Vauva tulossa ja mies ei kosi

Outoja nämä neuvot abortista. Ymmärsin aloituksesta, että lapsi on toivottu. Jos olisin mies ja nainen painostaisi naimisiin abortilla uhaten, niin todellakin miettisin pari kertaa haluanko olla missään tekemisissä sellaisen naisen kanssa joka tuollaista asiaa käyttää aseenaan päästäkseen tavoitteeseensa.

Aikuiset ihmiset....

Tällaisista asioista kannattaisi keskustella suhteen alussa. Keskustella: Mitä molemmat toivoo ja odottaa suhteelta ja sen kehitykseltä. Jos molemmilla eri arvot ja toiveet, niin pitää tehdä molemmin puolin kompromissejä ja tarvittaessa. Jos asiat eivät ratkea ja ei olla tyytyväisiä, olisi parempi jatkaa omiin suuntiin.

Asiat ratkoutuvat keskustelemalla.

Kerro ja perustele, miksi sinä näet tämä tärkeänä ja kysy miehesi ajatuksia/toiveita perusteluineen.

Nämä keskustelut kannattaisi käydä ennen paksuksi tulemista...

Haluaa pitää takaportin aini? ”Jos vielä löytys parempaa pillua jostain?”

Minullakin tuleva tilanne olisi kuin viestissä nr 192;

Eksäni sukunimi tulevalla lapsella.

Tyttönimeeni vaihtaminen tai muut suvun sukunimet eivät ole vaihtoehto, joten vaikka v 2021 jonkun mielestä naimisiinmeno on old school, niin täytyy ymmärtää, että tilanteita on erilaisia ja tarpeita naimisiinmenolle voi olla myös nykypäivänä.

Vierailija kirjoitti:

Tänä päivänä taitaa olla aika sama asia meneekö naimisiin vai ei ja eiköhän avoparin, jolla on lapsia etuudet lähesty avioparin ettuksia.

Sen lisäksi avioliitto ei tee suhteesta yhtään sen huonompaa tai parempaa. Lapsen takia naimisiin meno on kyllä huono idea. Ja jos menet naimisiin, niin kannattaa tehdä avioehto.

Tarvitseeko kaikesta aina niin hyötyä olla. Me menimme naimisiin ns. lapsen takia. Eli olin raskaana, kun päätimme, että mennäänpä sitten naimisiin, kun tuntuu niin helpommalta. Ei siitä haittaakaan ole ollut. Avioehtoa ei tehty, kun kummallakaan ei ollut kuin joku satku tilillä opintolainasta.

Päälle 30 vuotta on naimisissa oltu

Abortti ja jätät sen sian. Jatkossa olet toivottavasti fiksumpi ja teet asiat oikeassa järjestyksessä - tai vielä parempi, skippaat sen lisääntymisen kokonaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Aiotko olla eri niminen lapsesi kanssa? Minä en."

Ei avioliitossa vaihdu kenenkään nimi ellei joku tai molemmat sitä vaihda. Ei siis liity asiaan.

Lapsi syntyy aina sillä nimellä joka äidillä on. Se pitää erikseen vaihtaa. Eli jos ei olla aviossa miehellä on eri nimi kuin lapsella.

Miehellä/isällä voi olla eri sukunimi oli sitten aviossa tai ei lapsen äidin kanssa. Avioliittoa solmittaessa naisen ei ole pakko ottaa miehen sukunimeä eli voi siis jatkaa tyttönimen käyttöä ja siten lapselle voi tulla edelleen äidin tyttösukunimi vaikka ovat naimisissa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmettä? Kirjoitin tosi asiallisen kommentin ja se ei mennyt läpi? Oli vielä pitkäkin.

No, tässä perustelut miehelle:

Leskeneläke ja taloudellinen turva

Hääpäivä palkallinen vapaa

Arvottomuuden tunne, kun ei kelpaa vaimoksi

Häpeä au-lapsesta

Yksinkertaisuus: lasta ei tarvitse tunnustaa

Lapsi saa joka tapauksessa äidin sukunimen

Lopuksi viimeisenä keinona voit unohtaa sen neuvolan isyyden tunnustuksen ja laittaa miehen hoitamaan asiat sos tstossa, jos siitä on miestä siihenkään. Voit jopa kieltäytyä nimeämistä lapsen isää ja saat yksinhuoltajuuden.

Itse asiassa äidin on laitonta olla nimeämättä lapsen isää, jos sen tietää. Isällä on myös oikeus vaatia isyystestiä.

Mun esikoinen täytti just 1v enkä ole mieheni kanssa naimisissa. Odotettiin 1kk lapsen syntymän jälkeen ja nimettiin lapsi isän sukunimelle. Minä olen meidän perheessä ainoa eri sukunimellä oleva. Hyi ei kyl tee mieli mennä naimisiin vielä pitkään aikaan. Olen kerran aiemmin ollut naimisissa ja siitä jäi paha maku. Näin on hyvä. Lapsi ja isä samalla sukunimellä riittää toistaiseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Naimisiin tahtoo kun se oikea osuu kohdalle. Sitten sen kyllä tietää. Muidenkin kanssa voi elää ja tehdä lapsiakin, mutta kun tulee tosipaikka eli pitäisi vihille mennä... sen vaan tietää ettei pitäisi.

Se on juuri näin. Ei olisi ensimmäinen, eikä viimeinen tarina, missä mies ei ole vaan "halunnut" mennä naimisiin ja sitten eron jälkeen mies meneekin toisen kanssa naimisiin. Jos mies ei halua naimisiin, niin sen voi suoraan tulkita niin, että hän ei halua naimisiin vain sinun kanssasi. 

Mieshän sai sulta jo kaiken , mitä halusi. Miksi siis naimisiin, ei kiirettä ...

En oikein ymmärrä alkuperäisen kysymyksen pohjalta raskauden, talon ja kosinnan syy-yhteyttä?  Mikä on se päämotiivi mennä naimisiin ennen lapsen tuloa? Sukunimi? Perinteet? Taloudelliset asiat? Syvempi sitoutuminen?

Tietysti tiedän perinteisen mallin, jossa yleensä miesoletettu ensiksi kosi, mentiin naimisiin ja sen jälkeen hankittiin yhdessä lapsia ja omaisuutta saman sukunimen alla. Koska tässä tapauksessa koko homma on ilmeisesti muutenkin mennyt täysin eri järjestyksessä, niin kannattaa vaan sanoa, että asia on sinulle tärkeä ja minkä vuoksi.  Tai sitten hyväksyä se, jos miesoletettu ei olekaan naimisiin menevää tyyppiä.

Turha kai sanoa, jos sinulla on aikaisemmasta liitosta ja yhteisestä lapsesta kokemusta, niin lapsen kannaltahan tärkeintä on se, että miesoletettu sitoutuu isäksi koko loppuiäkseen.  Liitot ja talot voi mennä moneen kertaan mutta vanhemmat ovat ikuiset.  Jos miesoletettu ei tähän sitoudu, niin silloinhan se on tietysti sinun oma päätös miten asiassa jatkat. Naisille on annettu melkoinen valta lapsen pitämisen suhteen. 

Saanen kysyä miksi sen miehen pitäis kosia tai ylipäätään haluta edes naimisiin? Eihän se kosi jos ei tunnu siltä että on naimisiin meno oma juttu

Sitä tässä on tehty jo 40 vuotta.

Hulluja te olette... "jos ei mun halun mukaan, niin kosto"-tyylisiä viestejä pullollaan.

Noita kirjoitti:

Täällä joku sanoo, että lapsi on isompi sitoumus ja yhteenliittävä asia kuin avioliitto, talo jne. Tämä ei itseasiassa ole totta. Harvoimpa lapset esim avioeroja pelastavat. Kahden ihmisen välinen aito rakkaus ja tunneside pitäisi tulla ennen lasten tekoa ja siitä luonnollisena jatkeena avioliitto- ennen lapsia, jos molemmat sitä toivovat tai sen jälkeen mutta  lapset eivät ole tunnesiteen luojia, ylläpitäjiä tai pelastajia. Puhun kokemuksesta. Jos tunnesidettä ei ole, ei ole parisuhdetta. Jos on lapset, se ei tarkoita, että on hyvä parisuhde tai rakkautta. Kaikki tiedämme, kuinka helposti lapsia tulee. On siis ihan turha yrittää myöskään sitoa miehiä lasten teolla.

Eipä se avioliittokaan ole se suhteen pelastaja....

Teen hääkalligrafiaa työkseni.

Maailmassa ei ole yhtään naista, jonka kanssa menisin naimisiin. Jeesus mitä vaaleanpunaisia ajatuksia ihmisillä on.

Itse en ikinä mennyt naimisiin. Lapsikin on aikuinen. Ei vaan kiinnosta yhtään. Yhdessä olemme olleet 21 vuotta. Eikä edes harkita eroa.

Naimisiin meneminen on paperi. Ei lupaus. Jos se olisi lupaus, puolet eivät eroaisi.

Vierailija kirjoitti:

Haluaa pitää takaportin aini? ”Jos vielä löytys parempaa pillua jostain?”

Suurin osa käy etsimässä sitä parempaa ihan ilman vaimon lupaa muutenkin.

Noin kolmasosalla suomalaisista on elämänsä aikana ollut syrjähyppyjä. Asia käy ilmi IS:n suuresta kesäseksikyselystä, johon vastasi yli 26 000 ihmistä.

Hämmästyttävän moni – yli 98 prosenttia vastaajista – oli valmis vastaamaan tähän kysymykseen. Miehet vastasivat naisia useammin pettäneensä joskus kumppaniaan. Miehistä 36,6 prosenttia tunnusti pettäneensä. Naisistakin 32,4 prosentilla on ollut syrjähyppy.

Ei  olem meillä  sellaista aamuyötä, että aviomies - tai vaimo lähtisi vieraan matkaan.

Terveisin lomakeskuksen yökerhon baarimikko

Minä olen naimisissa ja minulla on ns. Tyttönimi käytössä. Oma valinta. Meidän lapsilla on isänsä kanssa sama sukunimi. Tämäkin meidän yhteinen valinta. Miehelle olisi sopinut kumpikin.

Minusta sukunimi ei ole ongelma ja vaihtoehtoja riittää. En nyt välttämättä laittaisi edellisen miehen nimelle, mutta sekin on sallittu. En ymmärrä vain, että miksi mielummin antaa edellisen miehen sukunimen kuin isän sukunimen.

Entä jos ehdottaisit, että menisittekin kihloihin?