Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miten vävy voi periä
hävytön vävy
15.06.2021 |
Olen leski oltuani naimisissa 50v. Minulla on tytär joka on eroamassa. Nyt vävy väittää että hänelle kuuluu neljännes asunnostani. Hänen mukaansa minä omistan puolet, tyttäreni neljäsosan ja vävyni neljäsosan. Tämä on kallisasunto Lauttasaaressa, hinta noin 600 000e. Jos tytär eroaa vävyn tulee saada 150 000e. Minulla ei ole tuota rahaa. Pitääkö myydä.
Kommentit (93)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
21. Vastaus. Ap jatkaa. Omat anoppini ja appeni olivat köyhiä.Uskon että vövyn on osannut suojata tilanteensa. Hän aina sanoi että minun ei tarvitse tehdä mitään. Hänellä on nyt uusi nainen ja siihen tarvitsee rahaa. Tyttäreni on katkera.
Ja juuri tällaisten tilanteiden varalta olisi erittäin tärkeää, että kaikki tekevät testamentin oman lapsensa suojaksi. Se, että perintö suljetaan avio-oikeuden ulkopuolelle ei mitenkään estä sitä, etteikö lapsi voisi silti käyttää perintöä koko perheensä hyväksi tai jopa lahjoittaa puolisolle osan. Mutta se suojaa lasta juuri tällaisessa tilanteessa, jossa sukset menevät ristiin ja puoliso ottaa hatkat.
Meidän lapsi meni nuorena naimisiin ja itsekin olemme vasta viisikymppisiä. Mutta varuiksi teimme silti testamentin kaiken varalta. Meiltä jää miljoonaperintö emmekä halua sen valuvan miehelle, joka hylkää tyttäremme. Tai vaikka tytär olisikin se joka hylkää, hän pitäköön silti perintönsä itsellään.
Jos käy niin, että tytär kuolee perinnön saatuaan lapsettomana, niin sitten on meille se ja sama vaikka menisikin vävylle. Ja niin se meneekin, koska emme toisin määränneet.
Tarkkaan ottaen tuokaan ei mene ihan noin. Jos lapseton avioliitossa oleva kuolee ilman testamenttia, perii aviopuoliso. Mutta perintö on vain ns. sijaisperintö eli jäljelle jääneen kuollessa peritty omaisuus palaa takaisin ensiksi kuolleen sisarusten lapsille jne. Ainoastaan testamentilla aviopuoliso voi periä niin, ettei hänen kuollessaan ensin kuolleen sukulaisilla ole osuutta pesään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vävyllä on oikeus tasinkoon ja sitä laskettaessa huomioidaan hänen osuutensa asunnosta. Asuntoa ei tarvitse myydä, mutta siinä tapauksessa asunnon puolikas katsotaan tyttäresi omaisuudeksi ja tasinko lasketaan heidän omaisuudesta.
Vävyllä ei ole mitään osuutta asunnosta! Rintaperillisen puoliso ei peri, jos ei ole testamenttia. Sen sijaan vävyllä on oikeus tasinkoon siltä osin kuin hänen laskennallinen omaisuutensa arvo on pienempi kuin ap:n tyttären laskennallisen omaisuuden arvo.
Kuule ap, koko aloituksesi on pelkkää puuta heinää.
Kiusallasi teit sen, että saat mahdollisimman monta hullua ja pösilöä vastausta.
Jos olisit todella huolissasi olisit jo ajat sitten mennyt oikeusaputoimistoon hakemaan neuvoja ja apua.
Sillä tavalliselle lakimiehelle sulla ei ole rahaa mennä, kun kerran olet työtön.
Värkkäile srvalla kerralla edes hiukkasen parempi provo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vävy ei tosiaan peri, mutta hänellä voi olla avio-oikeus vaimonsa omaisuuteen, jos vaimo on perinyt isänsä ilman että isällä oli testamenttia, jossa tyttären puolison avio-oikeus on suljettu pois (ja mielellään myös perintöoikeus, mikä usein unohdetaan ja on merkityksellinen, jos aikanaan tyttären kuollessa hänellä ei ole rintaperillisiä ja/tai omaa testamenttia) ja jos tyttärellä ja tämän miehellä ei ole avioehtoa (niitäkin on erilaisia, ihan miten sovitaan), niin tyttären isänperintö todellakin kuuluu avio-oikeuden piiriin. Riippuu sitten aivan tyttären ja toisaalta hänen miehensä omaisuuksien ja velkojen arvosta, kuinka paljon tytär joutuu tasiankoa miehelleen maksamaan, korkeintaan se voi olla puolet tyttären omaisuuden (mukaan lukien isältä tullut perintö) arvosta. Aivan, arvosta, tytär itse päättää mitä hän antaa (joko rahaa tai osuuden avio-oikeuden alaisesta omaisuudestaan).
Tyttären äiti saa kuitenkin aviolesken oikeudella asua asunnossa rauhassa ellei hän itse omista muuta hänelle sopivaa asuntoa, vävyllä ei siis ole oikeutta vaatia sitä asuntoa myytäväksi tai ex-vaimoaan muuten maksamaan siihen asuntoon sitoutunutta osuutta tasingosta, ev-vävy joutuu odottamaan kunnes entinen anoppinsa on kuollut tai muuten luopuu asumisoikeudestaan.
Hänellä ei ole minkäänlaista oikeutta vaimonsa perintöön nyt eikä myöhemmin. Ja tämä on täysin selvä asia.
Kun avioliitto päättyy, toimitetaan omaisuuden ositus. Osituksessa puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan kahtia puolisoiden kesken. Jos puolisoilla on kaikkea omaisuuttaan koskeva avioehtosopimus, osituksen sijaan toimitetaan omaisuuden erottelu, jossa kumpikin osapuoli pitää omissa nimisään olevan omaisuuden.Avio-oikeus voidaan sulkea pois kaiken omaisuuden sijaan myös vain osasta omaisuutta. Puolisoilla saattaa olla myös sellaista omaisuutta, kuten perintönä tai lahjana saatua omaisuutta, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta. Tämä omaisuus jätetään osituslaskelman ulkopuolelle.
En tarkoittanut tyttären ex-puolisoa perijänä, tietenkään, vaan tilannetta, jossa tytär on naimisissa kuollessaan, mutta ilman rintaperillisiä. Ilman tyttären testamenttia ja/tai hänen saamaansa lahjaan tai perintöön liittyvää ehtoa, tyttären aviopuoliso perisi hänet - ja aikanaan lesken pesä jaettaisiin molempien sukujen kesken, ellei testamenteista muuta johdu.
Ap nyt ottaa tyttären kanssa selvää mitä tämä vävy omistaa. Ei ihan noin vain mene, että on vailla vaimon omaisuutta. Hältäkin voi löytyä jakamattomia perintöosuuksia tai mitä vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole oikeutta jos tyttäresi ei ole vaatinut ositusta. Lainaus: Perintökaaressa on erityiset säännökset lesken suojaamiseksi. Leskellä on oikeus pitää kuolinpesä jakamattomana, ellei rintaperillinen vaadi jakoa tai testamentista muuta johdu. Jakovaateesta huolimatta leskellä on aina oikeus pitää perheen yhteisenä kotina käytetty asunto ja koti-irtaimisto jakamattomana, jollei leskellä ole muuta asunnoksi sopivaa varallisuutta.
Osuus jakamattomasta kuolinpesästä lasketaan osituksessa tyttären omaisuudeksi ja vaikuttaa siihen miten paljon tasinkoa hänen pitää maksaa miehelle.
Kyllä, koska tytär on perinyt isänsä tämän kuolinhetkellä. Tytär voi kyllä luopua perinnöstään, eikä sitä tarvitse perunkirjoituksessa tehdä, kunhan hän ei tosiasiallisesti ota perintöä vastaan ja kunhan luopuminen tapahtuu puolen vuoden sisällä isänsä kuolemasta (tai siitä kun hän sai tietää testamentista, jos sellainen olisi ollut).
Tyttären ei tarvitse luopua mistään, perintö ei kuulu erossa jaettavaan omaisuuteen.
No ei niin. Kuten jo aiemmin linkattua: Kun avioliitto päättyy, toimitetaan omaisuuden ositus. Osituksessa puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan kahtia puolisoiden kesken. Jos puolisoilla on kaikkea omaisuuttaan koskeva avioehtosopimus, osituksen sijaan toimitetaan omaisuuden erottelu, jossa kumpikin osapuoli pitää omissa nimisään olevan omaisuuden.
Puolisoilla saattaa olla myös sellaista omaisuutta, kuten perintönä tai lahjana saatua omaisuutta, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta. Tämä omaisuus jätetään osituslaskelman ulkopuolelle.
Tuo avio-oikeuden alainen on se tärkeä sana, joka monelta nyt unohtuu.
No vävy ei omista yhtään mitään! Sinulla on asumisoikeus asuntoon niin kauan kun elät. Jos tyttäresi eroaa, he jakavat omaisuutensa tasan jos ei ole avioehtoa. Tuo asunto ei jakamattomana kuulu vielä tyttärellesi eikä näin ollen vävysi saa siitä mitään vaikka tyttäresi joutuisikin maksamaan tasinkoa miehelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täsmälleen tällaisen tilanteen takia teimme jo vuosia sitten miehen kanssa testamentin, jossa suljetaan lastemme puolisot ulos perinnöistä.
Teettepä tästä vaikeaa. Unohtakaa sana perintö. Tytär on jo perinyt.
Siispä tyttärellä on omaisuutta joka erossa lasketaan yhteen vävyn omaisuuden kanssa ja pannaan erossa puoliksi.
Yksinkertaista.
Apn ei tarvitse myydä eikä muuttaa. Tytär hoitakoon sotkunsa. Mitäs ei tehnyt avioehtoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole oikeutta jos tyttäresi ei ole vaatinut ositusta. Lainaus: Perintökaaressa on erityiset säännökset lesken suojaamiseksi. Leskellä on oikeus pitää kuolinpesä jakamattomana, ellei rintaperillinen vaadi jakoa tai testamentista muuta johdu. Jakovaateesta huolimatta leskellä on aina oikeus pitää perheen yhteisenä kotina käytetty asunto ja koti-irtaimisto jakamattomana, jollei leskellä ole muuta asunnoksi sopivaa varallisuutta.
Osuus jakamattomasta kuolinpesästä lasketaan osituksessa tyttären omaisuudeksi ja vaikuttaa siihen miten paljon tasinkoa hänen pitää maksaa miehelle.
Kyllä, koska tytär on perinyt isänsä tämän kuolinhetkellä. Tytär voi kyllä luopua perinnöstään, eikä sitä tarvitse perunkirjoituksessa tehdä, kunhan hän ei tosiasiallisesti ota perintöä vastaan ja kunhan luopuminen tapahtuu puolen vuoden sisällä isänsä kuolemasta (tai siitä kun hän sai tietää testamentista, jos sellainen olisi ollut).
Tyttären ei tarvitse luopua mistään, perintö ei kuulu erossa jaettavaan omaisuuteen.
No ei niin. Kuten jo aiemmin linkattua: Kun avioliitto päättyy, toimitetaan omaisuuden ositus. Osituksessa puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan kahtia puolisoiden kesken. Jos puolisoilla on kaikkea omaisuuttaan koskeva avioehtosopimus, osituksen sijaan toimitetaan omaisuuden erottelu, jossa kumpikin osapuoli pitää omissa nimisään olevan omaisuuden.
Puolisoilla saattaa olla myös sellaista omaisuutta, kuten perintönä tai lahjana saatua omaisuutta, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta. Tämä omaisuus jätetään osituslaskelman ulkopuolelle.
Tuo avio-oikeuden alainen on se tärkeä sana, joka monelta nyt unohtuu.
Tuo ei tarkoita sitä, että perintö tai lahja olisi aina ja automaattisesti avio-oikeuden ulkopuolella. Se on ulkopuolella vain, jos testamentissa tai lahjakirjassa on avio-oikeus rajattu pois. Näin ei aina ole huomattu tehdä. Ei ilmeisesti apn mieskään ole tällaista testamenttiinsa laittanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole oikeutta jos tyttäresi ei ole vaatinut ositusta. Lainaus: Perintökaaressa on erityiset säännökset lesken suojaamiseksi. Leskellä on oikeus pitää kuolinpesä jakamattomana, ellei rintaperillinen vaadi jakoa tai testamentista muuta johdu. Jakovaateesta huolimatta leskellä on aina oikeus pitää perheen yhteisenä kotina käytetty asunto ja koti-irtaimisto jakamattomana, jollei leskellä ole muuta asunnoksi sopivaa varallisuutta.
Osuus jakamattomasta kuolinpesästä lasketaan osituksessa tyttären omaisuudeksi ja vaikuttaa siihen miten paljon tasinkoa hänen pitää maksaa miehelle.
Kyllä, koska tytär on perinyt isänsä tämän kuolinhetkellä. Tytär voi kyllä luopua perinnöstään, eikä sitä tarvitse perunkirjoituksessa tehdä, kunhan hän ei tosiasiallisesti ota perintöä vastaan ja kunhan luopuminen tapahtuu puolen vuoden sisällä isänsä kuolemasta (tai siitä kun hän sai tietää testamentista, jos sellainen olisi ollut).
Tyttären ei tarvitse luopua mistään, perintö ei kuulu erossa jaettavaan omaisuuteen.
No ei niin. Kuten jo aiemmin linkattua: Kun avioliitto päättyy, toimitetaan omaisuuden ositus. Osituksessa puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan kahtia puolisoiden kesken. Jos puolisoilla on kaikkea omaisuuttaan koskeva avioehtosopimus, osituksen sijaan toimitetaan omaisuuden erottelu, jossa kumpikin osapuoli pitää omissa nimisään olevan omaisuuden.
Puolisoilla saattaa olla myös sellaista omaisuutta, kuten perintönä tai lahjana saatua omaisuutta, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta. Tämä omaisuus jätetään osituslaskelman ulkopuolelle.
Tuo avio-oikeuden alainen on se tärkeä sana, joka monelta nyt unohtuu.
Tuo ei tarkoita sitä, että perintö tai lahja olisi aina ja automaattisesti avio-oikeuden ulkopuolella. Se on ulkopuolella vain, jos testamentissa tai lahjakirjassa on avio-oikeus rajattu pois. Näin ei aina ole huomattu tehdä. Ei ilmeisesti apn mieskään ole tällaista testamenttiinsa laittanut.
Ei pidä paikkaansa. Ei tarvitse rajata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa jankuttaa samaa asiaa. Tyttärellä on omaisuutta, tytär eroaa, omaisuus jaetaan. Tällä ei ole mitään väliä onko omaisuus ostettu, peritty tai varastettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole oikeutta jos tyttäresi ei ole vaatinut ositusta. Lainaus: Perintökaaressa on erityiset säännökset lesken suojaamiseksi. Leskellä on oikeus pitää kuolinpesä jakamattomana, ellei rintaperillinen vaadi jakoa tai testamentista muuta johdu. Jakovaateesta huolimatta leskellä on aina oikeus pitää perheen yhteisenä kotina käytetty asunto ja koti-irtaimisto jakamattomana, jollei leskellä ole muuta asunnoksi sopivaa varallisuutta.
Osuus jakamattomasta kuolinpesästä lasketaan osituksessa tyttären omaisuudeksi ja vaikuttaa siihen miten paljon tasinkoa hänen pitää maksaa miehelle.
Kyllä, koska tytär on perinyt isänsä tämän kuolinhetkellä. Tytär voi kyllä luopua perinnöstään, eikä sitä tarvitse perunkirjoituksessa tehdä, kunhan hän ei tosiasiallisesti ota perintöä vastaan ja kunhan luopuminen tapahtuu puolen vuoden sisällä isänsä kuolemasta (tai siitä kun hän sai tietää testamentista, jos sellainen olisi ollut).
Tyttären ei tarvitse luopua mistään, perintö ei kuulu erossa jaettavaan omaisuuteen.
No ei niin. Kuten jo aiemmin linkattua: Kun avioliitto päättyy, toimitetaan omaisuuden ositus. Osituksessa puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan kahtia puolisoiden kesken. Jos puolisoilla on kaikkea omaisuuttaan koskeva avioehtosopimus, osituksen sijaan toimitetaan omaisuuden erottelu, jossa kumpikin osapuoli pitää omissa nimisään olevan omaisuuden.
Puolisoilla saattaa olla myös sellaista omaisuutta, kuten perintönä tai lahjana saatua omaisuutta, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta. Tämä omaisuus jätetään osituslaskelman ulkopuolelle.
Tuo avio-oikeuden alainen on se tärkeä sana, joka monelta nyt unohtuu.
Tuo ei tarkoita sitä, että perintö tai lahja olisi aina ja automaattisesti avio-oikeuden ulkopuolella. Se on ulkopuolella vain, jos testamentissa tai lahjakirjassa on avio-oikeus rajattu pois. Näin ei aina ole huomattu tehdä. Ei ilmeisesti apn mieskään ole tällaista testamenttiinsa laittanut.
Ei pidä paikkaansa. Ei tarvitse rajata.
Ota selvää asioista ja lopeta turha inttäminen. Edellinen on oikeassa.
https://www.minilex.fi/a/aviopuolison-oikeus-puolison-perint%C3%B6%C3%B…
Puolison saama perintö kuuluu avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen, ellei avioehdossa tai testamentissa ole toisin määrätty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos teillä ei ole avioehtoa, leski perii puolet ja tyttäresi toisen puolet. Jollei nuorella parilla ole avioehtoa vövysi todella perii 25 % asunnostasi.
Keskellä on asumisoikeus. En tiedä miten vävysi saa rahansa jos asut siinä. Äitini myi vastaavassa tilanteessa ja muutti yksiöön. Vövvy sai osuutensa
Ei vävy mitään peri, mutta avioerossa tehdään ositus. Jos siis tyttärellä ja vävyllä ei ole avioehtoa, erossa heidän omaistensa jaetaan puoliksi. Tyttäresi joutuu maksamaan ex-puolisolleen tasinkoa, jos hän omistaa enemmän.
Avioleskenä sinulla asumisoikeus asuntoon, joten sinun altasi sitä ei voi myydä. Tyttären tosin pitää jostain kaivaa asunnon puolikasta vastaava rahasumma ex-miehelleen tasinkoa (olettaen että kummallakaan ei ole muuta omaisuutta.)
No ei joudu 🤦♀️ Miten ihmiset voi olla perintöasioista näin pihalla?
Olen hoitanut oman eronneen vanhempani perunkirjoituksen, joten olen perintökuvioista hyvinkin perillä.
Tarkennuksena eli siis tyttären pitää maksaa rahana puolet omistamansa asunto-osuuden arvosta osituksessa (jos vävy siis on varaton eikä muuta omaisuutta ole.)
Ei pidä. Tasingon maksaja eron jälkeen tehtävässä osituksessa, päättää itse, missä muodossa hän tasingon toiselle maksaa.
Missään ei ole sanottu, että se pitäisi maksaa rahana.
No voi tietenkin maksaa vaikka osakkeina tai kesämökin osuutena, mutta tässä tapauksessa oletettiin ettei eroavalla pariskunnalla ole muuta omaisuutta. Silloin jos ex-mies osituksessa osuuttaan peritystä asunnosta vaatii, vaimon pitää ottaa vaikka pankkilainaa, jotta saa tasingon maksettua. Lesken ei tarvitse asuntoa myydä, siksi että vävy osuuttaan vaatii, vaan hänellä on elinikäinen asumisoikeus siihen.
Vierailija kirjoitti:
No vävy ei omista yhtään mitään! Sinulla on asumisoikeus asuntoon niin kauan kun elät. Jos tyttäresi eroaa, he jakavat omaisuutensa tasan jos ei ole avioehtoa. Tuo asunto ei jakamattomana kuulu vielä tyttärellesi eikä näin ollen vävysi saa siitä mitään vaikka tyttäresi joutuisikin maksamaan tasinkoa miehelleen.
Tietysti kuuluu jos on perinyt ja sen saa jaettua milloin joku osakkaista haluaa, siinä vain säilyy lesken asumisoikeus, mutta siitä tulee ongelma jos avioerossa ei ole antaa tasinkona muuta koska menee myyntiin silloin ja lesken oikeus asumiseen lakkaa.
Vierailija kirjoitti:
Ap jatkaa. Asuntomme arvo on 598 000 e. Tuntuu että vävy saa ilman omaa työtä ison lahjan. 150 000e.
Niin, no eikös tyttäresikin saa ilman omaa työtään ison lahjan? Vai oliko työlästä olla tyttäresi, tai odotatko jotain vastapalveluksia vielä?
Jos teillä on jakamaton kuolinpesä, vävy on köyhä eikä tyttärelläsi ole varaa maksaa tasinkoa vävylle eli ex-miehelleen, vävystä voi myös tulla kuolinpesän osakas. Vävy ei kuitenkaan pysty häätämään sinua asunnosta, koska lesken asumisoikeus suojaa. Mutta jos vävy (tai tyttäresi tai sinä) velkaantuu ja joutuu ulosottoon, ulosottomies pystyy vaatimaan asunnon myymistä velkojen kattamiseksi, jos muilla ei ole siinä vaiheessa rahaa ostaa ulosottovelkaisen osuutta kuolinpesästä.
Vierailija kirjoitti:
Jos teillä on jakamaton kuolinpesä, vävy on köyhä eikä tyttärelläsi ole varaa maksaa tasinkoa vävylle eli ex-miehelleen, vävystä voi myös tulla kuolinpesän osakas. Vävy ei kuitenkaan pysty häätämään sinua asunnosta, koska lesken asumisoikeus suojaa. Mutta jos vävy (tai tyttäresi tai sinä) velkaantuu ja joutuu ulosottoon, ulosottomies pystyy vaatimaan asunnon myymistä velkojen kattamiseksi, jos muilla ei ole siinä vaiheessa rahaa ostaa ulosottovelkaisen osuutta kuolinpesästä.
Tarkennus edelliseen, lesken asumisoikeus voittaa silti eikä asuntoa voida ulosmitata (ellei myyntiin vapaaehtoisesti suostuta), mutta silloin kuolinpesän osakkaan (esim. velkaisen ex-vävyn) velkojasta voi tulla kuolinpesän osakas siihen saakka, kunnes leskestä aika jättää.
Tee testamentti miehen nimissä jossa vävy jää nuolemaan näppejään. Löytyi vasta myöhemmin..
Alue: Aihe vapaa
Tyttären ei tarvitse luopua mistään, perintö ei kuulu erossa jaettavaan omaisuuteen.