Missä vaiheessa tapailua seksi on tullut teillä kuvioihin?
Onko liian aikaisella seksin harrastamisella vaikutusta suhteen tulevaisuuteen? Tai päinvastaisesti onko myöhäisellä seksillä ja odottamisella vaikutusta tulevaisuuteen? Kuinka monennella tapaamiskerralla olet itse harrastanut seksiä?
Itseä harmittaa, kun neljännillä treffeillä päästiin asiaan, ja päivän päätteeksi tyyppi vaan tuumasi halatessamme ja todenneemme olleen kiva päivä, että "nää taisi olla jäähyväishalit" eli muuhun kiinnostus ei riittänyt.
Joskus suhde on taas alkanut todella äkkinäisestä seksistä ja on siitä kehkeytynyt parisuhde. Eli onko niin, että periaatteessa seksin aikaisella tai myöhäisellä aloittamisella ei ole suhteen kannalta mitään väliä. Oletteko eri vai samaa mieltä?
Kommentit (199)
Ekan kerran pari tuntia tapaamisesta. Humalassa baari-illan jälkeen. Tuosta on jo 25 vuotta ja edelleen yhdessä.
En usko, että sillä oikeasti on mitään merkitystä lopulta suhteen kannalta. Kannattaa mennä sen mukaan, mikä tuntuu hyvältä ja oikealta.
Vierailija kirjoitti:
Ekan kerran pari tuntia tapaamisesta. Humalassa baari-illan jälkeen. Tuosta on jo 25 vuotta ja edelleen yhdessä.
En usko, että sillä oikeasti on mitään merkitystä lopulta suhteen kannalta. Kannattaa mennä sen mukaan, mikä tuntuu hyvältä ja oikealta.
Viimeinen lause on niin totta. Kannattaa mennä sen mukaan, mikä tuntuu hyvältä ja oikealta. Ei suostua painostuksen ja vonkaamisen takia. Harvemmin myöskään kännipanoista mitään hyvää seuraa. Outoa miten vähän ihmiset itseään arvostaa. Kannattaisi varmaan työstää sitä itsetuntoa, että pystyy sanomaan myös ei.
Heti vaan, että edes saa panon. Sitäpaitsi seksillä se kiinnostus yleensä lopahtaa, joten parempi heti kuin hetken päästä.
Vierailija kirjoitti:
Säälittää nämä ihmispolot, jotka hyppää heti petiin. Ihminen ei ole eläin, vaan kykenee hallitsemaan impulssejaan ja himojaan. Jo hygieniasyistä ei kannata sekaantua ristiin naiviin ihmisiin .Vähintään 3--6kk on sopiva aika seurustella ilman seksiä. Kyllä sen tietää kokeilemattakin onko sitä vetovoimaa vai ei. Surullista tämä kaikki heti mulle meininki.
Suhteetkaan ei kestä 3-6kk, että jotain rajaa nyt.
Vierailija kirjoitti:
Säälittää nämä ihmispolot, jotka hyppää heti petiin. Ihminen ei ole eläin, vaan kykenee hallitsemaan impulssejaan ja himojaan. Jo hygieniasyistä ei kannata sekaantua ristiin naiviin ihmisiin .Vähintään 3--6kk on sopiva aika seurustella ilman seksiä. Kyllä sen tietää kokeilemattakin onko sitä vetovoimaa vai ei. Surullista tämä kaikki heti mulle meininki.
Minä pystyn hyvin hallitsemaan impulssejani. On sitten eri asia että haluanko aina hallita niitä. Miksi pitäisi jos kerran haluaa seksiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole fyysistä vetovoimaa niin että ekalla tai viimeistään tokalla kerralla pannaan, ei suhteella ole tulevaisuutta. En itse ainakaan lähtisi mihinkään platoniseen kumppanuussuhteeseen jossa on velvollisuusseksiä kerran kuussa.
Ei se tarkoita, etteikö vetovoimaa olisi ollut. Oli sitä, ja paljonkin. Minä en vain mene sänkyyn viettien vetämänä, vaan teen järkellä sen valinnan.
"Järkivalinnalla sänkyyn"
*facepalm*
Jos näin tekee, ei petä koskaan. Ei tapahdu vahinkoja ”niin vain kävi”.
Se on myös vahva ennuste pihtaamisesta parisuhteessa tai pahimmillaan kiristämisestä seksillä. Seksi on sellaiselle ihmiselle jokin työkalu omien tavoitteiden ajamiseen eikä olennainen osa keskinäistä rakkautta ja nautintoa.
No nyt on aika synkkä ja yksisilmäinen näkemys. Meitä on moneksi ja ihmisiä ja parisuhteita on erilaisia, eikä yksi malli sovi kaikille.
Omassa tapauksessa seurustelimme 1,5 vuotta ja ensimmäisen kerran seksiä harrastimme hääyönämme, yhteisestä sopimuksesta. Nyt ollaan oltu naimisissakin jo 15 vuotta ja seksielämä kukoistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ekan kerran pari tuntia tapaamisesta. Humalassa baari-illan jälkeen. Tuosta on jo 25 vuotta ja edelleen yhdessä.
En usko, että sillä oikeasti on mitään merkitystä lopulta suhteen kannalta. Kannattaa mennä sen mukaan, mikä tuntuu hyvältä ja oikealta.
Viimeinen lause on niin totta. Kannattaa mennä sen mukaan, mikä tuntuu hyvältä ja oikealta. Ei suostua painostuksen ja vonkaamisen takia. Harvemmin myöskään kännipanoista mitään hyvää seuraa. Outoa miten vähän ihmiset itseään arvostaa. Kannattaisi varmaan työstää sitä itsetuntoa, että pystyy sanomaan myös ei.
"Kännipano" on aika latautunut ilmaus. Itse uskalsin lähestyä ihastustani vasta kun olin kerran juonut aika lailla liikaa. Se sitten johti samana iltana sänkyyn, saman tien seurusteluun ja lopulta naimisiin. Että sellainen "kännipano" meillä.
Sinkkuna kävin treffeillä aika paljon. Useimmat jäi ekoihin treffeihin eikä seksiä ollut. Paria tyyppiä tapasin muutaman kerran ja seksiä oli ehkä toisilla tai kolmansilla treffeillä. Oli myös miehiä joita tapailin useamman kerran ilman seksiä.
Mutta nykyisen mieheni kanssa päädyttiin petiin jo ekoilla treffeillä jotka kestivät pe-su. Ollan oltu parisen vuotta yhdessä.
Itse menin fiiliksen mukaan. Pitää tehdä kuten itseltä hyvältä tuntuu. Mitään seksiseuraa en etsinyt vaan ihan parisuhde mielessä treffailin mutta en olettanut että seksi meinaa automaattisesti parisuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säälittää nämä ihmispolot, jotka hyppää heti petiin. Ihminen ei ole eläin, vaan kykenee hallitsemaan impulssejaan ja himojaan. Jo hygieniasyistä ei kannata sekaantua ristiin naiviin ihmisiin .Vähintään 3--6kk on sopiva aika seurustella ilman seksiä. Kyllä sen tietää kokeilemattakin onko sitä vetovoimaa vai ei. Surullista tämä kaikki heti mulle meininki.
Suhteetkaan ei kestä 3-6kk, että jotain rajaa nyt.
Aivan, koska hypätään sängystä toiseen ilman aikomustakaan saada oikeaa parisuhdetta. Et näe suhteen kestolla ja turhan aikaisella seksin harrastamisella mitään yhteyttä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säälittää nämä ihmispolot, jotka hyppää heti petiin. Ihminen ei ole eläin, vaan kykenee hallitsemaan impulssejaan ja himojaan. Jo hygieniasyistä ei kannata sekaantua ristiin naiviin ihmisiin .Vähintään 3--6kk on sopiva aika seurustella ilman seksiä. Kyllä sen tietää kokeilemattakin onko sitä vetovoimaa vai ei. Surullista tämä kaikki heti mulle meininki.
Minä pystyn hyvin hallitsemaan impulssejani. On sitten eri asia että haluanko aina hallita niitä. Miksi pitäisi jos kerran haluaa seksiä?
Seliseli. Et vaan todellakaan hallitse ja arvosta itseäsi, tai toisistaan, tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ekan kerran pari tuntia tapaamisesta. Humalassa baari-illan jälkeen. Tuosta on jo 25 vuotta ja edelleen yhdessä.
En usko, että sillä oikeasti on mitään merkitystä lopulta suhteen kannalta. Kannattaa mennä sen mukaan, mikä tuntuu hyvältä ja oikealta.
Viimeinen lause on niin totta. Kannattaa mennä sen mukaan, mikä tuntuu hyvältä ja oikealta. Ei suostua painostuksen ja vonkaamisen takia. Harvemmin myöskään kännipanoista mitään hyvää seuraa. Outoa miten vähän ihmiset itseään arvostaa. Kannattaisi varmaan työstää sitä itsetuntoa, että pystyy sanomaan myös ei.
"Kännipano" on aika latautunut ilmaus. Itse uskalsin lähestyä ihastustani vasta kun olin kerran juonut aika lailla liikaa. Se sitten johti samana iltana sänkyyn, saman tien seurusteluun ja lopulta naimisiin. Että sellainen "kännipano" meillä.
Säälittävää ettei edes potentiaalista kumppania pysty kohtaamaan selvinpäin.
Mulle olisi käynyt jo ekoilla treffeillä mutta mies jarrutteli ja yhdessä ollaan oltu 25 vuotta
On tullut kokeiltua eri vaihtoehtoja eri vaiheissa elämää, aikaisemmin yleensä toisella tai kolmannella tapaamisella.
Yhden entisen tyttöystävän kanssa ajattelin mielessäni kokeilla jotain uutta lähestymistä josko suhde olisi kestänyt vähän kauemmin kuin pikaisesti aloitetun seksin jälkeen. Tapailtiin ja tutustuttiin melkein kuukausi ennen kuin mentiin seksiin saakka.
Tyttöhän olikin sitten melko häiriintynyt tapaus ja seuraavat pari vuotta sain usein kuulla syytöksiä riitojen yhteydessä, etten oikeasti ollut/ole hänestä kiinnostunut kun odotin niin kauan, kun en kerran ollut muiden kanssa aikaisemmin odottanut. Miksi etenin hänen kanssa erilailla kuin muiden aikaisempien kanssa etc.
No erohan se tuli siitäkin ja karvasta oppia, ettei sillä oikeasti ole väliä koska on hyvä hetki aloittaa seksi parisuhteen alussa. Muut asiat ovat kuitenkin niin paljon hallitsevampia sen suhteen lkuinka kauan parisuhde kestää.
Hyvin samankaltainen juttu minulla miehenä. Kaksi kertaa naimisissa, kolme pitkää suhdetta em:t mukaan lukien. Vähitellen useamman tapaamisen jälkeen.
Ehdottomasti näin, että aloittammisaikataululla ei ole vaikutusta tulevaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ekan kerran pari tuntia tapaamisesta. Humalassa baari-illan jälkeen. Tuosta on jo 25 vuotta ja edelleen yhdessä.
En usko, että sillä oikeasti on mitään merkitystä lopulta suhteen kannalta. Kannattaa mennä sen mukaan, mikä tuntuu hyvältä ja oikealta.
Viimeinen lause on niin totta. Kannattaa mennä sen mukaan, mikä tuntuu hyvältä ja oikealta. Ei suostua painostuksen ja vonkaamisen takia. Harvemmin myöskään kännipanoista mitään hyvää seuraa. Outoa miten vähän ihmiset itseään arvostaa. Kannattaisi varmaan työstää sitä itsetuntoa, että pystyy sanomaan myös ei.
Ei niistä tarvitse aina seuratakkaan mitään hyvää..
Jokainen tekee niin kuin hyvältä tuntuu enkä usko olevan mitään nyrkkisääntöä tässä asiassa. Yksi suhde kuivahti kasaan 2kk jälkeen eikä oltu harrastettu seksiä kertaakaan. Mieheni kanssa seksiä oli muistaakseni kolmansilla "treffeillä". Muutettiin yhteen käytännössä heti näiden "treffien" jälkeen. Kun natsaa niin natsaa.
Siis ko. mieh E llä olisi ollut ehkä suurempi kynnys - ei yleistetä että mieh I llä yleisesti olisi tällaiset katoamistemput tavallisia.
Säälittää nämä ihmispolot, jotka hyppää heti petiin. Ihminen ei ole eläin, vaan kykenee hallitsemaan impulssejaan ja himojaan. Jo hygieniasyistä ei kannata sekaantua ristiin naiviin ihmisiin .Vähintään 3--6kk on sopiva aika seurustella ilman seksiä. Kyllä sen tietää kokeilemattakin onko sitä vetovoimaa vai ei. Surullista tämä kaikki heti mulle meininki.