Lue keskustelun säännöt.
8 vuotta kihloissa- Mies hermostui kun puhuin naimisiin menosta
26.06.2021 |
Olemme olleet 8 vuotta kihloissa. Olemme jo suhteen alkuaikoina puhuneet, että menemme naimisiin ja tuntui, että naimisiinmeno oli yhtä tärkeää miehellekin.
Kihloihin mentiin vuoden seurustelun jälkeen sopimalla yhdessä asiasta. Mies ei kosinut.
Olen sen verran vanhanaikainen kai, että kihlausta pidän lupauksena siitä, että mennään pian naimisiin.
Olen viimeiset kolme vuotta toivonut, että mies kosisi. Tämä vuosi on tuntunut kaikista vaikeimmalta. Tuntuu raskaalta taas pettyä.
Otin miehen kanssa puheeksi naimisiin menon. Kerroin, että haluaisin naimisiin. Mies sanoi, että " ei se ole mikään ongelma" " voidaan mennä" mutta mä en osallistu järjestelyihin" . Kysyin vielä, että miksei olla aikaisemmin voitu mennä naimisiin. Mies vastasi " Et oo tehnyt mitään asian eteen" Olin ihan hämilläni ja sanoin miehelle, että eihän hän ole edes kosinut? Miten ihmeessä olisin voinut tehdä mitään järjestelyjä??. Mä olen tässäkin asiassa vanhanaikainen, mutta odotan miehen aloitetta. Mies hämmentyi kun sanoin, että ei hän edes ole kosinut.
Luulen, että luovutan. Olen kuitenkin pettynyt ja hänilläni miehen sanomisista. Mulle naimisiin meno oli tärkeää ja on edelleen, mutta en jaksa enää miettiä koko asiaa.
Mitä ajattelette tästä?
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt en käsitä tätä ap:n murehtimista. Odottaa kosintaa vaikka on jo kosittu, eikä voi vain järjestää sitä maistraattia että saa nimet paperiin. Kauhea suru siitä, että mies ei nyt muka välitäkään. Pitkä suhde takana ja kaikesta päättäen hyvin menee, niin kaipa se myrsky jostain pitää hakemalla hakea. Vaikka sitten siitä, että mies ei ole tarpeeksi innokas häähommeleihin.
Mies on sanonut ihan suoraa, että se on hänelle ihan sama meneekö vai ei. Ei vaikuta kovin innokkaalta. Mun puolesta saa olla koko asia.
Ap
Sittenhän se on win-win -tilanne. Kumpikaan ei välitä, mitä sitä sitten miettimään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä ihmisiä joille naimisiin meno on se suurin sitoumus mitä pelätään ja kartetaan, mutta lapsia tehdään kyllä, kaikkien kanssa ja lyhyenkin tuttavuuden jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt en käsitä tätä ap:n murehtimista. Odottaa kosintaa vaikka on jo kosittu, eikä voi vain järjestää sitä maistraattia että saa nimet paperiin. Kauhea suru siitä, että mies ei nyt muka välitäkään. Pitkä suhde takana ja kaikesta päättäen hyvin menee, niin kaipa se myrsky jostain pitää hakemalla hakea. Vaikka sitten siitä, että mies ei ole tarpeeksi innokas häähommeleihin.
Mies on sanonut ihan suoraa, että se on hänelle ihan sama meneekö vai ei. Ei vaikuta kovin innokkaalta. Mun puolesta saa olla koko asia.
Ap
Te olette olleet jo niin pitkään yhdessä, että mitä intoilemista siinä naimisiin menossa on enää. Varaat nyt ajan maistraattiin ja homma on sillä selvä.
Olin kihloissa vuosina 2010-2019. 2020 jo erottiinkin. Mies kosi, ja naimisiinkin oli tarkoitus mennä vuoden sisällä, koska ikää oli jo sen verran, että lapsen hankkimista piti kiirehtiä. Tulinkin heti raskaaksi ja halusin lykätä häitä raskauden yli. No niitä häitä ei tullut. Häät tuntuivat vähäpätöisestä asialta kun meitä jo sitoi lapsi. Itsekään en naimisiin hinkunut, koska en tuntenut rakastavani miestä tarpeeksi. Rakkauden julistaminen häillä olisi ollut näyttelemistä. Roikuin lapsen takia huonossa suhteessa vuosia, kunnes uskalsin lähteä.
Olishan se kiva joskus mennä naimisiin, mutta ei taida toteutua mulla. Seurustelen miehen kanssa, joka oli 20 vuotta naimisissa. Emme voi muuttaa yhteen vielä vuosiin, koska molempien lasten kannalta parempi asua erikseen. Mies on ehdottanut kihlautumista, mutta nehän olisi teinien leikkikihlat. Kihloihin menen sitten kun mies on valmis heti alkamaan suunnitella häitä. Ja miehen ajatus avioliitosta, jossa asutaan erillään nyt on täysin absurdi.
Miten te menitte kihloihin, jos kukaan ei kosinut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsen vuoksi voi mennä naimisiin. Aikuisten pitäisi nykyaikana jo selvitä ilman avioliiton tuomaa turvaa. Jos mies on tuhkamuna niin ymmärrän hyvin vastahakoisuuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt en käsitä tätä ap:n murehtimista. Odottaa kosintaa vaikka on jo kosittu, eikä voi vain järjestää sitä maistraattia että saa nimet paperiin. Kauhea suru siitä, että mies ei nyt muka välitäkään. Pitkä suhde takana ja kaikesta päättäen hyvin menee, niin kaipa se myrsky jostain pitää hakemalla hakea. Vaikka sitten siitä, että mies ei ole tarpeeksi innokas häähommeleihin.
Mies on sanonut ihan suoraa, että se on hänelle ihan sama meneekö vai ei. Ei vaikuta kovin innokkaalta. Mun puolesta saa olla koko asia.
Ap
Kihlauksenne on siis purettu. Jos se nyt mikään kihlaus missään kohtaa olikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ootte kihloissa niin kosinta on jo tehty. Seuraava askel on hääpäivän sopiminen ja mahd. juhlien valmistelut.
Mies sanoi, että ei osallistu mihinkään järjestelyihin.
Ap
Ei naimisiin menoon tarvitse muuta järjestelyjä kuin maistraatista ajan varaaminen vihkimistä varten. Mutta jos ap haluaakin hääjuhlat, niin vaatii toki enemmän. Kuulostaakin siltä, että tarkeämpää ap:lle on juhlat kuin naimisiin meno.
Maistraattiin pikaa, sitten alat(te) suunnitella juhlia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kihlausaika on kaksi vuotta. Jos ei sen jälkeen ala tapahtua, ei tule tapahtumaankaan.
Mulle ois ihan unelma-avioliitto jossa nimenomaan asutaan erikseen. Ei miehen haisevia harrastuskamoja ja rumia tavaroita nurkissa, ei piereskelyä eikä suttukasoja. Ihana koti jossa mies vain käymässä. Seksiä, rakkautta ja omaa aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko kysynyt, että sopisko miehelle maistraattivihkiminen?
Itse naisena en halunnut naimisiin, koska ne juhlat ahdisti. Mieheni taas halusi kunnon juhlat, koska ”niin kuuluu tehdä”, joten siinähän oltiin pattitilanteessa. Kompromissina järjestettiin erittäin pienet hääjuhlat.
Vierailija kirjoitti:
Kysyin mieheltä milloin hän haluaisi mennä naimisiin jos minun täytyy yksin häitä järjestää niin vastaa kaikkeen " aivan sama"
Ap
Mistä te näitä vonkaleita oikein ongitte? Ihme nahjuksia. En kattelis päivääkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko kysynyt, että sopisko miehelle maistraattivihkiminen?
Itse naisena en halunnut naimisiin, koska ne juhlat ahdisti. Mieheni taas halusi kunnon juhlat, koska ”niin kuuluu tehdä”, joten siinähän oltiin pattitilanteessa. Kompromissina järjestettiin erittäin pienet hääjuhlat.
Miestä ahdistaa kuulema järjestelyt, vaikka ei edes ole tarkoitus pitää mitään juhlia vaan mennä maistraatissa naimisiin todistajien läsnäollessa vain.
En ymmärrä siksi tätä.
Ap
Mies on sanonut ihan suoraa, että se on hänelle ihan sama meneekö vai ei. Ei vaikuta kovin innokkaalta. Mun puolesta saa olla koko asia.
Ap