Mikä on ikävin kommentti, joka on sanottu sinulle ulkonäöstäsi päin naamaa?

Olen luonnostani ginger ja tästä oon saanut kuulla. Yleensä kehuja mutta välillä myös negatiivista. Hiukseni eivät siis ole oranssit, vaan enemmän kultaan vivahtavat. No kuitenkin protu leirillä yksi poika aina kiusasi mua sanomalla gingers have no soul. Sanoi myös kerran, että jos mulla olisi valkoiset ripset ei kestäisi kattoa mua.. Myös yksi ikävin kommentti heitettiin ihan läpällä mutta jäi mieleen: poikaystäväni velipuoli kommentoi (puhuimme hiusteni väristä) että perskarvani ovat ton väriset ripulin jälkeen. Jäin sanattomaksi.

Tuli myös mieleen yksi keissi viimekesältä, jossa kommentointi kohdistui mun kroppaan. Tindermätsini valitti olemattomia vatsamakkaroitaan, johon totesin että kaikilla meillä on rasvaa vatsassa ja näytin omaani että onhan mullakin. Totesi siihen että nojoo sulla on kyllä enemmän -,- Olen siis normaalipainoinen nainen, mutta vähän on pömppömahaa. Syömishäiriötaustan omaavana kyllä kirpaisi, mutta onneksi löysin sitten parempaa seuraa joka ei kommentoi ikävästi toisten vartaloja..

Puolituttu ihminen sanoi miten "sä siis näytät IHAN täysin samalta kuin julkkis X". Ei varmasti ollut pahaksi tarkoitettu kommentti, mutta kyseinen julkkis ei ole yleisen mielipiteen mukaan sieltä kauneimmasta päästä ja tässä oikein korostuu kaikki ne piirteet joita inhoan omassa ulkonäössäni. Ja joiden hyväksymistä olen kehonkuvahäiriöisenä joutunut harjoittelemaan vuosikausia terapiassa. Hieman tuli takapakkia paranemiseen ja itkin loppupäivän heti kun pääsin kotiin.

Olin aiemmin sairaalloisen lihava, eikä kukaan ikinä sanonut suoraan ulkonäöstäni mitään, mutta ulkomailla asuessani muutamia kertoja joku ihan tuntematon ohikulkija kommentoi, että "sun ei pitäis syödä tuota", jos söin vaikka kadulla jäätelöä ja jopa kaupan kassa sanoi, ettei pitäisi ostoksissani mukana ollutta suklaalevyä ostaa. Ulkonäöstähän noi kommentit johtui, vaikkei sitä sinänsä sanottukaan.

Peruskoulussa sain kuulla ties kuinka monilta (lähinnä pojilta) kuinka rumat yläetuhampaat mulla on. Ovat aika isot ja vielä silloin ennen oikomista vielä ulkonevammat kuin nykyään. Välttelen edelleen hymyilyä niin että hampaat näkyvät, vaikka tuosta on pian jo 20 vuotta.

Onpa meitä paljon. Olisi kyllä ihanaa jos voisi vain olla oma itsensä ilman loukkaavia kommentteja.

Tänään näin veljeni yli 10 vuoden jälkeen ja hän sanoi: Susta on tullut tankki.Ihan kun en tieäisi.3 v masennusta ja eri lääkekokeiluja ja se näkyy

Vierailija kirjoitti:

Tänään näin veljeni yli 10 vuoden jälkeen ja hän sanoi: Susta on tullut tankki.Ihan kun en tieäisi.3 v masennusta ja eri lääkekokeiluja ja se näkyy

Olipa ilkeästi sanottu. Tiedän tunteen 😑

Haluan lähettää sinulle hyviä ajatuksia

"Älä ota lisää pullaa, kun mahasi on jo noin iso, olet kuin viidennellä kuulla", tätini 9v synttäreilläni. Tämä kommentti sai minut loppuiäkseni häpeämään vatsaani. Nykyään oma lapseni on 9v ja surettaa ajatella, että itselleni on tuon ikäisestä lähtien jo kommentoitu painoa negatiivisesti. 

"Olisit ihan sievä, jos et olisi noin lihava", poika josta pidin joskus parikymppisenä.

En edes käsitä, miten tuollaista voidaan sanoa päin naamaa. Olin tuolloin vielä normaalipainoinen 156cm ja 50kg. Nykyään olen lihonut, pituus on sama, mutta painoa 74kg, ja voi että haluaisin painaa 50kg. 

"Ei kannata istua vain sohvalla syömässä sipsejä, kun olet noin obeesi". Lääkärin sanat, kun halusin selvittää sekundaarisen lapsettomuuden syytä, ei päästänyt gynelle, vaan pisti ravitsemusterapeutille. En edes tykkää sipseistä, en tuolloin vilkkaan pari vuotiaan äitinä todellakaan joutanut sohvalla istua, kävin salilla paristi viikossa ja vielä tuohon aikaan painoin alle 60kg. 

Luin kaikki kokemukset oikein keskittyen, koska ulkonäköön liittyvät kommentit menee todella ihon alle. On kutsuttu lehmäksi,läskiksi, pullasorsaksi, amatsoniksi, taas läskiksi...

Olin teini ja pussikaljoittelimme kalliolla. Siihen tuli  kaksi vierasta poikaa jotka koettivat iskeä muita tyttöjä mutta minua väittivät pojaksi, lopulta toinen koetti repiä takkini ja paitani auki nähdäkseen onko minulla rinnat. Kaksi kaveriani vain nauroi, kolmas puolusti minua ihan fyysisesti ja repi pojan pois kimpustani. Lähdin kotiin itkemään.  Olin pitkä, laiha ja hyvin pienirintainen mutta olin kuitenkin meikanut ja kihartanut hiukset. Tuon jälkeen eristäydyin enkä käynyt enää kartsalla tai diskoissa.

oot ihana jätkä

ruma jätkä

"Kaveri" sanoi minua rumaksi keskutelun lomassa spontaanisti, niin kuin se olisi ollut itsestäänselvyys. "Kun sä oot tollanen ruma niin..." jotenkin tuohon tyyliin. Olin vaan että jaahas, kiva kun kerroit mielipiteesi.

Noin suoraan ei kukaan muu ole sanonut, mutta vähän paremmin piilotettuna vihjauksena olen kyllä kuullut rumuudestani parilta muultakin.

Pitkään oli mielessä kun yläasteella luokkakaveri tokaisi kaverilleen mun kuullen, että "-- on kyllä tosi ruma". Se sattui, koska hän taisi olla oikeasti sitä mieltä, eikä sanonut sitä vain kiusaamismieiessä. Näin 40+ vuotiaana aiheutettu mielipaha jo naurattaa. Eipä sanojakaan mikään kedon komein kukkanen ollut.

Aika ällistynyt olin sivullisen puolesta joskus Kampissa siitä, miten julmia tuntemattomat ihmiset voivat olla. Ohitse käveli jäätelön kanssa ihan perusnätti nuori nainen, kun kaksi kihertävää teiniä osoitteli toisilleen kovaan ääneen, että "kato läski syö jätskiä!" Ehkä sitä on itsekin ollut niin ajattelematon nuorena, mutta kauhealta kyllä kuulosti.

Vierailija kirjoitti:

Mun yhdelle kauniille ystävälle on myös tuntematon mies tullut kadulla sanomaan "ruma". Tuo taitaa olla aika yleistä. Jotkut miehet eivät saa niitä kauniita naisia iskettyä ja haluavat kostaa. Miettikää toisinpäin: menisikö tavallinen nainen ikinä haukkumaan kadulla komeaa miestä rumaksi? Eikä naisvihaa ole, ei.

Tavallinen, tai edes epätavallinen nainen, ei menisi kadulla haukkumaan rumaakaan miestä rumaksi päin naamaa.

Inho omaa ulkonäköä kohtaan on juurrutettu jo melko varhaisessa vaiheessa. Oma äitini kutsui minua kuunaamaksi ollessani n. 10 vuotias ja samoihin aikoihin joukko harvoin kyläileviä sukulaisia analysoivat ulkonäköäni ja totesivat minun olevan ihan saman näköinen kuin eräs poikkeuksellisen epäviehättävä, jopa hieman jälkeen jääneen näköinen, sukulaisnainen. Aikuisiällä on kommentoitu mm rintojen kokoa, liian pienet, ihohuokosten kokoa, pään kokoa ja jalkojen pituutta.

Juu, stanan rumahan minä olen, näen asian itsekin peilistä. Yhdeltäkään kommentoijalta en ole pyytänyt mielipidettä, vaan ovat katsoneet asiakseen toimia makutuomarina ihan vain omaa röyhkeyttään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin viime vuonna käymässä erään serkkuni luona, kun siellä puolestaan oli kyläilemässä serkkuni eräs serkku, jonka kanssa olimme aikoinaan samalla luokalla 5. ja 6. luokalla 1970-luvulla. Sen koommin emme olleet nähneet toisiamme. Hänen ensimmäiset sanat minut nähtyään olivat: - Oletpas sinä vanhettunut! Eikä todellakaan mitenkään kuiskaten, vaan niin, että kaikki silloin talossa olleet (noin tusina) kyllä kuulivat tämän mielipiteen. Olen jälkeenpäin miettinyt tovin, jos toisenkin tätä hänen sanomistaan ja tullut siihen tulokseen, että hänellä oli poikiensa (2) huumeongelmien vuoksi niin paha olla, että se piti purkaa sitten vaikka minuun.

En usko.  Se oli vain spontaani möläys.  Ja ihan varmasti olitkin vanhentunut siitä, kun viimeksi 70-luvulla olitte nähneet.  Niin kuin tietysti oli hänkin.  Sinä vaan otit suurena loukkauksena sen, että elämä on tehnyt sinulle saman kuin meille kaikille muillekin.

Tuon huumeongelman esiintuominen tässä yhteydessä kertoo vain halustasi pistellä nyt häntä jostain.

Halusta pistellä...oma kommenttisi oli oikeata tikkaamista. Vai oli epäkohteliaisuus mielestäsi vain faktan toteamista, jotenkin outo ajatusmaailma sinulla.

Mikä ihmeen epäkohteliaisuus? 70-luvusta on 50 vuotta, etkö muka ole siitä vanhentunut?

Hyi kun sä olet ruma.

Vierailija kirjoitti:

Sinä et ole niin hyvännäköinen kuin kuvittelet olevasi, sanoi mies, joka yritti iskeä ja, jolle en lämmennyt ja torppasin ystävällisesti. Huvitti ja jäi mieleen. En kuvittele olevani mikään kaunotar, mutta ilmeisesti miehelle otti itsetunnolle palata kavereiden luo ilman onnistunutta pokausta. Jollain piti yrittää iske minua, ressukka. 😀 Kävi vielä samat sanat toistamassa minulle myöhemmin baaritiskillä😂

Täs ois ollu loistava tilaisuus kilistää viinilasin kylkeä ja kuuluttaa ympäriolijoille että "Seppo tässä haluaa kertoa etten ole yhtään niin hyvännäköinen kuin kuvittelen olevani, nyt kun meillä on kaikkien huomio niin onko sulla Seppo mitään lisättävää tähän?"

Ex-avopuoliso haukkui rintani. Pidin huolen, ettei tarvinnut hänen nähdä niitä enää vuosiin. Sittenpä jo erottiinkin.

Seuraava miesystävä esitti asian kiertoteitse kertoen, kuinka hänen eksällään oli upeat rinnat. Eipä hänkään sitten nähnyt rintojani sen koommin.

Voisiko ihan vain olla hiljaa tai olla iskemättä alun alkaen, jos rintojen koko niin kovin häiritseen?