Heräät ja on 90-luku. Mitä teet?

Ostaisin Nokiaa ja Applea pörssistä.

Menisin ravintolaan polttamaan röökiä ja juomaan halpaa kaljaa.

Menisin soittelemaan puhelinkopista.

Menisin vaatekauppaan katsomaan ajankohtaista muotia.

Nauttisin siitä että en olisi koko ajan tavoitettavissa, sillä kännykkäni ei toimisi.

Menisin sille uimarannalle missä kävimme lapsina.

Ysärillä oli tosi kallista matkustaa. Ruoka oli enimmäkseen tylsää. En kaipaa ysärille, mutta jos nyt kävisi niin että sinne sitä vaan pelmahtaisi, niin ostaisin halvan asunnon ja panostaisin opiskeluun. 

Ihmettelisin markan kolikoita ja markka-seteleitä! Yrittäisin saada päähäni että oliko 15 mk safkasta paljon vai vähän.

Vierailija kirjoitti:

Ostaisin bitcoinia,kun sen taival alussa... Muutenkin ois ihanaa.Olla TURVALLISESSA Suomessa ilman maailmankansalaisia..

Kyllä ysärillä oli jo vaikka kuinka paljon maailmankansalaisia Suomessa. Minä ainakin näin heitä usein lapsena, silloin oli paljon esim Somaliasta tulleita ihmisiä. Tiedä sitten missä Pohjanmaalla sinä olet kasvanut.

Jatkaisin unia herätäkseni 1980-luvulla.

Menisin levykauppaan ostamaan cd-levyjä. Pyöräilisin kaverin luokse niitä kuuntelemaan, ja kaveri kopioisi levyt kasetille. Ehkä tehtäisiin mixtape. Laittaisin kirjeenvaihtoilmoituksen teksti-tv:lle. Kävisin ostamassa kirppareilta kaikki siihen aikaan markalla myydyt retrokankaat.

Hakisin toisenakin vuonna opiskelemaan alaa, joka kiinnosti. En ajattelisi yhden kerran jälkeen, että musta ei ole siihen. 10 000 markan säästöistäni ottaisin pari tuhatta ja sijottaisin Nokiaan ja vähän myös Koneeseen. Sitten menisin joraamaan sydämeni kyllyydestä ja tilaisin sanfranciscolaisen.

Ostan Nokian osakkeita. Paljon.

Pölvö-Ulina Kapias kirjoitti:

Tavja  hölonen ei olisi vielä pressa ja homot elelsivät kaapeissaan.

ja persutkin oli kaapeissaan. ja kohta ovat uudelleen!

Heräisin, avaisin TV:n ja katsoisin aamu-TV:tä. Lähtisin töihin.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelisin markan kolikoita ja markka-seteleitä! Yrittäisin saada päähäni että oliko 15 mk safkasta paljon vai vähän.

15 markalla ei paljoa ruokaa saanut; maitolitra, lihapiirakat siinä se

Ensitöikseni ihailisin peilistä kuinka nuori ja kaunis olen. Laittaisin kauniit meikit ,hiukset ojennukseen sekä vetäisin jalkaani valkoiset Levis-farkkuni ja suunnistaisin vanhaan kantakuppilaani bilettämään kavereiden kanssa.

Ottaisin eron kammottavasta aviomiehestäni ja menisin naimisiin elämäni rakkauden kanssa.

90-luku oli melko vaikeaa aikaa.Toivon ettei koskaan palaa takaisin.

Ostaisin vaatteita. Farkkuja, kenkiä, kaikkee. Eri kokoja. Koska silloin viimeksi tehtiin kestäviä vaatteita. 

Ostaisin Nokiaa ja sanoisin mummolle että elä myy Nokiaa ihan vielä. 

Menisin niin moneen konserttiin ja festareille kun vaan pystyis. Varsinkin Michael Jacksonin maailmankiertueita seuraisin (Dangerous ja History). 

Heivaisin silloisen lapamato poikaystävän äkkiä hemmettiin ja etsisin itseäni sinkkuna.

Pitäis varmaan polkea pyörällä keskustaa katsomaan, katsomaan onko siellä se puhelinkoppi.

Päivällä on oltu koulussa, kaikki tekstit piirtoheittimellä. Kirjoitetaan vihkoon. Koulun jälkeen köyhänä opiskelijana kauppaan, josta otan jotain perustarvikkeita. Ei olisi tullut unelmiinkaan pikaruoka.

Muutama tekstiviesti kavereille, jos olis ysärin lopumpaa päätä. Mulla olis bootcut -farkut ja tolppakorot. Netti oli olemassa, mutta harvalla oli se. Yhteydet olivat huonot ja latautuminen hidasta.

Katseltiin jotain Blondi tuli taloon yms telkkarista. Käytiin vielä jopa kylässä.

Nussuttelisin ilman kumea ja paljon. Saataisiin supisuomalaisia lapsia tähän maahan.

Jos olisi vuosi 1990 olisi aika paha. Pitäisi päättää alanko seurustelemaan esikoisen isän kanssa. Säästäisin itseäni, mutta samalla menettäisin esikoiseni, toisaalta, voisin olla miehen kanssa siihen asti kun esikoinen saa alkunsa ja sitten ottaa heti eron ja kääntää elämä parempaan suuntaan. Ostaisin nokiaa ja osaisin olla myymättä heti kun arvo tuplaantuu. Jatkaisin opiskelua laman yli koska se luultavasti pelastaisi minut vuosikausien työttömyyksiltä.