Miksi hyvistä miehistä tulee huonoja isiä: miehen näkökulma

On se luojan lykky olla nainen.. ei ainakaan voi joutua vastentahtoisesti vanhemmaksi ja joutua kärsimään siitä.

Lapsen kasvattamisen kaikkine asiaan kuuluvine juttuineen tulisi olla vanhemmalle pääasiassa ilon lähde. Jos ei ole tällaisella mekanismilla varustettu ihminen, jättäköön tekemättä.

[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 15:56"]

[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 13:16"]

Jos olisin nainen, en hankkisi lapsia miehen kanssa, ellei tämä osoittaisi paitsi halua lapsen hankintaan, myös tietoa siitä, mitä tuleman pitää. Hänen pitäisi osata nimetä joitakin ongelmia, joita epäilee lapsiperhe-elämään liittyvän. (Ratkaisuehdotuksista saa plussaa.) Hänellä olisi syytä olla joninlainen kasvatusnäkemys sekä ajatus siitä, miten parisuhdetta hoidetaan lapsiperhearjen keskellä. Hänellä pitäisi myös olla kokemusta lasten kanssa toimimisesta ja näyttöä siitä, että hänen luonteensa sopii hyvin kasvatustehtävään.

En haluaisi varmistua näistä asioista, koska se olisi minun vastuullani, vaan koska en halua vaikeuttaa elämääni turhan takia. Jos mies masentuu ja ahdistuu, koska lasten hankinta olikin vastenmielistä, syyllisten etsiminen ei paljon lohduta. -ap

[/quote]

Ok, mutta kun lapset on hankittu harkitusti tai ei, niin aikuinen kantaa niistä vastuun täysillä, oli sitten mies tai nainen.

[/quote]

Ideaalitilanteessa joo, käytännössä useimmiten, mutta poikkeuksia on Suomi pullollaan. Lähipiiristäkin löytyy kavereita, jotka makselevat nuoruuden seksihurjasteluistaan lompsalla, mutta se onkin ainut yhteys joka heillä lapsiinsa on.

[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 13:44"]

[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 13:13"]

Vai että naisen on oikein kannustettava miestä itsetutkiskeluun? Kyllä se nyt on helvetti jos aikuinen mies ei osaa edes AJATELLA ilman, että sitä KÄSKEE tekemään niin. Anna mun kaikki kestää!

[/quote]

No ei ne naisetkaan osaa edes ajatella ilman, että sitä käskee. Viivelähdöstä kun valittaa mm-kisojen aikaan, niin tyhjiä katseita saa. Anna mun kaikki kestää.

[/quote]

Arvasin että alapeukku viuhuu. Ei miehet eikä naiset ajattele asioita, jotka eivät kiinnosta.

Miehet nyt ovat keskimäärin itsekkäämpiä kuin naiset, jotka yleisemmin joustavat ja sopeutuvat muuttuvaan elämään paremmin. Tämä on suuri yleistys, mutta naiset ovat usein helläsydämisempiä muita ihmisiä kohtaan.

Että voi iloita lasten seurasta ja nähdä tavallisessa arjessakin hohtoa, edellyttää lasten kanssa toimiminen tietynlaisista ihanteista luopumista ja sen hyväksymistä, etteivät lapset ole välttämättä sellaisia, kuin heidän toivoisi olevan. He käyttäytyvät oman logiikkansa mukaisesti, ovat sotkuisia, tottelemattomia, kovaäänisiä, uteliaita jne.. Toisen perheen mukaan ei voi asettaa omia tavoitteitaan, koska eri perheissä lapset ovat temperamentiltaan erilaisia eivätkä vahemmatkaan pidä samoja asioita tärkeinä. Jos koko ajan suorittaa, odottaa ja vaatii, käy oleminen raskaaksi.

Lapsiltakin voi oppia paljon ja heidän erilaisista persoonistaan iloita, jos heille antaa aikaa ja pysähtyy vain olemaan. Työ vie varmaan moneltakin vanhemmalta niin paljon voimia, ettei iltaisin jaksa lasten ääntä ja energisyyttä, ja se on kyllä harmi. Olen tehnyt huomion, että jos äiti/isä on persoonaltaan kontrolloivaa tyyppiä, jolle järjestys ja rutiinit ovat hyvin tärkeät, lapsista ei välttämättä saa niin paljon iloa kuin rennommin asioihin suhtautumalla saisi. 

Monet vanhemmat ihmiset sanovat, että pitäisi nauttia siitä, kun lapset ovat vielä pieniä, sillä se on täyttä elämää. Olen itsekin ajatellut, että arki voi olla aika tyhjää sitten, kun lapset aikuistuvat ja lähtevät kotoa. Itse ei ole enää nuoruutensa voimissa, syli on tyhjä ja päivässä liikaa tunteja. Jatkuva joutenolo on tylsää, eikä väkisin keksitty tekeminen välttämättä innosta koko ajan. Lapset tuovat valtavasti mielekkyyttä ja herättävät monenlaisia tunteita, joten elämä ilman heitä voi tuntua aika lattealta.

Meillä on sanaton sopimus, että kumpikin vanhempi saa mennä yksin, tehdä omia juttujaan ja olla yksilö ilman lapsia.

Kyllä tosiaan naisen kannattaa jättää ehkäisy pois vasta, kun mies alkaa painostaa lapsentekoon .

[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 21:02"]

Miten tyhmä pitää olla, jos ei tajua, että lapsi tuo mukanaan täyden elämänmuutoksen, vastuun loppuiäksi ja pikkulapsiarjen eikä paluuta ole....

[/quote]

Joka viikko tällä palstalla joku nainen kertoo yllätyneensä siitä, miten elämä muuttui lasten myötä. Eiköhän yllättyjien joukkoon mahdu jokunen mieskin.

Me ollaan tosi onnellisia yhden lapsen vanhempina. Uskon, että varsinkin miehen onnellisuutta laskisi useammat lapset huomattavasti. Nyt on hyvä: leikki-ikäisen kanssa puuhaaminen on miehellekin tosi mieleistä ja parisuhde kukoistaa kun pikkulapsiaika on takana. Molemmat saa runsain mitoin omaakin aikaa, ei tarvitse aina ottaa toista lapsista mukaan. Kyllä omakin mies oli onneton vauvan ja pikkutaaperon isänä, en minäkään kovin onnellinen ollut. Huonoja unia pari vuotta ja näkyihän se parisuhteessakin, joka on hyvin tärkeä.

[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 16:39"]

[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 13:44"]

[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 13:13"]

Vai että naisen on oikein kannustettava miestä itsetutkiskeluun? Kyllä se nyt on helvetti jos aikuinen mies ei osaa edes AJATELLA ilman, että sitä KÄSKEE tekemään niin. Anna mun kaikki kestää!

[/quote]

No ei ne naisetkaan osaa edes ajatella ilman, että sitä käskee. Viivelähdöstä kun valittaa mm-kisojen aikaan, niin tyhjiä katseita saa. Anna mun kaikki kestää.

[/quote]

Arvasin että alapeukku viuhuu. Ei miehet eikä naiset ajattele asioita, jotka eivät kiinnosta.

[/quote]

Alapeukku-neurootikko vauhdissa.

No, ehkäpä viivelähtöjä ja oman lapsen hoitoa ei ihan voi verrata toisiinsa. Tai ainakin jos pitää viivelähtöjä kiinnostavampana kuin perheen hankkimista, niin ei pitäisi olla epäselvää, että ei hanki niitä lapsia.

[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 13:03"]

Miksi joistakin miehistä vaikuttaa tulevan itsekkäitä paskiaisia lapsen syntymän jälkeen? Olen mies ja luulen tietäväni vastauksen.

Ikävä totuus on, että monet miehet eivät pidä isän roolin suorittamisesta tai lapsiperhe-elämän ankeudesta. Se ei vain tunnu mielekkäältä ja antoisalta vaan päinvastoin raskaalta ja yksitoikkoiselta. On vaikea olla parhaimmillaan, kun koko elämäntilanne eroaa täysin omista toiveista ja odotuksista. Lisäksi tieto siitä, etteivät asiat tule paranemaan, on omiaan aiheuttamaan ahdistusta. Harvalla miehellä on hyvät keinot ahdistuksen käsittelyyn, joten se purkautuu itsekkäänä ja joskus holtittomana käyttäytymisenä.

Ketään ei tietenkään voida pakottaa nauttimaan lapsiperhearjesta, jos se tuntuu vastenmieliseltä. Paras lääke onkin ennaltaehkäisy. Miehiä ei saisi painostaa hankkimaan lapsia vaan kannustaa itsetutkiskeluun: Haluanko todella lapsen? Nauttisinko isyydestä? Jos mies ryhtyy lastenhankintaan omasta halustaan ja hänellä on edes auttava käsitys siitä, miten lapsen saaminen tulee muuttamaan elämää, hän suoriutuu isyydestä todennäköisesti paremmin kuin muuten.

[/quote]Hyvästä miehestä ei voi tulla huonoa isää, koska huono isä on automaattisesti surkea mies. Tai miehenkuvatus oikeastaan.

[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 17:49"]Me ollaan tosi onnellisia yhden lapsen vanhempina. Uskon, että varsinkin miehen onnellisuutta laskisi useammat lapset huomattavasti. Nyt on hyvä: leikki-ikäisen kanssa puuhaaminen on miehellekin tosi mieleistä ja parisuhde kukoistaa kun pikkulapsiaika on takana. Molemmat saa runsain mitoin omaakin aikaa, ei tarvitse aina ottaa toista lapsista mukaan. Kyllä omakin mies oli onneton vauvan ja pikkutaaperon isänä, en minäkään kovin onnellinen ollut. Huonoja unia pari vuotta ja näkyihän se parisuhteessakin, joka on hyvin tärkeä.

[/quote]

Mutta mies on siis erittäin hyvä isä lapselleen. Hyvä kun myöntää ettei enempään riitä voimat :) Näin on oikein passeli. Mies on mm pitänyt puolet kaikista vanhempainvapaista ja tekee 4pv viikkoa lapsen takia. Miksi olisi väärin sanoa ettei enempää?

[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 16:05"]

[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 15:26"]Tämä aloitus on kuin suoraan exäni suusta!! - - - - Joku muu paapokoon häntä puolestani ja saakoon sitten henkisesti turpaansa kun ei täytäkään ap:n epärealistisia vaatimuksia oman onnensa tuojana ja täydellisenä madonna-huorana

[/quote]

Anteeksi, mutta nahdatkohan nyt vähän projisoida? :) -ap

[/quote]

Jep, jep. Terve vaan ex. Ja tervemenoa samalla.

p.s. Tuo on vain sivistyssana, jonka olet oppinut ystävältäsi joka on sentään sen verran ollut fiksu noissa omissa ongelmissaan että on hakenut itselleen terapeutilta keskusteluapua toisin kuin sinä! Ei olisi pahitteeksi sinullekaan. 

p.p.s. Kuten huomaat ystäväpiiristäsi: terapeutilla itsensä tutkiskelu (joka mahdollistaa henkisen kasvun) ei tee kenestäkään mielenvikaista. 

No eipä sitä vanhempana olemista välttämättä osaa nainenkaan kuvitella etukäteen, itse en ainakaan osannut. Voi lukea että juu, vauva valvottaa, mutta en itse osannut esim. sitä valvomisen kauhistavuutta sisäistää etukäteen, koska lopulta kestin sitä ja jatkuvaa univelkaa tosi huonosti. Kun lapsi on olemassa on sen kanssa vaan elettävä ja selviydyttävä, vaikka varsinkin vauva- ja pikkulapsiaika välillä epätyydyttävää olisikin.

Miehen kannattaa kyllä ihan itse miettiä suhteensa lapsen hankintaan. Miten nainen voi varmistua miehen olevan hyvää isämateriaalia muuten kuin valitsemalla miehekseen tyypin, joka on jo lapsettomana vastuuntuntoinen ja muut huomioonottava. Miten voi etukäteen tietää, että aiemmin "kunnollinen" mies voi muuttua lapsen saamisen jälkeen itsekkääksi vastuunpakoilijaksi? Etenkin, jos joskus lusmustakin kuoriutuu hyvä isä.

Ei kyse mielestäni ole lopulta muusta kuin sitoutumisesta siihen vastuuseen, joka lapsen hankkimisesta seuraa. Oikeasti hyvä mies ymmärtää, ettei se lapsiperhearki aina sille naisellekaan autuaallista ole eikä se tilannetta ainakaan helpota, jos toinen alkaa luistella vastuusta.

En tiedä peukuttaako vaiko alapeukuttaako tätä kirjoistusta.

Peukutuksen ansaitsisi siitä hyvästä, että tässä on tosiaan vangittu monen miehen mietteet aika hyvin.

Alapeukutus tulisi sitten niiden mietteiden sisällöstä. Tässä on uhriuduttu, ulkoistettu vastuu omasta elämästään jollekin muulle. Minä en siis omilla toimillani ja valinnoillani aktiivisesti valinnut tätä, syy onkin tuon vaimon, lasten, yhteiskunnan. Minulle vain passiivisesti tapahtuu näitä asioita, minun ei siis tarvitse kantaa vastuuta. Millään muulla elämän osa-alueella keskivertomies ei ajattelisi näin. Jättäiskö asunnon tai auton lainanlyhennykset maksamatta, kun ei huvita? Kun niiden maksaminen onkin käytännössä vaivalloisempaa kuin kuvitteli?

Newsflash: äitiys yllättää kaikkine vaatimuksineen suurimman osan naisistakin. Ne äiditkin käyvät läpi paljon ristiriitaisia ajatuksia ja tuntemuksia, mutta suurin osa heistä OSAA KÄSITELLLÄ OMAT TUNTEENSA. Suurin yllätys monelle naiselle on muuten varmaan sen ennen niin aktiivisen miehen vetäytyminen taka-alalle.

[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 13:19"]

No tuskin ketäään isyyteen painostettu, ei kyllä tulisi mieleenkään, minulle lapsettomuus olisi sopinut ihan yhtä hyvin, sovimme tämän heti kun tapasimme parikymppisenä, että lasten suhteen katsotaan, tehdään 0, 1, 2 tai 3. Olisin ihan yhtä onnellinen lapsettomana. 

Painostavatko jotkut naiset oikeasti puolisonsa vastahakoisesti lastentekoon?

[/quote]

Oletko kuuro, sokea vai tyhmä? Näinhän se nimenomaan valitettavan usein menee. Sinulle varmaan tulee yllätyksenä sekin, että jotkut naiset hankkiutuvat raskaaksi "salaa" saadakseen miehen itselleen/naimisiin jne.

Meidän lähipiirissä ainakin miehet ovat sanoneet, että eivät missään nimessä jaksaisi nyt toista lasta. Myös omani. Itse olen sanonut puolisolle, että jos et halua niin ei todellakaan tule (itsekään en kyllä tältä erää lisää halua). Mutta useimmat miehet aina sanovat "että kai se on pakko kestää" ja "no kun ei toi nainen muuten koskaan lopeta". Niinpä niin.

Miksi mies sitten haluaa panna paljaalla, jos ei kestä seurauksia? P.s. Se ap teksti arjen ankeudesta pätee kyllä naisiinkin. Harva nuori aikuinen aavistaa mitä se arki oikeesti tulee olemaan.

hyvästäkin miehestä saa välinpitämättömän ja jopa homoihinkin taipuvan miehen

jättämällä sen seksin huomiomatta ja olemalla wt crocks-tunika-leggins-huivipäässä-mamman.

itse olen homomies ja komeatkin miehet ottaa sen blowjobin innolla kun kotona on se pirttihirmu jonka mielestä intan raiskaukset on suomimiehen vika.

eikö mikään maailmassa ole muuta kuin miehen vikaa

-himpulapoika-

Mitä sillä on väliä, miltä miehestä tuntuu? Jos hän on mulkkuaan pillussa uittanut, niin varautukoon ottamaan vastuuta! Lapset ennen kaikkea, ei mies!

[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 12:34"]

Se ap teksti arjen ankeudesta pätee kyllä naisiinkin. Harva nuori aikuinen aavistaa mitä se arki oikeesti tulee olemaan.

[/quote]

En ole varma, ymmärrätkö, millaisesta ankeudesta nyt on puhe. En tarkoittanut sellaista vaivannäköä ja epämukavuutta, joka lopulta "on sen arvoista" vaan tunnetta siitä, että kaikki on helvettiä, elämäni on pilalla ja olen umpikujassa. -ap