Lue keskustelun säännöt.
Naiseton mies, millaista parisuhdetta tarjoat?
Kommentit (286)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni suomalainen mies on lyhyt ja moni kaljuuntuu joten ei olisi naisten painossa kauheasti arvostelemista.
Näitä ei voi verrata. Ylipaino on itse hankittu tila ja se on epäterveellistä.
Kyllä se ylipaino on rahastakin kiinni. Työmarkkinatuella ei terveellistä ruokaa osteta varsinkaan kun perheessä alipaino ongelma lapsella ja terveydenhoitaja sanoi, että pitää tehdä ruokaa mistä lapsi tykkää. Nyt sain vuodeksi töitä ja olen alkanut laihtumaan kun on varaa syödä itse terveellistä ruokaa. Mutta neuvojat ovat yleensä itse töissä.
Seuraavan 10 vuoden sisällä loppuu paljon työpaikkoja, työmarkkinatuki on 518 netto ja 660, jos 2 lasta. Asuntovelkaiset ei muita tukia saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarjoan keskusteluseuraa, aktiviteettejä, uskollisuutta. Ihmisen, jolle voit kertoa minkä tahansa asian luottamuksella.
Ja turvallisen lämpimän sylin, hellyyttä, rakkautta, ymmärrystä.
Olen nainen, enkä miehetön, mutta vastaan kuitenkin. Miehelle tarjoan:
- Kiitollisuutta niistä asioista, mitä hän minun (ja tulevaisuudessa perheemme) puolesta tekee
- Luottamusta ja arvostusta, jotka sanon ääneen
- Pidän itseni fyysisesti sellaisessa kunnossa, että kehoni on notkea ja vatsa on litteä
- Meikkaan söpösti kun tapaamme miehen kanssa (emme asu vielä saman katon alla) ja mietin muutenkin, että pukeutuminen on kehoani imartelevaa
- Tatuoimaton iho ja ns. normaalin väriset pitkät hiukset (vaihtelen kyllä väriä mutta pysyn suht luonnollisissa lookeissa)
- Olen tietoisesti valinnut olla valittamatta pikkuasioista.
- Olin onnellinen jo ennen kuin tapasin miehen. Eli hänen ei tarvitse päivystää 24/7 jotta minun naamani ei menisi mutrulle. Hän tekee minut vain onnelliSEMMAKSI.
Makuuhuone-asioita en viitsi alkaa avaamaan. Sanotaanko niin, että silloin jos kunnioittaa miestään ja on luottavainen olo, niin ihan mielellään sille puolelle jalallaan astuu.
Muille täällä topassa. Jos oikeasti naisettomuus/miehettömyys vaivaa. Niin suosittelen kyllä pohtimaan, että mitä asioita se vastakkainen sukupuoli oikeasti arvostaa ja miettimään, miten sitä voisi tarjota. Jos joku asia on sellainen ettet sitä suostu sitä tarjoamaan, niin fine. Mutta mitä enenmmän onnistut toisen tarpeita täyttämään, sitä arvokkaampana hän sinut näkee. On aika naiivia ajatella, että tarjoaa vain itsensä. Ihmiset on niin hankalia, kaikki ihmiset, että joku palkinto pitää olla tarjottavana niille jotka toista suostuu sietämään ;)
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen, enkä miehetön, mutta vastaan kuitenkin. Miehelle tarjoan:
- Kiitollisuutta niistä asioista, mitä hän minun (ja tulevaisuudessa perheemme) puolesta tekee
- Luottamusta ja arvostusta, jotka sanon ääneen
- Pidän itseni fyysisesti sellaisessa kunnossa, että kehoni on notkea ja vatsa on litteä
- Meikkaan söpösti kun tapaamme miehen kanssa (emme asu vielä saman katon alla) ja mietin muutenkin, että pukeutuminen on kehoani imartelevaa
- Tatuoimaton iho ja ns. normaalin väriset pitkät hiukset (vaihtelen kyllä väriä mutta pysyn suht luonnollisissa lookeissa)
- Olen tietoisesti valinnut olla valittamatta pikkuasioista.
- Olin onnellinen jo ennen kuin tapasin miehen. Eli hänen ei tarvitse päivystää 24/7 jotta minun naamani ei menisi mutrulle. Hän tekee minut vain onnelliSEMMAKSI.
Makuuhuone-asioita en viitsi alkaa avaamaan. Sanotaanko niin, että silloin jos kunnioittaa miestään ja on luottavainen olo, niin ihan mielellään sille puolelle jalallaan astuu.
Muille täällä topassa. Jos oikeasti naisettomuus/miehettömyys vaivaa. Niin suosittelen kyllä pohtimaan, että mitä asioita se vastakkainen sukupuoli oikeasti arvostaa ja miettimään, miten sitä voisi tarjota. Jos joku asia on sellainen ettet sitä suostu sitä tarjoamaan, niin fine. Mutta mitä enenmmän onnistut toisen tarpeita täyttämään, sitä arvokkaampana hän sinut näkee. On aika naiivia ajatella, että tarjoaa vain itsensä. Ihmiset on niin hankalia, kaikki ihmiset, että joku palkinto pitää olla tarjottavana niille jotka toista suostuu sietämään ;)
Tähän voisi vielä tarkentaa:
- En meikkaa aina arjessa. Joskus kylläkin. Mutta en ota siitä stressiä.
- Deittaillessa ohitin kaikki ne miehet, jotka olivat liian hullaantuneita ulkonäöstä. En ole todellakaan tasoa huippumalli mutta ihan söpö ja fyysisesti nätissä kondiksessa. Valitsin miehen, joka alusta alkaen osasi olla kiinnostunut persoonastani. Se oli yksi tärkeimmistä kriteereistäni.
- En tuhlannut aikaani miehiin, jotka eivät tienneet haluavatko he tulevaisuudessa mennä naimisiin tai hankkia lapsia. On eri asia, jos mies päättää myöhemmin ettei halua MINUN kanssani naimisiin tai lapsia. Mutta en ala ketään ylipuhumaan enkä aio roikkua perässä jos mieheltä tulee epäselvää viestiä asian suhteen.
- Koska valitan asioista harvoin, niin mies ottaa tilanteen aika tosissaan sitten kun avaan suuni jostakin asiasta :'D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen, enkä miehetön, mutta vastaan kuitenkin. Miehelle tarjoan:
- Kiitollisuutta niistä asioista, mitä hän minun (ja tulevaisuudessa perheemme) puolesta tekee
- Luottamusta ja arvostusta, jotka sanon ääneen
- Pidän itseni fyysisesti sellaisessa kunnossa, että kehoni on notkea ja vatsa on litteä
- Meikkaan söpösti kun tapaamme miehen kanssa (emme asu vielä saman katon alla) ja mietin muutenkin, että pukeutuminen on kehoani imartelevaa
- Tatuoimaton iho ja ns. normaalin väriset pitkät hiukset (vaihtelen kyllä väriä mutta pysyn suht luonnollisissa lookeissa)
- Olen tietoisesti valinnut olla valittamatta pikkuasioista.
- Olin onnellinen jo ennen kuin tapasin miehen. Eli hänen ei tarvitse päivystää 24/7 jotta minun naamani ei menisi mutrulle. Hän tekee minut vain onnelliSEMMAKSI.
Makuuhuone-asioita en viitsi alkaa avaamaan. Sanotaanko niin, että silloin jos kunnioittaa miestään ja on luottavainen olo, niin ihan mielellään sille puolelle jalallaan astuu.
Muille täällä topassa. Jos oikeasti naisettomuus/miehettömyys vaivaa. Niin suosittelen kyllä pohtimaan, että mitä asioita se vastakkainen sukupuoli oikeasti arvostaa ja miettimään, miten sitä voisi tarjota. Jos joku asia on sellainen ettet sitä suostu sitä tarjoamaan, niin fine. Mutta mitä enenmmän onnistut toisen tarpeita täyttämään, sitä arvokkaampana hän sinut näkee. On aika naiivia ajatella, että tarjoaa vain itsensä. Ihmiset on niin hankalia, kaikki ihmiset, että joku palkinto pitää olla tarjottavana niille jotka toista suostuu sietämään ;)
Tähän voisi vielä tarkentaa:
- En meikkaa aina arjessa. Joskus kylläkin. Mutta en ota siitä stressiä.
- Deittaillessa ohitin kaikki ne miehet, jotka olivat liian hullaantuneita ulkonäöstä. En ole todellakaan tasoa huippumalli mutta ihan söpö ja fyysisesti nätissä kondiksessa. Valitsin miehen, joka alusta alkaen osasi olla kiinnostunut persoonastani. Se oli yksi tärkeimmistä kriteereistäni.
- En tuhlannut aikaani miehiin, jotka eivät tienneet haluavatko he tulevaisuudessa mennä naimisiin tai hankkia lapsia. On eri asia, jos mies päättää myöhemmin ettei halua MINUN kanssani naimisiin tai lapsia. Mutta en ala ketään ylipuhumaan enkä aio roikkua perässä jos mieheltä tulee epäselvää viestiä asian suhteen.
- Koska valitan asioista harvoin, niin mies ottaa tilanteen aika tosissaan sitten kun avaan suuni jostakin asiasta :'D
Se mitä voimme lukea rivien välistä on että:
- miehen tarjoama elintaso ratkaisee
- vaikka mies ei saanut olla liian kiinnostunt ulkonäöstäsi, miehen ulkonäkö (etenkin genetiikka) oli sinulle ratkaiseva kriteeri
Sellaista rentoa ja kiireetöntä olemista. Keskustelua, asioiden ihmettelyä yhdessä. Haaveilua. Pieniä, yksinkertaisia nautintoja. Miltäs kuulostaa? Ai, lähditkin jo ovesta ulos.