Rehellisesti, seurustelisitko itsesi kanssa?
Jos vastaan tulisi melkein täysi kopiosi (luonteeltaan ja mielenkiinnoiltaan yms), mutta vastakkaista sukupuolta, niin voisitko seurustella hänen kanssaan? Jos oletetaan, että ulkonäkö olisi miellyttävä.
Minä en voisi. Kaksi tällaista jääräpäätä olisi huono yhdistelmä.
Kommentit (675)
Jaa-a, jos seurustelisin, tarvittaisiin enemmän rahaa, olen kiltti ja joustava mutta vähän huithapeli, eli tarvittais joku kodinhoitaja hoitamaan kotitöitä. Lisäksi oon ehkä vähän rasittava pohdiskelija, en ehkä itse jaksais kuunnella kaikista aiheista ontologista syväanalyysia.
En varmasti. Hänessähän näkyisi heti omat huonot puoleni. Tuskin voisin sietää häntä.
Vierailija kirjoitti:
En seurustelisi. Seksisuhde tai lyhyt romanssi menis ja ystävänä olisin huippu. Parisuhteessa en katselisi itseäni kyllä pitkään.
Ihan samoin ajattelen.
Kyllä. Olisi mielenkiintoista ja takuulla ei tylsää koskaan.
Bonusta se, että olisin nainen.
En seurustelisi. Liian tylsä, laiska, välillä ilkeä tyyppi olisi vastassa.
Vierailija kirjoitti:
En usko koska mulla on yks paha vika, joka olisi seurustelukumppanilla raivostuttava.
Olen järkyttävän laiska ja mukavuudenhaluinen. En halua sellaista miestä.
Olet ehkä enneagrammissa tyyppi numero 9.
Mun mies on tosi paljon samanlainen kuin minä, joten kyllä voisin.
Olishan aika tylsää jos seurustelisin itseni kanssa. En näe miten se poikkeaa nykytilanteesta kun olen päivittäin omassa seurassani. Olisi kiva saada uusia näkökulmia ja keskustelunaiheita oman pään ulkopuolelta.
Jos olisin joku toinen, seurustelisin mielelläni itseni kanssa. Mikäs siinä, kaikin puolin hyvä tyyppi ja sydän paikallaan.
Joo mutta vain sillai pervolla tavalla ja vain jos toinen puoli minusta olisi tyttö.
Kyllä. Pidän itsestäni ja kaltaiseni kanssa olisi helpointa tulla toimeen. En ole enkä tahtoisikaan olla niitä joilla on "luonnetta" tai "asennetta"- jokainen kai tietää mille nämä ovat kiertoilmaisuna. Vaikkakin täällä epärehellisyyden kotipesällä moni ei myönnä sitä.
Todellakin, mutta tappeluja taitaisi tulla.
Jos olisin sosiopaatti-narsisti niin voisin seukata itseni kanssa, muuten en !
No en ihan täysin oman itseni kloonin kanssa, se olisi liian tylsää sillä kaipaan haasteita ja särmää
Myös ihmissuhteissa.
Muuten pidän itsestäni ja voisin kuvitella hyvinkin seurustelevani saman ajatusmaailman ja arvot omaavan ihmisen kanssa. En ole ns. helppo ihminen, ja siksi pitäisinkin samantyyppisestä kumppanista.
Ja tämä ei tarkoita riitaa ja sotaa vaan mielenkiintoista ajatusten vaihtoa ja keskustelua, väittelyä terveessä mielessä. Mielenkiintoisen ihmisen kanssa viihtyisin takuulla. Valitettavasti näitä on niin surullisen harvassa.
Todennäköisesti en.
Olen laiskuuteen taipuvainen ja ehkä ikinä ei tulisi tehtyä mitään jos rinnalla ei olisi aktiivista kumppania.
En. En mistään syystä. En ikinä.
Kyllä. Olen ihana ja rakastava helppo ihminen, jos vastapuoli on samanlainen. Ja olen löytänytkin lähes kopion itsestäni kumppanikseni.
Olen lunki tyyppi, tykkään mielenkiintoisista keskusteluista ja tulen hyvin toimeen muiden lunkien tyyppien kanssa. Joten kyllä, voisin kuvitella.
Ehdottomasti kyllä, olisi kerrankin joku jonka kanssa juttua riittää ja jonka ymmärrystä ei tarvitse kyseenalaistaa.