Oletko mokannut lomareissulla?

Hyppäsimme väärään junaan, kun meidän piti mennä Heathrown kentälle Lontoosta, niin juna ajoi pysähtymättä suoraan Gatwickiin. Olemme kokeneita matkustajia, mutta joku kummallinen juttu tuossa oli, että selkeästi luki, että menee Heathrown kautta, muttei mennytkään.

Gatwickissä sitten juoksimme hätääntyneenä konnarilta toiselle, joista jokainen viittoi meidät äkäisesti pois. :D Lopulta yksi konnari sääli meitä niin paljon, että laski meidät takaisin menevään junaan maksutta ja pääsimme onnellisesti Heathrowlle nipin napin. Jouduimme juoksemaan koko kentän halki portillemme, mutta selvisimme.

Toinen tarina ei ole moka, vaan hauska muisto. Kanadalaisista sanotaan aina puoliksi vitsillä, että ovat yliystävällistä kansaa. Tulimme lentokentältä Montrealiin ja ihastelimme rinkat selässä maisemia ja vähän katselimme ympärillemme, että missäs sitä ollaan. Samantien joku mummo pysähtyy eteemme otsa huolikurtussa ja "are you looking for maybe a bus, darlings?" Kiitimme ja kerroimme, että katselemme vain vähän maisemia ja pääsemme kävellen hotelliimme, niin "if you need anything, just ask!" Ihana mummo.

Olin 1983 Mallorkalla yksin lomalla, ensimmäisenä päivänä kävin ostamassa

huoneeseeni viikon ruuat ja viinat. Ryyppäsin huoneessa/parvekkeella, vietin sitä ns. laatuaikaa.

Visiin kolmantena päivänä katkesi filmi ja en tiedä yhtään mitä olin tehnyt

huoneessa mutta sairaalassa heräsin kuudentena päivänä. Hotellilla katsoivat

pitkään kun tulin takaisin pikku jurrissa tottakai. Lähtöpäivänä matkaopas toi

minulle 4000 mk:n laskun siivouskuluja, remontointi kuluja yms..

Vierailija kirjoitti:

Hyppäsimme väärään junaan, kun meidän piti mennä Heathrown kentälle Lontoosta, niin juna ajoi pysähtymättä suoraan Gatwickiin. Olemme kokeneita matkustajia, mutta joku kummallinen juttu tuossa oli, että selkeästi luki, että menee Heathrown kautta, muttei mennytkään.

Gatwickissä sitten juoksimme hätääntyneenä konnarilta toiselle, joista jokainen viittoi meidät äkäisesti pois. :D Lopulta yksi konnari sääli meitä niin paljon, että laski meidät takaisin menevään junaan maksutta ja pääsimme onnellisesti Heathrowlle nipin napin. Jouduimme juoksemaan koko kentän halki portillemme, mutta selvisimme.

Toinen tarina ei ole moka, vaan hauska muisto. Kanadalaisista sanotaan aina puoliksi vitsillä, että ovat yliystävällistä kansaa. Tulimme lentokentältä Montrealiin ja ihastelimme rinkat selässä maisemia ja vähän katselimme ympärillemme, että missäs sitä ollaan. Samantien joku mummo pysähtyy eteemme otsa huolikurtussa ja "are you looking for maybe a bus, darlings?" Kiitimme ja kerroimme, että katselemme vain vähän maisemia ja pääsemme kävellen hotelliimme, niin "if you need anything, just ask!" Ihana mummo.

Ihan sivuhuomiona;

Heathrow’n ja Gatwickin välillä ei ole suoraa junayhteyttä. Tai ei ole ainakaan ollut niinä vuosina kun olen itse Lontoossa asunut. Vaihtamalla tietysti pääsee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Eksyin Helsingissä Redissä ja myöhästyin junasta. Lisähuomiona, että olin aiemmin käynyt Helsingissä 2 kertaa elämäni aikana; 6. Lk luokkaretkellä ja yo-kirjoitusten jälkeen pääsykokeissa. En vieläkään käsitä, miten ihminen voi joutua ostoskeskuksessa niin hukkaan.

Jos kaikista maailman paikoista tuo tapahtuu, kyllä se Redi on.

Kiitos lohdutuksesta! Tunsin itseni melko typeräksi, kun en löydä pois.

Lisälohdutuksena kerron, että mun nuoret, jotka tietävät lahjakkuuteni eksymisen suhteen, sanoivat kuin yhdestä suusta Redin valmistuttua: "Äiti, sä et sitten voi mennä sinne yksin. Sä et löytäisi sieltä ulos."

Vierailija kirjoitti:

Tämä nyt ei ole oikeastaan minun eikä siskoni moka, mutta oltiin perhelomalla Turkissa ja saatiin ruokamyrkytys ravintolassa.

Syönnin jälkeen jäätiin vielä nautiskelemaan vesimelonia ja yhtäkkiä tuli tosi kurja olo. Äiti väitti, että johtuu liiasta auringosta ja menee ohi, kun juon jotain kylmää ja pureskelen niitä vesimelonipaloja. Sitten alkoi oksettaa.

Yritin juosta ravintolassa vessaan ja lopulta kun se löytyi, oksennus lensi kaaressa vessan oveen ja lattioille. Henkilökunta meni ystävällisesti siivoamaan sitä kauhistusta. Olin juuri syönyt vesimelonia, joten luulin, että oksennuksessa on verta joukossa. Kun tulin pöytään sanomaan, että pakko lähteä hotellille, siskoa alkoi oksettaa. Hän juoksi vessaa kohti, mutta sinne ei päästetty, kun oli minun oksennusten siivous kesken. Sisko juoksi ravintolasta ulos, muttei ihan ehtinyt, vaan oksensi suoraan ravintolan sisääntulolle valtavat määrät.

Minä näin sen kauempaa meidän pöydästä ja saman tien alkoi uudestaan oksettaa. Oksensin kukkaistutukseen.

Ehkä oppivat olemaan tarkempia elintarvikehygienian suhteen siinä ravintolassa.

Nopein ruokamyrkytys koskaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä nyt ei ole oikeastaan minun eikä siskoni moka, mutta oltiin perhelomalla Turkissa ja saatiin ruokamyrkytys ravintolassa.

Syönnin jälkeen jäätiin vielä nautiskelemaan vesimelonia ja yhtäkkiä tuli tosi kurja olo. Äiti väitti, että johtuu liiasta auringosta ja menee ohi, kun juon jotain kylmää ja pureskelen niitä vesimelonipaloja. Sitten alkoi oksettaa.

Yritin juosta ravintolassa vessaan ja lopulta kun se löytyi, oksennus lensi kaaressa vessan oveen ja lattioille. Henkilökunta meni ystävällisesti siivoamaan sitä kauhistusta. Olin juuri syönyt vesimelonia, joten luulin, että oksennuksessa on verta joukossa. Kun tulin pöytään sanomaan, että pakko lähteä hotellille, siskoa alkoi oksettaa. Hän juoksi vessaa kohti, mutta sinne ei päästetty, kun oli minun oksennusten siivous kesken. Sisko juoksi ravintolasta ulos, muttei ihan ehtinyt, vaan oksensi suoraan ravintolan sisääntulolle valtavat määrät.

Minä näin sen kauempaa meidän pöydästä ja saman tien alkoi uudestaan oksettaa. Oksensin kukkaistutukseen.

Ehkä oppivat olemaan tarkempia elintarvikehygienian suhteen siinä ravintolassa.

Nopein ruokamyrkytys koskaan?

Pah, ei ole nopeaa nähnytkään, jos siellä on pitkäänkin istuttu, kuten turkkilaisissa ravintoloissa yleensä on tapana. Minäpä kerron nopeasta ruokamyrkytyksestä. Oltiin laskeuduttu kaverin kanssa Intiassa Mumbain lentokentälle (jotkut kutsuu nimellä Bombay). Meillä oli kauhea nälkä, koska lentokoneessa oli tarjottu tosi pahaa munakasta 4 tuntia aiemmin. Matkalaukkuja joutui odottamaan tosi pitkään. Kuumuus oli läkähdyttävä. Heti kun päästiin pois lentokentältä, otettiin siistin näköisestä kojusta jotkut täytetyt leivät. Siis ei leivät, mutta en pysty enää muistamaan, miksi niitä kutsuttiin. Kun olin syönyt (ja juonut pullovettä), lähdettiin etsimään hotellia. Minulle tuli yhtäkkiä aivan järkyttävän huono olo, koko keho vapisi. Oksensin keskelle katua. Kun päästiin hotelliin, oksentelu jatkui. Muutaman tunnin päästä alkoi ripuli. Lääkäri kävi katsomassa seuraavana päivänä, koska kuumetta oli yli 39 ja mikään ei pysynyt sisällä. Ihan selvä ruokamyrkytys, sanoi lääkäri.. Sain jotain juomaa, jossa on suoloja ja lääkäri piti saarnan, että länsimaiset tytöt tulee ja menee syömään katukeittiöstä, ei teidän mahat kestä.

Ihastuin matkaoppaaseen ja koko reissu meni hänen kanssaan säätämiseen. Silloin uteliaisuus ja himot veivät, mutta jo matkalla lentokentälle iski kamala morkkis ja häpesin käytöstäni niin paljon.

Vierailija kirjoitti:

No periaatteessa tää ei ollu hauskaa, peräti täpärä pelastuminen/kuoleman kohtaaminen, mutta siis kerran lentokoneessa ennen ilmaan nousua kuuntelin sivukorvalla edessä istuvien juttelua. Joku nainen puhui ensin puhelimeen ja vakuutti kaverilleen että koneen falangi on kunnossa. Sitten sulki puhelimen ja naisen vieruskaveri nosti hirveän haloon kun sai tietää että puhelimessa ollut oli aiemminkin ennustanut näkyjen perusteella. Me oltiin sitten kaikki ihan paniikissa ja ne lentoemot yritti valehdella että falangi oli kunnossa./Olin samalla lennolla, mutta muistat väärin: lentoemäntä väitti, että koneessa ei edes ole koko falangia! Terminaalihenkilökunta sitten vakuutti, että falangi oli sitten korjattu ja kone sai uuden lähtöluvan. (Toivottavasti se epäpätevä lentoemäntä sai potkut)

Kylläpä teillä on  HURRRRJAN hauskat falangijutut! Ääliölapset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyppäsimme väärään junaan, kun meidän piti mennä Heathrown kentälle Lontoosta, niin juna ajoi pysähtymättä suoraan Gatwickiin. Olemme kokeneita matkustajia, mutta joku kummallinen juttu tuossa oli, että selkeästi luki, että menee Heathrown kautta, muttei mennytkään.

Gatwickissä sitten juoksimme hätääntyneenä konnarilta toiselle, joista jokainen viittoi meidät äkäisesti pois. :D Lopulta yksi konnari sääli meitä niin paljon, että laski meidät takaisin menevään junaan maksutta ja pääsimme onnellisesti Heathrowlle nipin napin. Jouduimme juoksemaan koko kentän halki portillemme, mutta selvisimme.

Toinen tarina ei ole moka, vaan hauska muisto. Kanadalaisista sanotaan aina puoliksi vitsillä, että ovat yliystävällistä kansaa. Tulimme lentokentältä Montrealiin ja ihastelimme rinkat selässä maisemia ja vähän katselimme ympärillemme, että missäs sitä ollaan. Samantien joku mummo pysähtyy eteemme otsa huolikurtussa ja "are you looking for maybe a bus, darlings?" Kiitimme ja kerroimme, että katselemme vain vähän maisemia ja pääsemme kävellen hotelliimme, niin "if you need anything, just ask!" Ihana mummo.

Ihan sivuhuomiona;

Heathrow’n ja Gatwickin välillä ei ole suoraa junayhteyttä. Tai ei ole ainakaan ollut niinä vuosina kun olen itse Lontoossa asunut. Vaihtamalla tietysti pääsee.

Tällöin ainakin pääsi, vuosi taisi olla 2012 tai 2013. Ellen muista väärin, ja junan olisi pitänyt pysähtyä vaihtoa varten asemalle, mutta se posottikin suoraan päätepysäkilleen pysähtymättä.

Muistaakseni meidät vielä ohjattiin tähän junaan asemalla, kun näytimme lippuja ja kerroimme mistä lentomme lähtee ja mihin pitää päästä.

Takaisin Gatwickistä pääsimme kyllä yhdellä ainoalla junalla Heathrow'n kentälle, eli ainakin silloin 2012-13 pääsi suoralla yhteydellä niin päin varmasti.

Vierailija kirjoitti:

Australiassa nukahdin meressä uimapatjalle, joka ajelehti vaara-alueella ja aiheutti koko rannalle pelastusoperaation, johon liittyy helikopteri ja useita vesiskoottereita sekä pelastusvene.

Rangaistuksena mun piti itse päästä takaisin rannalle ja rannalla uimavalvoja uhkasi vetää mua turpaan, jos vielä aiheutan turhan pelastusoperaation.

Ei ole varmaan koskaan hävettänyt niin paljon. Olin tuolloin 28v.

Mies 48v

Voi herran jestas sun kanssasi! Jösses.

Vierailija kirjoitti:

Ihastuin matkaoppaaseen ja koko reissu meni hänen kanssaan säätämiseen. Silloin uteliaisuus ja himot veivät, mutta jo matkalla lentokentälle iski kamala morkkis ja häpesin käytöstäni niin paljon.

Mikä tässä on noloa, jos et ole ketään ahdistellut vaan opas oli mukana jutussa?

Olin työharjoittelun vuoksi ulkomailla ja kyseisessä paikassa pelattiin siihen aikaan vielä hyvin vahvasti käteisellä ja sitä piti olla aina mukana. Noh, olin jo useampana iltana ottanut baarireissuille mukaan sen verran käteistä, että saan muutaman juoman ja taksin kotiin. Olin jo oppinut, että taksimatka maksaa keskustan baarikeskittymästä noin 10-15 euroa kotiin eikä koskaan enempää. Niinpä yhtenä iltana katselin baarissa seteleitäni ja totesin, että on rahaa vielä yhteen juomaan ja sitten vielä noin 15 euron taksimatkaan kotiin. Vaan kuinkas kävikään, taksimatka maksoikin euroissa noin 16....

Ei auttanut luottokortin tarjoaminen, koska taksissa kävi vain käteinen. Niinpä häpeissäni pyysin taksikuskia ajamaan lähimmälle automaatille. Vaan automaatti ei toiminutkaan (tai niin luulin). Pyysin häpeänpuna kasvoillani kuskia ajamaan vielä toiselle automaatille. Kun sekään ei toiminut, tajusin, että ei he * vetti, olin aiemmin sinä päivänä nostanut vuokrarahat automaatista, ja kyseinen summa oli kuluttanut koko luoton loppuun, eli luottokortilta ei voinut nostaa enää ollenkaan ennen kuin maksaisin luottokorttilaskun pois. (Sivuhuomautuksena mainittakoon, että en kyseisessä maassa pystynyt nostamaan pankkikortin puolelta rahaa ollenkaan. En muista mikä se syy oli, mutta joka tapauksessa kaikki käteisnostot piti tehdä luotolta ja maksaa kova palvelumaksu joka kerta… Kirosin itseäni ja tyhmyyttäni, kun maahan saavuttuani tajusin asian laidan.)

No joka tapauksessa, olin siis kiikissä taksikuskin kanssa, mutta onnekseni muistin, että kotona oli vielä käteistä. Niinpä pyysin kuskia ajamaan kotiini. Kerroin hänelle, että kipaisen nopeasti asunnoltani rahaa ja palaan takaisin, mutta kuski halusi, että jätän joko puhelimen pantiksi tai hän tulee asunnolleni mukaan. Minun oli pakko taipua jälkimmäiseen, koska en todellakaan luovuttaisi puhelintani tuntemattomalle. Ja voi luoja miten minua hävetti, kun kuljin yövuorossa olevan aulavahdin ohi tämän 50-vuotiaan mahakkaan ja niljakkaan miehen kanssa hissiin, mitähän hänkin minusta ajatteli…

Kun pääsimme asunnolleni, mies pyysi yllättäen päästä vessaan. Minua iljetti, koska en halunnut, että mies viipyy asunnossani yhtään sen pidempään kuin on pakko. Annoin kuitenkin vastahakoisesti luvan ja kaivoin sillä välin käsilaukustani rahaa. Valitettavasti minulla ei kuitenkaan ollut kolikon kolikkoa, vaan ainoastaan seteli, jonka arvo oli euroissa noin 50. Mutta koska halusin miehestä vain äkkiä eroon, tungin setelin kuskin käteen ja osoitin ovea. Maksoin sitten loppupeleissä 16 euron taksimatkasta 65 euroa, koska kuski ei suostunut antamaan takaisin sitä 15 euroa, jonka olin aiemmin antanut hänelle. En ole ikinä hävennyt itseäni niin paljon... Mutta hyvän tarinan sain ja opetuksen siitä, että käteistä pitää varata aina runsaasti mukaan :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Humalluin Espanjassa ja nain jonkun yhden illan hoidon kanssa.

N21

Missä mokasit? Kerroit just ne kaksi syytä miksi Espanjaan mennään.

🤣

Kaksi syytä? Samathan ne on, mitä urheilijoiden etelänleireilläkin eli siis :

1. Tyhjennysharjoituksia

2. Herkistelyä

Mitäs sanotte?

Vierailija kirjoitti:

Paljonkin on tullut mokattua etenkin duunireissuilla, ennen koronaa tein niitä paljon.

Yksi mieleenjäävimmistä mokista sattui Lontoossa.

Otin aamukuudelta Gatwickin kentältä bussin Heathrow:lle, Finskin lennot lähtevät terminaalista 2 ja tarkistin kuljettajalta että pysähdymme siellä.

Saavuimme Heathrowlle ja kuski siinä kuulutti että olemme terminaalissa 3. Lähdimme liikkeelle uudestaan ja kuski kurvasi takaisin moottoritietä kohti.

Minä ryntäsin kauhun sekaisin tuntein kuskin luokse ja hän kertoi että terminaalit 2 ja 3 ovat yksi ja sama pysäkki, moottoritiellä ei voi enää pysähtyä ja seuraava pysäkki on Lutonin kenttä. Armottoman ketutuksen vallassa sitten saavuin Lutonille ja syöksyin ottamaan taksin.

Kuski arveli ettei minulla ole mitään saumaa keretä lennolle mutta ajoi niin kovaa kuin uskalsi. Puhelimesta näin että check-in sulkeutui kymmenen minuuttia ennen kuin saavuin takaisin Heathrowlle.

Heitin matkatavarat säilytykseen (olin tulossa takaisin Lontooseen parin päivän päästä) ja käsimatkatavaroiden ja elektronisen lipun kanssa juoksin turvatarkastukseen ja sieltä portille ja viimeisten joukossa koneeseen. Mietin että kerkesin ennen aamukymmentä käydä kolmella eri Lontoon lentokentällä, yhdellä jopa kahdesti.

Sama. Ei muuta kuin lentokentän jollain shuttlella oikeaan terminaaliin. Onneksi oli varattu riittävästi aikaa.

Kun menin Espanjaan hierojakouluun 90-luvun lopussa, en ollut koskaan matkustanut pohjoismaita pidemmälle. En tiennyt, mitä on sangria. Meille oli tervetulotoivotukseksi järjestetty bileet, joissa oli paellaa ja sangriaa. Minä en tiennyt, että siinä on alkoholia, eikä se siltä edes maistunut. Jossain vaiheessa alkoi olo tuntua humaltuneelta, varmaankin litran jo nauttinut juomaa janoon. Sain huonon olon ja yökkäsin valkoiselle kaakelilattialle. En ollut ennen Espanjan vuotta juonut kuin pari siideriä silloin tällöin. Aika tavalla nolotti, koska ne kaikki muut olivat uusia tuttavuuksia, enkä tuntenut ketään ennestään. Kyllähän minulle sen jälkeen muistettiin kettuilla, että haluatko hiukan sangriaa, käydäänkö vetämässä pari kannullista sangriaa jne.

Olen mokannut, kun olen yrittänyt puhua paikallista kieltä. Kävin nuorena yksin Portugalissa ja luin oppaasta, että sana kiitos on obrigado tai obrigada. En tajunnut, milloin käytetään mitä noista muodoista. Olisi pitänyt älytä, että miehet sanovat obrigado ja naiset obrigada. Käytin niitä sekaisin ja sain vähån outoja katseita.

Ranskassa mokasin, kun en lisännyt mercin ja bon jourin jälkeen puhuttelua monsieur tai madame. Vasta myöhemmin luin, että ranskalaisista se on hyvin epäkohteliasta, jos ei lisää perään monsieur/madame.

Muitakin mokia on sattunut, mutta nuo nolottavat eniten, koska olen opiskellut kieliä ja lukiossa luin ranskaakin. Asia oli ilmeisesti unohtunut sen jälkeen.

Asun maassa, jossa hevi-tuotteita ei laputeta itse, vaan ne punnitaan kassalla. Olin Espanjassa ruokakaupassa, ja kasannut aika paljon eri hedelmiä ja vihanneksia pusseissaan hihnalle, siinä kassa sitten aika tympeänä osoitteli että tarrat puuttuu...  Ja perässä hirveä jono paikallisia tietenkin. Hävetti aivan kamalasti, ja pyytelin sitten kunnolla anteeksi vähäisellä espanjantaidollani --onneksi olin sentään sen verran opetellut että osasin pyytää anteeksi. Se sai kassan suhtautumisen muuttumaan täysin, hän totesi vain että ei hätää hän järjestää ja hän huitoi sieltä jonkun auttamaan sillä aikaa kun löi loput ostokseni sisään.  En tosiaan ollut huomannut, että siellä oli nurkan takana punnituspiste johon olisi pitänyt viedä ostokset laputettavaksi (eli vähän niinkuin Suomen ja asuinmaani välimuoto).

Sen verran olen reissatessa huomannut, että jos sen verran edes panostaa että opettelee perustervehdykset ja fraasit maan kielellä, ihmiset ottavat ihan eri tavalla sinut vastaan kuin jos yrität jollain kolmannella kielellä. Uskoisin, että tympeä suhtautuminen olisi jatkunut jos olisin vain englanniksi pyydellyt anteeksi...

Kertoisitko tästä enemmän! Missä maassa/lomakohteessa tämä tapahtui jne. Terv. entinen matkaopas 🤗

Vierailija kirjoitti:

Ihastuin matkaoppaaseen ja koko reissu meni hänen kanssaan säätämiseen. Silloin uteliaisuus ja himot veivät, mutta jo matkalla lentokentälle iski kamala morkkis ja häpesin käytöstäni niin paljon.

Kertoisitko tästä lisää! Missä maassa tapahtui jne. Terv. entinen matkaopas.

Vierailija kirjoitti:

 En tiedä kouriiko roomalaiset vielä ruuhkabusseissa ruuhkan turvin niinkuin kerrottiin, mutta ei ole osunut kohdalle mitään epäasiallisuuksia.

Me tultiin junalla kentältä, mutta heti aseman liukuportaissa kourittiin. Muualla Italiassa ei ollut niin asiatonta menoa.