Heräät ja on 90-luku. Mitä teet?
Minä menisin varmaan johonkin yökerhoon vetämään röökiä ja tanssimaan jalat irti!
Kommentit (467)
Ostaisin liput spice girlsien keikalle :D ehkä pelaisin nintendoa ja illalla bibistelemään. Kaverille pitäisi soittaa lankapuhelimeen ja treffit tehtäisiin jossain. Eipä olisi somea.
Ostaisin bitcoinia,kun sen taival alussa... Muutenkin ois ihanaa.Olla TURVALLISESSA Suomessa ilman maailmankansalaisia..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ensinnäkin rauhoittelisin lapsia jotka huutaisi paniikissa kun tabletit ja kännykät olisi kadonneet :D Itsekin varmaan koettaisin mennä Facebookiin katsomaan, että mikä on homman nimi kunnes tajuaisin että ei hitto, ei onnistu! Mutta jos lapset eivät muistaisi mitään ja olisivat tyytyväisiä, alkaisin sopeutua arkeen ysärin perheenäitinä lankapuhelimella soitellen ja ruskeaa kastiketta vääntäen.
Jos taas heräisin teininä omassa huoneessani, sekoaisin kun miettisin lapsiani!
Ruskeaa kastiketta vääntäen? En muista 90-luvulla sitä enää syöneeni, se jäi jonnekin 1970-luvulle. Tuossa vaiheessa tehtiin lihapullia niin, että lisättiin jauhelihaan pussillinen sipulikeittoaineksia.
Kyllä meillä oli ruskeaa kastiketta lapsuudessa. Juurikin esimerkiksi niiden lihapullien kanssa. Äitini tosin osasi maustaa ne ilman pussikeittoa.
N37
Varmasti osasi, olihan äitisi syntynyt joskus 1940-luvulla ja käynyt emäntäkoulun. Ruskea kastike ei ollut enää 90-luvulla samanlainen perusruoka kuin se oli 20 vuotta aikaisemmin. Jotenkin olisi olettanut perheenäidin tehneen tonnikalasalaattia tai pizzapellillistä muinaisten aikojen kastikkeen sijaan.
Metsään meni arviosi. Äitini on syntynyt vuonna 1955 eikä ole mitään emäntäkoulua käynyt, vaan ihan itse opetellut ruuanlaiton. Meillä ei ikinä syöty eineksiä tai edes puolivalmisteita. Äiti teki aina ruuat alusta saakka itse. Ruskea kastike ja lihapullat oli myös kavereideni perheessä ja koulussa yleinen ruoka, joten todellakin oli perusruokaa. Pizza oli erikoisherkkua, ei todellakaan viikottaista arkiruokaa.
Mun äiti on myös syntynyt 50-luvulla, hän ei tehnyt ruskeaa kastiketta koskaan ja lihapulliakin tosi harvoin. Mun äiti teki useimmiten makkarakeittoa tai perunamuusia ja jotain kalaa ja salaattia. Sen sijaan mun mummo, joka oli syntynyt 20-luvulla, teki tosi usein ruskeaa kastiketta ja lihapullia. Mummo teki myös sellaista maitopohjaista kananmunakastiketta. Ne oli minusta hyviä.
Olen itse syntynyt 70-luvulla ja kun mun lapset oli pieniä ysärillä, niiden lempiruokaa oli spagetti ja jauhelihakastike, joten tein sitä aika usein, mutta tein myös usein jotain keittoa, kuten gulassia tai borssia, ja aika usein syötiin myös kalapuikkoja, perunoita ja salaattia. Viikonlopun ruoka oli usein uunipaisti, perunamuusi ja salaatti, ja pihvejäkin tui silloin paistettua useammin kuin nykyään.
Parasta ysärillä oli mun mielestä se, kun tuli Nokian kännykät ja windows 95. Sitä ennen käytettiin mäkkipönttöjä. No, ja ne lapset, tietysti myös oli parasta.
Vierailija kirjoitti:
Missä kansainvälisyys? kirjoitti:
Nauttisin maailmasta ilman monikulttuurisuuden riemunkiljahduksia ja kännykkäzombeja.
Mikä on "monikulttuurisuuden riemunkiljahdus"?
Ei tässä kukaan pysy perässä, jos te persut keksitte uusia sanoja joka viikko.
Hyvin sanottu.
Olisin 10 kg kevyempi, vetävännäköinen nuori parikybänen. Laittautuisin terassille ja lähtisin jonkun komean kundin matkaan pitämään hauskaa kämpilleni! x 30!
Tällainen jäi tekemättä.
Ota lapset kainaloon ja PAKENE, eroa mammanpojasta.
Mikään ei tule muuttumaan ikinä parempaan suuntaan.
PAKENE, pärjäät kyllä.
Saa mies mennä onnelliseen tilaansa= äitin luo.
Jos seukkaat mammanpojan kanssa, yllä oleva ohje on sinulle!!!!!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ensinnäkin rauhoittelisin lapsia jotka huutaisi paniikissa kun tabletit ja kännykät olisi kadonneet :D Itsekin varmaan koettaisin mennä Facebookiin katsomaan, että mikä on homman nimi kunnes tajuaisin että ei hitto, ei onnistu! Mutta jos lapset eivät muistaisi mitään ja olisivat tyytyväisiä, alkaisin sopeutua arkeen ysärin perheenäitinä lankapuhelimella soitellen ja ruskeaa kastiketta vääntäen.
Jos taas heräisin teininä omassa huoneessani, sekoaisin kun miettisin lapsiani!
Ruskeaa kastiketta vääntäen? En muista 90-luvulla sitä enää syöneeni, se jäi jonnekin 1970-luvulle. Tuossa vaiheessa tehtiin lihapullia niin, että lisättiin jauhelihaan pussillinen sipulikeittoaineksia.
Kyllä meillä oli ruskeaa kastiketta lapsuudessa. Juurikin esimerkiksi niiden lihapullien kanssa. Äitini tosin osasi maustaa ne ilman pussikeittoa.
N37
Varmasti osasi, olihan äitisi syntynyt joskus 1940-luvulla ja käynyt emäntäkoulun. Ruskea kastike ei ollut enää 90-luvulla samanlainen perusruoka kuin se oli 20 vuotta aikaisemmin. Jotenkin olisi olettanut perheenäidin tehneen tonnikalasalaattia tai pizzapellillistä muinaisten aikojen kastikkeen sijaan.
Metsään meni arviosi. Äitini on syntynyt vuonna 1955 eikä ole mitään emäntäkoulua käynyt, vaan ihan itse opetellut ruuanlaiton. Meillä ei ikinä syöty eineksiä tai edes puolivalmisteita. Äiti teki aina ruuat alusta saakka itse. Ruskea kastike ja lihapullat oli myös kavereideni perheessä ja koulussa yleinen ruoka, joten todellakin oli perusruokaa. Pizza oli erikoisherkkua, ei todellakaan viikottaista arkiruokaa.
Mun äiti on myös syntynyt 50-luvulla, hän ei tehnyt ruskeaa kastiketta koskaan ja lihapulliakin tosi harvoin. Mun äiti teki useimmiten makkarakeittoa tai perunamuusia ja jotain kalaa ja salaattia. Sen sijaan mun mummo, joka oli syntynyt 20-luvulla, teki tosi usein ruskeaa kastiketta ja lihapullia. Mummo teki myös sellaista maitopohjaista kananmunakastiketta. Ne oli minusta hyviä.
Olen itse syntynyt 70-luvulla ja kun mun lapset oli pieniä ysärillä, niiden lempiruokaa oli spagetti ja jauhelihakastike, joten tein sitä aika usein, mutta tein myös usein jotain keittoa, kuten gulassia tai borssia, ja aika usein syötiin myös kalapuikkoja, perunoita ja salaattia. Viikonlopun ruoka oli usein uunipaisti, perunamuusi ja salaatti, ja pihvejäkin tui silloin paistettua useammin kuin nykyään.
Parasta ysärillä oli mun mielestä se, kun tuli Nokian kännykät ja windows 95. Sitä ennen käytettiin mäkkipönttöjä. No, ja ne lapset, tietysti myös oli parasta.
"Parasta ysärillä...-Nokian kännykät ja windows 95." Ja lopuksi toteat että "ne lapset".
En tietysti tiedä elämästäsi, mutta jotain kertoo sinusta että kännyt ja tietokoneet oli parasta. "Ja, no , ne lapset".
Yrittäisin saada ihmiset heräämään ilmastonlämpenemiseen. Silloin olisi vielä ollut asioita tehtävissä. Samoin yrittäisin vaikuttaa tuloeroihin.
Menisin KYBA:lle ja bilettäisin hyvän musan tahdissa pilkkuun asti, kuten silloinkin.
Ja jatkoille jonkun komean poitsun kanssa. Voi niitä aikoja!
Nauttisin nuoruudesta ja terveydestä, ei olisi nivelreumaa eikä tinnitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vuonna? 1991 oli ihan erilainen vuosi kuin 1999. Mutta jos noin yleisesti ajatellaan, olisin ostanut enemmänkin sijoitusasuntoja. Laman aikana ostin vain yhden sijoitusasunnon.
Niin, siis korot oli silloin toisella kymmenellä ja vaikka se nyt tiedetäänkin niin pankit eivät silloin tiennett - eivät enää laman jälkeen olisi antaneet Sinulle enempää lainaa. Ne olivat juuri oppineet tärkeän läksyn.
Olisi kyllä koukuttavaa viedä nykyinen osaaminen 90-luvulle. Olisi osannut ennakoida montaa trendiä taloudessa, kulttuurissa tai työelämässä.
Ja nykyinen itseluottamus ja petitaidot silloiseen suht hyväkuntoiseen kroppaan...olisin saattanut harjoittaa enemmän ja parempaa seksiä.
Mutta olisinko sittenkään menetellyt oikein joka käänteessä? Jos menisin 90-luvulle tekemään eri valintoja, niin palaisin tietysti eri nykytilanteeseen. En haluaisi tehdä sitä, en haluaisi joutua johonkin onnellisuusloukkuun nukkumalähiöön turhamaisen tyhmän vaimon kanssa. Pitäisin mielummin nykyisen.
Ei ne korot koko ysäriä olleet korkealla. Ensin romahti asuntojen hinnat ja joskus 94-95 vaiheilla tippui myös korot. Olin asunut vuokralla ja säästänyt, aioin ostaa jonkin 3 h kerrostaloasunnon, mutta sitten lopulta ostin ok-talon. Sijoitusasunnon ostin paljon myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ensinnäkin rauhoittelisin lapsia jotka huutaisi paniikissa kun tabletit ja kännykät olisi kadonneet :D Itsekin varmaan koettaisin mennä Facebookiin katsomaan, että mikä on homman nimi kunnes tajuaisin että ei hitto, ei onnistu! Mutta jos lapset eivät muistaisi mitään ja olisivat tyytyväisiä, alkaisin sopeutua arkeen ysärin perheenäitinä lankapuhelimella soitellen ja ruskeaa kastiketta vääntäen.
Jos taas heräisin teininä omassa huoneessani, sekoaisin kun miettisin lapsiani!
Ruskeaa kastiketta vääntäen? En muista 90-luvulla sitä enää syöneeni, se jäi jonnekin 1970-luvulle. Tuossa vaiheessa tehtiin lihapullia niin, että lisättiin jauhelihaan pussillinen sipulikeittoaineksia.
Kyllä meillä oli ruskeaa kastiketta lapsuudessa. Juurikin esimerkiksi niiden lihapullien kanssa. Äitini tosin osasi maustaa ne ilman pussikeittoa.
N37
Varmasti osasi, olihan äitisi syntynyt joskus 1940-luvulla ja käynyt emäntäkoulun. Ruskea kastike ei ollut enää 90-luvulla samanlainen perusruoka kuin se oli 20 vuotta aikaisemmin. Jotenkin olisi olettanut perheenäidin tehneen tonnikalasalaattia tai pizzapellillistä muinaisten aikojen kastikkeen sijaan.
Metsään meni arviosi. Äitini on syntynyt vuonna 1955 eikä ole mitään emäntäkoulua käynyt, vaan ihan itse opetellut ruuanlaiton. Meillä ei ikinä syöty eineksiä tai edes puolivalmisteita. Äiti teki aina ruuat alusta saakka itse. Ruskea kastike ja lihapullat oli myös kavereideni perheessä ja koulussa yleinen ruoka, joten todellakin oli perusruokaa. Pizza oli erikoisherkkua, ei todellakaan viikottaista arkiruokaa.
Mun äiti on myös syntynyt 50-luvulla, hän ei tehnyt ruskeaa kastiketta koskaan ja lihapulliakin tosi harvoin. Mun äiti teki useimmiten makkarakeittoa tai perunamuusia ja jotain kalaa ja salaattia. Sen sijaan mun mummo, joka oli syntynyt 20-luvulla, teki tosi usein ruskeaa kastiketta ja lihapullia. Mummo teki myös sellaista maitopohjaista kananmunakastiketta. Ne oli minusta hyviä.
Olen itse syntynyt 70-luvulla ja kun mun lapset oli pieniä ysärillä, niiden lempiruokaa oli spagetti ja jauhelihakastike, joten tein sitä aika usein, mutta tein myös usein jotain keittoa, kuten gulassia tai borssia, ja aika usein syötiin myös kalapuikkoja, perunoita ja salaattia. Viikonlopun ruoka oli usein uunipaisti, perunamuusi ja salaatti, ja pihvejäkin tui silloin paistettua useammin kuin nykyään.
Parasta ysärillä oli mun mielestä se, kun tuli Nokian kännykät ja windows 95. Sitä ennen käytettiin mäkkipönttöjä. No, ja ne lapset, tietysti myös oli parasta.
"Parasta ysärillä...-Nokian kännykät ja windows 95." Ja lopuksi toteat että "ne lapset".
En tietysti tiedä elämästäsi, mutta jotain kertoo sinusta että kännyt ja tietokoneet oli parasta. "Ja, no , ne lapset".
No niin, kaikkihan jostain kertoo, ja asioita voi tulkita monella tavalla. Lapsia on syntynyt maailmaan aina, mutta kännykät ja windowsit tuli silloin ekaa kertaa, olin oikeasti aivan fiiliksissä koska aavistin että ne muuttaa tätä systeemiä, ja niin ne teki, ja jopa vielä enemmän kuin silloin arvattiin. Mutta älä nyt tulkitse niin että ne kännykät olisi jotenkin rakkaampia kuin lapset.
Vetäisin mustat Leviksen 555 jalkaan, ja alkaisin angstailemaan matopeliä pelaillen ja röökiä vetäen.
Ostaisin Amazonin ja Applen osakkeita.
Olisin fyysisesti todella hyvässä kunnossa ja ehkäpä ihän hyvännäköinenkin. Mutta itsenäisyyteni olisi vielä 20 vuoden päässä. Vaikka yhdeksänkymmentäluvulla olin jo ihan aikuinen. 30-vuotias. Toisaalta vakava mielenterveydellinen sairastuminen olisi vielä edessä...
Ei, en sittenkään halua sinne takaisin (90-luvulle)
Tavja hölonen ei olisi vielä pressa ja homot elelsivät kaapeissaan.
Lattaisin Nirvana t- paitani päälle ja Conversen tennarit. Käyttäisin huomattavan paljon aikaa aamulla pitkien hiusteni kanssa varmistaakseni huolimattoman lookin. Kävelen ruokajonojen ohi opinahjooni.
Ihmettelen kylttejä: 2 olutta ja pizza 15mk. Meillä myös iltaisin Topless - tarjoilu. Matti Nykänen ensi viikolla.
Illalla riisun rakkaan harmaan villatakkini, joka on Lontoosta ostettu, ja lähden Tavastialle katsomaan Kingston Wallia, tai Flaming Sideburnia.
Kännykkää en omista, koska olen niin erilainen nuori. Puhelinkiskasta soitan jollekin tytölle vonkauspuhelun.
Ostaisin miljoona purkkia Nami Nami-vanukkaita ja muita kadonneita herkkuja. :P
Lähtisin heti Hietsuun ottamaan aurinkoa punaisissa pikku-pikku bikineissäni. Silloin oli hyvä kroppa ja kehtasi tosiaan olla rantsussa.
Herään terveenä. On hyvä olla henkisesti ja fyysisesti. Pistän popit soimaan ja varmaan selailen Suosikkia.