Lue keskustelun säännöt.
Kaveri syö meidän ruokia huoletta
13.06.2014 |
Tyhmä juttu ehkä mutta on alkanut kiristämään sekä mun että erityisesti avokkini hermoja. Aikuinen ja muuten ihan normaalisti käyttäytyvä kaveri kävelee kylään tullessaan melkein suoraan jääkaapille vähän sori mä vaan kattelen tyyliin ja sitten muitten juttujen lomassa kysyy kuin ohimennen, et onhan ok jos teen yhen leivän? Ollaan tunnettu kauan ja ennen kun kaveri oli huonossa taloudellisessa tilanteessa sanoin että totta kai voit mun luona aina tulla käymään jotain haukkaamassa mut nyt tää tapa on jäänyt päälle, vaikka hänel menee jo hyvin ja voi ruokkia itsensä. Avokki oli aluks ja no on vieläkin ihan pöyristyny kun muutti mun luo ja huomas tän. Lisäks jättää astiat pöytään ja voit pöydälle ja niin edelleen ku joku lapsi. Oon huomauttanu. Mut tarvitaan järeempiä aseita. Vaikeeta vaan ku tiiän et loukkaantuu verisesti ku on vähän herkkistyyppiä.
Kommentit (247)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Törkeää käytöstä nimitellä huoraksi ja kusipääksi.
Pakeneminen paikalta on puolustusreaktio. Anna ystäväsi tasoittua rauhassa ja odota rauhassa muutama päivä että hän ottaa yhteyttä. Sulatelkoon asiaa rauhassa.
Oli oikein että sanoit asiasta sillä ei toisten jääkaapille kävellä kuin omalleen se pitäisi kaikkien tietää. Ystävälläsi ei ole käytöstapoja. Hänen toimintansa on ollut pitkään jo väärää.
Perhesopunne vuoksi asia oli pakko nostaa pöydälle. Jos kyseessä tosi ystävä hän tulee kyllä takaisin ja pahoittelee tilannetta ja ymmärtämättömyyttään.
Tilanne on hänen kannaltaan nolo ja hänen ensireaktionsa oli tuo mitä kerroit tapahtuneen. Sopiiko käyttäytyminen hänen luonteeseensa, ilmeisesti räiskähtelevä tyyppi.
Seesteisempi ihminen olisi hoitanut asian korrektisti ja pahoitellut ajattelemattomuuttaan ja elämä olisi jatkunut suhteellisen normaalisti.
Kiva kun ap jaksoit tulla kertomaan. Ehkä ystävä tajuaa hävetä ja ilkeä vastata.
Jos ystävyys loppuu tähän niin voit ajatella että suurelta osin ruokien vuoksi oli ystäväsi.
143 lisää, älä ala anelemaan.
Jos laitat viestiä kirjoita ettet halunnut loukata vaan tuoda ongelman esiin joka vaikutti negatiivisesti omaan parisuhteeseesi. Teit miten teit koska oli pakko. Enempää ei kannata selitellä.
Nyt menen suihkuun.....
Tämä ketjun avaaja otti tärkeän asian esille. Toivotaan että ihmiset miettii tykönään omia toimintamallejaan.
Näin kesällä varsinkin liikutaan paljon ja tehdään pitkiäkin sukulaisvierailuja. Ruoan hintojen ollessa näin korkeita on kohtuullista ostaa vierailupaikkaan ruokia eikä rasittaa toisten taloutta. En tarkoita jotain parin päivän vierailua, jotkut on viikon tai useita viikkoja. Ei voi olettaa että täydellä ylläpidolla asustellaan toisten nurkissa osallistumatta kustannuksiin.
Eri asia on jos tietää että isäntäväki on varakas ja haluaa tarjota ylöspidon. Joka tapauksessa asia on syytä vieraiden/isäntien ottaa keskusteluun mikä on sopivaisuuden raja kussakin tapauksessa.
[quote author="Vierailija" time="15.06.2014 klo 08:36"]AP jatkaa. Ystävä tuli kylään ja käveli suoraan jääkaapille. Kysyin, että sopiiko jos minä laitan tarjottavat esille? Sitten sanoi että kyllä hänkin minulle tarjoaisi, kiva kun nyt vasta kerroit. Alkoi tekemään lähtöä saman tien ja samalla haukkui huoraksi, kusipääksi yms. Paiskasi vielä mielenosoituksellisesti ulko-oven kiinni. Nyt ei vastaa puheluihin eikä viesteihin. Mitä teen, en haluaisi menettää hyvää ystävää?
AP
[/quote]
Hyvä ystävä?
Anna sen olla. Mitä tekee tollasella "ystävällä"? Huorittelu yms. vielä päälle..
Seuraavaksi varmaan "lainaa miestäsi".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos minua ystävä huorittelisi ja haukkuisi kusipääksi, en todellakaan enää olisi missään yhteyksissä enkä olisi yhtään pahoillani "hyvän" ystävän menettämisestä. Ap, pääsit eroon hyväksikäyttäjästä, ole tyytyväinen. Anna tyypin olla äläkä enää vastaa siinä vaiheessa kun hän alkaa lähetellä viestejä tai soitella. Normaalilla tavoilla käyttäytyviä ihmisiä löytyy kyllä sullekin ystäväksi.
Kuvauksen perustella Ap:lla ehkä itselläänkin ongelma, läheisriippuvuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ollut oikea AP tuo viimenen, ei todellakaa menny noin.
AP
[quote author="Vierailija" time="15.06.2014 klo 04:24"]
Lokki jatkaa:
Aika on myös ratkaiseva tekijä. Mitä pitempään tietäisin ystävän kärvistelleen tuskissaan, sitä suurempana hirviönä ajattelisin hänen minua pitävän. Siksikin minuntyyppisen ja aapeen kaltaisen ihmisen suhde olisi niin hankala, koska pitkään hautunut kertaräjähdys sinkoaisi meidät pakokauhun vallassa Linnunradan vastakkaisiin laitoihin. Minusta tämä on surullista, koska arvostan ystävyyttä niin paljon, koska se kerran on minutkin lapsena pelastanut. En vain uskalla siihen monenkaan kanssa ryhtyä.
[/quote]
Aaaaaaaa!! Vitsi mita skeidaa sa jaksat suoltaa!! Oikeesti muita ei kiinnosta ollenkaan mista ja miks ja minka takia sulla on jotain epamaarasia mielenterveysongelmia.
Kamala jankkaaja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.06.2014 klo 08:36"]
AP jatkaa. Ystävä tuli kylään ja käveli suoraan jääkaapille. Kysyin, että sopiiko jos minä laitan tarjottavat esille? Sitten sanoi että kyllä hänkin minulle tarjoaisi, kiva kun nyt vasta kerroit. Alkoi tekemään lähtöä saman tien ja samalla haukkui huoraksi, kusipääksi yms. Paiskasi vielä mielenosoituksellisesti ulko-oven kiinni. Nyt ei vastaa puheluihin eikä viesteihin. Mitä teen, en haluaisi menettää hyvää ystävää?
AP
[/quote] Eli tämä ei ollut oikea AP vaan joku sairas trollaaja?
Voisiko oikea ap tulla kertomaan tapahtumien kulun?
Pakko kysyä - onko sinulla ap muita ystäviä, kun niin kamalasti suret tämän "hyvän ystävän", ts. pummivan verenimijän, menettämistä? Mitä tämä ystävä antaa sinulle? Jotenkin tuntuu, että tästä suhteesta puuttuu täysin vastavuoroisuus, mikä on aika olennainen osa ystävyyssuhteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.06.2014 klo 10:30"][quote author="Vierailija" time="15.06.2014 klo 08:36"]
AP jatkaa. Ystävä tuli kylään ja käveli suoraan jääkaapille. Kysyin, että sopiiko jos minä laitan tarjottavat esille? Sitten sanoi että kyllä hänkin minulle tarjoaisi, kiva kun nyt vasta kerroit. Alkoi tekemään lähtöä saman tien ja samalla haukkui huoraksi, kusipääksi yms. Paiskasi vielä mielenosoituksellisesti ulko-oven kiinni. Nyt ei vastaa puheluihin eikä viesteihin. Mitä teen, en haluaisi menettää hyvää ystävää?
AP
[/quote] Eli tämä ei ollut oikea AP vaan joku sairas trollaaja?
[/quote]
EOS.
[quote author="Vierailija" time="15.06.2014 klo 04:11"]
Minua saattaisi joku pitää lokkina. Lapsuudessa olen ollut henkisesti riippuvainen kaverien luona saamastani hyvästä kohtelusta, koska avioerolapsena olin kotona hiukan heitteillä. Meillä ei esim. syöty varsinaista ruokaa kuin viikonloppuina, kun kerran koulussa sai, ja äiti inhosi keittiöhommia. Elin illat itse pakkasesta tonkimillani ranskalaisilla, jäätelöllä jne, eli nälässä en ollut, mutta se huollettuna olemisen henkinen puoli jäi köyhäksi. Äiti vietti ne ratkaisevat varhaisteinivuoteni itsesäälissä rypien, lopputeinivuosina en sitten enää kotona juuri käynytkään kuin kääntymässä.
Ruoka on siksi aina ollut suora tie tämän naisen sydämeen, ja koska pidän sitä ystävyydenosoituksena, en ehkä osaa olla tarpeeksi varovainen ja suorittaa kursailuja ja olla tarkka vastavuoroisuudesta. Syötän mielelläni meille tulijat, vien muistaessani tuliaisia enkä kitsastele niissä. Mutta varmasti pitäisin läheisen ystävyyden merkkinä sitä, että voin kävellä korostetun suoraan vanhan ystävän jääkaapille. Tuttaville en sitä tekisi.
Ruokaan en koskisi kysymättä, mutta sydänystävän leipätarpeisiin ilmoitusluontoisesti, ellei hän ole köyhä. Tämä keskustelu on ollut jääkaappikylmää luettavaa, ja minun olisi vaikea luottaa aloittajan tapaisiin ihmisiin yhtään ystävinä, koska sen jälkeen minulla olisi koko ajan olo, että minua pidetään hirviönä, jolle ei voi puhua. Kokisin, että jotain täytyy edelleen olla hampaankolossa, ja että se luultavasti myös särkee koko ajan. Sen jälkeen olisin niin herkkä tulkitsemaan eleistä ja olemuksesta haluttomuutta, että en kestäisi sitä tarkkailemista menettämättä kaikkea itseluottamustani.
Vastaavasti olen ollut huono lähtemään kotiin ajoissa, ja kerran opiskelukaveri alkoi mielenosoituksellisesti nuokkua poikaystävänsä kanssa pöydän ääressä toisiinsa nojaten ja teennäisesti haukotellen. Lähdin kohteliaasti, nopeasti, enkä koskaan mennyt takaisin, oli niin häpäisty ja nolattu olo - olin yliherkkä sellaiselle käytökselle syistä, jotka olisivat ehkä auenneet vuosien terapiassa, mutta joista en itse ymmärtänyt mitään. En olisi loukkaantunut, jos ystävä olisi sanonut suoraan, että poikkeli lähtee aamulla töihin kello sejase ja vierailu päättyy puolen tunnin sisään - arvostin ystävällistä suorasanaisuutta yhtä paljon kuin pelkäsin epäystävällistä vihjailua.
Sittemmin olen oppinut lukemaan merkkejä paremmin, ja myös kyselemään raameja heti tullessa, jos on epäselvää onko tarkoitus käydä kahvilla vai jutella syvemminkin. Lapsuudenystävän luona olin tottunut siihen, että mitä pidempään olen kylässä, sitä parempi - syyksi paljastui vuosia myöhemmin perhehelvetti, ja minun läsnäoloni tarjosi koko perheelle hengähdystauon loputtomaan riitelyyn... joten kasvoin kuvitellen, että kylässä käyminen ON kokoillan toimintaa, kun minut suorastaan hukutettiin lämpöön ja läheisyyteen, ja kyseltiin, haluanhan varmasti jäädä yöksi myös ja mitä haluaisin syödä seuraavana päivänä...
Sittemmin olen alkanut testata ystäväkandidaatit alitajuisesti heti, ja pidän etäämpänä ap-pariskunnan tyyppiset yksilöt, koska oletan, että lopussa ei seiso kiitos vaan tukka päässä kaikilla. Epäonnistumisen todennäköisyys vain on niin suuri. En myöskään ymmärrä, miksi hakeutuisin kapeisiin läheissuhteisiin tieten tahtoen, kun lapsuuteni oli selviytymistaistelua, etten nääntyisi niihin. Omilla vanhemmillani on ollut omat hyvät syynsä, miksi he eivät leveämpään läheisyyteen kyenneet.
Samasta syystä minulla on vaikeuksia ymmärtää ihmisiä, jotka tähtäävätkin kapeuteen ystävyydessä. Kertokaa miksi. Onko teidän oikeutenne sivuutettu lapsina vakavasti? Pelkäättekö sitä, että ystävä nielaisee teidät? Eikö teillä saanut olla mielipiteitä?
[/quote] Hieno kuvaus joka tuo todella lisää näkökulmaa tähän AP:n ongelmaan. Alapeukutusten määrästä päätellen nopeaa nöyryytystä ja kostoa janoava tunneköyhä av-massa ei näkökulmista piittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuohan on sama kun menisi isäntäperheen kukkarolle.
Joten ap kun menet kaverin luo seuraavan kerran niin lompakolle vaan.
Ap kiltti, tule pliis kertomaan tämän hetkiset tunnelmat? Ollaan oikeesti huolissamme susta <3 <3
[quote author="Vierailija" time="15.06.2014 klo 11:02"]
Tuohan on sama kun menisi isäntäperheen kukkarolle.
Joten ap kun menet kaverin luo seuraavan kerran niin lompakolle vaan.
[/quote] Tiedän että et ole ihan tosissasi. Silti ihmetyttää että ihmiset kommentoivat samaan tyyliin kuin heidät olisi jossakin susilaumassa kasvatettu eikä mitään kokemusta ystävyydestä olisi.
Tässä ei ole mitään samaa kuin rahan ottamisella lompakosta. Tapauksella on pitkä historia ja ystävyyssuhde jossa k.o. suhteen "lainalaisuudet" ovat vakiintuneet. Nyt niitä ollaan muuttamassa, mikä varmasti sattuu ensin, mutta kohta mennään eteenpäin ja kaikki osapuolet ovat oppineet lisää.
Ite varmaa hankkisin jonneki toiseen huoneeseen väliaikaisesti toisen jääkaapin ja tuon minkä kaveri kollaa, pitäisin mahdollisimman tyhjänä ja kenties jopa päiväysvanhaa tavaraa siellä. Jos kaveri alkaisi jotain vinkuu asiasta niin sanoisin vaan, et "on viime aikoina ollu hiukan normaalia tiukempaa rahojen kanssa".
AP jatkaa. Ystävä tuli kylään ja käveli suoraan jääkaapille. Kysyin, että sopiiko jos minä laitan tarjottavat esille? Sitten sanoi että kyllä hänkin minulle tarjoaisi, kiva kun nyt vasta kerroit. Alkoi tekemään lähtöä saman tien ja samalla haukkui huoraksi, kusipääksi yms. Paiskasi vielä mielenosoituksellisesti ulko-oven kiinni. Nyt ei vastaa puheluihin eikä viesteihin. Mitä teen, en haluaisi menettää hyvää ystävää?
AP