Mikä on ikävin kommentti, joka on sanottu sinulle ulkonäöstäsi päin naamaa?

"siinäpä vasta Aku Ankan näköinen nainen"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin viime vuonna käymässä erään serkkuni luona, kun siellä puolestaan oli kyläilemässä serkkuni eräs serkku, jonka kanssa olimme aikoinaan samalla luokalla 5. ja 6. luokalla 1970-luvulla. Sen koommin emme olleet nähneet toisiamme. Hänen ensimmäiset sanat minut nähtyään olivat: - Oletpas sinä vanhettunut! Eikä todellakaan mitenkään kuiskaten, vaan niin, että kaikki silloin talossa olleet (noin tusina) kyllä kuulivat tämän mielipiteen. Olen jälkeenpäin miettinyt tovin, jos toisenkin tätä hänen sanomistaan ja tullut siihen tulokseen, että hänellä oli poikiensa (2) huumeongelmien vuoksi niin paha olla, että se piti purkaa sitten vaikka minuun.

En usko.  Se oli vain spontaani möläys.  Ja ihan varmasti olitkin vanhentunut siitä, kun viimeksi 70-luvulla olitte nähneet.  Niin kuin tietysti oli hänkin.  Sinä vaan otit suurena loukkauksena sen, että elämä on tehnyt sinulle saman kuin meille kaikille muillekin.

Tuon huumeongelman esiintuominen tässä yhteydessä kertoo vain halustasi pistellä nyt häntä jostain.

Halusta pistellä...oma kommenttisi oli oikeata tikkaamista. Vai oli epäkohteliaisuus mielestäsi vain faktan toteamista, jotenkin outo ajatusmaailma sinulla.

Ei se välttämättä ollut epäkohteliaisuus.  Se oli vain tokaisu ja sitäpaitsi totta.  Jos et hyväksy sitä, että näytät vuosi vuodelta vanhemmalta, se on sinulle arka paikka, mutta ei suinkaan kaikille.  Jos on viimeksi nähty yläasteella, niin jo onkin kumma jos ei näyttäisi siitä vanhentuneen.

Oikeasti, ajattele vähän.  Et nuorene, joten totuttele vain siihen, että joku toinenkin jossain vaiheessa toteaa sinun vanhentuneen.  Ei ihmiset aina ajattele sanojaan eikä tarkoita pahaa.  Eikä välttämättä pura omaa suruaan sillä tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä se, että näytän kiinalaiselta. Mutta en ole jaksanut ottaa sitä kovinkaan negatiivisena, sanoja ei itse olekaan näyttänyt mitenkään eksoottiselta, joten... vaan perunanenä-suomalaiselta, joka en haluaisi olla. Ja sanoissa on totta, näytän aasialaiselta.

Ja siis molemmat vanhempani ovat supisuomalaisia, olen aivan isäni näköinen, serkkupojassanikin on tätä aasialaispiirrettä, ja sukuni ovat niin pitkälle suomalaisia, kuin on tutkittu. Mutta jostain sekin piirre sitten tulee.

Aika kovasti haukut nyt suomalaisia perunaneniksi, lisäksi haukut kiinalaisiakin kun otit sen loukkauksena! Eihän kaikkea tarvitse sanoa ääneen mutta sinänsä tuo on minusta vain toteamus jonka olisi voinut jättää sanomatta, mutta ei mikään loukkaus.

Ja tosiaan meillähän on ihan aidosti aasialaista perimää monilla joten minusta on vähän aiheetonta loukkaantua tuosta ja katkerana vielä haukkua toisen ulkonäköä. Kaksoisstandardi? Onhan se ikävää sanoa mitään toisen ulkonäöstä mutta ei mene samaan kategoriaan.

Vierailija kirjoitti:

Ex-avopuoliso haukkui rintani. Pidin huolen, ettei tarvinnut hänen nähdä niitä enää vuosiin. Sittenpä jo erottiinkin.

Seuraava miesystävä esitti asian kiertoteitse kertoen, kuinka hänen eksällään oli upeat rinnat. Eipä hänkään sitten nähnyt rintojani sen koommin.

Voisiko ihan vain olla hiljaa tai olla iskemättä alun alkaen, jos rintojen koko niin kovin häiritseen?

Tätä itsekin ihmettelen saman kokeneena. Mikä pakko on ryhtyä suhteeseen naisen kanssa, jonka tissien koko ei miellytä? Tissien koko näkyy kyllä vähintäänkin suuntaa antavasti vaatteet päälläkin. Tyytyminen tai vaihtoehtojen puute ei kelpaa selitykseksi, aikuinen on kuitenkin itse vastuussa valinnoistaan ja käyttäytymisestään.

Kyllä sulla on pienet silmät. Tapahtui lintsillä joskus 30v sitten. Kostoksi lokki paskansi tämän häiskän takille. Ei sitten tavattu uudestaan.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sulla on pienet silmät. Tapahtui lintsillä joskus 30v sitten. Kostoksi lokki paskansi tämän häiskän takille. Ei sitten tavattu uudestaan.

Tähän täytyy lisätä vielä, että Italian ihastukselta sain aikoinaan kortin "I allways remember your Japanese eyes". Ja olen siis ihan juntti suomalainen.😁

Jostain syystä joidenkin mielestä on ok sanoa, että olet liian laiha.

Olin jotain 14, kun tätini esitti syväanalyysi kasvoistani: kertoi, miten minulla on valtava, leveä, neliön muotoinen pää, isot pyöreät poskeat ja roikkuva kaksoisleuka. Olin ihan että kiitos vaan analyysistä. En ole koskaan ollut sirokasvoinen, mutta tiesin kyllä sen jo silloin itse.

”Kaverini” näytteli kuvaani omille kavereilleen ja pyysi heitä arvioimaan kauneuttani. Olin kuulemma rumempi kuin muut hänen kaverinsa. Kiitos tiedosta taas. Olimme sentään parikymppisiä.

Useampaan kertaan on pyydetty tappamaan itseni, samalla yökötellen tietenkin.

Mies josta tykkäsin sanoi että siskoni on paljon kauniimpi kuin minä.

Mutta tottahan se on, hän on minua kauniimpi. Silloin se tuntui hetken pahalta, mutta annoin asian olla. Mies tykkäsi silti minusta ja siskoni on paras ystäväni. Joten paskat siitä.

Läskiksi minua sanoi yksi mies jolle annoin pakit, se lähinnä nauratti. Olin silloin laiha. Nyt kun olen läski, kukaan ei hauku siitä :D

En muista että olisin koskaan oikeasti ottanut itseeni mistään ulkonäköön liittyvistä kommenteista. En vain välitä ja hyväksyn itseni sellaisena kuin olen. 

Yläasteella seurustellessani luokan pisimmän ja komeimman pojan kanssa, eräs samassa koulussa oleva nuorempi poika kommentoi ulkonäköäni "naamaviitonen". En edes tajunnut mitä se tarkoitti, en tuntenut koko poikaa, mutta ilmeisesti hänellä ja poikaystävälläni oli jotain kärhämää. tapauksen jälkeen poikaystäväni löi tätä poikaa turpiin, koulussa, ja molemmat joutuivat puhutteluun.

Anoppi kerran kommentoi tuttavamme kuullen ulkonäköäni, kun olin kärähtänyt kasvoistani auringossa, että "et sinä ole mikään kaunis ennenkään ollut, mutta nyt sinä vasta ruma oletkin". Häkellyin taas täysin ja menin sanattomaksi. 

En ymmärrä miten kellään on oikeus kommentoida toisen ulkonäköä. Kuitenkin suurin osa ystävistäni ja tuntemistani miehistä on kehunut kauniiksi. Mielestäni olen ihan tavallisen näköinen. 

Näytät Kummelihahmolta

Olisinko ollut jotain 14-vuotias, kun isäni tokaisi, että reiteni ovat paksut... Sori what, onhan ne vähän, sukuvika kai. Olin 18-vuotias, kun silloinen poikaystäväni mainitsi, että olen noin vyötäröön asti "hot", mutta alaosa ei niinkään... Harmittaa vain jälkeenpäin, kun en sanonut, ettet säkään ihan miesmallilta näytä:-)

Ei ole koskaan sanottu päin naamaa mitään törkeää. Pahin kommentti on ollut, että olenpa lihonut. Joo niin olin, mutta painoin tuolloin jotain 55 kg.

"Näytät lehmienlypsäjältä" sanoi lukioaikainen ihastus.

.

Kyllä ihan uskomattomia vajukkeja riittää näköjään. Mitä ihmettä kenenkään ulkonäkö edes kuuluu kenellekään? Ainoastaan jos on hakeutumassa malliksi, saatan ymmärtää koska siinä se ulkonäkö on oleellinen asia.

Varsinkin tuo, että lapsia, arvostellaan ulkonäön perusteella on ihan idiotismia. Lapsi ei vielä edes ymmärrä sillä tavalla asioita, kokee vaan että sitä toista lasta rakastetaan enemmän.

Itse pyrin siihen että varsinkaan lasten ja nuorten kohdalla en sano ulkonäöstä yhtään mitään. Edes kehu. Kannustan ihan muilla tavoilla ja haluan olla turvallinen aikuinen, kyllä maailma hoitaa ne ulkonäön arvostelut minun puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ihan uskomattomia vajukkeja riittää näköjään. Mitä ihmettä kenenkään ulkonäkö edes kuuluu kenellekään? Ainoastaan jos on hakeutumassa malliksi, saatan ymmärtää koska siinä se ulkonäkö on oleellinen asia.

Varsinkin tuo, että lapsia, arvostellaan ulkonäön perusteella on ihan idiotismia. Lapsi ei vielä edes ymmärrä sillä tavalla asioita, kokee vaan että sitä toista lasta rakastetaan enemmän.

Itse pyrin siihen että varsinkaan lasten ja nuorten kohdalla en sano ulkonäöstä yhtään mitään. Edes kehu. Kannustan ihan muilla tavoilla ja haluan olla turvallinen aikuinen, kyllä maailma hoitaa ne ulkonäön arvostelut minun puolesta.

Muuten samaa mieltä kanssasi, mutta on tuo vähän liikaa sanottu kuitenkin, että mitä kenenkään ulkonäkö kuuluu kenellekään.  Koska kuitenkin me kaikki arvioimme toisiamme myös ulkonäön perusteella.  Joku ulkonäkö miellyttää meitä enemmän kuin joku toinen ja joku vaikuttaa suorastaan epämiellyttävältä.  Emme me tästä mihinkään pääse.

Eri asia on tietysti, että pitääkö siitä henkilölle itselleen mainita, että näyttää rumalta.  Sehän on epäkohteliasta.  Valitettavasti nykyään tuntuu olevan hyvät tavat kadoksissa, varsinkin kun mennään vielä ihan tuntemattomille tokaisemaan, että olet ruma, tapa ittes. 

Nykyaikana vielä, kun ulkonäöstä on tullut entistä tärkeämpi, varsinkin nuoret ihmiset voi saada ihan traumoja tuollaisesta.  Mitä kukaan näistä haukkujista siitä itselleen saa?  Tuleeko hyvä mieli, kun voi loukata toista?

Kauneus tai rumuus on sitä paitsi suhteellista.  Tiedän parikin naista, jotka oli minusta nuorena kamalan rumia, olivat siis jo aikuisia ihmisiä ja minä vielä lapsi.  Nyt he ovat vanhoja naisia, ja minusta äärettömän kauniita.   He kuuluvat siihen naistyyppiin, joka kaunistuu vanhetessaan.  Omituinen ilmiö, mutta joittenkin harvojen kohdalla pitää paikkansa.  

Minusta näyttäis, ettei malliksikaan tarvi olla kaunis.  Lähinnä tarvii olla erikoisen näköinen.  

Missejä ja malleja arvostellaan ihan eri tavalla.  Mallihan saa olla luurangonlaiha, mutta missi ei sentään.  Mallilla saa olla vaikka liiankin korkeat poskipäät, pienet värittömät silmät ja iso suu.  Mallit vielä usein meikataankin epätavallisen näköisiksi.  Mitä persoonallisempi, sen parempi.

Missillä pitää olla kauniit sopusuhtaiset kasvonpiirteet ja runsaasti tukkaa ja hoikkuudesta huolimatta kunnon kurvejakin saa olla, ja rintojakin sopivasti.  Mallihan saisi mieluummin olla täysin lauta ja jalat kuin pitkät kukkakepit.