Lue keskustelun säännöt.
Ihmiset, jotka huutaa "taisteluhuudon" aivastaessaan
Jokainen on varmaan joskus kokenut tämän. Normaalisti kun ihminen aivastaa, tulee se tyypillinen "atshuuu" äänähdys, mutta nämä tekee sen täysin liioitellusti: "AAATHSUUU-HAJAAAA!" tai "ÄÄÄÄTSZÄÄÄÄÄ!". Tulee ihan mieleen, että samalla karatehakkaavat jotain tiiliä.
Joo, flunssa tai allergia voi olla rankkaa, muttei sentään tarvi taisteluhuutaa.
Kommentit (461)
Ovatko nämä ihmiset niitä samoja jotka oksentaessaan myös pitävät isoa ääntä 🤔
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mieheni ei onneksi ole taisteluhuutoaivastaja, mutta sen sijaan haukottelee isoilla kirjaimilla kitapurje lepattaen. Sellainen hieman kimakka HUAAAAAA. Asiasta olen sanonut sekä kauniisti että rumasti. Mies vetoaa siihen, että hän saa haukotella niin kuin haluaa, ja vielä tekohaukottelee päälle oikein teennäisen kovaan ääneen. Olen kehottanut miestä muuttamaan keskelle metsää, jotta voisi huutohaukotella ihan rauhassa. Korkeintaan joku peura häiriintyisi siellä.[/quote
Meillä oli koira joka kiljuhaukotteli. UUUOOOOAAAAAAHH! ja se alkoi matalalta ja päättyi korkeaan ääneen. Kuono apposen ammollaan😆
Vierailija kirjoitti:
Oli joskus todella isokokoinen lyhytaikainen miesystävä. Tuo jättiläinen sitten aivasti kimakan naismaisen "ähii"-aivastuksen. Muiden syiden lisäksi tuo oli yksi syy, miksi ei maistunut itselle enää tapailu.
Ymmärrän hyvin.
Kerran jouduin sitten lopettelemaan hyvin alkaneen suhteen, kun tämä mies; viisas ja fiksu, oikein hauska ja hyvä, mutta kun astuimme kesällä veneestä saareen, jossa oli kallioranta ja äkkisyvää, ja vene keikahti ja tämä joutui vähän astumaan rantaveteen, niin se KIRKAISI! Siis ihan naisten kimeä kirkaisu.
Ei voinut mitään enää kun alkoi etomaan tyyppi.
Mun mies on kans huutoaivastaja. Ottaa samalla pari askelta ikäänkuin aivastus olisi niin voimakas, että sen voimasta lennähtää hieman eteenpäin. Sen jälkeen näyttää ihan siltä kuin olisi pommin alle jäänyt. Ilme on kärsivä ja puistelee päätään, niin kuin jotakin kauheaa olisi tapahtunut. Eikä tämä ole mikään vaivalloinen mies edes vaan maratoneja juokseva terve urheilullinen kapiainen. Ja sitä ei pysty katsomaan kukaan, kun mies on kipeä. Valittaa pikku nuhasta ja makaa sängyssä kuin olisi kuolemansairas. Taitaa olla jokseenkin sukupuolisidonnainen tämä ilmiö. Sitten kun nainen on kipeä, niin ihan sama kuin ei olisi mitään. Tosi vaikea hänen on silloin muistaa ja ymmärtää, että kipeänä ei pysty eikä jaksa. Huoh.
Itse olen (nainen) kiroilija-aivastaja. Saatan aivastella kymmeniä kertoja puolen tunnin sisällä ja se on todella raivostuttavaa. Ei auta nenäkannuhuuhtelukaan.
Aivastan siis näin: Aa--joko se pherkele daas alkhaa(hyvin nopeasti lausuttuna)--tsiuh--shaatana--aatsiuh--pherkele---haatsuh--vhoi jubalauta--aatshih--vittulan väki...jne.
Mieheni on höpötys-aivastaja(hän aivastaa harvoin): ÄähhHÖÖtsiböbö! ÄÄÄshäsäsä!
Ja lisäksi: ÄSSiiiperse! ÄHässiiipipillu!
Hän keksii siis ihan keksimällä noita aivastus-repliikkejä elävöittämään tapahtumaa sekä käyttää ns. tuhmia sanoja omaksi, ja no, minunkin ilokseni.
Vielä muutama ääni-muisto ex-miehistä: Toinen päästi intiimihetken huippukohdassa kontra-tenorimaisen kiljaisun: HUAAAAH! Vokaalit olivat hyvin kapeita ja huuto kohosi loppuhönkäyksen kohdalla todella korkealle sävelasteikossa. Viinilasit säröilivät.
Ja ex-ex-mies oli huuto-kusija: Esim. dagen efter-aamuina hän virtsatessaan lasketteli samalla peräilmaa ja kommentoi joka turausta näin: (pieru) OOH! (pieru) JESS! (pieru) HIENOO! (pieru) AAAHH!(pieru) NONIIN!
Kiitos tästä ketjusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh. Jostain olen lukenut, että se miten aivastus "ilmaistaan" korreloi jotenkin orgasmin intensiteetin kanssa. Että silloin tulisi samanlainen huuto tai sitten vaitelias huokaus.
No mulla ainakin on näin. En orkussa huuda,mutta kroppa koristelee, kramppaa, saatan melkein pudota sängystä ja juu,aivastan hirmuisella volyymilla.Mahtavat fiilikset molemmista!
No mikä tässä miinusta aiheutti? Kirjoitusvirhe? Juu en koristele, vaan kouristelen. Pikkuinen kateudenpisto orkuistaniko kismittää?
Veikkaan, että TMI, pieni sänky tai se, että olet nolo etkä edes tajua sitä.
Ihan normaali parisänky. Minkä minä orkuilleni mahdan. Semmoisia nyt vaan ovat. Ei valita siippa ollenkaan.
:D oon pahoillani mutta sille huudolle ei voi mitään. Ennen vihasin ylikaiken näitä huutajia, kunnes sain allergian. Nykyään kun aivastus tulee niin se tulee niin kovalla voimalla ja sitä huutoa ei pysty mitenkään pidättelemään :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos nauruista :D Niinpä, miksi pitää aivastaa kauheen shown kera? Tai huuto-oksentaa? Onko pakko ottaa normaaleilla asioillakin niin suuri tila itselleen, ettei voi aivastaa tai oksentaa edes hiljaa? Ovatko nämä taisteluhuuto-aivastajat sitten muutenkin kuinka äänekkäitä ihmisiä?
Itse en voisi kuvitellakaan vielä huutavani aivastaessani. Siinä tulisi 3 asiaa yhtä aikaa; huuto-aivastus ja kus** housuun. Itselle ihan pelkkä aivastuskin riittäisi ilman lisätoimintoja.
Vierailija kirjoitti:
Tukahdettu aivastus kielii kyvyttömyydestä orgasmiin.
Tätä en voi kyllä allekirjoittaa. Aivastuksien pidättelijä vai paljastua äkkiarvaamatta itse O:n hetkellä taisteluhuutajaksi.
Olisiko turn Off? Vai mieluummin kuitenkin huutoaivastus ja vaikka pieru päälle? Noh, itsellä löytyy puoliso joka tekee molempia. Muuten nappivalinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Parempi se taisteluhuutoaivastus on kuin tämä:
Tämä oli paras! :)
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mikä hepuli mulle tuli, mutta olen täällä hihitellyt näille mielikuville vedet silmissä.
"Taisteluhaukottelija" on kieltämättä aika hihityttävä mielikuva.
Mun miehellä on äänekäs aivastus, ei mitenkään erikseen huuda vaan siitä vain lähtee sellainen ääni. Mun aivastus taas on niin pieni, että olen joskus saanut siitä kommentiksi "anna tulla vaan". Mutta ei ole mitä antaa tulla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oottakaa vaan kun ite saatte allerfgian ja siitö johtuvat aivastukset
Vierailija kirjoitti:
Itse olen (nainen) kiroilija-aivastaja. Saatan aivastella kymmeniä kertoja puolen tunnin sisällä ja se on todella raivostuttavaa. Ei auta nenäkannuhuuhtelukaan.
Aivastan siis näin: Aa--joko se pherkele daas alkhaa(hyvin nopeasti lausuttuna)--tsiuh--shaatana--aatsiuh--pherkele---haatsuh--vhoi jubalauta--aatshih--vittulan väki...jne.
Mieheni on höpötys-aivastaja(hän aivastaa harvoin): ÄähhHÖÖtsiböbö! ÄÄÄshäsäsä!
Ja lisäksi: ÄSSiiiperse! ÄHässiiipipillu!
Hän keksii siis ihan keksimällä noita aivastus-repliikkejä elävöittämään tapahtumaa sekä käyttää ns. tuhmia sanoja omaksi, ja no, minunkin ilokseni.
Vielä muutama ääni-muisto ex-miehistä: Toinen päästi intiimihetken huippukohdassa kontra-tenorimaisen kiljaisun: HUAAAAH! Vokaalit olivat hyvin kapeita ja huuto kohosi loppuhönkäyksen kohdalla todella korkealle sävelasteikossa. Viinilasit säröilivät.
Ja ex-ex-mies oli huuto-kusija: Esim. dagen efter-aamuina hän virtsatessaan lasketteli samalla peräilmaa ja kommentoi joka turausta näin: (pieru) OOH! (pieru) JESS! (pieru) HIENOO! (pieru) AAAHH!(pieru) NONIIN!
Kiitos tästä ketjusta.
Lainaan tässä nyt omaa kommenttiani. Joku oli möksähtänyt ja laittanut alapeukun. Hänelle lohduksi, että me nykyiset aivastelijat elämme kahdestaan omakotitalossa ilman läheisiäkään naapureita. Meillä kummallakaan ei ole lapsia tai muita samassa taloudessa asuvia ihmisiä.
Kiroilu-freudilainenlipsahdus-höpötys-aivastelumme ei siis häiritse ketään. Olemme muutenkin erakkoja.
Ja...taidamme olla myös melko kovia pieremään. Lisäksi saatamme soittaa Led Zeppeliiniä OR-kaiuttimista kovalla äänenvoimakkuudella.
Anteeksi ja sov sött.
P. S. Vielä kerran kiitän tätä ketjun aloittajaa. Useat kommentit äänikuvailuineen olivat niin mainioita, että piti oikein itsekin kokeilla. Katselin tätä ketjua yöllä, jolloin puoliso ( se freu.lips.höp.aivast) nukkui ja oli vaikeata pidättää naurua.
Tuli kyllä turskahduksia joita yritin peittää rykäisyllä tai kissalle haastelemisella.
Olemme 58-vuotiaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse osaan aivastaa niin ettei siitä lähde ääntä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Urbaanin legendan mukaan, jos pidättää aivastuksen ja pidättää pierun samanaikaisesti, kroppa menee ihan tilttiin ja ihminen menehtyy.
Mun isoisoisä lähti tästä maailmasta näin.
RIP Arvo
Jospa kokeilisin.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen (nainen) kiroilija-aivastaja. Saatan aivastella kymmeniä kertoja puolen tunnin sisällä ja se on todella raivostuttavaa. Ei auta nenäkannuhuuhtelukaan.
Aivastan siis näin: Aa--joko se pherkele daas alkhaa(hyvin nopeasti lausuttuna)--tsiuh--shaatana--aatsiuh--pherkele---haatsuh--vhoi jubalauta--aatshih--vittulan väki...jne.
Mieheni on höpötys-aivastaja(hän aivastaa harvoin): ÄähhHÖÖtsiböbö! ÄÄÄshäsäsä!
Ja lisäksi: ÄSSiiiperse! ÄHässiiipipillu!
Hän keksii siis ihan keksimällä noita aivastus-repliikkejä elävöittämään tapahtumaa sekä käyttää ns. tuhmia sanoja omaksi, ja no, minunkin ilokseni.
Vielä muutama ääni-muisto ex-miehistä: Toinen päästi intiimihetken huippukohdassa kontra-tenorimaisen kiljaisun: HUAAAAH! Vokaalit olivat hyvin kapeita ja huuto kohosi loppuhönkäyksen kohdalla todella korkealle sävelasteikossa. Viinilasit säröilivät.
Ja ex-ex-mies oli huuto-kusija: Esim. dagen efter-aamuina hän virtsatessaan lasketteli samalla peräilmaa ja kommentoi joka turausta näin: (pieru) OOH! (pieru) JESS! (pieru) HIENOO! (pieru) AAAHH!(pieru) NONIIN!
Kiitos tästä ketjusta.
kiitos tästä viestistä!!!
Veljeni oikein erikseen opetteli tällaisen taisteluhuudon. Lapsena ja teininä hänellä oli hyvin samanlainen aivastus kun vanhemmillamme ja meillä muilla sisaruksilla, hiljainen ja hillitty. Jotenkin hän ilmeisesti koki, että huutoaivastus on persoonallisempi, joten hän alkoi keinotekoisesti huutaa aivastuksen päätteeksi. Kun sitä oli useamman vuoden tehnyt, niin huuto alkoi tulla spontaanisti.
Huutoaivastus tuntuu paljon paremmalle kun se että yrittää vaimentaa aivastusta. Tuntuu että saa kaiken ulos eikä jaa vajareihin. Nyt kun tiedän että osa nirsonörteistä vielä häiriintyy siitä niin paljon parempi :) On teillä nörillä murheet.
Yleinen taisteluhuutoni: UNCTAD!
Sohvalta noustessa: JA JA UMZUG!
Kunnolla aivastaessa saan kovan päänsäryn ja muutaman kerran pyörtynyt päänsäryn vuoksi.