mitä sanoi? Tulee su iltana sitten.
Ei suostunut ymmärtämään miksi suutuin ja huusin ja itkin tästä. Eli toi on sen tyyli. Jos pyydän aikaa (siis edelleenkin sen tunnin!!!) päivässä kotonamme lukuaikaa, ratkaisu on se, että hylkää kokonaan. Eli pois jäävät myös ne kivat jutut, yhteiset syömiset ja kävelyt.
Toi sen yöksi kotiin nukkumaan tulo on kyllä parasta. Oli tänään ja eiköhän toista kuvion huomennakin. Tulee siis silloin kun olen käymässä nukkumaan, ei anna minun katsoa omaa lempiohjelmaani (pitää tietenkin katsoa miehen ohjelmaa) kun puhutaan suhteesta, tekee mulle kahta paskemman olon. Ja nyt sit mies tuolla iloisesti makoilee sängyssämme, mä täällä olohuoneessa itken ja koitan jolain tavalla saada mielen siihen tilaan että voisin saada unta. :( Kaiken lisäksi oon huomenna aloittamassa mun unelmaduunipaikassa klo8, oon koeajalla ja todellakin pitäis olla skarppina huomenna. Mies kyllä tietää tän.
En enää edes tiedä mitä tehdä tai mitä haluan. On vain paha olla, lamaantunut olo ja itkettää. -Ap edelleen
[quote author="Vierailija" time="29.06.2014 klo 14:09"]
Hankkikaa toinen tv niin asia on ratkaistu. Meillä on 4 tv ja jokaiselle oma niin ei tarvitse ohjelmista enää riidellä. Silti katson vain lempiohjelmat, niin tekee kaikki muutkin meidän perheessä ja kaikilla on ihan eri maku.
Sitten ne kuulosuojaimet sulle.
[/quote]
Ei tässä olut kyse mistään tv:n katselusta!!! :D