Lue keskustelun säännöt.
Opettajien kesäloma
29.05.2021 |
Niin... Se lähestyy... Eikö täällä vielä ole aloitettu joka vuotista keskustelua siitä kuinka opettajat tekevät vain 15 tuntia viikossa töitä ja sekin on leikkiä lasten kanssa ja nauttivat puolen vuoden lomista sekä saavat palkkaa ainakin 5000 euroa kuukaudessa.
Kommentit (513)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkottaisi siis iltapäiväkerhon kaltaista toimintaa, johon tarvittaisiin työntekijöitä. Ja luulen, että vanhemmmat pitäisivät nykyistä systeemiä parempana.
Opettajat haluaisivat opettaa ja toivovat, että vanhemmat huolehtisivat kasvatuksesta.
Vanhemmat taas eivät halua huolehtia kasvatuksesta vaan haluavat keskittyä työntekoon. Siksi lapset pitää saada tieltä pois iltapäiväkerhoksi muutettuun kouluun. Opetuksesta viis.
Monissa kouluissa järjestetäänkin koulupäivän jälkeen vielä erillisiä kerhoja, joihin lapset saadaan sijoitettua siihen asti, että väsyneet ja stressaantuneet vanhemmat hakevat työpäivän jälkeen citymaasturilla kullannuppunsa kotiin syömään mikrossa lämmitetettyjä eineksiä.
Opettajat ovat virkasuhteessa, eikä opettajatkaan voi päättää yksipuolisesti mitä haluaisivat tehdä työssään.
Opetuksen lisäksi, opettajan työkuvaan kuuluu varhaiskasvatus, se on olennainen osa opettajan työtä. Eikä vain nykyään, vaan se on ollut alusta alkaen, kun Suomen koululaitos perustettiin. Ja se on jokaisen lapsen oikeus.
Ja kun huomioidaan Suomen korkeat elinkustannukset, suomalausten vanhempien on pakko käydä töissä, elättäkseen perheessä, kun rikkaiden osuus on todella pieni. Eikä se ole vanhempien halusta kiinni ja tehtävä se 8h + työmatkat työpäivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kyllä, kiitos että muistutit! Enää viikko ja vuoden parhaat viikot alkavat. Ihanaa olla opettaja! Nautin joka ikisestä päivästä koko yhdeksän viikon ajan. Sanoinko jo, että ihanaa olla opettaja!
Ammattikoulut ovat käytännössä koko vuoden toiminnassa. Minullakin amis-opena alkaa ns. loma vasta juhannusviikolla. Sehän on siis nimenomaan ns. loma: oikeastihan meillä ei ole mitään loma-nimistä asiaa päivääkään koskaan. Oikea termi on vapaajakso. Niitä on 12 viikkoa vuodessa, joista 7-8 viikkoa touko-syyskuussa. Minulla onneksi on kesävapaa yhtenä 8 viikon jaksona alkaen siis sieltä juhannusviikolta. Joillakin kollegoillani kesävapaakin on jaettuna kahteen pätkään.
Se työaika muuten on 1500 h/vuosi eli noin 37,5 h/vko.
Teet siis vuodessa useamman sata tuntia enemmän töitä, huonommalla palkalla ja lyhyemmillä lomilla kuin lukion opettaja.
Miksi et vaihda?
.
Ennen vakinaisen viran saantia ehdin tehdä määräaikaisia hommia niin amiksessa, lukiossa kuin myös yläkoulussa. Kokemuksesta tiedän, että tykkään eniten työstä amiksen puolella. Se vain jotenkin sopii luonteelleni parhaiten. Siksi en vaihda.
-sama
No, sitten se loma jatkossakin alkaa juhannukselta.
Ei välttämättä joka vuosi. Esim. tänä vuonna osalla alkoi jo toukokuussa. Katso, kun pointti on siinä, että koulu toimii myös kesällä. Jonkun on oltava silloin töissä, ja vastaavasti kuitenkin jossain vaiheessa touko-syyskuuta on se 7-8 viikon vapaajakso löydyttävä. Koko yksikön opettajakunta ei voi siis olla lomalla samaan aikaan.
-sama taas
Nää kateelliset on niin hauskoja. Ei ihme, ettei ne itse ole mitään saavuttaneet kun aika menee tällä palstalla asioista valittamiseen.
Karavaani kulkee ja rakit räksyttää.
5.6. alkaa loma, ihanaa!
Miten teillä, missä välissä pidätte sen hikisen 4 viikkoanne?
Vai pitääkö siitä säästää talveenkin? Voi, voi! 😂
Se on ammatinvalintakysymys!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuri osa aineenopettajista on opiskellut kokonaan sen pääaineensa. Gradukin on ihan saman laajuinen, kuin niillä seuraavaksi tohtorin koulutukseen suuntaavilla. Opettajaksi suuntautuneilla on myös mahdollisuus tehdä suppeampi gradu ja vähän vähemmän opintoja. Tämä valitettavasti haittaa tohtoriopintoja ja tutkijaksi ryhtymistä.
Omat opintoni olivat 268 opintoviikon laajuiset. Maisterin tutkinnon olisi saanut 160 opintoviikolla.
Anteeksi, mutta nyt on ihan pakko kysyä ymmärsinkö oikein kommenttisi. Montako opintopistettä opettajien koulutukseen kuuluu? Entä aineopettajien?
300 op kasvatustieteen maisteri eli luokanopettaja ja 300op minkä tahansa muun alan maisteri eli siis 300op kuuluu aineenopettajienkin koulutukseen. Jos haluaa useamman aineen pätevyyden niin opintopisteet nousevat 340-400 pisteeseen niin luokanopettajilla kuin aineenopettajillakin.
Kiitos! Tätä minä ihmettelinkin, että pääsevätkö opettajat muita pienemmällä opintopistemäärällä maisteriksi. Eivät siis pääse vaan heillä on sama minimi mitä kaikilla muillakin.
Vierailija kirjoitti:
Opettajat ovat virkasuhteessa, eikä opettajatkaan voi päättää yksipuolisesti mitä haluaisivat tehdä työssään.
Läheskään kaikki opettajat eivät ole virkasuhteessa. Tuntiopettajien määrä kasvaa koko ajan.
On totta, etteivät opettajat voi päättää itse, mitä työssään tekevät. Juuri siksi opettajien keskuudessa onkin huomattavasti ammatinvaihtohalua. Opettajan työ ei ole nykyään enää opettamista vaan kaikkea muuta, paljolti typerää ja tarpeetonta koheltamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuri osa aineenopettajista on opiskellut kokonaan sen pääaineensa. Gradukin on ihan saman laajuinen, kuin niillä seuraavaksi tohtorin koulutukseen suuntaavilla. Opettajaksi suuntautuneilla on myös mahdollisuus tehdä suppeampi gradu ja vähän vähemmän opintoja. Tämä valitettavasti haittaa tohtoriopintoja ja tutkijaksi ryhtymistä.
Omat opintoni olivat 268 opintoviikon laajuiset. Maisterin tutkinnon olisi saanut 160 opintoviikolla.
Anteeksi, mutta nyt on ihan pakko kysyä ymmärsinkö oikein kommenttisi. Montako opintopistettä opettajien koulutukseen kuuluu? Entä aineopettajien?
Luokanopettajan koulutus on kasvatustieteen maisterin tutkinto, 300 op.
Aineenopettajien koulutus on pääaineen opinnot + toisen opetettavan aineen opinnot + sivuaineena opettajan pedagogiset opinnot (60 op.), yht. 300 op. Tutkintonimike on useimmiten filosofian maisteri. Jos olet esim. matematiikan opettaja, on pääaineesi ollut matematiikka, väh. 120 op., jonka lisäksi opiskelet vähintään yhden sivuaineen toiseksi opetettavaksi aineeksi, esim kemia, fysiikka tai tietotekniikka, 60 op. Useimmat opiskelevat toisenkin opetettavan aineen sivuaineena, jotta työllisyysmahdillisuudet paranevat. Lisäksi tulee kaikki yleis- ja kieliopinnot, joten aika monella aineenopettajalla on jopa lähelle 400 op. opintoja.
Hehheh..mikähän palaute tulva syntyisi palstalla, jos lääkärit, hoitajat ja kätilöt valittaisi ja haukkuisi täällä potilaitaan tai kuinka huonosti he joskus käyttäytyvät, yhtä surutta kuin opettajat tekevät oppilaistaan ja vanhemmista, vaikka juuri he mahdollistavat sen opettajan työn ja toimeentulon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Verorahoilla: kesäloma, hiihtoloma, syysloma, joululoma.
Hymähdän huvittuneena joka kerta, kun opettajat sanovat heidän työnsä olevan raskasta😀
Mutta sitten jos koulut olisivat yksityisiä ja järjestelmä perustuisi siihen, että jokainen laittaa lapsensa siihen kouluun johon on varaa maksaa lukukausimaksut niin olisit ensimmäisenä parkumassa epäreiluutta. Miksi et itse opiskellut opettajaksi jos olet noin kateellinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajat ovat virkasuhteessa, eikä opettajatkaan voi päättää yksipuolisesti mitä haluaisivat tehdä työssään.
Läheskään kaikki opettajat eivät ole virkasuhteessa. Tuntiopettajien määrä kasvaa koko ajan.
On totta, etteivät opettajat voi päättää itse, mitä työssään tekevät. Juuri siksi opettajien keskuudessa onkin huomattavasti ammatinvaihtohalua. Opettajan työ ei ole nykyään enää opettamista vaan kaikkea muuta, paljolti typerää ja tarpeetonta koheltamista.
Mikä muu se on kuin virkasuhde, vaikka olisi tuntiopettaja, kun opetus on julkisella sektorilla.
Tietysti eri tilanne, jos tuntiopettajana yksityiskoulussa, mutta niitä ei taida Suomessa olla, vaan ovat opetushallinnon alaisuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No alkoihan täällä perinteinen kateellisten urputus opettajien lomasta. Eipä ole moni kadehtinut opettajan työoloja koronan keskellä lukuvuoden aikana.
Olen itse opettaja ja toivottelen kaikille ihanaa ja rentouttavaa kesää ammatista huolimatta. Nautitaan kaikki kesästä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajat ovat virkasuhteessa, eikä opettajatkaan voi päättää yksipuolisesti mitä haluaisivat tehdä työssään.
Läheskään kaikki opettajat eivät ole virkasuhteessa. Tuntiopettajien määrä kasvaa koko ajan.
On totta, etteivät opettajat voi päättää itse, mitä työssään tekevät. Juuri siksi opettajien keskuudessa onkin huomattavasti ammatinvaihtohalua. Opettajan työ ei ole nykyään enää opettamista vaan kaikkea muuta, paljolti typerää ja tarpeetonta koheltamista.
Minulla ei ole virkaa, olen päätoiminen tuntiopettaja. Silti olen virkasuhteessa, koska käytän julkista valtaa. Jos työsuhteeni ei olisi virkasuhteinen, ei minua esim. väärinkäytösten vuoksi voitaisi tuomita virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Eli tuntiopettajakin on virkasuhteinen, vaikka ei ole virassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanaa päästä lomalle 5.6. ja palata töihin 9.8.!! En ajattelekaan työasioita silloin! Nauttikaa kaikki kollegat ansaitusta lomasta!! T.yläkoulun ope vaikealla oppilasaineksen asuma-alueelta
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa päästä lomalle 5.6. ja palata töihin 9.8.!! En ajattelekaan työasioita silloin! Nauttikaa kaikki kollegat ansaitusta lomasta!! T.yläkoulun ope vaikealla oppilasaineksen asuma-alueelta
Tuliko tohon työhön paluu päivään virhe. Pitäisikö sen olla 9.9. Eikö se ollutkin kesä, heinä ja elokuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä saavat vanhemmat katsoa itseään peilistä, jos pitää hakea syytä lasten ja nuorten huonolle käytökselle ja nuorisorikollisuuden kasvulle. Sen on nähnyt jo päiväkodissa n 6 vuoden ajan, miten rauhattomia ja sekaisin nykylapset ovat.
Terkuin, vaka-opeYhä useampi vanhempi on katsonut sinne peiliin ja vastanneet opettajien hätähuutoon, jo vuosia, jättämällä lapset tekemättä ja syntyvyys on ollut jo kauan rajussa laskussa.
Meilläkin vielä 10v sitten suunniteltiin 850 oppilaspaikaista koulua ja kun vuosi sitten rakennustyöt aloitettiin, tarvetta oli vain 420 oppilaan koululle, niin raju oli syntyvyyden lasku vajaassa 10vuodessa.
Ja nyt kun vielä opetushallitus lupailee digiopetusta etänä, niin hyviä kokemuksia siitä on tuilut, niin yksi opettaja voi vaikka Turussa opettaa tuhatta lasta, jotka asuvat ympäri Suomea. Ainakin meillä lasten etäopetuksen aikana opiskelun motivaatio kasvoi ja numerot paranivat, kun turha häslääminen jäi pois. Sama ilmiö oli myös tuttavien lapsilla.
Ehkä opettajan työ helpottuu merkittävästi, jo lähivuosina, kun oppilaita on yhä vähemmän ja tekniikka tulee avuksi. Ei tarvitse edes konkreettisesti mennä sinne työpaikalle.
Syntyvyyshän on kääntynyt jo viime vuonna nousuun, ja toisaalta perusopetuksessa ei normaalioloissa voida antaa etäopetusta, sillä koululla on vastuu oppilaista koulupäivän ajan, joten oppilaiden tulee olla fyysisesti paikalla valvottavissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuri osa aineenopettajista on opiskellut kokonaan sen pääaineensa. Gradukin on ihan saman laajuinen, kuin niillä seuraavaksi tohtorin koulutukseen suuntaavilla. Opettajaksi suuntautuneilla on myös mahdollisuus tehdä suppeampi gradu ja vähän vähemmän opintoja. Tämä valitettavasti haittaa tohtoriopintoja ja tutkijaksi ryhtymistä.
Omat opintoni olivat 268 opintoviikon laajuiset. Maisterin tutkinnon olisi saanut 160 opintoviikolla.
Anteeksi, mutta nyt on ihan pakko kysyä ymmärsinkö oikein kommenttisi. Montako opintopistettä opettajien koulutukseen kuuluu? Entä aineopettajien?
Luokanopettajan koulutus on kasvatustieteen maisterin tutkinto, 300 op.
Aineenopettajien koulutus on pääaineen opinnot + toisen opetettavan aineen opinnot + sivuaineena opettajan pedagogiset opinnot (60 op.), yht. 300 op. Tutkintonimike on useimmiten filosofian maisteri. Jos olet esim. matematiikan opettaja, on pääaineesi ollut matematiikka, väh. 120 op., jonka lisäksi opiskelet vähintään yhden sivuaineen toiseksi opetettavaksi aineeksi, esim kemia, fysiikka tai tietotekniikka, 60 op. Useimmat opiskelevat toisenkin opetettavan aineen sivuaineena, jotta työllisyysmahdillisuudet paranevat. Lisäksi tulee kaikki yleis- ja kieliopinnot, joten aika monella aineenopettajalla on jopa lähelle 400 op. opintoja.
Näin on monella muullakin alalla. Ensin perusmaisterin tutkinto ja sitten siihen päälle muita opintoja. Nykyään alkaa olla työnhaussa jo lähes vaatimuksena tämä eikä pelkät maisterin paperit enää oikein riitä. Itselläni lisäopintoja on 120 opintoja + 30 opintopisteen täydennyskoulutus kesäyliopistosta.
T: yhteiskuntatieteiden maisteri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuntasektorilla on parhaimmillaan 7 viikkoa ja 3 päivää vuosilomaa. Paitsi opettajilla on lomaa + opetuksetonta aikaa se 12 viikkoa ja 3 päivää. Eli "lomaa" on 5 viikkoa enemmän. Se on paljon se. Toisaalta palkka on jäänyt aika pahasti jalkoihin jopa kuntasektorin sisällä. Ylitunneilla tietysti pystytään nyppimään lisäpalkkaa, mutta se on tavallaan valheellista, koska ylitunnit vääristää palkkavertailua ja lisäksi ylitunnit uuvuttavat opettajan. Esimerkiksi koulukuraattorilla on asiakasaika viikossa 20 tuntia. Opettajalla "asiakasaika" on 20-28 tuntia ja se ei ole yksilöasiakkuutta vaan hirveää härdelliä vailla mahdollisuutta keskittyä hallittuun kontaktiin. Kuraattorien työ on arvokasta, mutta tarkoitan vaan, että eihän monen muunkaan ryhmän tarvitse 37,5 tuntia viikossa olla intensiivisessä "asikaskontaktissa". Mitäs, jos lääkäri laitettaisiin käyttämään shakkikelloa ja aina, kun potilas lähtee, pysäytettäisiin ja taas päälle, kun uusi kävelee sisään ovesta? Ei varmasti tulisi koko työaikaa asiakas siinä nokan edessä. Tuntematta lääkärien työtahtia, niin vaikea kuvitella, ettei todellinen nettoaika olisi jossain maksimissaan viiden tunnin huiteilla. Lääkäreillä on muitakin töitä näes kuin olla potilaan kanssa kasvotusten. Miksi opettajalla ei olisi muita töitä? Tai miksi koulukuraattorin, sosiaalityöntekijän tai kouluterkkarin kohdalla hyväksytään, että heidän ei tarvitse olla 100% työajasta asiakkaan kanssa, mutta opettajan pitäisi pystyä?
Terv.keskuksen lääkärille on puukattu 15-20min välein uusi potilas, jonka aikana lääkärin on tutustuttava potilastietoihin, tehtävä dignoosi ja kirjattava se poyilastietoihin ja taas uusi potilas, omine vaivoineen. Työpäivän 8h, sisältyy puolen tunnin ruokatauko ja pari kahvitaukoa.
Terv.keskuksen lääkärin peruspalkka n. 3400€/kk brutto, käteen 2200€.
Eikö terkassa saa mitään lisiä, toimenpidemaksuja tms.? Varmasti saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kyllä, kiitos että muistutit! Enää viikko ja vuoden parhaat viikot alkavat. Ihanaa olla opettaja! Nautin joka ikisestä päivästä koko yhdeksän viikon ajan. Sanoinko jo, että ihanaa olla opettaja!
Ammattikoulut ovat käytännössä koko vuoden toiminnassa. Minullakin amis-opena alkaa ns. loma vasta juhannusviikolla. Sehän on siis nimenomaan ns. loma: oikeastihan meillä ei ole mitään loma-nimistä asiaa päivääkään koskaan. Oikea termi on vapaajakso. Niitä on 12 viikkoa vuodessa, joista 7-8 viikkoa touko-syyskuussa. Minulla onneksi on kesävapaa yhtenä 8 viikon jaksona alkaen siis sieltä juhannusviikolta. Joillakin kollegoillani kesävapaakin on jaettuna kahteen pätkään.
Se työaika muuten on 1500 h/vuosi eli noin 37,5 h/vko.
Teet siis vuodessa useamman sata tuntia enemmän töitä, huonommalla palkalla ja lyhyemmillä lomilla kuin lukion opettaja.
Miksi et vaihda?
.
Ennen vakinaisen viran saantia ehdin tehdä määräaikaisia hommia niin amiksessa, lukiossa kuin myös yläkoulussa. Kokemuksesta tiedän, että tykkään eniten työstä amiksen puolella. Se vain jotenkin sopii luonteelleni parhaiten. Siksi en vaihda.
-sama
No, sitten se loma jatkossakin alkaa juhannukselta.
Ei välttämättä joka vuosi. Esim. tänä vuonna osalla alkoi jo toukokuussa. Katso, kun pointti on siinä, että koulu toimii myös kesällä. Jonkun on oltava silloin töissä, ja vastaavasti kuitenkin jossain vaiheessa touko-syyskuuta on se 7-8 viikon vapaajakso löydyttävä. Koko yksikön opettajakunta ei voi siis olla lomalla samaan aikaan.
-sama taas
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuri osa aineenopettajista on opiskellut kokonaan sen pääaineensa. Gradukin on ihan saman laajuinen, kuin niillä seuraavaksi tohtorin koulutukseen suuntaavilla. Opettajaksi suuntautuneilla on myös mahdollisuus tehdä suppeampi gradu ja vähän vähemmän opintoja. Tämä valitettavasti haittaa tohtoriopintoja ja tutkijaksi ryhtymistä.
Omat opintoni olivat 268 opintoviikon laajuiset. Maisterin tutkinnon olisi saanut 160 opintoviikolla.
Anteeksi, mutta nyt on ihan pakko kysyä ymmärsinkö oikein kommenttisi. Montako opintopistettä opettajien koulutukseen kuuluu? Entä aineopettajien?
Luokanopettajan koulutus on kasvatustieteen maisterin tutkinto, 300 op.
Aineenopettajien koulutus on pääaineen opinnot + toisen opetettavan aineen opinnot + sivuaineena opettajan pedagogiset opinnot (60 op.), yht. 300 op. Tutkintonimike on useimmiten filosofian maisteri. Jos olet esim. matematiikan opettaja, on pääaineesi ollut matematiikka, väh. 120 op., jonka lisäksi opiskelet vähintään yhden sivuaineen toiseksi opetettavaksi aineeksi, esim kemia, fysiikka tai tietotekniikka, 60 op. Useimmat opiskelevat toisenkin opetettavan aineen sivuaineena, jotta työllisyysmahdillisuudet paranevat. Lisäksi tulee kaikki yleis- ja kieliopinnot, joten aika monella aineenopettajalla on jopa lähelle 400 op. opintoja.Näin on monella muullakin alalla. Ensin perusmaisterin tutkinto ja sitten siihen päälle muita opintoja. Nykyään alkaa olla työnhaussa jo lähes vaatimuksena tämä eikä pelkät maisterin paperit enää oikein riitä. Itselläni lisäopintoja on 120 opintoja + 30 opintopisteen täydennyskoulutus kesäyliopistosta.
T: yhteiskuntatieteiden maisteri
Korjaus: lisäopintoja 120 opintopistettä
300 op kasvatustieteen maisteri eli luokanopettaja ja 300op minkä tahansa muun alan maisteri eli siis 300op kuuluu aineenopettajienkin koulutukseen. Jos haluaa useamman aineen pätevyyden niin opintopisteet nousevat 340-400 pisteeseen niin luokanopettajilla kuin aineenopettajillakin.