Lue keskustelun säännöt.
Opettajien kesäloma
29.05.2021 |
Niin... Se lähestyy... Eikö täällä vielä ole aloitettu joka vuotista keskustelua siitä kuinka opettajat tekevät vain 15 tuntia viikossa töitä ja sekin on leikkiä lasten kanssa ja nauttivat puolen vuoden lomista sekä saavat palkkaa ainakin 5000 euroa kuukaudessa.
Kommentit (513)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen parhaillaan burnoutista toipuva yläkoulun lehtori. Minulla on kelpoisuus opettaa ekasta luokasta lukioon, olen siis kaksoiskelpoinen (luokan- ja aineenopettaja). Lisäksi minulla on kelpoisuus parille muullekin alalle, mutta olen valinnut opetustyön siitä klassisesta kutsumuksesta. Joskus opiskeluaikoina erehdyin myös ajattelemaan, että opettajana minulla olisi sitten perheellisenä aikaa lapsilleni.
Todellisuus: Töitä on lukuvuoden aikana niin paljon, että lapsi on päiväkodissa päivittäin 16.30 saakka, ja hänen nukahdettuaan illalla joko nukahdan itsekin tai jatkan pitkälle yöhön kirjoitelmien ja kokeiden parissa. Viikonloppuisin on aina pakko tehdä ainakin jonkin verran töitä. Syys-, joulu- ja hiihtolomille joudun aina ottamaan töitä mukaan. Lukuvuoden aikana en koskaan ole töistä vapaa. Pitkä, vapaa kesä on ainoa todellinen etu moneen muuhun ammattiin nähden, mutta työpäivien kuormitus on suuri. Luokassani käy päivittäin 80-120 teiniä, joiden jokaisen asiat minun tulisi tuntea ja joista hyvin monella on erityisiä järjestelyjä. Korona-aikana me opettajat olemme oppilaiden porrastettujen taukojen takia tehneet käytännössä tauottomia työpäiviä.
Väitän, ettei moni opettajia kadehtiva kestäisi tässä työssä montakaan viikkoa. Mulla oli kerran sijaisena tuttu, joka pyöritteli päätään parin päivän jälkeen ja ihmetteli, miten oikein jaksan työtäni. Ja hän kävi vain pitämässä tunnit, yhtenäkin päivänä 7 x 45 min ilman yhtään kunnon taukoa - minä olin tehnyt hänelle tuntisuunnitelmat ja huolehdin jälkitöistä (mitään korjattavaa tai arvioitavaa ei sijainen useimmiten hoida).
Aikauhee, vasta 16.30 pääset hakemaan pennun,
No jännästi tämä ”pentu” on yleensä toiseksi viimeinen noudettava koko päiväkodissa. Ilmeisesti muut ovat joko etätöissä tai sellaisissa tehtävissä, että pääsevät hakemaan lapsensa aiemmin. Lisäksi opettajien työpäivän väitetään loppuvan puolilta päivin, joten tuo oli tarkoitettu antamaan realismia siihen. Sinulla ilmeisesti ei koulu sujunut, kun on noin paljon hampaankolossa opettajia vastaan. Harmi homma.
Mieheni tekee vuorotyötä, mistä seuraa se, että hoidan tietenkin näillä ”mahtavilla” opettajan työajoilla lähes kaiken lapseen liittyvän kuljettelun arkisin, enkä pysty tekemään iltaisin työpaikalla sinne klo 17-19 saakka, jonne töitä kyllä riittäisi, jos jäisin ne sinne tekemään. Viikoittainen työaikani on keskimäärin 45-55 tuntia vuoden ympäri, paitsi kesäisin. Ja niillä vuoden pikkulomilla (syys-, hiihto- sun muut) teen yleensä 2-3 työpäivän verran rästihommia. Tuu kokeilemaan, jos ärsyttää. Itse en jaksa muiden töitä arvostella, uskon jokaisen työskentelevän palkkansa eteen.
No moneltako viet sen lapsen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voitaisiinko perustaa kansanliike vastustamaan opettajien pitkiä kesälomia tai ainakin pitää mielenosoitus Senaatintorilla?
Vierailija kirjoitti:
Voi kyllä, kiitos että muistutit! Enää viikko ja vuoden parhaat viikot alkavat. Ihanaa olla opettaja! Nautin joka ikisestä päivästä koko yhdeksän viikon ajan. Sanoinko jo, että ihanaa olla opettaja!
Ammattikoulut ovat käytännössä koko vuoden toiminnassa. Minullakin amis-opena alkaa ns. loma vasta juhannusviikolla. Sehän on siis nimenomaan ns. loma: oikeastihan meillä ei ole mitään loma-nimistä asiaa päivääkään koskaan. Oikea termi on vapaajakso. Niitä on 12 viikkoa vuodessa, joista 7-8 viikkoa touko-syyskuussa. Minulla onneksi on kesävapaa yhtenä 8 viikon jaksona alkaen siis sieltä juhannusviikolta. Joillakin kollegoillani kesävapaakin on jaettuna kahteen pätkään.
Se työaika muuten on 1500 h/vuosi eli noin 37,5 h/vko.
Vierailija kirjoitti:
itse yliopisto-aikana opettajan sijaisuuksia. Työ oli helppoa, tulevana KTM:ä ei ollut mitään vaikeuksia opettaa luokka-asteita 1-9 ja opetin niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksi. 9 viikon loma on täysin kohtuuton ja tulisi muuttaa muita aloja vastaavaksi. Opettajan työ oli myös hyvin stressitöntä.
Onhan sijaisena tietenkin helppoa, kun kaiken on vakinainen opettaja tehnyt valmiiksi ja paskat tulevat sitten hänen niskaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen parhaillaan burnoutista toipuva yläkoulun lehtori. Minulla on kelpoisuus opettaa ekasta luokasta lukioon, olen siis kaksoiskelpoinen (luokan- ja aineenopettaja). Lisäksi minulla on kelpoisuus parille muullekin alalle, mutta olen valinnut opetustyön siitä klassisesta kutsumuksesta. Joskus opiskeluaikoina erehdyin myös ajattelemaan, että opettajana minulla olisi sitten perheellisenä aikaa lapsilleni.
Todellisuus: Töitä on lukuvuoden aikana niin paljon, että lapsi on päiväkodissa päivittäin 16.30 saakka, ja hänen nukahdettuaan illalla joko nukahdan itsekin tai jatkan pitkälle yöhön kirjoitelmien ja kokeiden parissa. Viikonloppuisin on aina pakko tehdä ainakin jonkin verran töitä. Syys-, joulu- ja hiihtolomille joudun aina ottamaan töitä mukaan. Lukuvuoden aikana en koskaan ole töistä vapaa. Pitkä, vapaa kesä on ainoa todellinen etu moneen muuhun ammattiin nähden, mutta työpäivien kuormitus on suuri. Luokassani käy päivittäin 80-120 teiniä, joiden jokaisen asiat minun tulisi tuntea ja joista hyvin monella on erityisiä järjestelyjä. Korona-aikana me opettajat olemme oppilaiden porrastettujen taukojen takia tehneet käytännössä tauottomia työpäiviä.
Väitän, ettei moni opettajia kadehtiva kestäisi tässä työssä montakaan viikkoa. Mulla oli kerran sijaisena tuttu, joka pyöritteli päätään parin päivän jälkeen ja ihmetteli, miten oikein jaksan työtäni. Ja hän kävi vain pitämässä tunnit, yhtenäkin päivänä 7 x 45 min ilman yhtään kunnon taukoa - minä olin tehnyt hänelle tuntisuunnitelmat ja huolehdin jälkitöistä (mitään korjattavaa tai arvioitavaa ei sijainen useimmiten hoida).
Te opettajat jaksaisitte paremmin, jos palattaisiin vanhaan järjestelmään. Haastava aines tarkkailuluokille, muut tavallisille luokille. Ja tasokurssit takaisin ylä-asteelle.
Nekin päätökset integrointeineen ja inkluusioineen on tehty opettajilta kysymättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siistiä sisätyötä, kahvihuoneessa juoruilua ja pari tuntia työtä päivässä. Sitten valittavat työn raskautta, kotitöiden määrää ja pientä palkkaansa.
Tunsin ennen yhden opettajan. Ei tehnyt koskaan mitään töitä kotonaan. Piti kovasti työstään. Käytti koulunsa tiloja ja laitteita ilmaiseksi iltaisin kaikenlaiseen harrastamiseen. Sai sitten sen himoitun vakinaisen viran, jolloin työpaikka oli loppuiäksi varma sekä kohtuu palkanlisän.
Omasta kouluajasta muistan yhden opettajan, joka laittoi meidät lapset lukemaan tunnillaan Aku Ankkoja kun teki sen ajan omia hommiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen parhaillaan burnoutista toipuva yläkoulun lehtori. Minulla on kelpoisuus opettaa ekasta luokasta lukioon, olen siis kaksoiskelpoinen (luokan- ja aineenopettaja). Lisäksi minulla on kelpoisuus parille muullekin alalle, mutta olen valinnut opetustyön siitä klassisesta kutsumuksesta. Joskus opiskeluaikoina erehdyin myös ajattelemaan, että opettajana minulla olisi sitten perheellisenä aikaa lapsilleni.
Todellisuus: Töitä on lukuvuoden aikana niin paljon, että lapsi on päiväkodissa päivittäin 16.30 saakka, ja hänen nukahdettuaan illalla joko nukahdan itsekin tai jatkan pitkälle yöhön kirjoitelmien ja kokeiden parissa. Viikonloppuisin on aina pakko tehdä ainakin jonkin verran töitä. Syys-, joulu- ja hiihtolomille joudun aina ottamaan töitä mukaan. Lukuvuoden aikana en koskaan ole töistä vapaa. Pitkä, vapaa kesä on ainoa todellinen etu moneen muuhun ammattiin nähden, mutta työpäivien kuormitus on suuri. Luokassani käy päivittäin 80-120 teiniä, joiden jokaisen asiat minun tulisi tuntea ja joista hyvin monella on erityisiä järjestelyjä. Korona-aikana me opettajat olemme oppilaiden porrastettujen taukojen takia tehneet käytännössä tauottomia työpäiviä.
Väitän, ettei moni opettajia kadehtiva kestäisi tässä työssä montakaan viikkoa. Mulla oli kerran sijaisena tuttu, joka pyöritteli päätään parin päivän jälkeen ja ihmetteli, miten oikein jaksan työtäni. Ja hän kävi vain pitämässä tunnit, yhtenäkin päivänä 7 x 45 min ilman yhtään kunnon taukoa - minä olin tehnyt hänelle tuntisuunnitelmat ja huolehdin jälkitöistä (mitään korjattavaa tai arvioitavaa ei sijainen useimmiten hoida).
Aikauhee, vasta 16.30 pääset hakemaan pennun,
No jännästi tämä ”pentu” on yleensä toiseksi viimeinen noudettava koko päiväkodissa. Ilmeisesti muut ovat joko etätöissä tai sellaisissa tehtävissä, että pääsevät hakemaan lapsensa aiemmin. Lisäksi opettajien työpäivän väitetään loppuvan puolilta päivin, joten tuo oli tarkoitettu antamaan realismia siihen. Sinulla ilmeisesti ei koulu sujunut, kun on noin paljon hampaankolossa opettajia vastaan. Harmi homma.
Mieheni tekee vuorotyötä, mistä seuraa se, että hoidan tietenkin näillä ”mahtavilla” opettajan työajoilla lähes kaiken lapseen liittyvän kuljettelun arkisin, enkä pysty tekemään iltaisin työpaikalla sinne klo 17-19 saakka, jonne töitä kyllä riittäisi, jos jäisin ne sinne tekemään. Viikoittainen työaikani on keskimäärin 45-55 tuntia vuoden ympäri, paitsi kesäisin. Ja niillä vuoden pikkulomilla (syys-, hiihto- sun muut) teen yleensä 2-3 työpäivän verran rästihommia. Tuu kokeilemaan, jos ärsyttää. Itse en jaksa muiden töitä arvostella, uskon jokaisen työskentelevän palkkansa eteen.
No moneltako viet sen lapsen?
Itse muistan, kun kuopus oli päiväkodissa vuosituhannen alussa. Vein hänet ennen 8:00:aa ja monesti perjantaina, kun hain hänet 15:00 jälkeen, oli hän viimeisimpiä haettavia. Eivät kaikki muutkaan tee ympäripyöreitä päiviä ilman lomia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kyllä, kiitos että muistutit! Enää viikko ja vuoden parhaat viikot alkavat. Ihanaa olla opettaja! Nautin joka ikisestä päivästä koko yhdeksän viikon ajan. Sanoinko jo, että ihanaa olla opettaja!
Ammattikoulut ovat käytännössä koko vuoden toiminnassa. Minullakin amis-opena alkaa ns. loma vasta juhannusviikolla. Sehän on siis nimenomaan ns. loma: oikeastihan meillä ei ole mitään loma-nimistä asiaa päivääkään koskaan. Oikea termi on vapaajakso. Niitä on 12 viikkoa vuodessa, joista 7-8 viikkoa touko-syyskuussa. Minulla onneksi on kesävapaa yhtenä 8 viikon jaksona alkaen siis sieltä juhannusviikolta. Joillakin kollegoillani kesävapaakin on jaettuna kahteen pätkään.
Se työaika muuten on 1500 h/vuosi eli noin 37,5 h/vko.
Teet siis vuodessa useamman sata tuntia enemmän töitä, huonommalla palkalla ja lyhyemmillä lomilla kuin lukion opettaja.
Miksi et vaihda?
Eikös se koulunkäynti ole nykyisin sellaista että oppilaat istuskelevat säkkituoleissaan lattialla ja näpyttelevät läppäreitään. Opettaja sitten kiertelee siellä heidän joukossaan ja varmistaa että kaikilla on mukavaa ja ettei kenellekään tule paha mieli kun joutuu koulussa olemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moi!
Mi, aloitteleva aineenope, saan käteen 2200 e kuussa. Ihan tiedoksi kaikille asiaa pohtiville. :)
Opetustunteja viikossa 20 ja opetuksen ulkopuolista työtä on niin paljon kuin jaksaa tehdä, iltapäivisin teen noin klo 17 saakka ja viikonloppuisin lisää. Odotan ihan helvetisti tätä ekaa kesälomaa, joka on palkallinen. Toivon, että ekaa kertaa sitten viime heinäkuun saavuttaisin sellaisen tilan, ettei joku oppilas tai tekemätön asia olisi mielen päällä. Joululoma oli pitkä, tuolloin se jo melkein onnistui.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä saavat vanhemmat katsoa itseään peilistä, jos pitää hakea syytä lasten ja nuorten huonolle käytökselle ja nuorisorikollisuuden kasvulle. Sen on nähnyt jo päiväkodissa n 6 vuoden ajan, miten rauhattomia ja sekaisin nykylapset ovat.
Terkuin, vaka-ope
Yhä useampi vanhempi on katsonut sinne peiliin ja vastanneet opettajien hätähuutoon, jo vuosia, jättämällä lapset tekemättä ja syntyvyys on ollut jo kauan rajussa laskussa.
Meilläkin vielä 10v sitten suunniteltiin 850 oppilaspaikaista koulua ja kun vuosi sitten rakennustyöt aloitettiin, tarvetta oli vain 420 oppilaan koululle, niin raju oli syntyvyyden lasku vajaassa 10vuodessa.
Ja nyt kun vielä opetushallitus lupailee digiopetusta etänä, niin hyviä kokemuksia siitä on tuilut, niin yksi opettaja voi vaikka Turussa opettaa tuhatta lasta, jotka asuvat ympäri Suomea. Ainakin meillä lasten etäopetuksen aikana opiskelun motivaatio kasvoi ja numerot paranivat, kun turha häslääminen jäi pois. Sama ilmiö oli myös tuttavien lapsilla.
Ehkä opettajan työ helpottuu merkittävästi, jo lähivuosina, kun oppilaita on yhä vähemmän ja tekniikka tulee avuksi. Ei tarvitse edes konkreettisesti mennä sinne työpaikalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sattuu helppo ja kiva luokka niin luokanopettajan työ on kaikessa hektisyydessään ihanaa, ainakin minun mielestäni. Päinvastaisessa tilanteessa voi jo ennen syyslomaa olla burnoutin partaalla. Palkka on sama molemmissa tapauksissa. Kesäloma on mahtava etu näin pienipalkkaisessa työssä, mutta itse en jaksaisi pelkkien lomien takia tätä hommaa, vaan aidosti tykkään myös itse työstä.
Opetusalan pitkille lomille voidaan varsin helposti laskea rahallinen arvo, joka ei lopulta ole mitenkään valtavan iso. Normityössä vuotuisia työpäiviä on 220 ja opetustyössä noin 195. Viiden viikon ekstraloman arvo on siis luokkaa 5000 euroa vuodessa tai +400 euroa kuukaudessa.
Palkka"kuoppa" on ehkä juuri tuon verran, jos vertaillaan muihin vastaavan koulutustason ammatteihin. Opettajan palkkataso on niin äärimmäisen keskinkertainen, ettei sen pitäisi intohimoja kauheasti herättää. Ja kun kyse on yhdestä kunta-alan suurimmista henkilöstöryhmistä, niin palkkaus on varmaankin myös hyvin lähellä "oikeaa", lomat tietysti huomioiden.
Totta kai isolla alalla on niitäkin, jotka saavat isohkoa tiliä pienellä vaivalla, mutta keskiverto opettaja saa keskinkertaista palkkaa keskitasoisella panostuksella. Ja lomailee pitkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ne opettajien lomien määrät ihmisiä rassaa, mutta selittely palkattomasti kesästä kyllä.
Eihän se ole muuta kuin palkan jakamista joka kuukaudelle.
Eikä niitä lomapäiviä niin kauheasti enempää ole kuin muillakaan.
Esim. bussikuskilla on 30 päivää vuosilomaa ja 20 päivää pekkaspäivää, yhteensä siis 9 viikkoa/vuosi.
Toki opettajien kunnallinen työnantaja on se pahin pätkätyöllistäjä ja riistäjä, joka pyrkii kaikin tavoin heikentämään opettajien virkasuhteita.
Pekkaspäivät, joita on 14 pv vuodessa, eivät ole lomaa, vaan korvaus pidennetystä työajasta eli työaikaa on pidennetty puolella tunnilla pv ja on alakohtaisia esim. rakennusala ja pekkaspäivät ovat tehty työnantavan vaatimuksesta, jolloin työntehookkuus saadaan korkeammaksi. Ja koskee vain pientä ryhmää.
Lomista kadehtivat voivat ajatella niiden olevan pekkasia. Jos puoli tuntia päivässä vastaa 14 pv pekkasia, niin minun 9-tuntisilla päivillä ansaitsisi 42 pekkasta (1,5 tuntia päivässä ylimääräistä). Siis 8,5 viikkoa pekkasvapaita. Tuo kattaa varmasti syys-, joulu- ja talviloman sekä vielä 5 viikkoa kesälomastakin.
On se niin väärin kirjoitti:
Voitaisiinko perustaa kansanliike vastustamaan opettajien pitkiä kesälomia tai ainakin pitää mielenosoitus Senaatintorilla?
Kukaan ei vastusta opettajien lomista, koska ne lähtevät oppilaiden tarpeesta, ei opettajan, ellei niitä opettajat itse toisi esille ja kätkisi sen taakse kuinka raskasta työtään ja miten uupuneita ovat.
Ja mikä tekee jonkun ekaluokan 4h opetuksesta niin raskasta ja se lapsi muuttuu koulussa pedoksi, ilkeäksi, kurittomsksi ja pahaksi, kun se samainen lapsi on kuukautta ennen ollut 9h/pv päiväkodissa ihan ok. eikä hoitajat ole valittaneet tai palstaile aloituksia työn raskaudesta ja uupumuksesta.
Ja moni vanhenkin hoitaa ja kasvattaa lapsensa, päivätyön ohella, ruokkii, kasvattaa, auttaa läksyjen teossa, eikä vanhemmat saa valittaa väsymystään, vaikka olisi töissä 10h muuten olet luuseri ja epäonnistunut vanhempana ja opettajien hyljeksimä..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä saavat vanhemmat katsoa itseään peilistä, jos pitää hakea syytä lasten ja nuorten huonolle käytökselle ja nuorisorikollisuuden kasvulle. Sen on nähnyt jo päiväkodissa n 6 vuoden ajan, miten rauhattomia ja sekaisin nykylapset ovat.
Terkuin, vaka-opeYhä useampi vanhempi on katsonut sinne peiliin ja vastanneet opettajien hätähuutoon, jo vuosia, jättämällä lapset tekemättä ja syntyvyys on ollut jo kauan rajussa laskussa.
Meilläkin vielä 10v sitten suunniteltiin 850 oppilaspaikaista koulua ja kun vuosi sitten rakennustyöt aloitettiin, tarvetta oli vain 420 oppilaan koululle, niin raju oli syntyvyyden lasku vajaassa 10vuodessa.
Ja nyt kun vielä opetushallitus lupailee digiopetusta etänä, niin hyviä kokemuksia siitä on tuilut, niin yksi opettaja voi vaikka Turussa opettaa tuhatta lasta, jotka asuvat ympäri Suomea. Ainakin meillä lasten etäopetuksen aikana opiskelun motivaatio kasvoi ja numerot paranivat, kun turha häslääminen jäi pois. Sama ilmiö oli myös tuttavien lapsilla.
Ehkä opettajan työ helpottuu merkittävästi, jo lähivuosina, kun oppilaita on yhä vähemmän ja tekniikka tulee avuksi. Ei tarvitse edes konkreettisesti mennä sinne työpaikalle.
Tuhannelle ihmiselle ei pidetä kontakstiopetusta. Sitä kutsutaan luennoksi. Luentomainen opetus sopii vain aikuisille.
Opettajat tulisi velvoittaa auttamaan köyhiä. Nyt he vaan laiskottelevat rantalomillaan jossa elävät täysylläpidolla
Ammatinvalintakysymys. Peruskoulupohjaltakin voi edetä opettajaksi jos motivaatiota riittää.
Ja opettajia ja lomiakin on loneen lähtöön.
T. Amisope 8 vk kesävapaa
Vierailija kirjoitti:
Kesäkuu menee vanhempien soittaessa valituksia heidän hellantelttunsa huonoista numeroista. Hyvällä tuurilla heinäkuu on lomaa ja elokuun alussa alkaa stressi ihan kohta alkavasta vääntämisestä, taas.
Eikö vanhemmat osaa laskea kokeiden ka ja peruskoulussa tuntiosaaminen. Olin aina pojan todistukseen enemmän kun tyytyväinen. Ysillä vaan oli tyytymätön kun matikka oli vaan 9 mutta lukiossa sekin korjaantui.
Jos keskiarvoraja on 9,3, niin kaiken pohja on hyvä oppilasaines ei hyvät opettajat ja heidän rautainen aineenhallintansa. Toki koulun maine voi kerätä sinne tällaisia opettajia. Lukiossa voi pärjätä oman alansa huippua oleva tiedemiestyyppikin, joka ei ikinä tulisi pärjäämään normiyläkoulussa.