Opettajien kesäloma

Kuntasektorilla on parhaimmillaan 7 viikkoa ja 3 päivää vuosilomaa. Paitsi opettajilla on lomaa + opetuksetonta aikaa se 12 viikkoa ja 3 päivää. Eli "lomaa" on 5 viikkoa enemmän. Se on paljon se. Toisaalta palkka on jäänyt aika pahasti jalkoihin jopa kuntasektorin sisällä. Ylitunneilla tietysti pystytään nyppimään lisäpalkkaa, mutta se on tavallaan valheellista, koska ylitunnit vääristää palkkavertailua ja lisäksi ylitunnit uuvuttavat opettajan. Esimerkiksi koulukuraattorilla on asiakasaika viikossa 20 tuntia. Opettajalla "asiakasaika" on 20-28 tuntia ja se ei ole yksilöasiakkuutta vaan hirveää härdelliä vailla mahdollisuutta keskittyä hallittuun kontaktiin. Kuraattorien työ on arvokasta, mutta tarkoitan vaan, että eihän monen muunkaan ryhmän tarvitse 37,5 tuntia viikossa olla intensiivisessä "asikaskontaktissa". Mitäs, jos lääkäri laitettaisiin käyttämään shakkikelloa ja aina, kun potilas lähtee, pysäytettäisiin ja taas päälle, kun uusi kävelee sisään ovesta? Ei varmasti tulisi koko työaikaa asiakas siinä nokan edessä. Tuntematta lääkärien työtahtia, niin vaikea kuvitella, ettei todellinen nettoaika olisi jossain maksimissaan viiden tunnin huiteilla. Lääkäreillä on muitakin töitä näes kuin olla potilaan kanssa kasvotusten. Miksi opettajalla ei olisi muita töitä? Tai miksi koulukuraattorin, sosiaalityöntekijän tai kouluterkkarin kohdalla hyväksytään, että heidän ei tarvitse olla 100% työajasta asiakkaan kanssa, mutta opettajan pitäisi pystyä?

Oon jo aiemminkin ehdottanut seuraavaa mallia tasaamaan työn määrää ja kuormitusta:

Opettajien vuosiviikkotunneista leikataan 20%, siis LO:n opetusvelvollisuus olisi 19 VVT, yläkouluissa ja lukioissa 14-18 VVT. Vastaavasti opetuspäivien määrää lisättäisiin 20%, eli 38 pv = noin 8 viikkoa, tarkottaisi käytännössä syysloman, joululoman ja 5 viikkoa kesälomasta poistamista.

Opettajalle mahdollistettaisiin yksi päivä viikossa suunnitteluun, eli esim. maanantaina tehtäisiin viikon suunnittelu ja ti-pe olisi opetusta.

Näin opettajan työmäärä pysyisi kohtuullisena (lue samana kuin muilla aloilla) talviaikaan ja lomat olisivat samat kuin muillakin.

Oppilaan näkökulmasta viikko lyhenisi nelipäiväiseksi, mutta samalla lyhenisivät myös lomat.

Vierailija kirjoitti:

Kuntasektorilla on parhaimmillaan 7 viikkoa ja 3 päivää vuosilomaa. Paitsi opettajilla on lomaa + opetuksetonta aikaa se 12 viikkoa ja 3 päivää. Eli "lomaa" on 5 viikkoa enemmän. Se on paljon se. Toisaalta palkka on jäänyt aika pahasti jalkoihin jopa kuntasektorin sisällä. Ylitunneilla tietysti pystytään nyppimään lisäpalkkaa, mutta se on tavallaan valheellista, koska ylitunnit vääristää palkkavertailua ja lisäksi ylitunnit uuvuttavat opettajan. Esimerkiksi koulukuraattorilla on asiakasaika viikossa 20 tuntia. Opettajalla "asiakasaika" on 20-28 tuntia ja se ei ole yksilöasiakkuutta vaan hirveää härdelliä vailla mahdollisuutta keskittyä hallittuun kontaktiin. Kuraattorien työ on arvokasta, mutta tarkoitan vaan, että eihän monen muunkaan ryhmän tarvitse 37,5 tuntia viikossa olla intensiivisessä "asikaskontaktissa". Mitäs, jos lääkäri laitettaisiin käyttämään shakkikelloa ja aina, kun potilas lähtee, pysäytettäisiin ja taas päälle, kun uusi kävelee sisään ovesta? Ei varmasti tulisi koko työaikaa asiakas siinä nokan edessä. Tuntematta lääkärien työtahtia, niin vaikea kuvitella, ettei todellinen nettoaika olisi jossain maksimissaan viiden tunnin huiteilla. Lääkäreillä on muitakin töitä näes kuin olla potilaan kanssa kasvotusten. Miksi opettajalla ei olisi muita töitä? Tai miksi koulukuraattorin, sosiaalityöntekijän tai kouluterkkarin kohdalla hyväksytään, että heidän ei tarvitse olla 100% työajasta asiakkaan kanssa, mutta opettajan pitäisi pystyä?

Tämä.

Jokainen voisi tykönään miettiä, miten kävisi jos kellotettaisiin tiukasti vain se osa työpäivästä, jolloin tapahtuu ammatin kovin ydintoiminta. Asiantuntijatöissä osuus ei liene lähelläkään 100 % tai 8 h/pvä.

Tässä on taas yksi peruste ja syy, miksi lapsia ei kannata hankkia, opettajien riesaksi ja haukuttavaksi, ellei ole varaa vanhemmilla järjestää lapsille kotiopetusta.

Kun on lukenut muutaman opettajan kommentin, siinä lapsihaaveet katoavat, millaisessa ilmapiirissä lapset joutuisivat käymään Suomessa koulua ja mitkä on opettajien asenne oppilaisiin ja vanhempiin ja mikä pahinta, pilaavat opettajan työn ja elämän.

Ja eikös ollut joku tutkimuskin, jossa lapset kokevat Suomessa koulun ja opettajien ilmapiirin hyvin ahdistavaksi ja pelottavaksi, eikä oppilaat koulussa viihdy, vaikka Pisa tutkimuksessa muuten menestytään.

Vierailija kirjoitti:

Oon jo aiemminkin ehdottanut seuraavaa mallia tasaamaan työn määrää ja kuormitusta:

Opettajien vuosiviikkotunneista leikataan 20%, siis LO:n opetusvelvollisuus olisi 19 VVT, yläkouluissa ja lukioissa 14-18 VVT. Vastaavasti opetuspäivien määrää lisättäisiin 20%, eli 38 pv = noin 8 viikkoa, tarkottaisi käytännössä syysloman, joululoman ja 5 viikkoa kesälomasta poistamista.

Opettajalle mahdollistettaisiin yksi päivä viikossa suunnitteluun, eli esim. maanantaina tehtäisiin viikon suunnittelu ja ti-pe olisi opetusta.

Näin opettajan työmäärä pysyisi kohtuullisena (lue samana kuin muilla aloilla) talviaikaan ja lomat olisivat samat kuin muillakin.

Oppilaan näkökulmasta viikko lyhenisi nelipäiväiseksi, mutta samalla lyhenisivät myös lomat.

Hyvälle kuulostaisi. Opettajan työmäärä pysyisi saman, mutta työn tulos paranisi.

Yhteiskunnan kannalta tuo toisi lisäkuluja, kun herrantertuille pitäisi keksiä maanantaiksi jotain tekemistä. Tarkottaisi siis iltapäiväkerhon kaltaista toimintaa, johon tarvittaisiin työntekijöitä. Ja luulen, että vanhemmmat pitäisivät nykyistä systeemiä parempana.

Vierailija kirjoitti:

Tässä on taas yksi peruste ja syy, miksi lapsia ei kannata hankkia, opettajien riesaksi ja haukuttavaksi, ellei ole varaa vanhemmilla järjestää lapsille kotiopetusta.

Kun on lukenut muutaman opettajan kommentin, siinä lapsihaaveet katoavat, millaisessa ilmapiirissä lapset joutuisivat käymään Suomessa koulua ja mitkä on opettajien asenne oppilaisiin ja vanhempiin ja mikä pahinta, pilaavat opettajan työn ja elämän.

Ja eikös ollut joku tutkimuskin, jossa lapset kokevat Suomessa koulun ja opettajien ilmapiirin hyvin ahdistavaksi ja pelottavaksi, eikä oppilaat koulussa viihdy, vaikka Pisa tutkimuksessa muuten menestytään.

Monissa kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu kouluviihtyvyyden ja koulumenestyksen vahva negatiivinen korrelaatio. Eli ei ole vain Suomen ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi kyllä, kiitos että muistutit! Enää viikko ja vuoden parhaat viikot alkavat. Ihanaa olla opettaja! Nautin joka ikisestä päivästä koko yhdeksän viikon ajan. Sanoinko jo, että ihanaa olla opettaja!

Ammattikoulut ovat käytännössä koko vuoden toiminnassa. Minullakin amis-opena alkaa ns. loma vasta juhannusviikolla. Sehän on siis nimenomaan ns. loma: oikeastihan meillä ei ole mitään loma-nimistä asiaa päivääkään koskaan. Oikea termi on vapaajakso. Niitä on 12 viikkoa vuodessa, joista 7-8 viikkoa touko-syyskuussa. Minulla onneksi on kesävapaa yhtenä 8 viikon jaksona alkaen siis sieltä juhannusviikolta. Joillakin kollegoillani kesävapaakin on jaettuna kahteen pätkään.

Se työaika muuten on 1500 h/vuosi eli noin 37,5 h/vko.

Teet siis vuodessa useamman sata tuntia enemmän töitä, huonommalla palkalla ja lyhyemmillä lomilla kuin lukion opettaja.

Miksi et vaihda?

.

Ennen vakinaisen viran saantia ehdin tehdä määräaikaisia hommia niin amiksessa, lukiossa kuin myös yläkoulussa. Kokemuksesta tiedän, että tykkään eniten työstä amiksen puolella. Se vain jotenkin sopii luonteelleni parhaiten. Siksi en vaihda.

-sama

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi kyllä, kiitos että muistutit! Enää viikko ja vuoden parhaat viikot alkavat. Ihanaa olla opettaja! Nautin joka ikisestä päivästä koko yhdeksän viikon ajan. Sanoinko jo, että ihanaa olla opettaja!

Ammattikoulut ovat käytännössä koko vuoden toiminnassa. Minullakin amis-opena alkaa ns. loma vasta juhannusviikolla. Sehän on siis nimenomaan ns. loma: oikeastihan meillä ei ole mitään loma-nimistä asiaa päivääkään koskaan. Oikea termi on vapaajakso. Niitä on 12 viikkoa vuodessa, joista 7-8 viikkoa touko-syyskuussa. Minulla onneksi on kesävapaa yhtenä 8 viikon jaksona alkaen siis sieltä juhannusviikolta. Joillakin kollegoillani kesävapaakin on jaettuna kahteen pätkään.

Se työaika muuten on 1500 h/vuosi eli noin 37,5 h/vko.

Teet siis vuodessa useamman sata tuntia enemmän töitä, huonommalla palkalla ja lyhyemmillä lomilla kuin lukion opettaja.

Miksi et vaihda?

.

Ennen vakinaisen viran saantia ehdin tehdä määräaikaisia hommia niin amiksessa, lukiossa kuin myös yläkoulussa. Kokemuksesta tiedän, että tykkään eniten työstä amiksen puolella. Se vain jotenkin sopii luonteelleni parhaiten. Siksi en vaihda.

-sama

No, sitten se loma jatkossakin alkaa juhannukselta.

Vierailija kirjoitti:

Tarkottaisi siis iltapäiväkerhon kaltaista toimintaa, johon tarvittaisiin työntekijöitä. Ja luulen, että vanhemmmat pitäisivät nykyistä systeemiä parempana.

Opettajat haluaisivat opettaa ja toivovat, että vanhemmat huolehtisivat kasvatuksesta.

Vanhemmat taas eivät halua huolehtia kasvatuksesta vaan haluavat keskittyä työntekoon. Siksi lapset pitää saada tieltä pois iltapäiväkerhoksi muutettuun kouluun. Opetuksesta viis.

Monissa kouluissa järjestetäänkin koulupäivän jälkeen vielä erillisiä kerhoja, joihin lapset saadaan sijoitettua siihen asti, että väsyneet ja stressaantuneet vanhemmat hakevat työpäivän jälkeen citymaasturilla kullannuppunsa kotiin syömään mikrossa lämmitetettyjä eineksiä.

Vierailija kirjoitti:

Kuntasektorilla on parhaimmillaan 7 viikkoa ja 3 päivää vuosilomaa. Paitsi opettajilla on lomaa + opetuksetonta aikaa se 12 viikkoa ja 3 päivää. Eli "lomaa" on 5 viikkoa enemmän. Se on paljon se. Toisaalta palkka on jäänyt aika pahasti jalkoihin jopa kuntasektorin sisällä. Ylitunneilla tietysti pystytään nyppimään lisäpalkkaa, mutta se on tavallaan valheellista, koska ylitunnit vääristää palkkavertailua ja lisäksi ylitunnit uuvuttavat opettajan. Esimerkiksi koulukuraattorilla on asiakasaika viikossa 20 tuntia. Opettajalla "asiakasaika" on 20-28 tuntia ja se ei ole yksilöasiakkuutta vaan hirveää härdelliä vailla mahdollisuutta keskittyä hallittuun kontaktiin. Kuraattorien työ on arvokasta, mutta tarkoitan vaan, että eihän monen muunkaan ryhmän tarvitse 37,5 tuntia viikossa olla intensiivisessä "asikaskontaktissa". Mitäs, jos lääkäri laitettaisiin käyttämään shakkikelloa ja aina, kun potilas lähtee, pysäytettäisiin ja taas päälle, kun uusi kävelee sisään ovesta? Ei varmasti tulisi koko työaikaa asiakas siinä nokan edessä. Tuntematta lääkärien työtahtia, niin vaikea kuvitella, ettei todellinen nettoaika olisi jossain maksimissaan viiden tunnin huiteilla. Lääkäreillä on muitakin töitä näes kuin olla potilaan kanssa kasvotusten. Miksi opettajalla ei olisi muita töitä? Tai miksi koulukuraattorin, sosiaalityöntekijän tai kouluterkkarin kohdalla hyväksytään, että heidän ei tarvitse olla 100% työajasta asiakkaan kanssa, mutta opettajan pitäisi pystyä?

Terv.keskuksen lääkärille on puukattu 15-20min välein uusi potilas, jonka aikana lääkärin on tutustuttava potilastietoihin, tehtävä dignoosi ja kirjattava se poyilastietoihin ja taas uusi potilas, omine vaivoineen. Työpäivän 8h, sisältyy puolen tunnin ruokatauko ja pari kahvitaukoa.

Terv.keskuksen lääkärin peruspalkka n. 3400€/kk brutto, käteen 2200€.

Vierailija kirjoitti:

Kokemuksesta tiedän, että tykkään eniten työstä amiksen puolella. Se vain jotenkin sopii luonteelleni parhaiten. Siksi en vaihda.

-sama

Minäkin haluan amikseen opettajaksi. Kokoomushan järjesteli sillä lailla, että amiksen opetusta vähennettiin rankasti. Samalla tietysti moni amis-opettaja jäi työttömäksi. Opettajia ei Kokoomuksen mielestä tarvita, kun opiskelijat laitetaankin työpaikoille "työssä oppimaan". Näin säästetään, kun ei tarvitse maksaa palkkaa opiskelijalle eikä opettajalle. Kukaanhan tästä ei oikeasti hyödy paitsi Kokoomus, joka huutelee saaneensa aikaiseksi säästöjä.

Vierailija kirjoitti:

On se niin väärin kirjoitti:

Voitaisiinko perustaa kansanliike vastustamaan opettajien pitkiä kesälomia tai ainakin pitää mielenosoitus Senaatintorilla?

Kukaan ei vastusta opettajien lomista, koska ne lähtevät oppilaiden tarpeesta, ei opettajan, ellei niitä opettajat itse toisi esille ja kätkisi sen taakse kuinka raskasta työtään ja miten uupuneita ovat.

Ja mikä tekee jonkun ekaluokan 4h opetuksesta niin raskasta ja se lapsi muuttuu koulussa pedoksi, ilkeäksi, kurittomsksi ja pahaksi, kun se samainen lapsi on kuukautta ennen ollut 9h/pv päiväkodissa ihan ok. eikä hoitajat ole valittaneet tai palstaile aloituksia työn raskaudesta ja uupumuksesta.

Ja moni vanhenkin hoitaa ja kasvattaa lapsensa, päivätyön ohella, ruokkii, kasvattaa, auttaa läksyjen teossa, eikä vanhemmat saa valittaa väsymystään, vaikka olisi töissä 10h muuten olet luuseri ja epäonnistunut vanhempana ja opettajien hyljeksimä..

Ihan samalla tavalla se opettajakin kasvattaa ja ruokkii omat lapsensa työnsä ohessa. Jos lapsi muuttuu ihan totaalisesti kouluun mentyään niin sitten jossakin on jotakin vikaa. Minulla ei ole ikinä tullut kohdalle lasta, joka olisi ollut tarhassa täysi enkeli ja 1. luokalle tullessaan muuttunut hirviöksi. Kyllä ne käytösongelmaiset lapset ovat olleet jo sitä tarhassa. Jokin traumaattinen tapahtuma voi myös saada aikaan käytöksen totaalisen muuttumisen eli lasta voidaan kiusata tai jotain muuta on tapahtunut ja asia pitää selvittää.

Sitten se miksi opettajat kuormittuvat ekaluokkalaisen 4h opetuksesta on se, että kun niitä 7-vuotiaita on 20 kaitsettavana niin se lisää sitä kuormitusta. Koulussa on myös monta muuta eri ikäistä oppilasta ja meteli on kova. Opettajat eivät kaitse vain oman luokan oppilaita vaan kasvattavat ja vahtivat välitunneilla ja siirtymätilanteissa myös kaikkia muita oppilaita. Jos ei ole välkkävalvontaa niin välitunnit menevät usein puhelimessa tai suunnitellessa tulevia tunteja. Minulla ei 5h opetuspäivän aikana ole yhtäkään taukoa vaan aivot raksuttavat taukoamatta ja oppitunneilla pitää olla 120% läsnä ja keskittynyt oppilaita varten. Opetuksen päättymisen jälkeen teen paperityöt ja istun kokouksissa. Joten ope voi olla joskus kuormittunut. Tykkään työstäni enkä halua tehdä muuta työtä, vaikka välillä väsyttääkin.

Jospa väsyneet vanhemmat ja väsyneet opettajat koittaisivat joskus ymmärtää toisiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuntasektorilla on parhaimmillaan 7 viikkoa ja 3 päivää vuosilomaa. Paitsi opettajilla on lomaa + opetuksetonta aikaa se 12 viikkoa ja 3 päivää. Eli "lomaa" on 5 viikkoa enemmän. Se on paljon se. Toisaalta palkka on jäänyt aika pahasti jalkoihin jopa kuntasektorin sisällä. Ylitunneilla tietysti pystytään nyppimään lisäpalkkaa, mutta se on tavallaan valheellista, koska ylitunnit vääristää palkkavertailua ja lisäksi ylitunnit uuvuttavat opettajan. Esimerkiksi koulukuraattorilla on asiakasaika viikossa 20 tuntia. Opettajalla "asiakasaika" on 20-28 tuntia ja se ei ole yksilöasiakkuutta vaan hirveää härdelliä vailla mahdollisuutta keskittyä hallittuun kontaktiin. Kuraattorien työ on arvokasta, mutta tarkoitan vaan, että eihän monen muunkaan ryhmän tarvitse 37,5 tuntia viikossa olla intensiivisessä "asikaskontaktissa". Mitäs, jos lääkäri laitettaisiin käyttämään shakkikelloa ja aina, kun potilas lähtee, pysäytettäisiin ja taas päälle, kun uusi kävelee sisään ovesta? Ei varmasti tulisi koko työaikaa asiakas siinä nokan edessä. Tuntematta lääkärien työtahtia, niin vaikea kuvitella, ettei todellinen nettoaika olisi jossain maksimissaan viiden tunnin huiteilla. Lääkäreillä on muitakin töitä näes kuin olla potilaan kanssa kasvotusten. Miksi opettajalla ei olisi muita töitä? Tai miksi koulukuraattorin, sosiaalityöntekijän tai kouluterkkarin kohdalla hyväksytään, että heidän ei tarvitse olla 100% työajasta asiakkaan kanssa, mutta opettajan pitäisi pystyä?

Tämä.

Jokainen voisi tykönään miettiä, miten kävisi jos kellotettaisiin tiukasti vain se osa työpäivästä, jolloin tapahtuu ammatin kovin ydintoiminta. Asiantuntijatöissä osuus ei liene lähelläkään 100 % tai 8 h/pvä.

No mietitäänpäs. Olen koodari ja työnantajani olettaa että teen 7.5 päivässä töitä. Jokainen tunti laskutetaan asiakkaalta ja raporttiin kirjoitetaan mitä tuntien aikana on tehty.

Tietty voisi sanoa etten ole asiantuntija, mutta palkka on kuitenkin 6000e/kk. DI-paprut löytyy, tosin niillä ei ole mitään merkitystä työn kannalta, olennaista on 30 vuoden aikana kertynyt kokemus ja teknologioiden itseopiskelu.

Vierailija kirjoitti:

Mä aina ihmettelen, että puhutaan, että Suomessa olisi maailman parhaat opettajat. Miks sitten täällä on niin paljon häiriköitä? Jos opettajat osaisivat hommansa, ei meillä olisi lainkaan rikollisuutta.

Jep, opettajan vikahan se on jos pentu on sekasin, kun seinäkello 🙄 vanhempien ei tietenkään kannattaisi miettiä, että missä meni vikaan..

Opettajan työ on oikeaa työtä siinä missä muutkin työt.

Olen ammatillinen opettaja ja minulla on opettamani alan työkokemusta. Opettajan työnkuvan ja siihen käytetyn ajan tietää vain opettajat. Ammatissa on kyllä myös sellaisia joiden ei kuuluisi olla opettajina.

Opettajat arvioivat opiskelijoita ammatillisessa koulutuksessa asteikoilla 1-5, ja opettajat voidaan myös arvoida samalla asteikoilla. 

Pidän outona väitettä, että opettajilla olisi hyvä palkka. Olen aineenopettajana lukiossa, ja saan vähän päälle 3 000 euroa. Muualla olen tienannut paremmin, ja vähemmällä kuormituksella. Olen tehnyt uraa "hektisellä" alalla aiemmin, siellä päivät venyivät kyllä ja viikonloppuisinkin joutui aina välillä töihin, kun piti saada kaupat tehtyä ja sopparit hoidettua. Mutta se ei silti ollut yhtä kuormittavaa kuin opettajan työ. Olen miettinyt, mistä se johtuu.

Luulen, että opettajan työn kuormittavuus syntyy ensinnäkin siitä, että työpäivän aikana ei saa keskittyä työhönsä eli opettamiseen. Välitunneilla tulee muuta asiaa ja projektia, pitää poiketa rehtorin tai erityisopettajan luona, opiskelijat pysättelevät käytävillä sopiakseen erityisjärjestelyistä kurssin tai kokeen suhteen juuri heille. Näitä erityistapauksia piisaa, jokaisella on syy. Kuormittavuus syntyy ihan fyysisistä seikoista, kuten siitä ettei ehdi syödä tai jos ehtii, ei saa syödä rauhassa, siitä ettei ehdi välttämättä käydä vessassa sillä välitunnilla kuin alun perin yritti, pitää siirtyä luokasta ja tilasta toiseen, ei ole välttämättä omaa työpistettä tai nurkkausta (meidän lukiossamme ei ole) ja kotiinlähtö venyy, kun aina tulee jotain yllättävää.

Vielä suurempi syy opettajien kuormitukseen on kuitenkin se, että palautumiseen ei ole mahdollisuutta, koska vasta kotona illalla ja yöllä on aikaa suunnitella tunnit, korjata kokeet ja vastata viesteihin. Tästä se kuormittavuus syntyy: kahden työpäivän tekemisestä samana päivänä.

Palkasta vielä. Molemmat omat lapseni (23 v. ja 26 v.) tienaavat parempaa palkkaa kuin minä. Toisella ei ole mitään koulutusta, toisella on korkeakouluopinnot kesken. Toinen on töissä kaupan alalla, toinen sesonkiluontoisella alalla, jolla on töitä vain 7 kuukautta vuodesta, 5 kuukautta hän on ansiosidonnaisella.

En tiedä sitten miten pienillä palkoilla muut ihmiset ovat töissä, jos opettajan palkka kuulostaa suurelta, mutta itse olen lähipiirissäni (lapseni, mieheni, sisarukseni) pienituloisin.

Vierailija kirjoitti:

Suuri osa aineenopettajista on opiskellut kokonaan sen pääaineensa. Gradukin on ihan saman laajuinen, kuin niillä seuraavaksi tohtorin koulutukseen suuntaavilla. Opettajaksi suuntautuneilla on myös mahdollisuus tehdä suppeampi gradu ja vähän vähemmän opintoja. Tämä valitettavasti haittaa tohtoriopintoja ja tutkijaksi ryhtymistä.

Omat opintoni olivat 268 opintoviikon laajuiset. Maisterin tutkinnon olisi saanut 160 opintoviikolla.

Anteeksi, mutta nyt on ihan pakko kysyä ymmärsinkö oikein kommenttisi. Montako opintopistettä opettajien koulutukseen kuuluu? Entä aineopettajien?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen parhaillaan burnoutista toipuva yläkoulun lehtori. Minulla on kelpoisuus opettaa ekasta luokasta lukioon, olen siis kaksoiskelpoinen (luokan- ja aineenopettaja). Lisäksi minulla on kelpoisuus parille muullekin alalle, mutta olen valinnut opetustyön siitä klassisesta kutsumuksesta. Joskus opiskeluaikoina erehdyin myös ajattelemaan, että opettajana minulla olisi sitten perheellisenä aikaa lapsilleni.

Todellisuus: Töitä on lukuvuoden aikana niin paljon, että lapsi on päiväkodissa päivittäin 16.30 saakka, ja hänen nukahdettuaan illalla joko nukahdan itsekin tai jatkan pitkälle yöhön kirjoitelmien ja kokeiden parissa. Viikonloppuisin on aina pakko tehdä ainakin jonkin verran töitä. Syys-, joulu- ja hiihtolomille joudun aina ottamaan töitä mukaan. Lukuvuoden aikana en koskaan ole töistä vapaa. Pitkä, vapaa kesä on ainoa todellinen etu moneen muuhun ammattiin nähden, mutta työpäivien kuormitus on suuri. Luokassani käy päivittäin 80-120 teiniä, joiden jokaisen asiat minun tulisi tuntea ja joista hyvin monella on erityisiä järjestelyjä. Korona-aikana me opettajat olemme oppilaiden porrastettujen taukojen takia tehneet käytännössä tauottomia työpäiviä.

Väitän, ettei moni opettajia kadehtiva kestäisi tässä työssä montakaan viikkoa. Mulla oli kerran sijaisena tuttu, joka pyöritteli päätään parin päivän jälkeen ja ihmetteli, miten oikein jaksan työtäni. Ja hän kävi vain pitämässä tunnit, yhtenäkin päivänä 7 x 45 min ilman yhtään kunnon taukoa - minä olin tehnyt hänelle tuntisuunnitelmat ja huolehdin jälkitöistä (mitään korjattavaa tai arvioitavaa ei sijainen useimmiten hoida).

Aikauhee, vasta 16.30 pääset hakemaan pennun,

No jännästi tämä ”pentu” on yleensä toiseksi viimeinen noudettava koko päiväkodissa. Ilmeisesti muut ovat joko etätöissä tai sellaisissa tehtävissä, että pääsevät hakemaan lapsensa aiemmin. Lisäksi opettajien työpäivän väitetään loppuvan puolilta päivin, joten tuo oli tarkoitettu antamaan realismia siihen. Sinulla ilmeisesti ei koulu sujunut, kun on noin paljon hampaankolossa opettajia vastaan. Harmi homma.

Mieheni tekee vuorotyötä, mistä seuraa se, että hoidan tietenkin näillä ”mahtavilla” opettajan työajoilla lähes kaiken lapseen liittyvän kuljettelun arkisin, enkä pysty tekemään iltaisin työpaikalla sinne klo 17-19 saakka, jonne töitä kyllä riittäisi, jos jäisin ne sinne tekemään. Viikoittainen työaikani on keskimäärin 45-55 tuntia vuoden ympäri, paitsi kesäisin. Ja niillä vuoden pikkulomilla (syys-, hiihto- sun muut) teen yleensä 2-3 työpäivän verran rästihommia. Tuu kokeilemaan, jos ärsyttää. Itse en jaksa muiden töitä arvostella, uskon jokaisen työskentelevän palkkansa eteen.

No moneltako viet sen lapsen?

Itse muistan, kun kuopus oli päiväkodissa vuosituhannen alussa. Vein hänet ennen 8:00:aa ja monesti perjantaina, kun hain hänet 15:00 jälkeen, oli hän viimeisimpiä haettavia. Eivät kaikki muutkaan tee ympäripyöreitä päiviä ilman lomia.

Olipas outo päiväkoti. Me haettiin lapset klo 16.45 ja piha oli täynnä lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ollut vakituisena opettajana nyt 6 vuotta. Päätin heti alusta asti, että en tee töitä kuin 38,25 tuntia viikossa. Ihan hyvin olen tavoitteessa pysynyt. Oppitunneille en ehdi valmistautumaan mitenkään, mutta ei se näytä ketään haittaavan. Kokeiden palautukset venyy joskus melkein kuukauden päähän, siitä tulee vähän palautetta, mutta siitä en välitä.

Otan tuon myös käyttöön heti kun saan viran. Siihen saakka pitää painaa pidempää työviikkoa ja innolla syöksyä koulun kehittämistehtäviin ja tiimeihin. Ne kaikki jäädä saa, kun joku erehtyy mut vakituiseksi ottamaan :-) Työt olen tehnyt sijaisvuosina jo etukäteen vuoksiksi eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se niin väärin kirjoitti:

Voitaisiinko perustaa kansanliike vastustamaan opettajien pitkiä kesälomia tai ainakin pitää mielenosoitus Senaatintorilla?

Kukaan ei vastusta opettajien lomista, koska ne lähtevät oppilaiden tarpeesta, ei opettajan, ellei niitä opettajat itse toisi esille ja kätkisi sen taakse kuinka raskasta työtään ja miten uupuneita ovat.

Ja mikä tekee jonkun ekaluokan 4h opetuksesta niin raskasta ja se lapsi muuttuu koulussa pedoksi, ilkeäksi, kurittomsksi ja pahaksi, kun se samainen lapsi on kuukautta ennen ollut 9h/pv päiväkodissa ihan ok. eikä hoitajat ole valittaneet tai palstaile aloituksia työn raskaudesta ja uupumuksesta.

Ja moni vanhenkin hoitaa ja kasvattaa lapsensa, päivätyön ohella, ruokkii, kasvattaa, auttaa läksyjen teossa, eikä vanhemmat saa valittaa väsymystään, vaikka olisi töissä 10h muuten olet luuseri ja epäonnistunut vanhempana ja opettajien hyljeksimä..

Ihan samalla tavalla se opettajakin kasvattaa ja ruokkii omat lapsensa työnsä ohessa. Jos lapsi muuttuu ihan totaalisesti kouluun mentyään niin sitten jossakin on jotakin vikaa. Minulla ei ole ikinä tullut kohdalle lasta, joka olisi ollut tarhassa täysi enkeli ja 1. luokalle tullessaan muuttunut hirviöksi. Kyllä ne käytösongelmaiset lapset ovat olleet jo sitä tarhassa. Jokin traumaattinen tapahtuma voi myös saada aikaan käytöksen totaalisen muuttumisen eli lasta voidaan kiusata tai jotain muuta on tapahtunut ja asia pitää selvittää.

Sitten se miksi opettajat kuormittuvat ekaluokkalaisen 4h opetuksesta on se, että kun niitä 7-vuotiaita on 20 kaitsettavana niin se lisää sitä kuormitusta. Koulussa on myös monta muuta eri ikäistä oppilasta ja meteli on kova. Opettajat eivät kaitse vain oman luokan oppilaita vaan kasvattavat ja vahtivat välitunneilla ja siirtymätilanteissa myös kaikkia muita oppilaita. Jos ei ole välkkävalvontaa niin välitunnit menevät usein puhelimessa tai suunnitellessa tulevia tunteja. Minulla ei 5h opetuspäivän aikana ole yhtäkään taukoa vaan aivot raksuttavat taukoamatta ja oppitunneilla pitää olla 120% läsnä ja keskittynyt oppilaita varten. Opetuksen päättymisen jälkeen teen paperityöt ja istun kokouksissa. Joten ope voi olla joskus kuormittunut. Tykkään työstäni enkä halua tehdä muuta työtä, vaikka välillä väsyttääkin.

Jospa väsyneet vanhemmat ja väsyneet opettajat koittaisivat joskus ymmärtää toisiaan.

Hyvä kirjoitus. Tosin tuohan olisi ideaalista, jos ekoja olisi vain 20. Tänä vuonna minulla oli "vain" 26 ekaluokkalaista, edellisellä kerralla 29. Näistä 26:sta 11 on tehostetussa tai erityisessä tuessa, on adhd:tä, autismia, lukivaikeuksia, aggressiivisuutta... Erityisopettajan tunteja on 2 viikossa ja koulunkäynnin ohjaaja on luokassa vain äidinkielen tunnit. Jakotunteja on 2, joista toisen olen käyttänyt käsityöhön ja toisen matematiikkaan. Tämä vuosi ei ollut opettamista, se oli selviytymistaistelu.