Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksei mainosalan älyttömistä palkoista puhuta? Mehän ne maksetaan?
26.05.2021 |
Mainosalalla jopa täysin kouluttamaton itseensä rajattomasti uskova jamppa voi tienata tyyliin kymppitonnia kuussa. Se palkka tulee heidän asiakkailtaan, joista todella suuri osa on esimerkiksi elintarvikefirmoja. Elintarvikkeiden hinnoissa meistä jokainen osallistuu näihin palkkatalkoisiin joka kerta ruokakaupan kassalla.
Kaikki ei tienaa noin paljon ja joillakin on koulutustakin (nykyisin yhä enemmän) , mutta sanotaan että vaikka 5000 kuussa on ihan peruspalkkaa helsinkiläisessä mainostoimistossa.
Eli työttömät tai sairaanhoitajat ja lähihoitajat ja myös me kaikki muut maksamme mainospellejen palkat ruokaostoksissaan, sähkölaskuissaan, bussilipuissaan, apteekissa, vaatekaupoissa. Sillä kyllä, kaikilla noilla on niskassaan korkeat laskut mainostoimistoista.
Olen ollut alalla ja tunnen sieltä edelleen muita. Palkat on huimat. Muualla Suomessa pienemmät, mutta suurin osa alasta onkin Helsingissä.
Ennen sanottiin, että "mainosmies syö pöydässäsi" ja näin se on, nykyisin mainosnainen siinä missä mies.
Miksi luulitte, että vaikka maitofirma uusii tuotteidensa pakkauksia koko ajan? No, koska niiden mainostoimistot selittää koko ajan, että ihan hei pakko uudistaa tai myynti laskee. Ja se uudistus, voi se on kallista puuhaa se. Ensin palaveerataan, presentoidaan, palaveerataan, tehdään ekat versiot, tutkitaan, palaveerataan, tehdään lisää versioita. Koko ajan mainosväki laskuttaa ajastaan samaa tai enemmän kuin esimerkiksi kirurgi. Kirurgi on sentään opiskellut kauan ja ansaitsee palkkansa, samaa ei voi sanoa mainostyypeistä.
He tekevät toki pitkää päivää, kyllä heille palkka kuuluu. Mutta ei kirurgin palkka. Vähemmän tärkeetä työtä se on kuin yhdenkään sairaanhoitajan tai varhaiskasvatuksen opettajan työ.
En osta sellaisten firmojen tuotteita, jotka tosiaan uudistaa pakkaukset kerran vuodessa joka tuotteelleen ja aina kallis kampanja uudennäköiselle tuotteelle.
Minusta lakien pitäisi säännellä mainosalojen palkkioita? Ne on älyttömiä. Siellä ne lapsettomat markkinoijapariskunnat remontoi 200 neliön helsinkiläisasuntojaan aina kun vaan kahdelta kakkoskodilta jää aikaa.
Alan #metoo-keskustelua odottelen myös mielenkiinnolla. Tosin sitä tuskin nähdään, siinä tippuisi niin monta päätä.
Kommentit (109)
Haluaisin olla AD tai copywriter.
Mutta varmaan älyttömän vaikea päästä mainosalalle, ja pohjalta on aloitettava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mainosalan hiilijalanjäljestä puhutaan myös liian vähän. Pahimpia on kaikki turhat videot jota vie järjettömästi palvelintilaa. Sama koskee näitä nykyään trendikkäitä videoituja multimediauutisartikkeleita kyllä kanssa..
Menes nyt pois täältä foorumeilta kuluttamasta palvelinta. Hiilijalanjälkesi näkyy, kantsisko poistaa.
Tää. Ja vielä mainosrahoitteisesti pyörivän mediatalon foorumilta. =D
Hyvin rakennettu brändi niin puupalaselle tulee hintaa.
https://www.finnishdesignshop.fi/huonekalut-tuolit-jakkarat-biennale-ja…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku ei nyt tajua taloudesta mitään. Mainosala on yksityisen sektorin liiketoimintaa, joka toimii täysin kaupalliselta pohjalta ilman veronmaksajien rahaa. Jos mainostamalla yritykset saavat lisää asiakkaita, niiden voitot kasvavat ja ne maksavat enemmän veroja ja luovat uusia työpaikkoja. Kansantalous kasvaa.
Suomalaisten yritysten suurimpia heikkouksia on surkea markkinointi. Osaamista on, mutta siitä ei osata kertoa. Tarvittaisiin enemmän panostusta markkinointiin ja mainontaan.
Lisäksi ala on äärimmäisen kilpailtu ja työttömiä ammattilaisia on pilvin pimein. Jokainen voi kokeilla, miten pärjää alalla.
Jep, tajua taloudesta mitään. Paljonko se maidon kulutus kasvaa, kun Arla, Juustoportti ja Valio kilvan mainostavat itseään? Vai jakautuuko kakku vain eri tavalla ja kuluttaja maksaa hinnan.
Entäpä jos kuluttaja ostaakin halpaa maitoa, romahtaako talous, koska kuluttaja heittää säästyneet rahat sillalta jokeen? Vai voisiko olla, että hän käyttää ne jossain muualla, missä saa itselleen enemmän arvoa, vaikka hyvinvointipalveluihin, jonne syntyy enemmän työpaikkoja?
Tietenkin yriytkset vapaassa taloudessa mainostavat ja jos tuot uuden tuotteen markkinoille, niin toki se pitää lanseerata tai vakiintuneidenkin toimijoiden kertoa olemassa olostaan. Mutta kyllä maitoa juodaan, vaikka sitä ei ihan niin paljon markkinoitaisikaan.
Sun logiikalla ihmisten pitäisi ostaa sitä halvinta maitoa, jota mainostetaan vähiten. Kumma kyllä voittoa tavoittelevat yritykset on laskeneet mainostamisen olevan kannattavaa. Mistähän johtuisi? Ja aika usein mainostetaan juuri halpoja hintoja.
Lisäksi kun tuotteen menekki on suuri, tuotteen yksikkökohtaiset kulut pienenevät kun katetta saadaan suuren volyymin avulla. Siksipä hyvin myyvä tuote on usein edullisempi kuin sellaisen yrityksen tuote, joka myy vähemmän. Markkinataloutta sekin.
Tietenkin täysin markkinalähtöisen toimialan ymmärrys on mahdotonta ihmisille, jotka on tottuneet julkisen sektorin suojatyöpaikkoihin. Mainosalalla tulos ratkaisee ja kannattamaton työntekijä lentää pihalle alta aikayksikön, kun ei ole mitään veronmaksajien pohjatonta pussia josta rahat voisi ammentaa.
Kiitos, että luennoit minlle talouden perusteista. Olen kansantaloustieteiljä ja toki koko argumentaation läpikäyminen on vähän hankalaa keskustelupalstalla. Mutta käydään pari kohtaa läpi.
A) Täydellisten markkinoinden oletus olettaisi myös täydellisen, symmetrisen infomraation. Tämä on toki mahdotonta ja jostain markkinainformaatio syntyyy. Markkinointi on osa tätä - yritystä, sen tuotetta ja jakelukanavaa ei olisi olemassa, jos yritys ei itse itsestään kertoisi. Näin ollen tietty määrä markkinointia on pakko olla - ihan informaation tuottamiseksi.
B) Käytät argumenttina sitä, että yritykset laskevat markkinoinnin olevan kannattavaa. Tietnekin ne laskee - koska ne voivat siirtää kustannuksen hintoihin. Eli tämä on juuri se, mistä ap lähti - sinä ja minä maksemme markkinointikustannukset, koska me ostamme tuotteita, jotka me tunnemme eli joita markkinoidaan. Tämä on juuri markkinalogiikan ymmärtämistä. Hyödymmekö sitten kuluttajina tästä markkinnin maksamisesta vai "manipuloidaanko" meitä on eri asia.
C) Markkinointi voi tukea tuotannon skaalaamista ja yksikköhinnan laksua. Mutta harvoin näin on - tai ainakin pelkästään. Tavoitteena on lähes aina tuottaa myös brändiarvoa, eli saada kuluttaja maksamaan tutusta tuotteesta vähän enemmän. Jos todella ymmärrät markkinalogiikkaa, ymmärrät myös tämän.
D) Halvimmalla tuotteella, joka on samanlaatuinen kuin kalliimpi, maksat todennäköisesti vähemmän markkinonnista. Toki hintaakin markkinoidaan, mutta tässä toki tulee vastaan markkinoiden rakenne. Gigantti markkinoi halpaa hintaa ja myy Samsungin tuotteita - joka taas rakentaa brändi-imagoa.
Lopuksi: markkinatalous on toimiva asia, mutta ei mikään muutu automaattisesti hyväksi sen takia, että siihen liittyy markkinatalous. Voit vapaasti ostaa ne kalliimpiin kääreisiin kiedotut rasvat yms., koska yritys on ymmärtänyt, että sille on kannattavaa markkinoida niitä sinulle. Koska sinä ostat, se on kannattavaa. Mutta todennäköisesti maksat pelkästä mielikuvasta - ja juuri tämä on yritykselle kannattavaa. Koska mielikuva on pelkkää ilmaa katteessa. Mitä enemmän ilmaa, sitä parempi markkinoija.
Yksinkertaistat ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä aikalailla. Kilpailevat firmat segmentoivat itsensä eri tavoin; osa kilpailee halvalla hinnalla, osa laadulla, joku toinen brändiarvolla. Kannanottosi ohittaa sen tosiasian että mikäli maksava asiakas tunnustaa tuotteen brändiarvon ja on valmis maksamaan tuotteesta, brändiarvo on samalla tavalla rahanarvoista ja arvokasta kuin jokin toinen lisäarvoa tuova, kosketeltava aspekti kuten laadukas materiaali tai jokin tekninen ominaisuus.
Mitä sitten markkinointialan ”huimiin” palkkoihin tulee niin siitä vaan hakemaan alalle töihin ja helpon rahan kimppuun. Alalla on jo nyt kilpailua ja se on tunnetusti johtamisen ohella epävarmimpia kauppakorkean pääainevalintoja.
Vierailija kirjoitti:
Mainosalalla harva ostaa jotain Vuittonin veskaa, koska tietää, että hinta on järjetön ja brändi on päälle liimattu. Oikeat ylellisyystuotteet myydään eri argumenteilla ja vähin äänin.
Laadukkaat materiaalit, käsityötaito ja suunnittelutyö luonnollisesti maksavat. Samat tehtaat voivat kuitenkin valmistaa tuotteita useammille, erihintaisille brändeille, joten laatu ja hinta eivät välttämättä käy aivan käsi kädessä. Luksustuotteiden kohdalla maksetaan myös imagosta; siitä, että pääsee osalliseksi johonkin "eksklusiiviseen". Ylellisyystuotteita suorastaan verhoaa tietynlainen salaperäisyys, jonka on ajateltu vain lisäävän niiden vetovoimaa.
Kyselytutkimuksessa yli puolet keskiluokasta kuitenkin sanoi kaipaavansa lisää luksusta, johon sillä ei tällä hetkellä ole varaa. 64 prosentin mielestä ylellisyystuotteet kertovat käyttäjänsä menestyksestä, ja vain prosentti pitää niiden hankkimista pinnallisuutena.
Mainonta nykyään on pitkälti myös kuluttajakäyttäytymisen tutkimista. Kuka haluaa maksaa, mistä hän haluaa ostaa ja mikä on se hinta, joka on vielä mahdollinen pulittaa, mutta mahdollisimman kallis, että saadaan pidettyä ylellisyystuotestatus tuotteella.
Markkinointi on myös liiketoiminnan sparrausta. Tuote myy, kun sen hinta, ostopaikka, mainostaminen ja tuote itse ovat kunnossa.
Markkinointi ja mainonta on myös kommunikointia. Ei jokaisella mainostetulla tuotteella ole mitään luksusimagoa ja automaattista brändiarvoa josta maksettaisiin, mutta jos en näe missään niitä kivoja käsinvalmistettuja kotimaisia tuoleja niin miten eksyisin ostamaan ne vaikka tarvetta tuoleille olisikin? Ja niiden tuolien katteet per tuoli voi olla kovinkin pienet, joten on turha vetää johtopäätöstä että markkinointi = maksat brändilisää. Samalla tavalla palveluita on markkinoitava jotta tavoitetaan potentiaalinen asiakaskunta.
Kuluttajana voi pyrkiä olemaan mahdollisimman tiedostava; ottamaan selvää tuotteen ominaisuuksista riippumattomista lähteistä ja punnitsemaan vaihtoehtoja. Sitä voi sitten valita itse sen tuotteen joka vastaa parhaiten omia tarpeita. Jollekin (monelle tässä langassa ilmeisesti :D) tärkein kriteeri on hinta, kun taas itse olen valmis maksamaan ns. premium-hinnan eettisyydestä, kestävästä materiaalista, kauniista ulkonäöstä ja esimerkiksi käsityöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin. Neuvostoliitossa ei tarvinnut mainostaa mitään. Kaikki ostettiin joka tapauksessa, koska tavaraa oli niin vähän.
Melkein kaikille tuotteille löytyy asiakas, kunhan vain löytää ne. Suurin osa yrityksistä aloittaa liian pienillä budjeteilla ja tekee konkurssin vuoden kahden sisään. Varsinkin käsityöläiset, jotka myyvät jotain ainutkertaista ja törkeään hintaan ja katoavat markkinoilta, koska kukaan ei ikinä ehtinyt kuullakaan yrityksestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvin rakennettu brändi niin puupalaselle tulee hintaa.
https://www.finnishdesignshop.fi/huonekalut-tuolit-jakkarat-biennale-ja…
No ohhoh 619 euroa :D Kuka ostaa? Kuka?
Alue: Aihe vapaa
Menes nyt pois täältä foorumeilta kuluttamasta palvelinta. Hiilijalanjälkesi näkyy, kantsisko poistaa.