Miksei mainosalan älyttömistä palkoista puhuta? Mehän ne maksetaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku ei nyt tajua taloudesta mitään. Mainosala on yksityisen sektorin liiketoimintaa, joka toimii täysin kaupalliselta pohjalta ilman veronmaksajien rahaa. Jos mainostamalla yritykset saavat lisää asiakkaita, niiden voitot kasvavat ja ne maksavat enemmän veroja ja luovat uusia työpaikkoja. Kansantalous kasvaa.

Suomalaisten yritysten suurimpia heikkouksia on surkea markkinointi. Osaamista on, mutta siitä ei osata kertoa. Tarvittaisiin enemmän panostusta markkinointiin ja mainontaan.

Lisäksi ala on äärimmäisen kilpailtu ja työttömiä ammattilaisia on pilvin pimein. Jokainen voi kokeilla, miten pärjää alalla.

Jep, tajua taloudesta mitään. Paljonko se maidon kulutus kasvaa, kun Arla, Juustoportti ja Valio kilvan mainostavat itseään? Vai jakautuuko kakku vain eri tavalla ja kuluttaja maksaa hinnan. 

Entäpä jos kuluttaja ostaakin halpaa maitoa, romahtaako talous, koska kuluttaja heittää säästyneet rahat sillalta jokeen? Vai voisiko olla, että hän käyttää ne jossain muualla, missä saa itselleen enemmän arvoa, vaikka hyvinvointipalveluihin, jonne syntyy enemmän työpaikkoja?

Tietenkin yriytkset vapaassa taloudessa mainostavat ja jos tuot uuden tuotteen markkinoille, niin toki se pitää lanseerata tai vakiintuneidenkin toimijoiden kertoa olemassa olostaan. Mutta kyllä maitoa juodaan, vaikka sitä ei ihan niin paljon markkinoitaisikaan. 

Sun logiikalla ihmisten pitäisi ostaa sitä halvinta maitoa, jota mainostetaan vähiten. Kumma kyllä voittoa tavoittelevat yritykset on laskeneet mainostamisen olevan kannattavaa. Mistähän johtuisi? Ja aika usein mainostetaan juuri halpoja hintoja.

Lisäksi kun tuotteen menekki on suuri, tuotteen yksikkökohtaiset kulut pienenevät kun katetta saadaan suuren volyymin avulla. Siksipä hyvin myyvä tuote on usein edullisempi kuin sellaisen yrityksen tuote, joka myy vähemmän. Markkinataloutta sekin.

Tietenkin täysin markkinalähtöisen toimialan ymmärrys on mahdotonta ihmisille, jotka on tottuneet julkisen sektorin suojatyöpaikkoihin. Mainosalalla tulos ratkaisee ja kannattamaton työntekijä lentää pihalle alta aikayksikön, kun ei ole mitään veronmaksajien pohjatonta pussia josta rahat voisi ammentaa.

Kiitos, että luennoit minlle talouden perusteista. Olen kansantaloustieteiljä ja toki koko argumentaation läpikäyminen on vähän hankalaa keskustelupalstalla. Mutta käydään pari kohtaa läpi.

A) Täydellisten markkinoinden oletus olettaisi myös täydellisen, symmetrisen infomraation. Tämä on toki mahdotonta ja jostain markkinainformaatio syntyyy. Markkinointi on osa tätä - yritystä, sen tuotetta ja jakelukanavaa ei olisi olemassa, jos yritys ei itse itsestään kertoisi. Näin ollen tietty määrä markkinointia on pakko olla - ihan informaation tuottamiseksi. 

B) Käytät argumenttina sitä, että yritykset laskevat markkinoinnin olevan kannattavaa. Tietnekin ne laskee - koska ne voivat siirtää kustannuksen hintoihin. Eli tämä on juuri se, mistä ap lähti - sinä ja minä maksemme markkinointikustannukset, koska me ostamme tuotteita, jotka me tunnemme eli joita markkinoidaan. Tämä on juuri markkinalogiikan ymmärtämistä. Hyödymmekö sitten kuluttajina tästä markkinnin maksamisesta vai "manipuloidaanko" meitä on eri asia. 

C) Markkinointi voi tukea tuotannon skaalaamista ja yksikköhinnan laksua. Mutta harvoin näin on - tai ainakin pelkästään. Tavoitteena on lähes aina tuottaa myös brändiarvoa, eli saada kuluttaja maksamaan tutusta tuotteesta vähän enemmän. Jos todella ymmärrät markkinalogiikkaa, ymmärrät myös tämän. 

D) Halvimmalla tuotteella, joka on samanlaatuinen kuin kalliimpi, maksat todennäköisesti vähemmän markkinonnista. Toki hintaakin markkinoidaan, mutta tässä toki tulee vastaan markkinoiden rakenne. Gigantti markkinoi halpaa hintaa ja myy Samsungin tuotteita - joka taas rakentaa brändi-imagoa. 

Lopuksi: markkinatalous on toimiva asia, mutta ei mikään muutu automaattisesti hyväksi sen takia, että siihen liittyy markkinatalous. Voit vapaasti ostaa ne kalliimpiin kääreisiin kiedotut rasvat yms., koska yritys on ymmärtänyt, että sille on kannattavaa markkinoida niitä sinulle. Koska sinä ostat, se on kannattavaa. Mutta todennäköisesti maksat pelkästä mielikuvasta - ja juuri tämä on yritykselle kannattavaa. Koska mielikuva on pelkkää ilmaa katteessa. Mitä enemmän ilmaa, sitä parempi markkinoija. 

Juurihan todettiin, että jokainen voi valita ne tuotteet, jotka haluaa. Ei ole pakko suosia tuotteita, joita mainostetaan eniten. Miksiköhän mainostaminen on niin kannattavaa, jos kuluttajat on rationaalisia toimijoita?

Kyllä, jokainen voi valita ne tuotteet, jotka haluavat. Se ei ollut pointti. Pointti oli se, että kuluttajat maksavat markkinointikustannukset. 

Tiesitkö muuten, että uusklassisen talousteoriaan kohdstuva keskeinen argmentti siitä, ettei kuluttajat ole rationaalisia, perustuu juuri markkinnoin suureen määrään? Miksi rationaaliseen kuluttajaan pitäis vaikuttaa? 

Todennäköisesti siksi, ettei kuluttaja olekaan rationaalinen. Teoreettisemmin tämä toki liittyy informaation taloustieteeseen eli kuluttaja ei nyt käytännössä voi verrata objektiivisesti kaikkia markkinoilla olevia tuotteita, mutta ehkä tämän avaaminen menee nyt raskaaksi. 

Kuluttajat maksavat ostamiensa tuotteiden kaikki kustannukset. Jos tuote ei myy tarpeeksi ollakseen kannattavaa liiketoimintaa, ei niitä tuoteta. Jotta tuotetta ostettaisiin, yrityksen pitää markkinoida sitä. Mikä kohta tässä on vaikea ymmärtää?

Jokainen voi ostaa niitä tuotteita, joita vähiten mainostetaan. Kummasti ne yritykset vaan on kovin harvassa, jotka pärjäävät toimialallaan kilpailijoitaan pienemmällä mainosbudjetilla.

Ei mikään. Miski sinä intät asiaa, joka tuli ilmi jo avausviestissä. Tietenkin yriytksen pitää toimia niin, että se pärjää markkinoilla. Parhaiten pärjää yritys, joka pystyy hilaamaan katteen ylös. Joskus tämä perustuu aitoihin innovatiivisiin mielikuviin, joskus pelkkään brändihöpinaan. 

Tämän taas mahdollistaa se, ettei kuluttajat ole rationaalisia. Mikä tässä on vaikea ymmärtää?

Vierailija kirjoitti:

Hauska ketju. Hirvee määrä tyyppejä tulee kertomaan, että he maksavat mielellään tuotteesta yli hintaa, koska se kuuluu markkinatlaouden logiikkaan ja heille on tärkeää, että yrityksillä menee hyvin. Ei siinä, jatkakaa. 

Puhutaanko seuraavaksi Carunan siirtohinnoittelusta?

Kuka sanoi maksavansa mielellään ylihintaa? Luetun ymmärtäminen haussa?

Vierailija kirjoitti:

Hauska ketju. Hirvee määrä tyyppejä tulee kertomaan, että he maksavat mielellään tuotteesta yli hintaa, koska se kuuluu markkinatlaouden logiikkaan ja heille on tärkeää, että yrityksillä menee hyvin. Ei siinä, jatkakaa. 

Puhutaanko seuraavaksi Carunan siirtohinnoittelusta?

Kuvitellaan että se itse mainos maksaa vaikkapa 100 000 euroa. Tuolla samalla summalla saa televisiosta mainosaikaa muutamia hassuja näyttökertoja. Siihen nähden se riistäjä ei todellakaan ole se mainostoimisto tai sen yksittäinen työntekijä.

Oletko jo kirjoittanut yrityksille, ja käskenyt niitä lopettamaan mainostamisen?

Kieltänyt kaiken mainostamisen omassa taloudessasi?

Kirjoittanut ahneille mediataloille, jotka nyhtää ihan jopa lyhestä kuolinilmoituksesta helposti yli 1000 euroa? 

ei ole ihme että näitä älypieru mainoksia tulee kun päättäjät valitsevat "kummi pojan" kyhäilmän parhaaksi 100% vero vähennys oikeudella. kukaan täyspäinen ei jotain hariboo tai pankki mailmaa ym vuodesta toiseen ei kehtais esittää. niissä piireissä todella korruptio kukoistaa. SUOMESSA TODELLA MAINONTA ON TULLUT TIENSÄ PÄÄHÄN. ANTI REAKTIO MAINOKSISTA. amerikassa tua tuli jo 4v sitten totesivat ettei pikku mainonta kannata vaan kauppojen viihtyvyys ja halpa laadukas brändi. suomi 10v jäljessä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauska ketju. Hirvee määrä tyyppejä tulee kertomaan, että he maksavat mielellään tuotteesta yli hintaa, koska se kuuluu markkinatlaouden logiikkaan ja heille on tärkeää, että yrityksillä menee hyvin. Ei siinä, jatkakaa. 

Puhutaanko seuraavaksi Carunan siirtohinnoittelusta?

Kuka sanoi maksavansa mielellään ylihintaa? Luetun ymmärtäminen haussa?

No, ei kukaan näillä sanoilla. Mutta tätähän tämä tarkoittaa. Yllättävää, että vaikka nämä asiat käydään läpi jo alakoulun yhteiskuntaopissa, niin jengillä menee tunteisiin heti, kun oma rationaalinen kuluttaminen asetetaan kyseenalaiseksi. 

Just sun kaltaiset on niitä, joita on helppo vedättää ja sinä hyväksyt sen, koska miksipä et maksaisi vähän ekstraa, että yrityksillä menee hyvin. Mutta ei, ei se ole ylihintaa. 

Jos pystyn nostamaan tavallisen viidenkympin käsveskan hinnan kolmeen tonniin luomalla lisäarvoa eli rakentamalla upean, kalliin brändin sen jonnin joutavan käsveskan ympärille. 

Tyhmä ei ole se, joka siitä lisäarvoa luovasta työstä maksaa, vaan se, joka sen hinnan maksaa.

Totuus on oikeasti se, että yksikään tuote ei myy ilman markkinointia. Jos markkinointi myy, siitä kannattaa myös maksaa.

Mainostoimistot ovat pystyneet luomaan lisäarvoa myös omalle työlleen, joten he ovat palkkansa ansainneet.

t. Freelancer copywriter, kk-palkan  keskiarvo n. 6000 €/kk ja auttanut asiakkaitaan myymään viime vuonna sadoilla tuhansilla euroilla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauska ketju. Hirvee määrä tyyppejä tulee kertomaan, että he maksavat mielellään tuotteesta yli hintaa, koska se kuuluu markkinatlaouden logiikkaan ja heille on tärkeää, että yrityksillä menee hyvin. Ei siinä, jatkakaa. 

Puhutaanko seuraavaksi Carunan siirtohinnoittelusta?

Kuka sanoi maksavansa mielellään ylihintaa? Luetun ymmärtäminen haussa?

No, ei kukaan näillä sanoilla. Mutta tätähän tämä tarkoittaa. Yllättävää, että vaikka nämä asiat käydään läpi jo alakoulun yhteiskuntaopissa, niin jengillä menee tunteisiin heti, kun oma rationaalinen kuluttaminen asetetaan kyseenalaiseksi. 

Just sun kaltaiset on niitä, joita on helppo vedättää ja sinä hyväksyt sen, koska miksipä et maksaisi vähän ekstraa, että yrityksillä menee hyvin. Mutta ei, ei se ole ylihintaa. 

kerro ihmeessä omista kulutustottumuksistasi, kiinnostaa noin kovin edistyksellisen ja älykkään ihmisen maailma ja elämäntapa. sulla ei varmaan ole ensimmäistäkään merkkituotettakaan?  -eri 

P.s. Jos puhutaan päivittäistarvikkeista, sitä enemmän tuotetta myydään, sen halvemmalla saa ostaa.

Mitä paremmin ja enemmän markkinoidaan, sitä enemmän myydään. Joku maitopurkkikin käy läpi todella pitkän palvelumuotoilupolun ja kuluttajatutkimukset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauska ketju. Hirvee määrä tyyppejä tulee kertomaan, että he maksavat mielellään tuotteesta yli hintaa, koska se kuuluu markkinatlaouden logiikkaan ja heille on tärkeää, että yrityksillä menee hyvin. Ei siinä, jatkakaa. 

Puhutaanko seuraavaksi Carunan siirtohinnoittelusta?

Kuvitellaan että se itse mainos maksaa vaikkapa 100 000 euroa. Tuolla samalla summalla saa televisiosta mainosaikaa muutamia hassuja näyttökertoja. Siihen nähden se riistäjä ei todellakaan ole se mainostoimisto tai sen yksittäinen työntekijä.

Oletko jo kirjoittanut yrityksille, ja käskenyt niitä lopettamaan mainostamisen?

Kieltänyt kaiken mainostamisen omassa taloudessasi?

Kirjoittanut ahneille mediataloille, jotka nyhtää ihan jopa lyhestä kuolinilmoituksesta helposti yli 1000 euroa? 

Huh huh. Nyt taisi mennä todella tunteisiin. Jengi ei näköjään pärjää, jos joku ei kerro niille, mitä pitää ostaa. 

En ole tehnyt mitään näistä, miksi tekisin? Lieveilmiöinnen markkinatalous on ihan jees, mutta sekä markkointisektorin koko ja finanssisektorin paisuminen osoittaa, että markkinatalous tuottaa asioita, jotka ei vättämättä tarvitsisi. Muissa järjestelmissä sitten omat ongelmansa. 

Ihan tiedoksi, että sun duuni voi olla turhaa, vaikkei siitä paljon mitään saisi. Nautitko sinä puhelinmyyjistä tai kauppakeskuksen kaupustelijoista tai feissareista? Minä en. Saisitko ostettua sähköä, lehtiä tai puhelinliittymän ilman noita tyyppejä? Et ehkä sinä, mutta mulle ei ole ongelma. 

Ei ne kuitenkaan ole riistäjiä, pikemminkin riistettyjä, mutta mieluummin soisin heidän löyvän jonkun muun uran. Ja heidänkin palkan minä kuitenkin maksan lehden tai puhelinliittymän hinnassa. 

Vierailija kirjoitti:

P.s. Jos puhutaan päivittäistarvikkeista, sitä enemmän tuotetta myydään, sen halvemmalla saa ostaa.

Mitä paremmin ja enemmän markkinoidaan, sitä enemmän myydään. Joku maitopurkkikin käy läpi todella pitkän palvelumuotoilupolun ja kuluttajatutkimukset.

Olet oikeasti keksinyt sen viistasten kiven, jolla markkinointiponnistelut muuttuvat automaattisesti tuloksi. Onneksi olkoon. Yleensähän sanotaan, että puolet markkinoinnista on turhaa, mutta koskaan ei tiedä kumpi puoli. 

Palvelumuotoilu ja kuluttajatutkimus nyt taas ovat hieman eri asioita kuin markkinoiniti, vaikka nämä lähellä toisiaan ovatkin. 

Tämän keskustelun Suomikeskeisyyteen tuon hieman laajempaa näkökulmaa, sillä kyllä suurissa kansainvälisissä yrityksissä se iso potti menee ihan muualle kuin suomalaisille markkinoinnin ammattilaisille. Siellä on se todella iso mainostoimisto, joka saa reilut rahat brändille tekemästä työstä. Tänne valuu sitten joku pieni paikallinen kampanjatyö.

Ja muualla ei enää saa se mainostoimistossa hikoileva työntekijä edes senkään vertaa, sillä isolle influencerille maksetaa kymmeniä tuhansia mainostamisesta ja sen ei edes tarvitse ideoida ja kyhätä mitään kuten sen mainostoimistojampan/jaanan. Että järkyttykääpä siitä. Kohta varmaan ulisette, että miksi alan ammattilaisille ei makseta kunnon palkkoja, miksi rahat menee tyhjänpäiväisten somejulkkisten taskuun ja kuluttaja maksaa.

Tällä tavalla toimii markkinointi kuluttajille.

Testaajat pyysivät tavallisia kuluttajia arvioimaan neljän eri espresson laatueroja. Kahvit tuotiin nenän eteen kahvikupeissa, joissa oli kahvimerkkien logot. Maistelijoiden mielestä kallein italialaismerkki maistui selvästi parhaalta ja kahvikapselista uutettu maistui vastaavasti kehnoimmalta. Koejuojille ei kerrottu, että kahvi oli aina samaa, vain kuppi muuttui.

Vahvasta brändistä syntyy positiivisempi mielikuva, sanoo Helsingin yliopiston kulutustutkija Minna Autio. Harha syntyy siitä, että ihmisellä on eri brändeistä jokin oletusarvo.

– Jos esimerkiksi jaloviinaa kaadetaan konjakkipulloon ja tarjoillaan hyvänä konjakkina, niin se menee läpi niille, jotka juovat konjakkia kolme kertaa vuodessa. Ainoastaan konjakinjuojille se ei mene läpi.

Tavallisella kuluttajalla ei olekaan kykyä arvioida makuja varsinkin, jos häntä huijataan. Paremman maun ilmiö vahvistuu, koska kallista kahvia tai konjakkia maistava herkistää aistinsa saatuaan tietää, että nyt tarjolla olisi jotain parempaa. Hyvän äärellä aivot aktivoituvat ja aromeja oikein hakemalla haetaan.

Kuluttajaa viilataan linssiin joka välissä ja kuluttaja ei edes huomaa sitä. Tietysti yritys haluaa myydä halpaa kahvia kalliilla ja maksaa sen kahvin markkinoinnista ja brändin rakentamisesta sen ympärille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauska ketju. Hirvee määrä tyyppejä tulee kertomaan, että he maksavat mielellään tuotteesta yli hintaa, koska se kuuluu markkinatlaouden logiikkaan ja heille on tärkeää, että yrityksillä menee hyvin. Ei siinä, jatkakaa. 

Puhutaanko seuraavaksi Carunan siirtohinnoittelusta?

Kuka sanoi maksavansa mielellään ylihintaa? Luetun ymmärtäminen haussa?

No, ei kukaan näillä sanoilla. Mutta tätähän tämä tarkoittaa. Yllättävää, että vaikka nämä asiat käydään läpi jo alakoulun yhteiskuntaopissa, niin jengillä menee tunteisiin heti, kun oma rationaalinen kuluttaminen asetetaan kyseenalaiseksi. 

Just sun kaltaiset on niitä, joita on helppo vedättää ja sinä hyväksyt sen, koska miksipä et maksaisi vähän ekstraa, että yrityksillä menee hyvin. Mutta ei, ei se ole ylihintaa. 

kerro ihmeessä omista kulutustottumuksistasi, kiinnostaa noin kovin edistyksellisen ja älykkään ihmisen maailma ja elämäntapa. sulla ei varmaan ole ensimmäistäkään merkkituotettakaan?  -eri 

Niin, en ole manipuloinnin yläpuolella, mutta tiedän miten sitä tehdään. Edelleen, pointti ei ole se, etteikö markkinoida voi ja saa. Vaan se, että markkinoiti siirtyy tuotteen hintaa ja yleensä tavoitteena on nostaa katetta, ei vain hakea skaalatuottoja. 

Ja kun tämän sanoo, niin jengi vetää ihan hirveet hepulit. 

Vierailija kirjoitti:

Jos pystyn nostamaan tavallisen viidenkympin käsveskan hinnan kolmeen tonniin luomalla lisäarvoa eli rakentamalla upean, kalliin brändin sen jonnin joutavan käsveskan ympärille. 

Tyhmä ei ole se, joka siitä lisäarvoa luovasta työstä maksaa, vaan se, joka sen hinnan maksaa.

Totuus on oikeasti se, että yksikään tuote ei myy ilman markkinointia. Jos markkinointi myy, siitä kannattaa myös maksaa.

Mainostoimistot ovat pystyneet luomaan lisäarvoa myös omalle työlleen, joten he ovat palkkansa ansainneet.

t. Freelancer copywriter, kk-palkan  keskiarvo n. 6000 €/kk ja auttanut asiakkaitaan myymään viime vuonna sadoilla tuhansilla euroilla

Hienoa. Avasit hyvin tämän. Ja just tätä jengi haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

P.s. Jos puhutaan päivittäistarvikkeista, sitä enemmän tuotetta myydään, sen halvemmalla saa ostaa.

Mitä paremmin ja enemmän markkinoidaan, sitä enemmän myydään. Joku maitopurkkikin käy läpi todella pitkän palvelumuotoilupolun ja kuluttajatutkimukset.

Olet oikeasti keksinyt sen viistasten kiven, jolla markkinointiponnistelut muuttuvat automaattisesti tuloksi. Onneksi olkoon. Yleensähän sanotaan, että puolet markkinoinnista on turhaa, mutta koskaan ei tiedä kumpi puoli. 

Palvelumuotoilu ja kuluttajatutkimus nyt taas ovat hieman eri asioita kuin markkinoiniti, vaikka nämä lähellä toisiaan ovatkin. 

Moderni dataohjattu markkinointi on pikkasen eri asia, kuin perinteinen mainonta. Siihen kuuluu olennaisena osana myös palvelumuotoilu ja kuluttajatutkimukset. Tietysti hyvä mainostoimisto mittaa kaikkea tekemistä ja tietää mikä on kannattavaa. Jokainen nettisivu kerää valtavan määrän tietoa sinusta ja preferensseistäsi. Jokainen banneri ja mainos on kohdennettu juuri sinulle.

Internet ja some on mullistanut markkinoinnin totaalisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauska ketju. Hirvee määrä tyyppejä tulee kertomaan, että he maksavat mielellään tuotteesta yli hintaa, koska se kuuluu markkinatlaouden logiikkaan ja heille on tärkeää, että yrityksillä menee hyvin. Ei siinä, jatkakaa. 

Puhutaanko seuraavaksi Carunan siirtohinnoittelusta?

Kuvitellaan että se itse mainos maksaa vaikkapa 100 000 euroa. Tuolla samalla summalla saa televisiosta mainosaikaa muutamia hassuja näyttökertoja. Siihen nähden se riistäjä ei todellakaan ole se mainostoimisto tai sen yksittäinen työntekijä.

Oletko jo kirjoittanut yrityksille, ja käskenyt niitä lopettamaan mainostamisen?

Kieltänyt kaiken mainostamisen omassa taloudessasi?

Kirjoittanut ahneille mediataloille, jotka nyhtää ihan jopa lyhestä kuolinilmoituksesta helposti yli 1000 euroa? 

Huh huh. Nyt taisi mennä todella tunteisiin. Jengi ei näköjään pärjää, jos joku ei kerro niille, mitä pitää ostaa. 

En ole tehnyt mitään näistä, miksi tekisin? Lieveilmiöinnen markkinatalous on ihan jees, mutta sekä markkointisektorin koko ja finanssisektorin paisuminen osoittaa, että markkinatalous tuottaa asioita, jotka ei vättämättä tarvitsisi. Muissa järjestelmissä sitten omat ongelmansa. 

Ihan tiedoksi, että sun duuni voi olla turhaa, vaikkei siitä paljon mitään saisi. Nautitko sinä puhelinmyyjistä tai kauppakeskuksen kaupustelijoista tai feissareista? Minä en. Saisitko ostettua sähköä, lehtiä tai puhelinliittymän ilman noita tyyppejä? Et ehkä sinä, mutta mulle ei ole ongelma. 

Ei ne kuitenkaan ole riistäjiä, pikemminkin riistettyjä, mutta mieluummin soisin heidän löyvän jonkun muun uran. Ja heidänkin palkan minä kuitenkin maksan lehden tai puhelinliittymän hinnassa. 

Ostan tuotteeni ihan omiin kokemuksiini perustuen, en siihen että televisiosta tule Valion juustomainos.

Miksi Valion juustomainos menee sinulla noin kovasti tunteisiin? 

En ymmärrä mikä sinun pointtisi oikeasti on. Tiivistätkö sen yhteen lyhyeen lauseeseen? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauska ketju. Hirvee määrä tyyppejä tulee kertomaan, että he maksavat mielellään tuotteesta yli hintaa, koska se kuuluu markkinatlaouden logiikkaan ja heille on tärkeää, että yrityksillä menee hyvin. Ei siinä, jatkakaa. 

Puhutaanko seuraavaksi Carunan siirtohinnoittelusta?

Kuka sanoi maksavansa mielellään ylihintaa? Luetun ymmärtäminen haussa?

No, ei kukaan näillä sanoilla. Mutta tätähän tämä tarkoittaa. Yllättävää, että vaikka nämä asiat käydään läpi jo alakoulun yhteiskuntaopissa, niin jengillä menee tunteisiin heti, kun oma rationaalinen kuluttaminen asetetaan kyseenalaiseksi. 

Just sun kaltaiset on niitä, joita on helppo vedättää ja sinä hyväksyt sen, koska miksipä et maksaisi vähän ekstraa, että yrityksillä menee hyvin. Mutta ei, ei se ole ylihintaa. 

kerro ihmeessä omista kulutustottumuksistasi, kiinnostaa noin kovin edistyksellisen ja älykkään ihmisen maailma ja elämäntapa. sulla ei varmaan ole ensimmäistäkään merkkituotettakaan?  -eri 

Niin, en ole manipuloinnin yläpuolella, mutta tiedän miten sitä tehdään. Edelleen, pointti ei ole se, etteikö markkinoida voi ja saa. Vaan se, että markkinoiti siirtyy tuotteen hintaa ja yleensä tavoitteena on nostaa katetta, ei vain hakea skaalatuottoja. 

Ja kun tämän sanoo, niin jengi vetää ihan hirveet hepulit. 

"Siirtyy tuotteen hintaan" sisältää oletuksen, että ne samat tuotteet menisi kaupaksi ilman mainontaan. Kun näin se ei ole. Ei tuotteilla ole mitään kiinteää hintaa, joihin markkinointi on ylimääräinen lisä. Tuotteen hintaan vaikuttaa tuotantokustannukset, kysynnän määrä, markkinatilanne ja lukuisat muut tekijät.

Markkinointi vaikuttaa olennaisesti siihen, onko juuri kyseisellä tuotteella kysyntää ja kannattaako tuotetta tuottaa lainkaan tai sellaisia määriä kuin tuotetaan tai niille kuluttajaryhmille, joille sitä kaupataan.

Vierailija kirjoitti:

Sulla on kyllä  todella romantisoitunut kuva mainosalasta. Itse olen ollut mainosalalla töissä ja ei todellaakaan pidä paikkaansa tuollainen palkkaus. Mainosala on myös todella hektistä työtä, deadlinet pukkaa koko ajan päälle, suuret työtaakat ja tehdään pitkää päivää yleensä ilman ylityökorvausta. 

Tämä ja ainakin meillä asiakkaat vaativat mainoksia usein myös todella lyhyellä varoitusajalla, muutamassa tunnissa pitäisi saada mainos valmiiksi lehteen ja se mainoksen tekeminen ei todellakaan tapahdu mitenkään sormia napauttamalla vaan tosiaan vaatii paljon edestakaista kommunikointia suunnittelijan, account managerin, copywriterin ja itse sen asiakkaan kanssa ja joskus joudutaan kommunikoimaan vielä PR-yhtiön kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Jos pystyn nostamaan tavallisen viidenkympin käsveskan hinnan kolmeen tonniin luomalla lisäarvoa eli rakentamalla upean, kalliin brändin sen jonnin joutavan käsveskan ympärille. 

Tyhmä ei ole se, joka siitä lisäarvoa luovasta työstä maksaa, vaan se, joka sen hinnan maksaa.

Totuus on oikeasti se, että yksikään tuote ei myy ilman markkinointia. Jos markkinointi myy, siitä kannattaa myös maksaa.

Mainostoimistot ovat pystyneet luomaan lisäarvoa myös omalle työlleen, joten he ovat palkkansa ansainneet.

t. Freelancer copywriter, kk-palkan  keskiarvo n. 6000 €/kk ja auttanut asiakkaitaan myymään viime vuonna sadoilla tuhansilla euroilla

Ketjun ajan jengi on inttänyt, että markkinoinnilla saadaan kustannukset alas, kun menekin kasvu laskee kustannuksia. Miten jengi sitten yläpeukuttaa tyyppiä, joka väittää nostavansa 50 laukun arvon 3000. Eikös sen hinnan pitänyt laskea. 

Ja juu, kukaan ei koskaan maksa ylihintaa. Ollaan kato rationaalisia. 

Mainosalalla harva ostaa jotain Vuittonin veskaa, koska tietää, että hinta on järjetön ja brändi on päälle liimattu. Oikeat ylellisyystuotteet myydään eri argumenteilla ja vähin äänin.

Laadukkaat materiaalit, käsityötaito ja suunnittelutyö luonnollisesti maksavat. Samat tehtaat voivat kuitenkin valmistaa tuotteita useammille, erihintaisille brändeille, joten laatu ja hinta eivät välttämättä käy aivan käsi kädessä. Luksustuotteiden kohdalla maksetaan myös imagosta; siitä, että pääsee osalliseksi johonkin "eksklusiiviseen". Ylellisyystuotteita suorastaan verhoaa tietynlainen salaperäisyys, jonka on ajateltu vain lisäävän niiden vetovoimaa.

Kyselytutkimuksessa yli puolet keskiluokasta kuitenkin sanoi kaipaavansa lisää luksusta, johon sillä ei tällä hetkellä ole varaa. 64 prosentin mielestä ylellisyystuotteet kertovat käyttäjänsä menestyksestä, ja vain prosentti pitää niiden hankkimista pinnallisuutena.

Mainonta nykyään on pitkälti myös kuluttajakäyttäytymisen tutkimista. Kuka haluaa maksaa, mistä hän haluaa ostaa ja mikä on se hinta, joka on vielä mahdollinen pulittaa, mutta mahdollisimman kallis, että saadaan pidettyä ylellisyystuotestatus tuotteella.

Markkinointi on myös liiketoiminnan sparrausta. Tuote myy, kun sen hinta, ostopaikka, mainostaminen ja tuote itse ovat kunnossa.