Kihlauksen merkitys?
Ovatko kihlat raadin mielestä avioliiton solmimiseen velvoittava sitoumus? Tästä ollaan nyt koko viikonloppu keskusteltu kumppanin kanssa. Itse ajattelen, että kihlautuminen on pikemminkin epävirallisempi vaihtoehto avioliitolle. Jos pariskunta haluaa naimisiin, menevät sitten suoraan eikä kihlautumisen kautta.
Kommentit (345)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kerran sanojen merkityksiä saa nykyään vääntää ihan miten haluaa, niin tässä on omat versioni.
Jatkossa aion sanoa olevani äiti. Niin, ei minulla mitään lapsia ole, koira kylläkin, ja kyllä nyt koiramamma on ihan sama asia kuin oikea mamma. Jos joku tämän kyseenalaistaa, niin kerron heille, että ajat muuttuu. Ja jos joku kysyy lapsistani, kun kerron olevani äiti, niin haukun heitä vanhanaikaisiksi junteiksi, kun tekevät tällaisia oletuksia pelkkien sanojen perusteella.
Aion myös sanoa asuvani omistusasunnossa, vaikka asun vuokralla. Koska ihan yhtä laillahan tämä on minun oma koti. Osakekirja asunnosta on pelkkä paperinpala, eikä sillä pitäisi olla mitään merkitystä, maksanko asuntolainaa vai vuokraa. Muutenkin asunnon ostaminen on kamalan vanhanaikaista. Mitä välii, hei?!
Niin, ja oikeastihan asun Helsingissä, vaikka asunkin Espoossa. Ei sillä pitäisi olla mitään väliä, missä ihminen asuu, eikä Helsingissä asuminen tee ihmisestä yhtään parempaa. On se ihan riittävän lähellä muutenkin.
Mut hei, merkitykset muuttuu!!!
Jokuhan sen asunnon omistaa joka tapauksessa. Eli mitä välii?
Joku: Asutko sä vuokralla vai omistusasunnossa?
Minä: Omistusasunnossa.
Joku: Siistiä, milloin oikein ostit kämpän?
Minä: Joo siis ei tää mun omistuskämppä ole vaan yhden Jarin, jolle maksan sen käytöstä. Mut en mä siis vuokralla asu, kun ainoastaan köyhät ja opiskelijat asuu vuokralla.
Kuulostaa vähän pöhköltä, eikös?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi tietää miten näitä "ollaan kihloissa ja sormukset on hankittu, mutta ei olla menossa naimisiin" henkilöitä on aikanaan kosittu? Vai miten tämä kihloihin meno on tapahtunut, ellei niin, että toinen pyytää toista vaimokseen/aviomiehekseen/naimisiin? Olen vain utelias.
"Mennäänkö kihloihin?" Ja sitten kun on sormukset sormessa, odotetaan vielä kosintaa. Ns. parhaat tapaukset odottavat kosintaa vielä silloinkin kun hääjärjestelyt ovat jo hyvässä vauhdissa :D Joskus muinoin Irc-galleriassa kun oli se tekstiboxi kanavalistan alla, siellä oli näitä listauksia, että "positiivinen testi 12.9.2008, kihlat 11.11.2008, esikoinen 1.4.2009, kosinta 10.8.2009" jne.
Jos sä odotat kosintaa niin ei se kyllä kaikkien naisten päämäärä ole "päästä" naimisiin.
Mistä päättelet, että kerroin itsestäni?
Kun tunnut tietävän muiden ajatukset ja tekemiset tai lähinnä oletat tietäväsi.
Parittelu on luvallista vasta avioliitossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noi teinikihlautujat on katkeria vanhojapiikoja, joita kukaan ukko ei suostu viemään vihille. Kovasti tekis mieli naimisiin, mut kun ei onnistu, niin keksitään sitten kihloille uus merkitys🤣
Ei sille mitään uutta merkitystä ole keksitty. Suhteen syvenemisestä on ollut kyse kautta aikojen.
Ohis. Miksi siitä suhteen syvenemisestä pitää tiedottaa ulkopuolisille?
Toiset tiedottaa, toiset ei. Tapoja on tässäkin monia.
Pitää varmaan vääntää rautalangasta.
Miksi ne, jotka tiedottavat suhteen syvenemisestä ulkopuolisille, tiedottavat siitä ulkopuolisille?
Epäselvää mitä tuolla tiedottamisella tarkoitat, mutta kihlausta juhlitaan varmaan samasta syystä kuin esim. häitäkin.
Entä jos kyse on vain ns. teinikihlauksesta eli sormusten vaihtamisesta ilman lupausta avioliitosta? Miksi sitä suhteen syvenemistä juhlitaan tai siitä halutaan tiedottaa ulkopuolisille? Minulle ja puolisolleni riittää ihan keskinäinen tieto siitä, että olemme sitoutuneet toisiimme ja haluamme elää yhdessä (avoliitossa) loppuelämämme. En ymmärrä, miksi siitä pitäisi tiedottaa muille tai juhlistaa muiden kanssa. Jos haluaisimme tiedottaa tai juhlistaa, niin varmaan naimisiin meno olisi se tilaisuus, missä se tapahtuisi.
Voin vastata tähän. Emme juhlineet mitenkään. Mies löysi itselleen sopivan sormuksen 3kk aiemmin kuin minä, ja piti sitä sormessaan siis 3kk ennen kuin minä ostin omani. Jos menisimme naimisiin, niin ihan varmasti järjestettäisiin läheisille vuosikymmenen bileet! Tottakai, olisi ihanaa kun lähipiiri juhlistaisi kanssamme, niin kuin juhlistamme esim. toistemme synttäreitä, varpajaisia, harjannostajaisia jne.
Sormus on siis ennenkaikkea ulospäin näkyvä merkki siitä että henkilö on vakavassa parisuhteessa toisen henkilön kanssa.
Nämä teinikihlauksethan nimenomaan syövät sitä sormuksen merkitystä. Jos ihmiset alkavat käyttää sormusta nimettömässä, vaikka eivät ole kihloissa (=aikeissa mennä naimisiin), niin silloinhan sillä sormuksella ei ole enää yhtään mitään merkitystä. Eikä sillä omasta mielestäni ole muutenkaan. Sormus ei estä muita yrittämästä iskeä sormusta käyttävää eikä varsinkaan sormuksen käyttäjää yrittämästä iskeä muita. Kyllä omassa maailmassani se vakava parisuhde tarkoittaa keskinäistä sitoutumista ja periaatteita, ei sormusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noi teinikihlautujat on katkeria vanhojapiikoja, joita kukaan ukko ei suostu viemään vihille. Kovasti tekis mieli naimisiin, mut kun ei onnistu, niin keksitään sitten kihloille uus merkitys🤣
Ei sille mitään uutta merkitystä ole keksitty. Suhteen syvenemisestä on ollut kyse kautta aikojen.
Ohis. Miksi siitä suhteen syvenemisestä pitää tiedottaa ulkopuolisille?
Toiset tiedottaa, toiset ei. Tapoja on tässäkin monia.
Pitää varmaan vääntää rautalangasta.
Miksi ne, jotka tiedottavat suhteen syvenemisestä ulkopuolisille, tiedottavat siitä ulkopuolisille?
Epäselvää mitä tuolla tiedottamisella tarkoitat, mutta kihlausta juhlitaan varmaan samasta syystä kuin esim. häitäkin.
Entä jos kyse on vain ns. teinikihlauksesta eli sormusten vaihtamisesta ilman lupausta avioliitosta? Miksi sitä suhteen syvenemistä juhlitaan tai siitä halutaan tiedottaa ulkopuolisille? Minulle ja puolisolleni riittää ihan keskinäinen tieto siitä, että olemme sitoutuneet toisiimme ja haluamme elää yhdessä (avoliitossa) loppuelämämme. En ymmärrä, miksi siitä pitäisi tiedottaa muille tai juhlistaa muiden kanssa. Jos haluaisimme tiedottaa tai juhlistaa, niin varmaan naimisiin meno olisi se tilaisuus, missä se tapahtuisi.
Voin vastata tähän. Emme juhlineet mitenkään. Mies löysi itselleen sopivan sormuksen 3kk aiemmin kuin minä, ja piti sitä sormessaan siis 3kk ennen kuin minä ostin omani. Jos menisimme naimisiin, niin ihan varmasti järjestettäisiin läheisille vuosikymmenen bileet! Tottakai, olisi ihanaa kun lähipiiri juhlistaisi kanssamme, niin kuin juhlistamme esim. toistemme synttäreitä, varpajaisia, harjannostajaisia jne.
Sormus on siis ennenkaikkea ulospäin näkyvä merkki siitä että henkilö on vakavassa parisuhteessa toisen henkilön kanssa.
Nämä teinikihlauksethan nimenomaan syövät sitä sormuksen merkitystä. Jos ihmiset alkavat käyttää sormusta nimettömässä, vaikka eivät ole kihloissa (=aikeissa mennä naimisiin), niin silloinhan sillä sormuksella ei ole enää yhtään mitään merkitystä. Eikä sillä omasta mielestäni ole muutenkaan. Sormus ei estä muita yrittämästä iskeä sormusta käyttävää eikä varsinkaan sormuksen käyttäjää yrittämästä iskeä muita. Kyllä omassa maailmassani se vakava parisuhde tarkoittaa keskinäistä sitoutumista ja periaatteita, ei sormusta.
Eiköhän se ole niin monen muunkin parisuhteessa, se sormus tulee vain ikään kuin kaupan päällisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sormus on siis ennenkaikkea ulospäin näkyvä merkki siitä että henkilö on vakavassa parisuhteessa toisen henkilön kanssa.
Heh, olin tässä joulun alla yksillä sukuillallisilla, ja pöydässä istui erilainen sakki ihmisiä. Satuin huomaamaan, ettei naimisissa olevista pariskunnista kenelläkään ollut sormuksia sormessa, vaikka nämä ovat olleet naimisissa kymmeniä vuosia. Sormukset nimettömissä oli ainoastaan eräällä vuosia sitten leskeksi jääneellä ja yhdellä kihlaparilla – joista kukaan ei edes virallisesti ole naimisissa. En nyt sanoisi, että nämä sormuskätiset olisivat yhtään sen sitoutuneempia kuin nämä naimisissa olevat.
Kun kerran lainasit viestiäni, niin osoitatko siitä kohdan jossa puhuin sitoutumisesta mitään. Kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On mahdotonta mennä naimisiin olematta kihloissa, sormus ei liity mitenkään asiaan. Kun haetaan esteettömyystodistukset, siellä puhutaan koko ajan kihlakumppaneista. Eli väkiselläkin on kihloissa esteettömyystodistuksen hakemisen ja vihkimisen välisen ajan.
Ja toisin päin, et ole kihloissa jos et ole menossa naimisiin.
Onhan se ihan mahdollista. Itsekin on onnistunut olemaan kihloissa ilman avioaietta. Mikä sen mahdottomaksi tekisi?
Yhtä mahdollista kuin olla avioliitossa ilman että on mennyt naimisiin.
Ei se olekaan mahdollista, mutta on myös pari tapaa avioitua.
Ei ole. Joko on aviossa, tai sitten ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinteisessä mielessä kihlaus on lupaus avioliitosta. Mutta nykyään se on enemmän lupaus sitoutumisesta toiseen. Ei naimisiin voi pakottaa vaikka olisi kihloissa, eikä oikeastaan kannatakaan nykyään. Olette molemmat oikeassa kun ajatellaan myös nykyaikaisesti
Ei ole molemmat oikeassa. Kihlaus on se aika naimisiinmenosta sopimisen, ja naimisiinmenon välillä. Muuta määritelmää ei ole.
Kyllä, kihla- aika on sitäkin. Olet oikeassa. Kihloissa voi kuitenkin olla aikomatta mennä naimisiin.
Ei voi olla.
Vierailija kirjoitti:
Kihlauksella ei ole tänä päivänä enää mitään merkitystä ja avioliittokin alkaa olemaan vanhanaikainen instituutio. Mielestäni jokainen voi päättää omalle kihlaukselle ihan niin suuren tai pienen merkityksen kuin tykkää. Jos joku menee kihloihin ilman avioliittoaikomusta, mitä väliä sillä on tälle parille, että joku näkee kihlauksen vain lupauksena avioliitosta?
Itse en ole kihloissa, enkä ajatellut koskaan mennä kihloihin saati naimisiin.
No luulisi ettei sillä heille ole mitään väliä, koska hehän eivät ole kihloissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noi teinikihlautujat on katkeria vanhojapiikoja, joita kukaan ukko ei suostu viemään vihille. Kovasti tekis mieli naimisiin, mut kun ei onnistu, niin keksitään sitten kihloille uus merkitys🤣
Ei sille mitään uutta merkitystä ole keksitty. Suhteen syvenemisestä on ollut kyse kautta aikojen.
Ohis. Miksi siitä suhteen syvenemisestä pitää tiedottaa ulkopuolisille?
Toiset tiedottaa, toiset ei. Tapoja on tässäkin monia.
Pitää varmaan vääntää rautalangasta.
Miksi ne, jotka tiedottavat suhteen syvenemisestä ulkopuolisille, tiedottavat siitä ulkopuolisille?
Epäselvää mitä tuolla tiedottamisella tarkoitat, mutta kihlausta juhlitaan varmaan samasta syystä kuin esim. häitäkin.
Entä jos kyse on vain ns. teinikihlauksesta eli sormusten vaihtamisesta ilman lupausta avioliitosta? Miksi sitä suhteen syvenemistä juhlitaan tai siitä halutaan tiedottaa ulkopuolisille? Minulle ja puolisolleni riittää ihan keskinäinen tieto siitä, että olemme sitoutuneet toisiimme ja haluamme elää yhdessä (avoliitossa) loppuelämämme. En ymmärrä, miksi siitä pitäisi tiedottaa muille tai juhlistaa muiden kanssa. Jos haluaisimme tiedottaa tai juhlistaa, niin varmaan naimisiin meno olisi se tilaisuus, missä se tapahtuisi.
Voin vastata tähän. Emme juhlineet mitenkään. Mies löysi itselleen sopivan sormuksen 3kk aiemmin kuin minä, ja piti sitä sormessaan siis 3kk ennen kuin minä ostin omani. Jos menisimme naimisiin, niin ihan varmasti järjestettäisiin läheisille vuosikymmenen bileet! Tottakai, olisi ihanaa kun lähipiiri juhlistaisi kanssamme, niin kuin juhlistamme esim. toistemme synttäreitä, varpajaisia, harjannostajaisia jne.
Sormus on siis ennenkaikkea ulospäin näkyvä merkki siitä että henkilö on vakavassa parisuhteessa toisen henkilön kanssa.
Nämä teinikihlauksethan nimenomaan syövät sitä sormuksen merkitystä. Jos ihmiset alkavat käyttää sormusta nimettömässä, vaikka eivät ole kihloissa (=aikeissa mennä naimisiin), niin silloinhan sillä sormuksella ei ole enää yhtään mitään merkitystä. Eikä sillä omasta mielestäni ole muutenkaan. Sormus ei estä muita yrittämästä iskeä sormusta käyttävää eikä varsinkaan sormuksen käyttäjää yrittämästä iskeä muita. Kyllä omassa maailmassani se vakava parisuhde tarkoittaa keskinäistä sitoutumista ja periaatteita, ei sormusta.
Siksipä Sormus on siis ennenkaikkea ulospäin näkyvä merkki siitä että henkilö on vakavassa parisuhteessa toisen henkilön kanssa.
Ei sormus kerrokaan parin keskinäisestä elämästä muuta, kuin sen että he ovat vakavassa parisuhteessa. Moni on luullut että me olemme naimisissa, mutta eihän tuolla ole mitään väliä, koska se parisuhteen olemassaolo ylipäätään tulee ihmisille selväksi kun näkevät että sormus on nimettömässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On mahdotonta mennä naimisiin olematta kihloissa, sormus ei liity mitenkään asiaan. Kun haetaan esteettömyystodistukset, siellä puhutaan koko ajan kihlakumppaneista. Eli väkiselläkin on kihloissa esteettömyystodistuksen hakemisen ja vihkimisen välisen ajan.
Ja toisin päin, et ole kihloissa jos et ole menossa naimisiin.
Onhan se ihan mahdollista. Itsekin on onnistunut olemaan kihloissa ilman avioaietta. Mikä sen mahdottomaksi tekisi?
Yhtä mahdollista kuin olla avioliitossa ilman että on mennyt naimisiin.
Ei se olekaan mahdollista, mutta on myös pari tapaa avioitua.
Ei ole. Joko on aviossa, tai sitten ei ole.
Niin, maistraatissa tai kirkossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noi teinikihlautujat on katkeria vanhojapiikoja, joita kukaan ukko ei suostu viemään vihille. Kovasti tekis mieli naimisiin, mut kun ei onnistu, niin keksitään sitten kihloille uus merkitys🤣
Ei sille mitään uutta merkitystä ole keksitty. Suhteen syvenemisestä on ollut kyse kautta aikojen.
Ohis. Miksi siitä suhteen syvenemisestä pitää tiedottaa ulkopuolisille?
Toiset tiedottaa, toiset ei. Tapoja on tässäkin monia.
Pitää varmaan vääntää rautalangasta.
Miksi ne, jotka tiedottavat suhteen syvenemisestä ulkopuolisille, tiedottavat siitä ulkopuolisille?
Epäselvää mitä tuolla tiedottamisella tarkoitat, mutta kihlausta juhlitaan varmaan samasta syystä kuin esim. häitäkin.
Entä jos kyse on vain ns. teinikihlauksesta eli sormusten vaihtamisesta ilman lupausta avioliitosta? Miksi sitä suhteen syvenemistä juhlitaan tai siitä halutaan tiedottaa ulkopuolisille? Minulle ja puolisolleni riittää ihan keskinäinen tieto siitä, että olemme sitoutuneet toisiimme ja haluamme elää yhdessä (avoliitossa) loppuelämämme. En ymmärrä, miksi siitä pitäisi tiedottaa muille tai juhlistaa muiden kanssa. Jos haluaisimme tiedottaa tai juhlistaa, niin varmaan naimisiin meno olisi se tilaisuus, missä se tapahtuisi.
Voin vastata tähän. Emme juhlineet mitenkään. Mies löysi itselleen sopivan sormuksen 3kk aiemmin kuin minä, ja piti sitä sormessaan siis 3kk ennen kuin minä ostin omani. Jos menisimme naimisiin, niin ihan varmasti järjestettäisiin läheisille vuosikymmenen bileet! Tottakai, olisi ihanaa kun lähipiiri juhlistaisi kanssamme, niin kuin juhlistamme esim. toistemme synttäreitä, varpajaisia, harjannostajaisia jne.
Sormus on siis ennenkaikkea ulospäin näkyvä merkki siitä että henkilö on vakavassa parisuhteessa toisen henkilön kanssa.
Nämä teinikihlauksethan nimenomaan syövät sitä sormuksen merkitystä. Jos ihmiset alkavat käyttää sormusta nimettömässä, vaikka eivät ole kihloissa (=aikeissa mennä naimisiin), niin silloinhan sillä sormuksella ei ole enää yhtään mitään merkitystä. Eikä sillä omasta mielestäni ole muutenkaan. Sormus ei estä muita yrittämästä iskeä sormusta käyttävää eikä varsinkaan sormuksen käyttäjää yrittämästä iskeä muita. Kyllä omassa maailmassani se vakava parisuhde tarkoittaa keskinäistä sitoutumista ja periaatteita, ei sormusta.
Siksipä Sormus on siis ennenkaikkea ulospäin näkyvä merkki siitä että henkilö on vakavassa parisuhteessa toisen henkilön kanssa.
Ei sormus kerrokaan parin keskinäisestä elämästä muuta, kuin sen että he ovat vakavassa parisuhteessa. Moni on luullut että me olemme naimisissa, mutta eihän tuolla ole mitään väliä, koska se parisuhteen olemassaolo ylipäätään tulee ihmisille selväksi kun näkevät että sormus on nimettömässä.
Edelleen ihmettelen, miksi muille ihmisille pitää viestiä siitä, että on vakavassa parisuhteessa. Minulle riittää, että tiedän sen itse.
Enkä kyllä ole koskaan kiinnittänyt huomiota, onko miehellä sormusta, jos olen ollut esim yksin työmatkalla ja istunut iltaa hotellin baarissa ja heittäytynyt muiden matkatyöläisten kanssa juttusille. En aio kiinnittää jatkossakaan. Minä tiedän, että en hae enempää kuin juttuseuraa, ja silloin on aivan yhdentekevää, onko miehellä sormus vai ei. Jos hän kuvittelee tapahtuvan jotain muutakin, niin se on hänen ongelmansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On mahdotonta mennä naimisiin olematta kihloissa, sormus ei liity mitenkään asiaan. Kun haetaan esteettömyystodistukset, siellä puhutaan koko ajan kihlakumppaneista. Eli väkiselläkin on kihloissa esteettömyystodistuksen hakemisen ja vihkimisen välisen ajan.
Ja toisin päin, et ole kihloissa jos et ole menossa naimisiin.
Onhan se ihan mahdollista. Itsekin on onnistunut olemaan kihloissa ilman avioaietta. Mikä sen mahdottomaksi tekisi?
Yhtä mahdollista kuin olla avioliitossa ilman että on mennyt naimisiin.
Ei se olekaan mahdollista, mutta on myös pari tapaa avioitua.
Ei ole. Joko on aviossa, tai sitten ei ole.
Niin, maistraatissa tai kirkossa.
Miksi puhut vihkimisestä, kun kyse on avioliitossa olemisesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlauksella ei ole tänä päivänä enää mitään merkitystä ja avioliittokin alkaa olemaan vanhanaikainen instituutio. Mielestäni jokainen voi päättää omalle kihlaukselle ihan niin suuren tai pienen merkityksen kuin tykkää. Jos joku menee kihloihin ilman avioliittoaikomusta, mitä väliä sillä on tälle parille, että joku näkee kihlauksen vain lupauksena avioliitosta?
Itse en ole kihloissa, enkä ajatellut koskaan mennä kihloihin saati naimisiin.
No luulisi ettei sillä heille ole mitään väliä, koska hehän eivät ole kihloissa.
Sulle se onkin elämää suurempi kysymys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On mahdotonta mennä naimisiin olematta kihloissa, sormus ei liity mitenkään asiaan. Kun haetaan esteettömyystodistukset, siellä puhutaan koko ajan kihlakumppaneista. Eli väkiselläkin on kihloissa esteettömyystodistuksen hakemisen ja vihkimisen välisen ajan.
Ja toisin päin, et ole kihloissa jos et ole menossa naimisiin.
Onhan se ihan mahdollista. Itsekin on onnistunut olemaan kihloissa ilman avioaietta. Mikä sen mahdottomaksi tekisi?
Yhtä mahdollista kuin olla avioliitossa ilman että on mennyt naimisiin.
Ei se olekaan mahdollista, mutta on myös pari tapaa avioitua.
Ei ole. Joko on aviossa, tai sitten ei ole.
Niin, maistraatissa tai kirkossa.
Niin, joko on aviossa tai sitten ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On mahdotonta mennä naimisiin olematta kihloissa, sormus ei liity mitenkään asiaan. Kun haetaan esteettömyystodistukset, siellä puhutaan koko ajan kihlakumppaneista. Eli väkiselläkin on kihloissa esteettömyystodistuksen hakemisen ja vihkimisen välisen ajan.
Ja toisin päin, et ole kihloissa jos et ole menossa naimisiin.
Onhan se ihan mahdollista. Itsekin on onnistunut olemaan kihloissa ilman avioaietta. Mikä sen mahdottomaksi tekisi?
Yhtä mahdollista kuin olla avioliitossa ilman että on mennyt naimisiin.
Ei se olekaan mahdollista, mutta on myös pari tapaa avioitua.
Ei ole. Joko on aviossa, tai sitten ei ole.
Niin, maistraatissa tai kirkossa.
Miksi puhut vihkimisestä, kun kyse on avioliitossa olemisesta?
koska sanoin että on pari tapaa avioitua ja väitit että ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On mahdotonta mennä naimisiin olematta kihloissa, sormus ei liity mitenkään asiaan. Kun haetaan esteettömyystodistukset, siellä puhutaan koko ajan kihlakumppaneista. Eli väkiselläkin on kihloissa esteettömyystodistuksen hakemisen ja vihkimisen välisen ajan.
Ja toisin päin, et ole kihloissa jos et ole menossa naimisiin.
Onhan se ihan mahdollista. Itsekin on onnistunut olemaan kihloissa ilman avioaietta. Mikä sen mahdottomaksi tekisi?
Yhtä mahdollista kuin olla avioliitossa ilman että on mennyt naimisiin.
Ei se olekaan mahdollista, mutta on myös pari tapaa avioitua.
Ei ole. Joko on aviossa, tai sitten ei ole.
Niin, maistraatissa tai kirkossa.
Niin, joko on aviossa tai sitten ei ole.
juu ei ole kukaan muuta väittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noi teinikihlautujat on katkeria vanhojapiikoja, joita kukaan ukko ei suostu viemään vihille. Kovasti tekis mieli naimisiin, mut kun ei onnistu, niin keksitään sitten kihloille uus merkitys🤣
Ei sille mitään uutta merkitystä ole keksitty. Suhteen syvenemisestä on ollut kyse kautta aikojen.
Ohis. Miksi siitä suhteen syvenemisestä pitää tiedottaa ulkopuolisille?
Toiset tiedottaa, toiset ei. Tapoja on tässäkin monia.
Pitää varmaan vääntää rautalangasta.
Miksi ne, jotka tiedottavat suhteen syvenemisestä ulkopuolisille, tiedottavat siitä ulkopuolisille?
Epäselvää mitä tuolla tiedottamisella tarkoitat, mutta kihlausta juhlitaan varmaan samasta syystä kuin esim. häitäkin.
Entä jos kyse on vain ns. teinikihlauksesta eli sormusten vaihtamisesta ilman lupausta avioliitosta? Miksi sitä suhteen syvenemistä juhlitaan tai siitä halutaan tiedottaa ulkopuolisille? Minulle ja puolisolleni riittää ihan keskinäinen tieto siitä, että olemme sitoutuneet toisiimme ja haluamme elää yhdessä (avoliitossa) loppuelämämme. En ymmärrä, miksi siitä pitäisi tiedottaa muille tai juhlistaa muiden kanssa. Jos haluaisimme tiedottaa tai juhlistaa, niin varmaan naimisiin meno olisi se tilaisuus, missä se tapahtuisi.
Voin vastata tähän. Emme juhlineet mitenkään. Mies löysi itselleen sopivan sormuksen 3kk aiemmin kuin minä, ja piti sitä sormessaan siis 3kk ennen kuin minä ostin omani. Jos menisimme naimisiin, niin ihan varmasti järjestettäisiin läheisille vuosikymmenen bileet! Tottakai, olisi ihanaa kun lähipiiri juhlistaisi kanssamme, niin kuin juhlistamme esim. toistemme synttäreitä, varpajaisia, harjannostajaisia jne.
Sormus on siis ennenkaikkea ulospäin näkyvä merkki siitä että henkilö on vakavassa parisuhteessa toisen henkilön kanssa.
Nämä teinikihlauksethan nimenomaan syövät sitä sormuksen merkitystä. Jos ihmiset alkavat käyttää sormusta nimettömässä, vaikka eivät ole kihloissa (=aikeissa mennä naimisiin), niin silloinhan sillä sormuksella ei ole enää yhtään mitään merkitystä. Eikä sillä omasta mielestäni ole muutenkaan. Sormus ei estä muita yrittämästä iskeä sormusta käyttävää eikä varsinkaan sormuksen käyttäjää yrittämästä iskeä muita. Kyllä omassa maailmassani se vakava parisuhde tarkoittaa keskinäistä sitoutumista ja periaatteita, ei sormusta.
Siksipä Sormus on siis ennenkaikkea ulospäin näkyvä merkki siitä että henkilö on vakavassa parisuhteessa toisen henkilön kanssa.
Ei sormus kerrokaan parin keskinäisestä elämästä muuta, kuin sen että he ovat vakavassa parisuhteessa. Moni on luullut että me olemme naimisissa, mutta eihän tuolla ole mitään väliä, koska se parisuhteen olemassaolo ylipäätään tulee ihmisille selväksi kun näkevät että sormus on nimettömässä.
Edelleen ihmettelen, miksi muille ihmisille pitää viestiä siitä, että on vakavassa parisuhteessa. Minulle riittää, että tiedän sen itse.
Enkä kyllä ole koskaan kiinnittänyt huomiota, onko miehellä sormusta, jos olen ollut esim yksin työmatkalla ja istunut iltaa hotellin baarissa ja heittäytynyt muiden matkatyöläisten kanssa juttusille. En aio kiinnittää jatkossakaan. Minä tiedän, että en hae enempää kuin juttuseuraa, ja silloin on aivan yhdentekevää, onko miehellä sormus vai ei. Jos hän kuvittelee tapahtuvan jotain muutakin, niin se on hänen ongelmansa.
En ymmärrä mistä juttuseurasta ja baareista puhut. Meistä ei kumpikaan käy missään baareissa, eikä sormus liity baareihin tai kuviteltuihin tapahtumiin mitenkään.
Ihmettelen jo vähän että miksi sinua haittaa noin paljon se että toiset ihmiset käyttävät sormusta merkkinä muulle maailmalle parisuhteestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlauksella ei ole tänä päivänä enää mitään merkitystä ja avioliittokin alkaa olemaan vanhanaikainen instituutio. Mielestäni jokainen voi päättää omalle kihlaukselle ihan niin suuren tai pienen merkityksen kuin tykkää. Jos joku menee kihloihin ilman avioliittoaikomusta, mitä väliä sillä on tälle parille, että joku näkee kihlauksen vain lupauksena avioliitosta?
Itse en ole kihloissa, enkä ajatellut koskaan mennä kihloihin saati naimisiin.
No luulisi ettei sillä heille ole mitään väliä, koska hehän eivät ole kihloissa.
Sulle se onkin elämää suurempi kysymys.
En kysynyt mitään.
Koska avioliitolla on juridisia velvollisuuksia/oikeuksia. Kihloilla ei. Ja jos sinne avioon kerran halua niin miksi sitä pitäisi leikkiäkään. Katosiko sulta ajatus?