Rehellisesti, seurustelisitko itsesi kanssa?
Jos vastaan tulisi melkein täysi kopiosi (luonteeltaan ja mielenkiinnoiltaan yms), mutta vastakkaista sukupuolta, niin voisitko seurustella hänen kanssaan? Jos oletetaan, että ulkonäkö olisi miellyttävä.
Minä en voisi. Kaksi tällaista jääräpäätä olisi huono yhdistelmä.
Kommentit (675)
Kun mietin, miten usein menee hermot omaan itseeni, niin en jaksaisi lisäksi olla parisuhteessa toisen itseni kanssa. Tulisi tuplasti harmitusta ja ärsytystä.
No en todellakaan. Täydellistä kusipäätä ja patalaiskaa kumppania en huolisi riesakseni.
Olen oman twinflamen jo tavannutkin- ihan mahtava tyyppi kaikin puolin.
Totta kai voisin! Luulisi olevan helppoa, kun tietää tarkkaan, mistä milloinkin tuulee. Toisaalta olisiko se sitten tylsää, liian ennakoitavaa? Vaikea sanoa. Mutta kuulemani mukaan identtiset kaksosetkin viihtyvät erinomaisesti toistensa seurassa, miksipä ei sitten tällainen hypoteettinen asetelmakin voisi toimia. Kaiken kaikkiaan pidän itseäni aika miellyttävänä ihmisenä (ja muutkin pitävät), joten miksei!
En varmaankaan vaikka ihan hyvä tyyppi olenkin. Mieheni pitkäjänteisyys tasapainottaa omaa hommasta kolmanteen loikkimista ja toisaalta itse sitten saan hänet vähän irtautumaan puurtamisesta ja kokeilemaan uutta.
Kaveriksi ottaisin itseni kyllä!
No en. Enkä kenenkään muunkaan sen puoleen, kaipaan ihan liikaa omaa tilaa ja aikaa :)
Toivon kumppaniltani pääpiirteissään samoja ominaisuuksia (järkevä, tasapainoinen, huomioonottava, huumorintajuinen, sisukas...), kuin mitä miellän itsessäni olevan, joten voisi kai sanoa, että seurustelisin itseni kanssa.
Todellakin seurustelisin! Olen tasa-arvoinen, rauhallinen, sivistynyt, hyväkäytöksinen, lempeä, järkevä, aikuinen ja monta muuta hyvää. Ja jos löytyisi nainen joka on yhtä hyvä, niin kyllä kelpaisi.
Kyllä! Olen rento jees-nainen. Hoidan kodin mutta minimipanostuksella niin ei tarvi nillittää ja nalkuttaa. Tykkään seksistä, kerron mitä haluan ja annan samalla mitalla kumppanille. Huolehdin että kotona on aina ruokaa ja ruokin nälkäisen kumppanin. En postaile someen mitään yksityistä enkä piittaa pätkääkään mitä kukaan meistä ajattelee. Olen terve ja hyväkuntoinen, naamassa ei oo hurraamista mutta hyvä pylly eikä ylipainoa.
Noin miinuspuolena olen hullu koiranainen joten nähdään viiden tunnin päästä kun nypin risuja tukasta ja neulasia alkkareista. Mutta näin saat omaa aikaa!
Kyllä, olen luotettava ja lojaali ja järkevä ihminen. En nalkuta, hauskaa seuraa. En vaadi 24/7 kyljessä nyhjäämistä. Ja ulkonäköä on kehuttu paljonkin, treenaan ja huolehdin itsestäni.
Kyllä! Ja melkein olenkin onnistunut.
Voisin, vihdoin ainaki joku ymmärtäisi minua oikein.
Olen sottainen ja kaaottinen adhd... ja taiteilija! En tiedä sulattaisinko toista "neroa". Ehkä jos ei olisi täysin samassa kilpaileva... Mutta sama heittäytymiskyky ja seikkailumielisyys kelpaisi! Ja siisteystasosta ei tarvisi nipottaa... sama ruoka jos maistuisi... hmmm ja sama seksi-innokkuus! joo! Vastaus on: en tiedä! ehkä se olisi mahdollisuus
Tottakai, voitaisiin tumputtaa yhdessä.
Olen tällaisen ihmisen tavannut netin harrastuspiirien kautta. Kaikki natsaa elämänarviosta huumorintajuun ja miltei kaikkeen mahdolliseen, olemme ihmetelleet miten tämä on mahdollista. Vielä erikoisemmaksi asian tekee että olemme aivan eri kulttuureista kotoisin, hän on Etelä-Amerikasta ja minä luonnollisesti suomesta. Voisin kuvitella seurustelevani mikäli tilanne olisi toinen, onhan kyseessä äärimmäisen kaunis nainen ja ymmärrämme toisiamme käsittämättömän hyvin. Minä olen kuitenkin onnellisesti naimisissa ja hän avoliitossa tahollaan, eikä asia ole koskaan ollut mitenkään esillä sen kummemmin. Meille tuli kuitenkin todella syvä ystävyys heti ensihetkistä alkaen, tuntemus oli molemmilla kuin olisimme tunteneet toisemme aina. Meistä tuli nopeasti parhaat ystävät ja jaamme jatkuvasti niin ilot kuin surutkin. Eikä tämä ole jäänyt vain online-tasolle, vierailimme vaimoni kanssa hänen ja avomiehensä luona jokin aika sitten, olemme ystäväpariskunnat jotka nyt vain sattuvat asumaan eri puolilla maapalloa.
Kyllä.
Tulis vaan enemmän semmonen kämppis/fwb fiilikset. Minä(mies) väsäämässä pehmolelua kun minä(nainen) esim. lueskelee jotain kirjaa ja jotain mietteitä vaihdellaan siinä välissä
2 tuntia kestäviä hitaita keskusteluita että mitäs tänään syödään.
Kumpikaan ei halua ekana nousta viikonloppuna punkan pohjalta kun on niin lämmintä ja mukavaa yhdessä.
Siivoaminen hoidetaan yhdessä apinan raivolla puolessa tunnissa että pääsee siitäkin eroon
Oishan se kiva saada vastaavanlainen vapaa-ajan laiskuri kumppaniksi. Töissä saa riehua ja liikkua tarpeeksi, ei sitä vapaa-aikana viitsis.
Ehdottomasti, ei parempaa naista voisi löytyä maailmasta.