Mistä johtuu että nykyäänkin "tasa-arvon" aikana miehen parisuhteeseen kelpaava rooli on todella kapea?! Esimerkiksi työtön/vähemmän tienaava mies ei kelpaa, vaikka nainen on kelvannut kautta aikain samanmoisena

Vierailija kirjoitti:

Toit tärkeän tasa-arvokysymyksen esille. Olen miettinyt samaa poikani kohdalla. Hän on hyvännäköinen, pitkä, hoikka, liikunnallinen ja korkeakoulutettu nuorimies. Mutta työtön ja jollain tapaa osaamaton hakemaan töitä. Hän leipoo, laittaa ruokaa ja on kiltti ja viihtyy kotonakin. (ei enää äidin helmoissa) Ei ole kiinnostunut pettämishommista. Tyttöystävä oli, mutta lähti, kun pojaltani puuttuu kunnianhimo. Samanlainen nainen vietäisiin oikeasti käsistä ja löytäisi paremman puolison heti, pojalleni maailma ei ole yhtä suopea. Tyttäreni puolestaan on uraohjus ja kolmekymppiseksi päästyään on päässyt lähes niin pitkälle kuin voi. Saavuttaa toki loputkin. Kumppanin löytyminen oli vaikeaa, koska tytär halusi korkeakoulutetun miehen, jolla vähintään yhtä hyvä tulotaso kuin itsellä. Lopulta sekin onnistui, mutta pohdin sitä miksi naiset ovat vaateliaampia kumppanin suhteen ja mitä tasa-arvoa se edes on?

Oikeasti sä ajattelet, että se miten ihminen valitsee elämänkumppaninsa on jotenkin tasa-arvokysymys? Dear Lord. Anna mä arvaan - et ole ikinä miettinyt sitä, mitä se tarkoittaa jos tätä aletaan pitää tasa-arvokysymyksensä. Etenkään et ole ajatellut sitä naisen kannalta, koska "olis vaan kiva jos minun hieman vässykkä poikani saisi tyttöystävän". Ketä kiinnostaa sen sun poikasi potentiaalisen tyttöystävän toiveet? Ei sua ainakaan ilmeisesti. Sillä on oikeus toivoa ihan just mitä se haluaa, se ei ole olemassa sun poikaasi varten vaan ihan omia toiveitaan ja halujaan.

Patiutuminen ei ole miesten oikeus ja naisten velvollisuus. Olet ap myös vapaa haluamaan millaisen kumppanin haluat. Haluamallasi kumppanilla ei kuitenkaan ole velvollisuutta haluta sinua tai olla kanssasi. Mietipä tätä.

Vierailija kirjoitti:

Toit tärkeän tasa-arvokysymyksen esille. Olen miettinyt samaa poikani kohdalla. Hän on hyvännäköinen, pitkä, hoikka, liikunnallinen ja korkeakoulutettu nuorimies. Mutta työtön ja jollain tapaa osaamaton hakemaan töitä. Hän leipoo, laittaa ruokaa ja on kiltti ja viihtyy kotonakin. (ei enää äidin helmoissa) Ei ole kiinnostunut pettämishommista. Tyttöystävä oli, mutta lähti, kun pojaltani puuttuu kunnianhimo. Samanlainen nainen vietäisiin oikeasti käsistä ja löytäisi paremman puolison heti, pojalleni maailma ei ole yhtä suopea. Tyttäreni puolestaan on uraohjus ja kolmekymppiseksi päästyään on päässyt lähes niin pitkälle kuin voi. Saavuttaa toki loputkin. Kumppanin löytyminen oli vaikeaa, koska tytär halusi korkeakoulutetun miehen, jolla vähintään yhtä hyvä tulotaso kuin itsellä. Lopulta sekin onnistui, mutta pohdin sitä miksi naiset ovat vaateliaampia kumppanin suhteen ja mitä tasa-arvoa se edes on?

Ensinnäkään et ole mikään huolestunut äiti, vasn ihan ap. Toiseksi, kerroppa millä tavalla tuo on tasa- arvokysymys? Pitääkö laatia joku laki, joka pakottaa naiset valitsemasn kumppani, jota he eivöt halua, jotta vässykkämiehet saavat naisen(pllua)? Millä tavalla tuo on naisten tasa- arvon mukaista? Vai onko nämä tasa- arvokysymyksiä vain silloin, kun miehen etu on kyseessä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toit tärkeän tasa-arvokysymyksen esille. Olen miettinyt samaa poikani kohdalla. Hän on hyvännäköinen, pitkä, hoikka, liikunnallinen ja korkeakoulutettu nuorimies. Mutta työtön ja jollain tapaa osaamaton hakemaan töitä. Hän leipoo, laittaa ruokaa ja on kiltti ja viihtyy kotonakin. (ei enää äidin helmoissa) Ei ole kiinnostunut pettämishommista. Tyttöystävä oli, mutta lähti, kun pojaltani puuttuu kunnianhimo. Samanlainen nainen vietäisiin oikeasti käsistä ja löytäisi paremman puolison heti, pojalleni maailma ei ole yhtä suopea. Tyttäreni puolestaan on uraohjus ja kolmekymppiseksi päästyään on päässyt lähes niin pitkälle kuin voi. Saavuttaa toki loputkin. Kumppanin löytyminen oli vaikeaa, koska tytär halusi korkeakoulutetun miehen, jolla vähintään yhtä hyvä tulotaso kuin itsellä. Lopulta sekin onnistui, mutta pohdin sitä miksi naiset ovat vaateliaampia kumppanin suhteen ja mitä tasa-arvoa se edes on?

Ensinnäkään et ole mikään huolestunut äiti, vasn ihan ap. Toiseksi, kerroppa millä tavalla tuo on tasa- arvokysymys? Pitääkö laatia joku laki, joka pakottaa naiset valitsemasn kumppani, jota he eivöt halua, jotta vässykkämiehet saavat naisen(pllua)? Millä tavalla tuo on naisten tasa- arvon mukaista? Vai onko nämä tasa- arvokysymyksiä vain silloin, kun miehen etu on kyseessä?

Joo, mäkin tilaan itselleni keski-ikäisenä homssuisena naisena valtiovallalta nelikymppisen rikkaan komistuksen, jolla on tasa-arvon nimissä velvollisuus ryhtyä puolisokseni. Because I'm worth it. Ainakin äitini mielestä.    

Vierailija kirjoitti:

Patiutuminen ei ole miesten oikeus ja naisten velvollisuus. Olet ap myös vapaa haluamaan millaisen kumppanin haluat. Haluamallasi kumppanilla ei kuitenkaan ole velvollisuutta haluta sinua tai olla kanssasi. Mietipä tätä.

Ihanaa saarnaamista.

Toivottavasti äksyilet samalla tavalla naisille niiden ulìketjuissa

Hyvä aloitus, olen samaa mieltä, jos nainen kelpaa työttömänä pitää miehenkin kelvata. Vai haluavatko nämä "feministit" vain RUSINAT PULLASTA. Nyt naiset katse sinne peiliin, ei voi vaatia asioita jos ei itse ole valmis samaan.

Nainen45

Vierailija kirjoitti:

Hyvä aloitus, olen samaa mieltä, jos nainen kelpaa työttömänä pitää miehenkin kelvata. Vai haluavatko nämä "feministit" vain RUSINAT PULLASTA. Nyt naiset katse sinne peiliin, ei voi vaatia asioita jos ei itse ole valmis samaan.

Nainen45

Jälleen tuo sana vaatia.

Edelleenkään kukaan ei voi vaatia muilta ihmisiltä yhtään mitään, poislukien sopimuksiin perustuvat asiat kuten työnantajan vaatimukset työntekijälle.

Sen sijaan jokainen voi haluta ja etsiä elämänkumppanikseen vaikka yksisarvista.

Vierailija kirjoitti:

Itse miehet ovat tällaisia naisia parisuhteisiinsa kelpuuttaneet. Ei ole ollut mikään pakko.

Tämä niin totta, jos miehillä on erilaiset kriteerit siihen millainen nainen kelpaa ja naisilla erilaiset, niin mitä sitten? Monelle miehelle riittää naisen ulkoiset kriteerit pelkästään, ja mikäs siinä. Mutta tosi outoa, että joku alkaa narisemaan sitten jos monella naisella on muita kriteerejä.

Vierailija kirjoitti:

Toit tärkeän tasa-arvokysymyksen esille. Olen miettinyt samaa poikani kohdalla. Hän on hyvännäköinen, pitkä, hoikka, liikunnallinen ja korkeakoulutettu nuorimies. Mutta työtön ja jollain tapaa osaamaton hakemaan töitä. Hän leipoo, laittaa ruokaa ja on kiltti ja viihtyy kotonakin. (ei enää äidin helmoissa) Ei ole kiinnostunut pettämishommista. Tyttöystävä oli, mutta lähti, kun pojaltani puuttuu kunnianhimo. Samanlainen nainen vietäisiin oikeasti käsistä ja löytäisi paremman puolison heti, pojalleni maailma ei ole yhtä suopea. Tyttäreni puolestaan on uraohjus ja kolmekymppiseksi päästyään on päässyt lähes niin pitkälle kuin voi. Saavuttaa toki loputkin. Kumppanin löytyminen oli vaikeaa, koska tytär halusi korkeakoulutetun miehen, jolla vähintään yhtä hyvä tulotaso kuin itsellä. Lopulta sekin onnistui, mutta pohdin sitä miksi naiset ovat vaateliaampia kumppanin suhteen ja mitä tasa-arvoa se edes on?

Jos nainen on töitä vieroksuva kotona viihtyvä vässykkä, ei häntäkään kukaan kotoa hae. Jos poikasi oikeasti haluaisi töihin, hän tekisi jatkuvasti töitä sen eteen. Mutta pojasta on kivempi möllöttää rauhassa kotona eli epämukavuuden sietokyky on nolla. Kuka haluaa puolison, joka asettaa oman mukavuuden velvollisuuksien edelle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toit tärkeän tasa-arvokysymyksen esille. Olen miettinyt samaa poikani kohdalla. Hän on hyvännäköinen, pitkä, hoikka, liikunnallinen ja korkeakoulutettu nuorimies. Mutta työtön ja jollain tapaa osaamaton hakemaan töitä. Hän leipoo, laittaa ruokaa ja on kiltti ja viihtyy kotonakin. (ei enää äidin helmoissa) Ei ole kiinnostunut pettämishommista. Tyttöystävä oli, mutta lähti, kun pojaltani puuttuu kunnianhimo. Samanlainen nainen vietäisiin oikeasti käsistä ja löytäisi paremman puolison heti, pojalleni maailma ei ole yhtä suopea. Tyttäreni puolestaan on uraohjus ja kolmekymppiseksi päästyään on päässyt lähes niin pitkälle kuin voi. Saavuttaa toki loputkin. Kumppanin löytyminen oli vaikeaa, koska tytär halusi korkeakoulutetun miehen, jolla vähintään yhtä hyvä tulotaso kuin itsellä. Lopulta sekin onnistui, mutta pohdin sitä miksi naiset ovat vaateliaampia kumppanin suhteen ja mitä tasa-arvoa se edes on?

Ensinnäkään et ole mikään huolestunut äiti, vasn ihan ap. Toiseksi, kerroppa millä tavalla tuo on tasa- arvokysymys? Pitääkö laatia joku laki, joka pakottaa naiset valitsemasn kumppani, jota he eivöt halua, jotta vässykkämiehet saavat naisen(pllua)? Millä tavalla tuo on naisten tasa- arvon mukaista? Vai onko nämä tasa- arvokysymyksiä vain silloin, kun miehen etu on kyseessä?

Miksi mieleesi tuli äiti eikä isä? Kumpikaanhan tuo ei ole vaan mies, jolla ei ole minkään ikäisiä lapsia, mutta silti: miksi oletus, että äiti?

Vierailija kirjoitti:

Toit tärkeän tasa-arvokysymyksen esille. Olen miettinyt samaa poikani kohdalla. Hän on hyvännäköinen, pitkä, hoikka, liikunnallinen ja korkeakoulutettu nuorimies. Mutta työtön ja jollain tapaa osaamaton hakemaan töitä. Hän leipoo, laittaa ruokaa ja on kiltti ja viihtyy kotonakin. (ei enää äidin helmoissa) Ei ole kiinnostunut pettämishommista. Tyttöystävä oli, mutta lähti, kun pojaltani puuttuu kunnianhimo. Samanlainen nainen vietäisiin oikeasti käsistä ja löytäisi paremman puolison heti, pojalleni maailma ei ole yhtä suopea. Tyttäreni puolestaan on uraohjus ja kolmekymppiseksi päästyään on päässyt lähes niin pitkälle kuin voi. Saavuttaa toki loputkin. Kumppanin löytyminen oli vaikeaa, koska tytär halusi korkeakoulutetun miehen, jolla vähintään yhtä hyvä tulotaso kuin itsellä. Lopulta sekin onnistui, mutta pohdin sitä miksi naiset ovat vaateliaampia kumppanin suhteen ja mitä tasa-arvoa se edes on?

Sulla mitään lapsia ole ja olet palstavahvero itsekin. Tiedät hävinneesi väittelyn kun joudut tekeytymään vastapuoleksi että kukaan ottaisi juttusi tosissaan.

Vierailija kirjoitti:

Toki kelpaa. Laiska mies ei kelpaa. 

No tämä! Voi luoja, kun miehet oikeasti voisivat uskoa, ettei työttömän kelpaamattomuus suurimalle osasta naisia ole se rahan vähyys, vaan se, ettei kukaan itse töissä käyvä nainen halua parisuhteeseen kattoon syljeskelevää, päivisin nukkuvaa ja öisin pelejä pelaavaa elämäntapalusmua.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä aloitus, olen samaa mieltä, jos nainen kelpaa työttömänä pitää miehenkin kelvata. Vai haluavatko nämä "feministit" vain RUSINAT PULLASTA. Nyt naiset katse sinne peiliin, ei voi vaatia asioita jos ei itse ole valmis samaan.

Nainen45

Eli sinun logiikkasi menee niin, että jos naapurin työssäkäyvä Matti on rakastunut työttömään naiseen, niin tasapuolisuuden vuoksi minun (työssäkäyvän naisen) pitäisi rakastua työttömään mieheen?

Vierailija kirjoitti:

Hyvä aloitus, olen samaa mieltä, jos nainen kelpaa työttömänä pitää miehenkin kelvata. Vai haluavatko nämä "feministit" vain RUSINAT PULLASTA. Nyt naiset katse sinne peiliin, ei voi vaatia asioita jos ei itse ole valmis samaan.

Nainen45

Ai että jos Repalle kelpaa työtön Riitta ihan vaan kun se on nainen, niin mulle pitää akateemisena uranaisena kelvata työtön Tomppa, kun onhan se nyt kuitenkin mies? Juu, mä pysyttelen niissä rusinoissa.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä aloitus, olen samaa mieltä, jos nainen kelpaa työttömänä pitää miehenkin kelvata. Vai haluavatko nämä "feministit" vain RUSINAT PULLASTA. Nyt naiset katse sinne peiliin, ei voi vaatia asioita jos ei itse ole valmis samaan.

Nainen45

Nytkö ei saisi edes valikoida omaa puolisoaan?

Nainen hoitaa lapset.Ukko kustantaa elämisen,kun äiti hoitaa ne lapset KOTONA!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toit tärkeän tasa-arvokysymyksen esille. Olen miettinyt samaa poikani kohdalla. Hän on hyvännäköinen, pitkä, hoikka, liikunnallinen ja korkeakoulutettu nuorimies. Mutta työtön ja jollain tapaa osaamaton hakemaan töitä. Hän leipoo, laittaa ruokaa ja on kiltti ja viihtyy kotonakin. (ei enää äidin helmoissa) Ei ole kiinnostunut pettämishommista. Tyttöystävä oli, mutta lähti, kun pojaltani puuttuu kunnianhimo. Samanlainen nainen vietäisiin oikeasti käsistä ja löytäisi paremman puolison heti, pojalleni maailma ei ole yhtä suopea. Tyttäreni puolestaan on uraohjus ja kolmekymppiseksi päästyään on päässyt lähes niin pitkälle kuin voi. Saavuttaa toki loputkin. Kumppanin löytyminen oli vaikeaa, koska tytär halusi korkeakoulutetun miehen, jolla vähintään yhtä hyvä tulotaso kuin itsellä. Lopulta sekin onnistui, mutta pohdin sitä miksi naiset ovat vaateliaampia kumppanin suhteen ja mitä tasa-arvoa se edes on?

Ensinnäkään et ole mikään huolestunut äiti, vasn ihan ap. Toiseksi, kerroppa millä tavalla tuo on tasa- arvokysymys? Pitääkö laatia joku laki, joka pakottaa naiset valitsemasn kumppani, jota he eivöt halua, jotta vässykkämiehet saavat naisen(pllua)? Millä tavalla tuo on naisten tasa- arvon mukaista? Vai onko nämä tasa- arvokysymyksiä vain silloin, kun miehen etu on kyseessä?

Olen ihan oikea äiti, vaikkei se ehkä sovi maailmankuvaasi. Miehet hyväksyvät mielellään "vässykkänaisen", jos heillä on siihen varaa. Tyttäreni vuositulot ovat yli 70 000 euroa ja aika monen n. 30-vuotiaan miehen on hankala heittää paremmaksi. Sitä tyttäreni kuitenkin halusi ja ihmeekseni sopiva löytyikin - ulkomailta. En pakota ketään hyväksymään "vässykkää", mutta totean, että poikani ei ole naisen kanssa tämän intiimialueen vaan kumppanuuden vuoksi. Tasa-arvokysymyksenä pidän sitä siksi, että mieheltä edelleen odotetaan enemmän kuin naiselta, joissain asioissa. Ja naiset jostain syystä kieltäytyvät ymmärtämästä, että se ei ole tasa-arvoista. Itse olen saanut olla kotiäiti tai ehkä mielestäsi vässykkänainen ja olen kiitollinen siitä urasuuntautuneelle miehelleni. Perheessäni tämä vässykkyys on valitettavasti periytynyt "väärälle" sukupuolelle. Miehen kunnianhimo taas tyttärellemme.

Miehelleni ei ole ollut ongelma, etten käy töissä, mutta useimmille naisille on ongelma, että mies ei käy töissä. Mielestäni se on epätasa-arvoista.

Ketjun aloittajalle tiedoksi: Ei tasa-arvolla ole tarkoituskaan vaikuttaa siihen, kuka kenellekin kelpaa parisuhteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Nainen hoitaa lapset.Ukko kustantaa elämisen,kun äiti hoitaa ne lapset KOTONA!

Sä olet vapaa kuin taivaan lintu pyrkimään tuohon omassa potentiaalisessa parisuhteessasi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin rasite kansantaloudelle taitavat olla syrjäytyneet nuoret miehet, joista ei tosiaan nettomaksajia koskaan tule. Jeesikää heitä opinnoissa ja työssä, kuten me naisetkin, jos asia kiinnostaa. 

Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Olen toiminut amiskassa omena, ja jeesinyt monia näitä. Seuraus on se, että syrjäytyneitä ovat edelleen. On vain haaskattu vauhti yhteiskunnan rahoja näiden kouluttamiseen.

Minä olin julkisella puolella mukana hankkeessa, jossa näitä koulupudokkaita yritettiin saada käymään koulut loppuun. Jestas niitä poikia! Kuin pystyyn nostettuja lapamatoja, joiden housunpersus roikkui polvissa. Ikinä ei ollut kiire muualle kuin kahville ja tupakalle. Ainoa taito tuntui olevan leukojen louskuttaminen. Tuo oli kyllä täysin julkisen rahan hukkaan heittämistä.