Missä vaiheessa tapailua seksi on tullut teillä kuvioihin?
Onko liian aikaisella seksin harrastamisella vaikutusta suhteen tulevaisuuteen? Tai päinvastaisesti onko myöhäisellä seksillä ja odottamisella vaikutusta tulevaisuuteen? Kuinka monennella tapaamiskerralla olet itse harrastanut seksiä?
Itseä harmittaa, kun neljännillä treffeillä päästiin asiaan, ja päivän päätteeksi tyyppi vaan tuumasi halatessamme ja todenneemme olleen kiva päivä, että "nää taisi olla jäähyväishalit" eli muuhun kiinnostus ei riittänyt.
Joskus suhde on taas alkanut todella äkkinäisestä seksistä ja on siitä kehkeytynyt parisuhde. Eli onko niin, että periaatteessa seksin aikaisella tai myöhäisellä aloittamisella ei ole suhteen kannalta mitään väliä. Oletteko eri vai samaa mieltä?
Kommentit (199)
Tässä painaa jonkin verran se, millaisen kumppanin kanssa haluaa suhteen. Olen aina halunnut kumppanin, joka ei harrasta seksiä kenen kanssa vaan, vaan jolle se merkitsee jotain enemmän.
Silti päädyin aina harrastamaan seksiä jo ensi tapaamisella tai hyvin pian, kohdatakseni juuri noita, jotka sitten toivovatkin pelkkää seksisuhdetta tai jotka suhteessa koko ajan muistuttavat, että sinkkuna saisivat enemmän seksiä kuin suhteessa.
Nykyisen kumppanini kanssa meni eri tavalla. Hän oli alkuun hidas ja jotenkin arkakin, halaaminenkin tuli kuvioon vasta tapailtuamme päivittäin viikon verran, kaikki muu vähä vähältä. Hän halusi tutustua minuun eikä vain jalkoväliini ja hänelle seksi on rakkauden osoitus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole fyysistä vetovoimaa niin että ekalla tai viimeistään tokalla kerralla pannaan, ei suhteella ole tulevaisuutta. En itse ainakaan lähtisi mihinkään platoniseen kumppanuussuhteeseen jossa on velvollisuusseksiä kerran kuussa.
Ei se tarkoita, etteikö vetovoimaa olisi ollut. Oli sitä, ja paljonkin. Minä en vain mene sänkyyn viettien vetämänä, vaan teen järkellä sen valinnan.
Joo aika hurjaa väittää että vetovoimaa ei ole jos ei heti pane. Nimenomaan sitähän voi olla enemmän kuin kenenkään muun kanssa koskaan, mutta syystä tai toisesta ei halua heti hypätä sänkyyn.
Eivätkö ihmiset osaa yhtään kasvattaa jännitettä, ihastusta, yhteyttä? Paras seksi ei ole vain lihan himoa, vaan siinä on henkistäkin mukana. En sano ettei kukaan voi tuntea sitä heti, mutta mikä tarve on tuomita ne jotka haluavat vähän odottaa.
Sitä paitsi naisena on taas mahdotonta voittaa. Jos haluaa odottaa ja tutustua ennen sänkyyn menoa, mies jättää koska olet liian kylmä ja joku siveyden sipuli. Jos taas harrastaa seksiä vähän ujostellen koska ei oikeasti ole vielä valmis, mies jättää koska olet hänen mielestään huono sängyssä. Tai jos harrastaa seksiä halukkaasti, mies jättää koska olet helppo ja pannut varmasti kaikkia muitakin samoin.
Lisäyksenä vielä että se ainut mies joka ei jätä minkään yllä kuvatun vaihtoehdon jälkeen, on se joka on oikeasti kiinnostunut. Harmi vain suuri osa miehistä esittää kiinnostunutta ja on mun vastuulla arvata kuka valehtelee. Ja sitten jos arvaan väärin, se suru/harmitus onkin mun vika ja sanotaan että miten et voinut tietää, eihän se nyt susta oikeasti tykännyt. Koska randomseksi tuntemattoman kanssa ei ole minulle koskaan hyvää, ainut järkevä vaihtoehto on edetä hitaammin jotta edes pahimmat hätähousut kyllästyvät esittämiseen ennen kuin satuttavat pahemmin.
Eli sinä olet aina heti kaikkiin pohjattoman rakastunut ja valmis naimisiin, mutta miehet huijaavat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole fyysistä vetovoimaa niin että ekalla tai viimeistään tokalla kerralla pannaan, ei suhteella ole tulevaisuutta. En itse ainakaan lähtisi mihinkään platoniseen kumppanuussuhteeseen jossa on velvollisuusseksiä kerran kuussa.
Ei se tarkoita, etteikö vetovoimaa olisi ollut. Oli sitä, ja paljonkin. Minä en vain mene sänkyyn viettien vetämänä, vaan teen järkellä sen valinnan.
Joo aika hurjaa väittää että vetovoimaa ei ole jos ei heti pane. Nimenomaan sitähän voi olla enemmän kuin kenenkään muun kanssa koskaan, mutta syystä tai toisesta ei halua heti hypätä sänkyyn.
Eivätkö ihmiset osaa yhtään kasvattaa jännitettä, ihastusta, yhteyttä? Paras seksi ei ole vain lihan himoa, vaan siinä on henkistäkin mukana. En sano ettei kukaan voi tuntea sitä heti, mutta mikä tarve on tuomita ne jotka haluavat vähän odottaa.
Sitä paitsi naisena on taas mahdotonta voittaa. Jos haluaa odottaa ja tutustua ennen sänkyyn menoa, mies jättää koska olet liian kylmä ja joku siveyden sipuli. Jos taas harrastaa seksiä vähän ujostellen koska ei oikeasti ole vielä valmis, mies jättää koska olet hänen mielestään huono sängyssä. Tai jos harrastaa seksiä halukkaasti, mies jättää koska olet helppo ja pannut varmasti kaikkia muitakin samoin.
Seksi on paras keino kasvattaa vetovoimaa, ihastusta ja yhteyttä. Se on ihan biologinen fakta. Mielihyvä- ja kiintymyshormonien coctail, jota seksi tuottaa, lisää kiintymystä ja vetovoimaa.
Et siis ole koskaan kokenut sitä kun ihastut johonkuhun mutta et saa häntä sänkyyn heti? Sitä viikkojen tai jopa kuukausien kutkutusta ja viimein sen täyttymystä? Seksin lisää sitä kiintymystä sitten kun on sen oikea aika molemmille. Sen ajan ei ole pakko olla heti (voi olla jos se sopii kummallekin, mutta ei todellakaan tarvi).
Olen kokenut, mutta se on vain turhauttavaa eikä ole koskaan johtanut mihinkään täyttymykseen. Sitä tajuaa aika nopeasti, että toinen ei ole kiinnostunut sillä lailla kuin itse. Pettymyksen kautta eteenpäin noista tapauksista.
Eli et ole kokenut. Ei siinä mitään, saat tehdä ihan vapaasti omalla tyylilläsi, kun se kerta sulle toimii, mutta älä oleta/arvaa/selitä eri tavalla toimivan kokemusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole fyysistä vetovoimaa niin että ekalla tai viimeistään tokalla kerralla pannaan, ei suhteella ole tulevaisuutta. En itse ainakaan lähtisi mihinkään platoniseen kumppanuussuhteeseen jossa on velvollisuusseksiä kerran kuussa.
Ei se tarkoita, etteikö vetovoimaa olisi ollut. Oli sitä, ja paljonkin. Minä en vain mene sänkyyn viettien vetämänä, vaan teen järkellä sen valinnan.
Joo aika hurjaa väittää että vetovoimaa ei ole jos ei heti pane. Nimenomaan sitähän voi olla enemmän kuin kenenkään muun kanssa koskaan, mutta syystä tai toisesta ei halua heti hypätä sänkyyn.
Eivätkö ihmiset osaa yhtään kasvattaa jännitettä, ihastusta, yhteyttä? Paras seksi ei ole vain lihan himoa, vaan siinä on henkistäkin mukana. En sano ettei kukaan voi tuntea sitä heti, mutta mikä tarve on tuomita ne jotka haluavat vähän odottaa.
Sitä paitsi naisena on taas mahdotonta voittaa. Jos haluaa odottaa ja tutustua ennen sänkyyn menoa, mies jättää koska olet liian kylmä ja joku siveyden sipuli. Jos taas harrastaa seksiä vähän ujostellen koska ei oikeasti ole vielä valmis, mies jättää koska olet hänen mielestään huono sängyssä. Tai jos harrastaa seksiä halukkaasti, mies jättää koska olet helppo ja pannut varmasti kaikkia muitakin samoin.
Lisäyksenä vielä että se ainut mies joka ei jätä minkään yllä kuvatun vaihtoehdon jälkeen, on se joka on oikeasti kiinnostunut. Harmi vain suuri osa miehistä esittää kiinnostunutta ja on mun vastuulla arvata kuka valehtelee. Ja sitten jos arvaan väärin, se suru/harmitus onkin mun vika ja sanotaan että miten et voinut tietää, eihän se nyt susta oikeasti tykännyt. Koska randomseksi tuntemattoman kanssa ei ole minulle koskaan hyvää, ainut järkevä vaihtoehto on edetä hitaammin jotta edes pahimmat hätähousut kyllästyvät esittämiseen ennen kuin satuttavat pahemmin.
Eli sinä olet aina heti kaikkiin pohjattoman rakastunut ja valmis naimisiin, mutta miehet huijaavat?
En tietenkään. En vain esitä rakastunutta jos en oikeasti ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole fyysistä vetovoimaa niin että ekalla tai viimeistään tokalla kerralla pannaan, ei suhteella ole tulevaisuutta. En itse ainakaan lähtisi mihinkään platoniseen kumppanuussuhteeseen jossa on velvollisuusseksiä kerran kuussa.
Ei se tarkoita, etteikö vetovoimaa olisi ollut. Oli sitä, ja paljonkin. Minä en vain mene sänkyyn viettien vetämänä, vaan teen järkellä sen valinnan.
"Järkivalinnalla sänkyyn"
*facepalm*
Jos näin tekee, ei petä koskaan. Ei tapahdu vahinkoja ”niin vain kävi”.
Avaatko tätä hieman? Miten tuo järjellä valitseminen tapahtuu siis? Moni meistä tarvitsee kiihkon, ja voimakkaan tunteen jotta edes kiinnostuu seksuaalisesti toisesta. Mikä on se polku ensikohtaamisesta siihen että järki sanoo että harrasta seksiä tämän henkilön kanssa?
Sama pidättäytyminen kuin minkä tahansa asian kohdalla. Mieleni tekee viinaa, mutta en tänään juo. Sitten joku päivä päivä päätän, että tänään juon.
Samalla tavalla se viinan himoon läsnä joka päivä, juo tai ei. Samalla tavalla sitä himoitsee toista, teki aloitteen tai ei.
Mutta tällä tavalla ei koskaan tapahdu ”tuli vähän otettua, en kyennyt lopettamaan” tai ”petin vahingossa”.
Vierailija kirjoitti:
Joo aika hurjaa väittää että vetovoimaa ei ole jos ei heti pane. Nimenomaan sitähän voi olla enemmän kuin kenenkään muun kanssa koskaan, mutta syystä tai toisesta ei halua heti hypätä sänkyyn.
Tämä. Kun toisen jutut eivät kiinnosta ja toisen seurassa ei viihdy, niin helppo tapahan on alkaa viritellä seksiaktia. Jos toisesta oikeasti on kiinnostunut ja sitä vetovoimaa on, niin seksillä ei edes ole niin kiire, vaan pääasia on saada olla sen toisen kanssa ja tutustua häneen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo aika hurjaa väittää että vetovoimaa ei ole jos ei heti pane. Nimenomaan sitähän voi olla enemmän kuin kenenkään muun kanssa koskaan, mutta syystä tai toisesta ei halua heti hypätä sänkyyn.
Tämä. Kun toisen jutut eivät kiinnosta ja toisen seurassa ei viihdy, niin helppo tapahan on alkaa viritellä seksiaktia. Jos toisesta oikeasti on kiinnostunut ja sitä vetovoimaa on, niin seksillä ei edes ole niin kiire, vaan pääasia on saada olla sen toisen kanssa ja tutustua häneen.
En ymmärrä, miksi alkaisit viritellä seksiaktia sellaisen kanssa jonka jutut eivät kiinnosta etkä viihdy seurassaan. Mulla ainakin nuo just on niitä seikkoja jotka sytyttää nopeasti ja vaatteet lähtee kuin itsestään yltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole fyysistä vetovoimaa niin että ekalla tai viimeistään tokalla kerralla pannaan, ei suhteella ole tulevaisuutta. En itse ainakaan lähtisi mihinkään platoniseen kumppanuussuhteeseen jossa on velvollisuusseksiä kerran kuussa.
Ei se tarkoita, etteikö vetovoimaa olisi ollut. Oli sitä, ja paljonkin. Minä en vain mene sänkyyn viettien vetämänä, vaan teen järkellä sen valinnan.
Joo aika hurjaa väittää että vetovoimaa ei ole jos ei heti pane. Nimenomaan sitähän voi olla enemmän kuin kenenkään muun kanssa koskaan, mutta syystä tai toisesta ei halua heti hypätä sänkyyn.
Eivätkö ihmiset osaa yhtään kasvattaa jännitettä, ihastusta, yhteyttä? Paras seksi ei ole vain lihan himoa, vaan siinä on henkistäkin mukana. En sano ettei kukaan voi tuntea sitä heti, mutta mikä tarve on tuomita ne jotka haluavat vähän odottaa.
Sitä paitsi naisena on taas mahdotonta voittaa. Jos haluaa odottaa ja tutustua ennen sänkyyn menoa, mies jättää koska olet liian kylmä ja joku siveyden sipuli. Jos taas harrastaa seksiä vähän ujostellen koska ei oikeasti ole vielä valmis, mies jättää koska olet hänen mielestään huono sängyssä. Tai jos harrastaa seksiä halukkaasti, mies jättää koska olet helppo ja pannut varmasti kaikkia muitakin samoin.
Seksi on paras keino kasvattaa vetovoimaa, ihastusta ja yhteyttä. Se on ihan biologinen fakta. Mielihyvä- ja kiintymyshormonien coctail, jota seksi tuottaa, lisää kiintymystä ja vetovoimaa.
Paitsi jos on pelkästään seksin perässä tai tunnekylmä, kuten ap:n tapauksessa kävi.
No niinpä. Seksi lisää kiintymystä kahdelle ihmiselle jotka välittävät toisistaan. Jos toinen valehtelee kiinnostusta saadakseen seksiä, seksi lisää pettymystä ja sydänsurua tuhatkertaisesti. Ja naisen vastuulla on arvata mikähän miehen motiivi on.
Höpö höpö näitä mies aina sitä ja nainen aina tätä. Yhtä epävarmaa se on miehellekin, jos on tosissaan kiinnostunut. Yhtä lailla nainen voi olla myös se kepeää seksisuhdetta tai kertapanoa hakeva.
Valehtelija on aina valehtelija ja tuottaa sydänsuruja sukupuolesta riippumatta. Seksin pihtaaminen ei kuitenkaan ole keino estää valehtelun uhriksi joutumista.
Toki noita motiiveistaan valehtelevia ihmisiä löytyy molemmista sukupuolista, mutta uskaltaisin väittää että miehistä huomattavasti enemmän. Olen kyllä samaa mieltä, ettei pihtaaminen mitään auta. Vaikka voisi kuvitella ettei seksin perässä oleva ihminen kauaa jaksa tapailua, jossa ei saa mitä haluaa, näillä tuppaa olemaan useampi kierroksessa samaan aikaan. Voivat odotella vaikka kuinka kauan, kun saavat seksiä siinä samalla muilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo aika hurjaa väittää että vetovoimaa ei ole jos ei heti pane. Nimenomaan sitähän voi olla enemmän kuin kenenkään muun kanssa koskaan, mutta syystä tai toisesta ei halua heti hypätä sänkyyn.
Tämä. Kun toisen jutut eivät kiinnosta ja toisen seurassa ei viihdy, niin helppo tapahan on alkaa viritellä seksiaktia. Jos toisesta oikeasti on kiinnostunut ja sitä vetovoimaa on, niin seksillä ei edes ole niin kiire, vaan pääasia on saada olla sen toisen kanssa ja tutustua häneen.
En ymmärrä, miksi alkaisit viritellä seksiaktia sellaisen kanssa jonka jutut eivät kiinnosta etkä viihdy seurassaan. Mulla ainakin nuo just on niitä seikkoja jotka sytyttää nopeasti ja vaatteet lähtee kuin itsestään yltä.
Eiköap:n kokemuksen mukaan juuri ole kyse tällaisesta? Ei ap:n jutut kiinnostaneet.
En ymmärrä koko tätä kuviota, miten voidaan päätyä sänkyyn ensimmäisillä treffeillä. Jos ajatellaan tilannetta, jossa treffikaveri on tuntematon, jonka tapaa ensimmäistä kertaa. Ensin istutaan juttelemassa vaikkapa kahvilassa ja siitä täydellisestä vieraudesta hypätään muutaman tunnin kuluessa kaikkein intiimeimpään kanssakäymiseen tuntemattoman ihmisen kanssa.
Itse haluan tutustua ihmiseen kaikessa rauhassa ja kokeilla, onko yhdessä hauskaa, tuleeko naurettua yhdessä ja onko jutteleminen helppoa. Sitten tulee kokeiltua yhteisiä harrastuksia, vaikka jotain liikuntalajeja, yhdessä kokkaamista ja leffailtoja. Seksi on jotain, mikä tulee kuvioihin sitten, kun toiseen on ihastunut ja kiintynyt. Eihän tuntemattomia ihmisiä maassamme edes halata, saati sitten päästetä nauttimaan omista intiimeistä paikoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole fyysistä vetovoimaa niin että ekalla tai viimeistään tokalla kerralla pannaan, ei suhteella ole tulevaisuutta. En itse ainakaan lähtisi mihinkään platoniseen kumppanuussuhteeseen jossa on velvollisuusseksiä kerran kuussa.
Ei se tarkoita, etteikö vetovoimaa olisi ollut. Oli sitä, ja paljonkin. Minä en vain mene sänkyyn viettien vetämänä, vaan teen järkellä sen valinnan.
"Järkivalinnalla sänkyyn"
*facepalm*
Jos näin tekee, ei petä koskaan. Ei tapahdu vahinkoja ”niin vain kävi”.
Avaatko tätä hieman? Miten tuo järjellä valitseminen tapahtuu siis? Moni meistä tarvitsee kiihkon, ja voimakkaan tunteen jotta edes kiinnostuu seksuaalisesti toisesta. Mikä on se polku ensikohtaamisesta siihen että järki sanoo että harrasta seksiä tämän henkilön kanssa?
Sama pidättäytyminen kuin minkä tahansa asian kohdalla. Mieleni tekee viinaa, mutta en tänään juo. Sitten joku päivä päivä päätän, että tänään juon.
Samalla tavalla se viinan himoon läsnä joka päivä, juo tai ei. Samalla tavalla sitä himoitsee toista, teki aloitteen tai ei.
Mutta tällä tavalla ei koskaan tapahdu ”tuli vähän otettua, en kyennyt lopettamaan” tai ”petin vahingossa”.
Sinä puhut addiktin ajatuksin. Seksi, päihteet tai uhkapelit, sama se; ongelmariippuvaisella aivokemia on muuttunut ja palkitsemis- sekä mielihyväjärjestelmät vaurioituneet. Tuota ei voi rinnastaa tai sillä kuvata normaalin ihmisen suhtautumista asioihin, kuten seksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo aika hurjaa väittää että vetovoimaa ei ole jos ei heti pane. Nimenomaan sitähän voi olla enemmän kuin kenenkään muun kanssa koskaan, mutta syystä tai toisesta ei halua heti hypätä sänkyyn.
Tämä. Kun toisen jutut eivät kiinnosta ja toisen seurassa ei viihdy, niin helppo tapahan on alkaa viritellä seksiaktia. Jos toisesta oikeasti on kiinnostunut ja sitä vetovoimaa on, niin seksillä ei edes ole niin kiire, vaan pääasia on saada olla sen toisen kanssa ja tutustua häneen.
En ymmärrä, miksi alkaisit viritellä seksiaktia sellaisen kanssa jonka jutut eivät kiinnosta etkä viihdy seurassaan. Mulla ainakin nuo just on niitä seikkoja jotka sytyttää nopeasti ja vaatteet lähtee kuin itsestään yltä.
Kokemukseni mukaan ainakin miehillä on tylsistyessään ja turhautuessaan tapana alkaa pussailla, kouria ja alkaa kiskoa tylsän seuralaisen housuja alas. Kun ovat pelkän seksin perässä, niin pantavaksi käy kuka vaan ja toivottavaakin on, että nainen pitää suunsa kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole fyysistä vetovoimaa niin että ekalla tai viimeistään tokalla kerralla pannaan, ei suhteella ole tulevaisuutta. En itse ainakaan lähtisi mihinkään platoniseen kumppanuussuhteeseen jossa on velvollisuusseksiä kerran kuussa.
Ei se tarkoita, etteikö vetovoimaa olisi ollut. Oli sitä, ja paljonkin. Minä en vain mene sänkyyn viettien vetämänä, vaan teen järkellä sen valinnan.
"Järkivalinnalla sänkyyn"
*facepalm*
Jos näin tekee, ei petä koskaan. Ei tapahdu vahinkoja ”niin vain kävi”.
Avaatko tätä hieman? Miten tuo järjellä valitseminen tapahtuu siis? Moni meistä tarvitsee kiihkon, ja voimakkaan tunteen jotta edes kiinnostuu seksuaalisesti toisesta. Mikä on se polku ensikohtaamisesta siihen että järki sanoo että harrasta seksiä tämän henkilön kanssa?
Sama pidättäytyminen kuin minkä tahansa asian kohdalla. Mieleni tekee viinaa, mutta en tänään juo. Sitten joku päivä päivä päätän, että tänään juon.
Samalla tavalla se viinan himoon läsnä joka päivä, juo tai ei. Samalla tavalla sitä himoitsee toista, teki aloitteen tai ei.
Mutta tällä tavalla ei koskaan tapahdu ”tuli vähän otettua, en kyennyt lopettamaan” tai ”petin vahingossa”.
Sinä puhut addiktin ajatuksin. Seksi, päihteet tai uhkapelit, sama se; ongelmariippuvaisella aivokemia on muuttunut ja palkitsemis- sekä mielihyväjärjestelmät vaurioituneet. Tuota ei voi rinnastaa tai sillä kuvata normaalin ihmisen suhtautumista asioihin, kuten seksiin.
Ei välttämättä.
Sama asia karkin kanssa. Kyllähän moni ostaa karkkia vain sen takia, että se tulee vastaan kassajonossa. Himo se makeankinhimo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole fyysistä vetovoimaa niin että ekalla tai viimeistään tokalla kerralla pannaan, ei suhteella ole tulevaisuutta. En itse ainakaan lähtisi mihinkään platoniseen kumppanuussuhteeseen jossa on velvollisuusseksiä kerran kuussa.
Ei se tarkoita, etteikö vetovoimaa olisi ollut. Oli sitä, ja paljonkin. Minä en vain mene sänkyyn viettien vetämänä, vaan teen järkellä sen valinnan.
"Järkivalinnalla sänkyyn"
*facepalm*
Jos näin tekee, ei petä koskaan. Ei tapahdu vahinkoja ”niin vain kävi”.
Avaatko tätä hieman? Miten tuo järjellä valitseminen tapahtuu siis? Moni meistä tarvitsee kiihkon, ja voimakkaan tunteen jotta edes kiinnostuu seksuaalisesti toisesta. Mikä on se polku ensikohtaamisesta siihen että järki sanoo että harrasta seksiä tämän henkilön kanssa?
Sama pidättäytyminen kuin minkä tahansa asian kohdalla. Mieleni tekee viinaa, mutta en tänään juo. Sitten joku päivä päivä päätän, että tänään juon.
Samalla tavalla se viinan himoon läsnä joka päivä, juo tai ei. Samalla tavalla sitä himoitsee toista, teki aloitteen tai ei.
Mutta tällä tavalla ei koskaan tapahdu ”tuli vähän otettua, en kyennyt lopettamaan” tai ”petin vahingossa”.
Sinä puhut addiktin ajatuksin. Seksi, päihteet tai uhkapelit, sama se; ongelmariippuvaisella aivokemia on muuttunut ja palkitsemis- sekä mielihyväjärjestelmät vaurioituneet. Tuota ei voi rinnastaa tai sillä kuvata normaalin ihmisen suhtautumista asioihin, kuten seksiin.
En minä ole addikti, mutta silti välillä himoitsen viiniä tai shampanjaa. Se pyörii mielessä, maku pyörii suussa, ja on ”pakko” saada lasillinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole fyysistä vetovoimaa niin että ekalla tai viimeistään tokalla kerralla pannaan, ei suhteella ole tulevaisuutta. En itse ainakaan lähtisi mihinkään platoniseen kumppanuussuhteeseen jossa on velvollisuusseksiä kerran kuussa.
Ei se tarkoita, etteikö vetovoimaa olisi ollut. Oli sitä, ja paljonkin. Minä en vain mene sänkyyn viettien vetämänä, vaan teen järkellä sen valinnan.
"Järkivalinnalla sänkyyn"
*facepalm*
Jos näin tekee, ei petä koskaan. Ei tapahdu vahinkoja ”niin vain kävi”.
Avaatko tätä hieman? Miten tuo järjellä valitseminen tapahtuu siis? Moni meistä tarvitsee kiihkon, ja voimakkaan tunteen jotta edes kiinnostuu seksuaalisesti toisesta. Mikä on se polku ensikohtaamisesta siihen että järki sanoo että harrasta seksiä tämän henkilön kanssa?
Sama pidättäytyminen kuin minkä tahansa asian kohdalla. Mieleni tekee viinaa, mutta en tänään juo. Sitten joku päivä päivä päätän, että tänään juon.
Samalla tavalla se viinan himoon läsnä joka päivä, juo tai ei. Samalla tavalla sitä himoitsee toista, teki aloitteen tai ei.
Mutta tällä tavalla ei koskaan tapahdu ”tuli vähän otettua, en kyennyt lopettamaan” tai ”petin vahingossa”.
Sinä puhut addiktin ajatuksin. Seksi, päihteet tai uhkapelit, sama se; ongelmariippuvaisella aivokemia on muuttunut ja palkitsemis- sekä mielihyväjärjestelmät vaurioituneet. Tuota ei voi rinnastaa tai sillä kuvata normaalin ihmisen suhtautumista asioihin, kuten seksiin.
Ei välttämättä.
Sama asia karkin kanssa. Kyllähän moni ostaa karkkia vain sen takia, että se tulee vastaan kassajonossa. Himo se makeankinhimo.
Moni onkin sokeriaddikti, vaikkei sitä tiedosta. Juuri samasta asiasta on kyse.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä koko tätä kuviota, miten voidaan päätyä sänkyyn ensimmäisillä treffeillä. Jos ajatellaan tilannetta, jossa treffikaveri on tuntematon, jonka tapaa ensimmäistä kertaa. Ensin istutaan juttelemassa vaikkapa kahvilassa ja siitä täydellisestä vieraudesta hypätään muutaman tunnin kuluessa kaikkein intiimeimpään kanssakäymiseen tuntemattoman ihmisen kanssa.
Itse haluan tutustua ihmiseen kaikessa rauhassa ja kokeilla, onko yhdessä hauskaa, tuleeko naurettua yhdessä ja onko jutteleminen helppoa. Sitten tulee kokeiltua yhteisiä harrastuksia, vaikka jotain liikuntalajeja, yhdessä kokkaamista ja leffailtoja. Seksi on jotain, mikä tulee kuvioihin sitten, kun toiseen on ihastunut ja kiintynyt. Eihän tuntemattomia ihmisiä maassamme edes halata, saati sitten päästetä nauttimaan omista intiimeistä paikoista.
Kyllä vaan monet päästävät. Käsittääkseni moni käyttää tinderiä tyylillä, että valkkaa listalta jonkun ihmisen, ja sitten sovitaan treffit samalle illalle jomman kumman luokse. Ja sitten vaan suoraan asiaan. Vaikka keskustelua ei olisi käyty sovelluksessa kuin ehkä puolen päivän verran, eli käytännössä ihminen on tuntematon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole fyysistä vetovoimaa niin että ekalla tai viimeistään tokalla kerralla pannaan, ei suhteella ole tulevaisuutta. En itse ainakaan lähtisi mihinkään platoniseen kumppanuussuhteeseen jossa on velvollisuusseksiä kerran kuussa.
Ei se tarkoita, etteikö vetovoimaa olisi ollut. Oli sitä, ja paljonkin. Minä en vain mene sänkyyn viettien vetämänä, vaan teen järkellä sen valinnan.
"Järkivalinnalla sänkyyn"
*facepalm*
Jos näin tekee, ei petä koskaan. Ei tapahdu vahinkoja ”niin vain kävi”.
Avaatko tätä hieman? Miten tuo järjellä valitseminen tapahtuu siis? Moni meistä tarvitsee kiihkon, ja voimakkaan tunteen jotta edes kiinnostuu seksuaalisesti toisesta. Mikä on se polku ensikohtaamisesta siihen että järki sanoo että harrasta seksiä tämän henkilön kanssa?
Sama pidättäytyminen kuin minkä tahansa asian kohdalla. Mieleni tekee viinaa, mutta en tänään juo. Sitten joku päivä päivä päätän, että tänään juon.
Samalla tavalla se viinan himoon läsnä joka päivä, juo tai ei. Samalla tavalla sitä himoitsee toista, teki aloitteen tai ei.
Mutta tällä tavalla ei koskaan tapahdu ”tuli vähän otettua, en kyennyt lopettamaan” tai ”petin vahingossa”.
Sinä puhut addiktin ajatuksin. Seksi, päihteet tai uhkapelit, sama se; ongelmariippuvaisella aivokemia on muuttunut ja palkitsemis- sekä mielihyväjärjestelmät vaurioituneet. Tuota ei voi rinnastaa tai sillä kuvata normaalin ihmisen suhtautumista asioihin, kuten seksiin.
Ei välttämättä.
Sama asia karkin kanssa. Kyllähän moni ostaa karkkia vain sen takia, että se tulee vastaan kassajonossa. Himo se makeankinhimo.Moni onkin sokeriaddikti, vaikkei sitä tiedosta. Juuri samasta asiasta on kyse.
Monta esimerkkiä minun pitää antaa sinulle?
Äitini himoitsee manteleita. Hänen on pakko välillä saada manteleita.
Ennen tapailun aloittamista olen harrastanut seksiä. Kun se on ollut mahtavaa, on tapailtu seksin merkeissä useamminkin ja jonkun ihmisen kanssa se on sitten johtanut muuhunkin yhteiseen tekemiseen, jonkun toisen kanssa on tapailtu vain seksin merkeissä.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä koko tätä kuviota, miten voidaan päätyä sänkyyn ensimmäisillä treffeillä. Jos ajatellaan tilannetta, jossa treffikaveri on tuntematon, jonka tapaa ensimmäistä kertaa. Ensin istutaan juttelemassa vaikkapa kahvilassa ja siitä täydellisestä vieraudesta hypätään muutaman tunnin kuluessa kaikkein intiimeimpään kanssakäymiseen tuntemattoman ihmisen kanssa.
Itse haluan tutustua ihmiseen kaikessa rauhassa ja kokeilla, onko yhdessä hauskaa, tuleeko naurettua yhdessä ja onko jutteleminen helppoa. Sitten tulee kokeiltua yhteisiä harrastuksia, vaikka jotain liikuntalajeja, yhdessä kokkaamista ja leffailtoja. Seksi on jotain, mikä tulee kuvioihin sitten, kun toiseen on ihastunut ja kiintynyt. Eihän tuntemattomia ihmisiä maassamme edes halata, saati sitten päästetä nauttimaan omista intiimeistä paikoista.
Seksihän on monelle helppo pakotie. Aito kohtaaminen, keskustelu ja oleminen ihmiselle ihminen on paljon haastavampaa kuin heittäytyminen viettien vietäväksi. Helpompaa vain metsästää baarista tai Tinderistä tuntemattomia kavereita viettien toteuttamiseen kuin paljastaa itsensä epätäydellisenä ihmisenä ja koettaa rakentaa ihmissuhdetta, jossa voisi pettyä.
Avaatko tätä hieman? Miten tuo järjellä valitseminen tapahtuu siis? Moni meistä tarvitsee kiihkon, ja voimakkaan tunteen jotta edes kiinnostuu seksuaalisesti toisesta. Mikä on se polku ensikohtaamisesta siihen että järki sanoo että harrasta seksiä tämän henkilön kanssa?