Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Heräät ja on 90-luku. Mitä teet?
Minä menisin varmaan johonkin yökerhoon vetämään röökiä ja tanssimaan jalat irti!
Kommentit (467)
Olin ysärillä lapsi, palaisinko siis lapseksi vai aikamatkailisinko sinne nykyisen ikäisenä? Lapsena varmaan menisin nauttimaan kesästä kotimme pihalla maalla ja siitä, että oli loputtomasti aikaa lukea kirjoja (jos siis osasin lukea, opin lukemaan n. vuonna -94), ja leikkisin kaikki päivät siskoni kanssa. Jos taas olisin aikuinen ja yhtäkkiä siirryttäisiin takaisin ysärille niin siinä olisikin miettiminen miten asiat hoidetaan ilman älykännykkää. Ja ostaisin esim Nokian osakkeita äkkiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hakisin kellarista perunoita ja tekisin kastikkeen, menisin taloyhtiön pyykkitupaan pyykille. Naapuri poikkeaisi illalla kahville ja juttelemaan. Lauantaisaunan jälkeen tukka papiljoteille, saunakahvit ja telkkarista joku hyvä elokuva.
Minä ostan papukaija kannun, jossa on piippuleima eli tuo on Arabian valmistama, sekä kuparipannun, sekä Jukka Rintalan suunnitteleman Jokapoika raitapaidan ja mekon.
Tuo papukaija kannu on Hyvässä huudossa Palsanmäen huutokaupassa sekä kallein hinta mikä kuparipannunulle on tullu hintaa on ollut 3000€ ( tuotto meni silloin Hyväntekeväisyyteen).
Päättäisin surkean seurustelusuhteen jo alkuvuosina sen sijaan että odottaisin turhaan 30 vuotta, että se muuttuisi paremmaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi hirveä painajainen. Vaimo, lapset, talo ja vakituinen työ poissa. Kamalaa danceteknoa, rumia vaatteita, ei somea.
Toisaalta ei myöskään kiukkufeminismiä ja miesvihaa, mutta en silti vaihtaisi. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsekin keskittyisin ihailemaan karvaisia pimperoita. Alapään sheivailuvillitys alkoi omien havaintojeni mukaan 2000-luvun alkupuolella ja muistan kun posliiniksi ajeltu pimpsa oli uutta ja vähän semmoista tuhmaakin. Kyllä kunnon karvakolmiossa on sitä jotain!
Näistä saa kyllä parisuhteessa nauttia. Olen jokaiselle naisellenk sanonut että tykkään kolmiosta ja yksikään ei ole ajellut enää sen jälkeen. ( en laske siistimisiä). Puhutaan noin kymmenestä naisesta alkaen vuodesta 2000 tähän päivään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Repeän riemusta, sillä ysäri oli parasta aikaa! Parasta musaa ikinä, ihmiset vähemmän pinnallisia ja feikkejä, parhaat festarit ja yökerhot, oli turvallista.
Muuten sama mutta ikävöisin tyttäriäni niin että biletyksestä menisi maku. Tyhjä syli kalvaisi mieltä.
Et sinä edes tietäisi tyttäristäsi mitään. Hehän ovat tulossa vasta tulevaisuudessa.
Eihän tässä niin sanottu. Heräät ja on 90-luku. Millä tavalla?
Olenko vain minä siirtynyt 90-luvulle vai koko perhe? Olenko siinä paikassa missä nyt vai missä 90-luvulla(milloin silloin?,) satuin olemaan.
Olisi siinä ainakin se ihanaa, että tietäisi, että näihin päiviin asti voi elää melko huoletonta elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avaan teksti-tv:n ja silmäilen päivän uutiset
Kaljalle heti aamusta, jukeboxista soimaan CMX:n Ruoste, sitten punainen L & M käryten katselemaan baarin ikkunasta sellaisia "tavallisia ihmisiä", mikä minustakin myöhemmin tuli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävisin ostamassa kaupasta Pirkan rommileivoskeksejä.
Hauska miten tällaisissa nostalgiaketjuissa aina joku ylemmyydentuntoinen tulee nillittämään jostain ruskeasta kastikkeesta :D
Itse olen 33v ja teen toisiaan ruskeaa kastiketta ruuaksi. Aivan normaali ruoka oli ysärillä ja sitä tehdään edelleenkin. En ymmärrä ajatusmaailmaa missä yritetään mitätöidä toisten ihmisten kokemukset vain sillä perusteella, ettei itsellä ole ollut samanlaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaljalle heti aamusta, jukeboxista soimaan CMX:n Ruoste, sitten punainen L & M käryten katselemaan baarin ikkunasta sellaisia "tavallisia ihmisiä", mikä minustakin myöhemmin tuli.
Puistokaljoiksi mäyräkoirallinen Olvi CXX -olutta
Kavereiden kanssa keikoilla luuhaamista, ihana ystäväni olisi elossa ja vielä terve. Olisin nuori ja nätti ja energinen. Jos siis siirtyisin siihen kehooni mikä mulla oli ysärillä, nuoruuteeni, ihanaan ysäriin!
Vierailija kirjoitti:
No ensinnäkin rauhoittelisin lapsia jotka huutaisi paniikissa kun tabletit ja kännykät olisi kadonneet :D Itsekin varmaan koettaisin mennä Facebookiin katsomaan, että mikä on homman nimi kunnes tajuaisin että ei hitto, ei onnistu! Mutta jos lapset eivät muistaisi mitään ja olisivat tyytyväisiä, alkaisin sopeutua arkeen ysärin perheenäitinä lankapuhelimella soitellen ja ruskeaa kastiketta vääntäen.
Jos taas heräisin teininä omassa huoneessani, sekoaisin kun miettisin lapsiani!
Kyllä sitä ysärillä tultiin ihan hyvin toimeen ilman tabletteja ja kännyköitä. Nettiin pääsi 486 tietsikalla (mutta samaan aikaan ei voinut käyttää sitä lankapuhelinta) ja sosiaalisen median puuttuminen ei haitannut, kun vihapuhetta ja järjetöntä nettikiusaamista harjoitettiin uutisryhmissä (newsgroups) .
Tekisin aloitteen luokkakaverille ja kokeilisin toimisiko suhteemme
Ettei tarvitse nyt 40+ perheellisenä unelmoida ja miettiä olisiko se ollut se oikea.
Olisiko minulla herätessä tiedot jo kerran eletystä tulevaisuudestani vai eläisinkö 90-luvun uudestaan tietämättä, mitä tulevaisuus tuo tai voi tuoda?
Alue: Aihe vapaa
Jos palaisin takaisin silloiseen ikään tämän kertyneen kokemuksen kanssa...
EN TIEDÄ, mitä tekisin. Voisihan asiat hullumminkin mennä. Muutaman kännisekoilun jättäisin väliin. Olisin levollisempi, jos siis tietäisin, että ajastaan kaikki järjestyy. Olisin huolissani, miten tulisin selviämään vakavien sairauksieni kanssa. Siis jos tämä sama tapahtuisi kuitenkin. Kertoisin ystävälleni rakkaudestani, ennenkuin hän kuolee... Voi miten vaikeaa, onneksi näin ei oikeasti käy.