Lue keskustelun säännöt.
Miksi hyvistä miehistä tulee huonoja isiä: miehen näkökulma
12.06.2014 |
Miksi joistakin miehistä vaikuttaa tulevan itsekkäitä paskiaisia lapsen syntymän jälkeen? Olen mies ja luulen tietäväni vastauksen.
Ikävä totuus on, että monet miehet eivät pidä isän roolin suorittamisesta tai lapsiperhe-elämän ankeudesta. Se ei vain tunnu mielekkäältä ja antoisalta vaan päinvastoin raskaalta ja yksitoikkoiselta. On vaikea olla parhaimmillaan, kun koko elämäntilanne eroaa täysin omista toiveista ja odotuksista. Lisäksi tieto siitä, etteivät asiat tule paranemaan, on omiaan aiheuttamaan ahdistusta. Harvalla miehellä on hyvät keinot ahdistuksen käsittelyyn, joten se purkautuu itsekkäänä ja joskus holtittomana käyttäytymisenä.
Ketään ei tietenkään voida pakottaa nauttimaan lapsiperhearjesta, jos se tuntuu vastenmieliseltä. Paras lääke onkin ennaltaehkäisy. Miehiä ei saisi painostaa hankkimaan lapsia vaan kannustaa itsetutkiskeluun: Haluanko todella lapsen? Nauttisinko isyydestä? Jos mies ryhtyy lastenhankintaan omasta halustaan ja hänellä on edes auttava käsitys siitä, miten lapsen saaminen tulee muuttamaan elämää, hän suoriutuu isyydestä todennäköisesti paremmin kuin muuten.
Kommentit (94)
[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 13:28"]
Ja sama pätee myös naisiin ja äiteihin.
t. yksi tuollainen äiti
[/quote]
Pitää paikkaansa. Siitä, miten monet naiset ovat tyytymättömiä äitiyteen, ei kuitenkaan juuri puhuta. Pikemminkin asia pyritään selittämään niin, että tällainen nainen on mielisairas, luonnevikainen tai paha. Kaikkien naistenhan pitäisi luontaisesti nauttia äitiydestä... -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 13:29"][quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 13:25"]
Luoja varjele, etten koskaan tapaa ap:n kaltaista lapasta ja vielä jossain mielenhäiriössä hanki lapsia sen kanssa.
Kyllä täytyy olla aikamoinen tukari, jos aikuinen mies ei asioita osaa itsenäisesti etukäteen miettiä vaan naisen pitää kannustaa itsetutkiskeluun. Minkälaisten äitien lapsia ovat nämä miehet, jotka toivovat oman naisensa käyttäytyvän parisuhteessa kuin äiti. Hyi hitto.
[/quote]
haloo, tuskin ap nyt itse kuuluu tuohon porukkaan kun kerran osaa asiaa noinkin hyvin eritellä?
[/quote]
Jotenkin veikkaan, että tämä oli ap;n ihan omaa kokemusta. Oli miten oli, jos mies länkyttää että "pitää kannustaa miestä itse ajattelemaan" niin kertoo kyllä ap:stä ihan riittävästi mulle.
Vauvamiehet eivät edes itse pysty käyttämään aivojaan käyttämään kondomia, jos lasta eivät halua. Säälittävät reppanat. Miehillä tuntuu olevan aina niin rankkaa, kun itse pitäisi jotakin tehdä.
"Miksi hyvistä miehistä tulee huonoja isiä: miehen näkökulma"
Höh, onks tää jotenkin olennaisella tavalla sukupuolikysymys. 2010-luku anyone?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 13:31"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 13:28"]
Ja sama pätee myös naisiin ja äiteihin.
t. yksi tuollainen äiti
[/quote]
Pitää paikkaansa. Siitä, miten monet naiset ovat tyytymättömiä äitiyteen, ei kuitenkaan juuri puhuta. Pikemminkin asia pyritään selittämään niin, että tällainen nainen on mielisairas, luonnevikainen tai paha. Kaikkien naistenhan pitäisi luontaisesti nauttia äitiydestä... -ap
[/quote] Juuri näin. Kyllä tässä on saanut itsekin ihmetellä, että mikä on. Jo raskausaikana aloin aavistella, että en tule lapsen synnyttyäkään mitenkään kokemaan mitään eritysistä huumaantumista äitiydestä. Kun lapsi syntyi, en tuntenut mitään rakkauden tulvahdusta, vaan pelkkää väsymystä. Lapsi on nyt 6kk enkä vieläkään tunne rakkautta tai erityistä kiintymystä häntä kohtaan. Hoidan häntä hyvin ja olen toiminnaltani hyvä äiti. Tunnepuoli ei vain toimi ja koen elämän kotona äärettömän tylsäksi ja ikävöin töihin. Viikonloput ovat kivoja, sillä silloin mies on kotona. Kaikki äiti-lapsikerhot ovat minulle kauhistus. Jo neuvolan odotushuone on ahdistava paikka. Siellä pitää esittää olevansa kiinnostunut keskustelemaan oman ja toisten lapsien iästä ja mitoista.
Väitän että suurin osa näistä ei tiennyt mihin oli ryhtymässä. Halutaan lapsia mutta ei ajatella mitä se tuo tullessaan tai kuinka paljon elämä muuttuu. Eikä sitä varmaan voikaan täysin ymmärtää millasta se lapsiperhe-elämä todellisuudessa on ennenkuin sen kokee itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 13:34"]
Jotenkin veikkaan, että tämä oli ap;n ihan omaa kokemusta. Oli miten oli, jos mies länkyttää että "pitää kannustaa miestä itse ajattelemaan" niin kertoo kyllä ap:stä ihan riittävästi mulle.
[/quote]
Miehillä on keskimäärin sekä hatarammat ksitykset siitä, mitä lasten hoitaminen ja kasvattaminen vaatii, että vähemmän taipumusta itsetutkiskeluun ja arvopohdintoihin. Tämän vuoksi minusta on hyvä ajatus käydä miehen kanssa läpi näitä asioita ja varmistua siitä, että mies on kartalla. En sanonut, että naisen pitäisi tehdä niin. Minusta on vain järkevää tehdä kaikki mahdollinen sen eteen, ettei oma (ja mahdollisen lapsen) onnellisuus vaarannu. Syyllisten etsiminen jälkeenpäin kun ei tuo lohtua.
Voit toki itse menetellä, kuten haluat. -ap
[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 13:13"]
Vai että naisen on oikein kannustettava miestä itsetutkiskeluun? Kyllä se nyt on helvetti jos aikuinen mies ei osaa edes AJATELLA ilman, että sitä KÄSKEE tekemään niin. Anna mun kaikki kestää!
[/quote]
No ei ne naisetkaan osaa edes ajatella ilman, että sitä käskee. Viivelähdöstä kun valittaa mm-kisojen aikaan, niin tyhjiä katseita saa. Anna mun kaikki kestää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me hankimme lapsen vasta kymmenen yhdessäolovuoden jälkeen ja enemmän miehen aloitteesta. Itse en kokenut, että se mielikuva lapsiperhearjesta olisi ollut millään tavalla kiehtova. Nyt on yksi lapsi enkä tätä tilannetta haluaisi muuttaa mitenkään. En olla enää lapseton, mutta en halua toistakaan lasta. Lapsiperhearki ei ole ankeaa, koska emme ole tehneet siitä ankeaa. Tietenkin tähän liittyy myös piirteitä, jotka eivät ole niin kivoja, en itse jaksa huutamista ja lapsen mankumista, mutta kestän kuitenkin. Molemmille vanhemmille on myös sitä omaa aikaa. Mies on ihan myyty omasta pienestä pojastaan ja on erittäin osallistuva isä. Emme nipota pikkuasioista ja huushollaamisesta. Olemme myös niitä sikoja, jotka ovat raahanneet lastansa pitkin poikin kyliä ja kaupunkeja. Minusta ihan normaalia elämää, lapsi kulkee siinä mukana. Tietenkään se sama vapaus, joka sinkkuna tai lapsettomana pariskuntana on, ei koskaan palaa samnlaiseksi, mutta hyvin olemme mielestäni asiamme järjestäneet. Kaikilla on suurimmilta osin mukava olla ja lapsi saa paljon huomiota.
En ole ihan varma mistä tämä keskustelu on saanut alkunsa mutta heitän silti oman lusikkani soppaan. Seksi.
En todellakaan pidä itseäni huonona isänä lasten näkökulmasta enkä usko että vaimonikaan. Silti se, että rouva, ainakin meillä, lakkaa olemasta vaimo ja muuttuu yksinomaan äidiksi, rassaa vaikka sitä miten yrittäisi ymmärtää ja painaa ärsytystä taka-alalle. Harva mies haluaa olla vain isä. Miehillä parisuhde tuntuu usein pysyvän merkittävämpänä kuin naisilla. Niin usein kuulee sitä pienten lasten äitien valitusta väsymyksestä ja siitä, ettei seksi kiinnosta kun väsyttää. Ei sen pitäisi olla este vaan järjestelykysymys. Parina iltana viikossa lapset yhteistuumin normaalia aiemmin nukkumaan ja seksiä. Eikä mitään pane nopeesti ni päästään nukkumaan –meininkiä vaan sitä samaa oikeaa rakastelua, jota oli ennen lapsia. En tiedä miksi tämä on niin vaikeaa, meilläkin. Ja muistakaa tällainen pikku vinkki: Nothing is as effective as a man expecting to get laid.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehet on niin heikkoja...
[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 13:35"]
Ap ei ole mies, ei todellakaan.
[/quote]
Samaa mieltä.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 13:42"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 13:34"]
Jotenkin veikkaan, että tämä oli ap;n ihan omaa kokemusta. Oli miten oli, jos mies länkyttää että "pitää kannustaa miestä itse ajattelemaan" niin kertoo kyllä ap:stä ihan riittävästi mulle.
[/quote]
Miehillä on keskimäärin sekä hatarammat ksitykset siitä, mitä lasten hoitaminen ja kasvattaminen vaatii, että vähemmän taipumusta itsetutkiskeluun ja arvopohdintoihin. Tämän vuoksi minusta on hyvä ajatus käydä miehen kanssa läpi näitä asioita ja varmistua siitä, että mies on kartalla. En sanonut, että naisen pitäisi tehdä niin. Minusta on vain järkevää tehdä kaikki mahdollinen sen eteen, ettei oma (ja mahdollisen lapsen) onnellisuus vaarannu. Syyllisten etsiminen jälkeenpäin kun ei tuo lohtua.
Voit toki itse menetellä, kuten haluat. -ap
[/quote]Pohdintoja olisi hyvä tehdä, todellakin! Omalla miehellä oli sellainen perhetilanne, että hän sai iltatähti-pikkuveljen ollessaan jo teini-ikäinen. Se vauvanhoito oli hänellä paremmin hallussa kuin mulla, jolla on vaan lähes samanikäisiä sisaruksia. Kyllä hän oli mielestäni siihen kuormittavuuteen paremmin valmistautunut kuin minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 13:16"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 13:04"]
No mikseivät miehet sitten mieti asiaa etukäteen? Onko se naisen vika, jos mies ei saa suutansa auki?
[/quote]
Jos olisin nainen, en hankkisi lapsia miehen kanssa, ellei tämä osoittaisi paitsi halua lapsen hankintaan, myös tietoa siitä, mitä tuleman pitää. Hänen pitäisi osata nimetä joitakin ongelmia, joita epäilee lapsiperhe-elämään liittyvän. (Ratkaisuehdotuksista saa plussaa.) Hänellä olisi syytä olla joninlainen kasvatusnäkemys sekä ajatus siitä, miten parisuhdetta hoidetaan lapsiperhearjen keskellä. Hänellä pitäisi myös olla kokemusta lasten kanssa toimimisesta ja näyttöä siitä, että hänen luonteensa sopii hyvin kasvatustehtävään.
En haluaisi varmistua näistä asioista, koska se olisi minun vastuullani, vaan koska en halua vaikeuttaa elämääni turhan takia. Jos mies masentuu ja ahdistuu, koska lasten hankinta olikin vastenmielistä, syyllisten etsiminen ei paljon lohduta. -ap
[/quote]
Tajuanet kuitenkin että jos perheessä on lapsi, kyse on muustakin kuin sinusta, ja vaikka ei olisikaan niin kyse ei ole vain sinusta? Kyllä äitikin joutuu heittämään oman elänsä nurkkaan lapsen tieltä. Epäilisin että vielä enemmän, sillä hänhän imettää ja hoitaa pääasiassa.
Ja jos tuollaisia sääntöjä alat sanelemaan, varmista myös että osoittaudut itsekin päteväksi ja vaatimustesi arvoiseksi. Vai aiotko todella sysätä vastuun sekä lapsesta että parisuhteesta naisesi hartioille? Voithan itsekin ottaa asioista selvää. Eikös parisuhteessa ole kaksi osapuolta, jotka kummatkin ovat vastuussa? Vai onko se "akkoen hommaa"? Miksi tämän "akkain homman" tuotos sitten kelpaa sinulle, jos et halua laittaa tikkua ristiin?
Minun silmään tuo teksti nyt näyttää siltä, että naisen olisi ensinnäkin täydellisesti hoidettava lapsi, ja sitten täydellisesti sinut, joka odotat (passiivisena) omaa osuutaasi huomiosta ja hoivasta. Kai ymmärrät että käyttäydyt kuin toinen lapsi, fyysisesti vähän isompi vaan?
Mitä sinä teet vaimon (ja lapsen) hyväksi jos kerta koko konkkaronkan emotionaalisten, fyysisten ja psyykkisten tarpeiden tyydyttäminen on vaimosi harteilla? Minkä yhtä vahvan panoksen annat itse takaisin? (Ja raha ei ole kovin pätevä vastaus tähän.)
Tuo mitä ap sanoo on varmasti totta monen ihmisen kohdalla, ja suurin virhehän on tehdä toinen lapsi heti perään, eskoiselle "kaveriksi" (oikeampi syy voi olla että ei jakseta huolehtia ehkäisystä kun on pieni vauva).
Eniten tutkitusti lapsiperheissä erotaan juuri toisen, tai jos perään ehditään tehdä vielä kolmaskin, jälkeen. Yhden lapsen kanssa on vielä suht helppoa, sen saa otettua lähes mihin vaan mukaan, ja yhtä on helppo hallita ja vahtia. Perhe-elämä näyttää ehkä yhden kanssa vielä jotenkin siedettävältä, ja joskus jopa helpoltakin, ja siinä voi erehtyä ajattelemaan että menisihän tässä vielä toinenkin. Yleensä naisilla tulee vielä oikein vauvakuumekin siinä vaiheessa kun esikoinen ei ole enää pieni vauva.
Sitten kun on kaksi rääkyvää vaippapyllyä, joista toinen osaa jo ottaa jotain kättä pidempää käteen ja huitaista sitä mustasukkaisuutensa kohdetta, joka tuli ja vei perheen vauvan paikan, tuleekin se elämän ankeus kaikessa karuudessaan esiin.
Elämä luisuu kaaoksesksi helposti kun on kaksi eri-ikäistä mutta täysin huolehdittavaa lasta, rytmit ei menekään yksiin, pitää revetä kahteen suuntaan yhtäaikaa, siinä on toisen sitten suht helppo livahtaa takavasemmalle.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 14:08"]
Mitä sinä teet vaimon (ja lapsen) hyväksi jos kerta koko konkkaronkan emotionaalisten, fyysisten ja psyykkisten tarpeiden tyydyttäminen on vaimosi harteilla? Minkä yhtä vahvan panoksen annat itse takaisin? (Ja raha ei ole kovin pätevä vastaus tähän.)
[/quote]
Tuntuu ja täällä notkumalla kuulostaa siltä, että monelle miehelle se vastaus on raha. Ei ole kertakaikkiaan muuta panosta. Ja tämä yllättää naiset ja muun vaatiminen miehet. Jää ne excelit tekemättä tunneista ja euroista, tai ainakin ne tehdään vasta kun lapsi on tehtynä ja pitäisi auto vaihtaa ja äidille keksiä omaakin aikaa.
En oikein jaksa uskoa sun olevan mies. Kuka mies jaksais oikeesti käyttää aikaa kirjoittaekseen noin pitkän tekstin jonnekki av-palstalle. Ja vielä ilmoittas tekstissään olevansa mies. Kuullostaa naisen kirjoittamalta tekstiltä, joka vaan haluaa lisätä sanomisilleen painoarvoa väittämällä itseään mieheksi. Tai sitten todella olet mies ja jos näin, niin ehdottaisin, että keksisit itsellesi kipin kapin jotain muuta tekemistä.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 13:16"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 13:04"]
No mikseivät miehet sitten mieti asiaa etukäteen? Onko se naisen vika, jos mies ei saa suutansa auki?
[/quote]
Jos olisin nainen, en hankkisi lapsia miehen kanssa, ellei tämä osoittaisi paitsi halua lapsen hankintaan, myös tietoa siitä, mitä tuleman pitää. Hänen pitäisi osata nimetä joitakin ongelmia, joita epäilee lapsiperhe-elämään liittyvän. (Ratkaisuehdotuksista saa plussaa.) Hänellä olisi syytä olla joninlainen kasvatusnäkemys sekä ajatus siitä, miten parisuhdetta hoidetaan lapsiperhearjen keskellä. Hänellä pitäisi myös olla kokemusta lasten kanssa toimimisesta ja näyttöä siitä, että hänen luonteensa sopii hyvin kasvatustehtävään.
En haluaisi varmistua näistä asioista, koska se olisi minun vastuullani, vaan koska en halua vaikeuttaa elämääni turhan takia. Jos mies masentuu ja ahdistuu, koska lasten hankinta olikin vastenmielistä, syyllisten etsiminen ei paljon lohduta. -ap
[/quote]
Ja naisilta nämä asiat onnistuvat itsestään? He osaavat jo vanhemmuuden oppisisällön ja voivat kuulustella.
Todellisuudessa, kukaan ei voi täsmälleen tietää, minkälaiseksi juuri tietyn perheen lapsiperhearki muodostuu.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 13:25"]
Luoja varjele, etten koskaan tapaa ap:n kaltaista lapasta ja vielä jossain mielenhäiriössä hanki lapsia sen kanssa.
Kyllä täytyy olla aikamoinen tukari, jos aikuinen mies ei asioita osaa itsenäisesti etukäteen miettiä vaan naisen pitää kannustaa itsetutkiskeluun. Minkälaisten äitien lapsia ovat nämä miehet, jotka toivovat oman naisensa käyttäytyvän parisuhteessa kuin äiti. Hyi hitto.
[/quote]
No ellet ymmärrä, niin aika moni nainen painostaa todella aggressiivisesti lapsen tekemiseen. Mies on usein vain väline siihen.
Mies
[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 13:25"]
Luoja varjele, etten koskaan tapaa ap:n kaltaista lapasta ja vielä jossain mielenhäiriössä hanki lapsia sen kanssa.
Kyllä täytyy olla aikamoinen tukari, jos aikuinen mies ei asioita osaa itsenäisesti etukäteen miettiä vaan naisen pitää kannustaa itsetutkiskeluun. Minkälaisten äitien lapsia ovat nämä miehet, jotka toivovat oman naisensa käyttäytyvän parisuhteessa kuin äiti. Hyi hitto.
[/quote]
haloo, tuskin ap nyt itse kuuluu tuohon porukkaan kun kerran osaa asiaa noinkin hyvin eritellä?