8 vuotta kihloissa- Mies hermostui kun puhuin naimisiin menosta
Olemme olleet 8 vuotta kihloissa. Olemme jo suhteen alkuaikoina puhuneet, että menemme naimisiin ja tuntui, että naimisiinmeno oli yhtä tärkeää miehellekin.
Kihloihin mentiin vuoden seurustelun jälkeen sopimalla yhdessä asiasta. Mies ei kosinut.
Olen sen verran vanhanaikainen kai, että kihlausta pidän lupauksena siitä, että mennään pian naimisiin.
Olen viimeiset kolme vuotta toivonut, että mies kosisi. Tämä vuosi on tuntunut kaikista vaikeimmalta. Tuntuu raskaalta taas pettyä.
Otin miehen kanssa puheeksi naimisiin menon. Kerroin, että haluaisin naimisiin. Mies sanoi, että " ei se ole mikään ongelma" " voidaan mennä" mutta mä en osallistu järjestelyihin" . Kysyin vielä, että miksei olla aikaisemmin voitu mennä naimisiin. Mies vastasi " Et oo tehnyt mitään asian eteen" Olin ihan hämilläni ja sanoin miehelle, että eihän hän ole edes kosinut? Miten ihmeessä olisin voinut tehdä mitään järjestelyjä??. Mä olen tässäkin asiassa vanhanaikainen, mutta odotan miehen aloitetta. Mies hämmentyi kun sanoin, että ei hän edes ole kosinut.
Luulen, että luovutan. Olen kuitenkin pettynyt ja hänilläni miehen sanomisista. Mulle naimisiin meno oli tärkeää ja on edelleen, mutta en jaksa enää miettiä koko asiaa.
Mitä ajattelette tästä?
Kommentit (75)
No mikä on se ongelma? Varaat ajan maistraattiin ja kerrot päivän, millon laittaa parempaa Seppälää päälle. Tai vaihtoehtoisesti jos mies on tollanen, ettei kauheesti tunnu kiinnostavan, niin laittaisi kyllä miettimään onko hän ylipäätään valmis jakamaan loppu elämänsä kanssasi. Tai sitten häntä ei yksinkertaisesti "hössötys" kiinnosta. Ei itseänikään aikoinaan yhtään innostanu "juhlat". Hääjuhlat on muutenkin nykyään last season.
Vierailija kirjoitti:
Kysyin mieheltä milloin hän haluaisi mennä naimisiin jos minun täytyy yksin häitä järjestää niin vastaa kaikkeen " aivan sama"
Ap
No ehkei teidän kannata mennä naimisiin, vaan erota. Miestä ei enää kiinnosta eikä hän jaksa tehdä mitään sinua miellyttääkseen. Ei polku tää vie mihinkään nyt sen nään....
Ehkä kihlat tarkoittivat miehelle muuta yhdessäoloa, ei naimisiinmenoa kirkossa.
Eli tunteet kuolleet miehen puolelta muttei jaksa erotakaan. Ehkä pettää ja jossain vaiheessa jättää.
Tuntuu todella pahalta. Luulen, että mies ei halua tai kehtaa olla sitoutunut niin " virallisesti". En tajunnut kuinka pahalta tää voi tuntua.
Ap
Menkää maistraatissa naimisiiin todistajien läsnä ollessa. Ei kannata mitään häitä juhlia sen kummemmin noin pitkän ajan jälkeen, kun ketään ei edes kiinnosta tulla häihin nykyään, turhaa pakkopullaa vaan.
Se on vaan paperinpalasen allekirjoittaminen.
Onko tuosta naimisiin menosta edes mitään hyötyä? Itse en menisi, jos siitä ei nyt ole mitään taloudellista hyötyä, muuten voisi jatkaa entiseen malliin.
Mies kuulostaa törpöltä. Voi olla että tunteet on vähentyneet. Ehkä olisi aika keskustella ihan muusta kuin häistä?
Mitä kihloihin tulee, niin minulle se tarkoittaa naimisiinmenoa. Olisi outoa mennä kihloihin ilman kosintaa.
tollaset pitkät kihlat on ikävä juttu ja usein pelkkää vedätystä, eli toinen ei oikeasti halua naimisiin. seurustelu kannattaa pitää lyhyenä korkeintaan 2 vuotta. mielummin alle, jos ei tule avioliittoa, niin turha olla toisen" parempaa odotellessa" suhteessa,näin ajattelen.
Vierailija kirjoitti:
Kysyin mieheltä milloin hän haluaisi mennä naimisiin jos minun täytyy yksin häitä järjestää niin vastaa kaikkeen " aivan sama"
Ap
Voi sentään. Sinuna istuttaisin miehen vastapäätä ja kysyisin kauniisti, onko koko suhde hänelle aivan sama. Jos on, niin ei silloin kannata naimisiin mennä.
Ymmärrän oikein hyvin, miten pahalta tuollainen tuntuu. Sinun pitää kuitenkin kerätä omanarvontuntosi kasaan ja selvittää miehesi kanssa tämä juttu. Hän on tässä se, joka on vedättänyt, jos ei alunperinkään halunnut naimisiin.
Miten oot tuhlannut noin paljon aikaa?? Eroa nyt jo ja ens kerralla teet selväksi ajoissa.
No joo. Kyl mä ymmärrän, et voi ahdistaa naimisiin meno. Lapsen ristiäisiin on luontevaa yhdistää myös vihkiminen. Ehkä tää juttu menee teilläkin niin. Tosi yleistä nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyin mieheltä milloin hän haluaisi mennä naimisiin jos minun täytyy yksin häitä järjestää niin vastaa kaikkeen " aivan sama"
ApVoi sentään. Sinuna istuttaisin miehen vastapäätä ja kysyisin kauniisti, onko koko suhde hänelle aivan sama. Jos on, niin ei silloin kannata naimisiin mennä.
Ymmärrän oikein hyvin, miten pahalta tuollainen tuntuu. Sinun pitää kuitenkin kerätä omanarvontuntosi kasaan ja selvittää miehesi kanssa tämä juttu. Hän on tässä se, joka on vedättänyt, jos ei alunperinkään halunnut naimisiin.
Oon yrittänyt mutta miehelle ajankohta on yhdentekevää ja sanoi, että " hoida järjestelyt".
Ap
Vierailija kirjoitti:
tollaset pitkät kihlat on ikävä juttu ja usein pelkkää vedätystä, eli toinen ei oikeasti halua naimisiin. seurustelu kannattaa pitää lyhyenä korkeintaan 2 vuotta. mielummin alle, jos ei tule avioliittoa, niin turha olla toisen" parempaa odotellessa" suhteessa,näin ajattelen.
Kyllä tää laski itsetuntoa. En käsittänyt kuinka pahalta voikaan tuntua.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Varmaan provo, mutta olet hölmö nainen, kun olet odotellut noin kauan. Ei mies halua kanssasi naimisiin ollenkaan, on kanssasi ihan vain mukavuussyistä (saa kotipalvelut ja seksiä ja säästää rahaa asumalla kanssasi).
Erotkaa ja etsi mies, joka oikeasti haluaa vihille kanssasi. Pitkät kihlajaiset on vain hyväuskoisten naisten vedättämistä.
Mitkä ihmeen kotipalvelut?? Ei kaikki sellaisia tarjoa.
Vierailija kirjoitti:
No joo. Kyl mä ymmärrän, et voi ahdistaa naimisiin meno. Lapsen ristiäisiin on luontevaa yhdistää myös vihkiminen. Ehkä tää juttu menee teilläkin niin. Tosi yleistä nykyään.
Tottakai voi. Luulisi kuitenkin, että tähän ikään mennessä olisi päässyt jo pahimmasta sitoutumiskammosta yli. Ollaan kuitenkin oltu yhdessä pian 10 vuotta. Lapsi on jo, joten se ei enää ole mahdollista.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Miten oot tuhlannut noin paljon aikaa?? Eroa nyt jo ja ens kerralla teet selväksi ajoissa.
Hyvä kysymys. Omaa tyhmyyttäni ja hyväuskoisuutta. Ehkä halusin uskoa ja päästä pois ulkopuolisuuden tunteesta.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kihlat tarkoittivat miehelle muuta yhdessäoloa, ei naimisiinmenoa kirkossa.
Ehkä, sen olisi voinut mainita ja ainakin korjata.
Ap
Tiedän miltä tuntuu kun haluaa jotain, mikä ei toteudu kuitenkaan silloin kun itse toivoisi. Tiedän, miltä tuntuu katsoa pareja, jotka menevät naimisiin. Tiedän, miltä tuntuu odottaa ja odottaa. Odotin 11 vuotta joka kesäkuu , että haaveeni toteutuisi ja mentäisiin kihlajaispäivänä naimisiin. En jaksanut enää odottaa.
Älä tuhlaa aikaa turhaa, josset koe olevasi onnellinen. Arvosta itseäsi ja omia tunteitasi.
Nyt en käsitä tätä ap:n murehtimista. Odottaa kosintaa vaikka on jo kosittu, eikä voi vain järjestää sitä maistraattia että saa nimet paperiin. Kauhea suru siitä, että mies ei nyt muka välitäkään. Pitkä suhde takana ja kaikesta päättäen hyvin menee, niin kaipa se myrsky jostain pitää hakemalla hakea. Vaikka sitten siitä, että mies ei ole tarpeeksi innokas häähommeleihin.
Kysyin mieheltä milloin hän haluaisi mennä naimisiin jos minun täytyy yksin häitä järjestää niin vastaa kaikkeen " aivan sama"
Ap