Lue keskustelun säännöt.
Kuvaile näkemiäsi tilannetajun pettämisiä käytöksessä tai pukeutumisessa.
Aloitan:
- turvakodin työntekijällä jalasssaan perseshortsit ja lyhyt toppi. Ei todellakaan näyttänyt vakavasti otettavalta turvakodin työntekijältä.
- juhlapukeutuminen kihlajaisjuhlaan miehelle: huppari ja housut
- juhlapukeutuminen lapsen ristiäisiin: lapsen äidillä reisitaskuhousut ja T- paita.
Kommentit (682)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoruudesta muistan tosiaan miten ärsytti joku ex kitisemässä kun juhliin olisi pitänyt laittaa puku päälle. Naiset osaavat noin vain pukeutua ja käyttäytyä ja sitä suunnilleen odotetaankin, mutta nuori mies ilmestyy juhliin farkuissa ja kauluspaidassa juron oloisena. Eikä kukaan edes odota parempaa käytöstä!
Tämä johtuu siitä, että naiset koristautuvat toisia varten, miehet eivät.
Tuntuu pahalta kun pitää ulkopuolisesta paineesta johtuen pukea päälleen jotain mikä ei tunnu omalta.Meille nyt vain on syntynyt tietty käsitys siitä, mikä on sopivaa pukeutumista missäkin tilanteessa ja tietynlaisella pukeutumisella osoitetaan arvostusta juhlan järjestäjää kohtaan, tai hautajaisissa kunnioitetaan vainajaa. Sinä voit kiukuta näitä käsityksiä vastaan ihan kuinka paljon vain ja selittää, että ne ovat turhia, mutta fakta nyt vain on se, että huomattavasti etiketin vastaisella pukeutumisella osoitat monen mielestä halveksuntaa tilaisuutta ja siihen liittyviä ihmisiä kohtaan. Aikuinen ihminen voi sen yhden kerran laittaa päälleen asianmukaisen asun vaikka se ei nyt juuri "tunnu omalta". Kapinoinnin vuoksi kapinoiva teini tai itsekäs ja moukkamainen aikuinen taas väenvängällä jättää sen tekemättä vaikka tietää, että voi loukata muita ihmisiä.
Tuntuu, että monelle miehelle kaikenlainen toisen ihmisen huomioonottaminen johon kuuluvat myös tietyt vakiintuneet kohteliaat tavat, vaikka sen vuoksi ei edes joutuisi näkemään juuri lainkaan vaivaa, on suurta kiukkua aiheuttava asia.
-eri
Miksi arvostat ulkokultaisia asioita? Miten voi loukkaantua toisen pukeutumisesta? Miksi pukeutuminen on toisen ihmisen huomioonottamista?
Itselleni toisen ihmisen huomioonottaminen on jotain ihan muuta, välitetään toisesta, autetaan, nähdään vaivaa että voidaan helpottaa toisen tuskaa esim. avataan ovi tai annetaan istumapaikka sairaalle tai iäkkäälle, tuodaan surevalle omaiselle ruokaa kun ei itse jaksa tehdä jne.
Mielestäni toisen ihmisen ulkonäon ja vaatetuksen arvosteleminen on erittäin loukkaavaa ja itsekästä.
Voit loukata toista myös esimerkiksi sillä, että et tervehdi häntä. Tavallaan ulkokultaistahan sekin on, voihan olla, että tarkoituksesi ei ole olla välinpitämätön ja töykeä vaan et vain jostain syystä huomaa tervehtiä tai pidät sitä vain turhana tapana. Mutta kuitenkin se toinen ihminen helposti tulkitsee sen niin, että pyrit loukkaamaan häntä. Tietyt vakiintuneet käytöstavat vain ovat sellaisia, että ilman niitäkin pärjättäisiin, toisin kuin vaikka silloin kun on kyse mainitsemastasi toisen ihmisen auttamisesta, mutta ne nyt vain silti ovat meille vakiintuneet ja yleisesti ottaen ihmiset kokevat sen loukkauksena jos niitä jättää noudattamatta. Tämä etiketin mukainen pukeutuminen on juuri sellainen asia. Kun kyse on tavasta, jonka noudattamisesta et mitenkään vahingoitu, niin miksi et silloin voi sitä tehdä?
Tässä myös puhuttiin asiasta yleisellä tasolla enkä ole haukkunut kenenkään pukeutumista saati ulkonäköä. SE olisikin erittäin loukkaavaa. Mutta sen sanominen, että tiettyihin tilaisuuksiin olisi syytä pukeutua tietyllä tavalla ei sitä ole. Vai ovatko hyvän käytöksen opaskirjatkin loukkaavaa ja itsekkyyttä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kyllä osaan pukeutua soveliaasti juhlaan kun juhlaa.. Mutta... Pidän hiukset aina auki, inhoan pitää hiuksia kiinni! Riippuen tilaisuudesta kiharran tai suorista, osan hiuksista voin nostaa ylös mutta omissa häissäkin ehdottomasti pitkät hiukset auki. Vaivalla kasvattanut ja aina oon ihmetellyt miten naiset haluaa pitää kauniit hiukset vain kiinni, mutta varmaan ettei olisi hiukset tiellä tms. Ei oo pakko olla hiukset kiinni...
Vierailija kirjoitti:
Minun mieheni tilannetaju pettää vähän toiseen suuntaan.
Hän nimittäin haluaa laittaa mustan villakangaspuvun jos on pieninkin tekosyy.
Esim. viime itsenäisyyspäivänä anoppi oli tulossa meille päivälliselle, ja mies pani puvun päälleen itsenäisyyspäivän kunniaksi. Arvoin pitkään, aiheutanko kiusaannusta miehelle vai anopille ja päätin sitten että kunnon vaimo seuraa miestään ja pukeuduin pikkumustaan (panen sen aina kun mies panee tumman pukunsa, en ole mikään hyvä pukeutuja joten menen aina samalla. Häihin ja muihin iloisiin tilaisuuksiin sitten joku värillinen huivi harteille tms.)
Anoppi sitten tuli kulahtaneissa legginseissä ja tunikassa, siis ihan arkivaatteissa, vaikka tiesi että juhlavampi päivällinen tarjolla. Tiesin kyllä että hän tulee niin pukeutuneena ja yritin siitä miehelle sanoa, mutta ei, hän tahtoi laittaa rakkaan pukunsa. Anoppi tietysti oli kiusaantunut meidän vaatteistamme ja minä koko tilanteesta.
Vastaavaa on sattunut ennenkin, miehelleni ei ole olemassa mitään casual tai smart casual -pukeutumista: se on joko vaellushousut tai tumma puku, ei mitään välimuotoja. Olemme sitten joka paikassa ylipukeutuneita, koska katson että etiketin mukaan miehen pukeutuminen määrittää vaimonkin dress coden.
Mies itse ei pidä tätä minään, hän rakastaa pukuaan ja on täysin luonteva sen kanssa ja tuntee olonsa mukavaksi.
Anoppisi tuossa tilanteessa mokasi, ei puolisosi. Hän ei selvästikään arvosta poikaansa, eikä miniäänsä, vaan tarkoituksella valitsi kaapistaan kaikkea muuta kuin asianmukaiset vaatteet juhlatilaisuuteen. Juhlatilaisuushan itsenäisyyspäivän vieraille kokattu päivällinen on.
Minä olen huono pukeutuja. Johtuu monesta asiasta 1) Inhoan juhlia. En tunne oloani mukavaksi juhlavaatteissa. 2) olen ylipainoinen ja hankalan mallinen. Mikään vaate ei näytä hyvältä päälläni. 3) Edellä mainituista syistä en halua tuhlata rahaa vaatteisiin, joita käytän vain kerran. 4) Luotan siihen, että minut kutsutaan, koska minusta pidetään. Haluan uskoa, että vaatteillani ei ole suurta merkitystä juhlien onnistumisen kannalta.
Olen usein alipukeutunut. En halua pitää epämukavia kenkiä. Häihin menin farkuissa, avokkaissa ja siistimmässä paidassa, 50-vuotisjuhliin farkuissa ja tennareissa. Juhlakalulla oli iltapuku. Meikkaan kyllä ja laitan hiukset, mutta vaatteilla en häikäise.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hautajaisissa nähtyä: Naisella päällään musta juuri perseen peittävä minihame, paljaat sääret ja mustat piikkikorkkarit.
Minkä ikäinen kyseessä?
Reilusti polven yläpuolelle päättyvä hame ei ole asiallinen yhdenkään tytön tai naisen yllä, aivan riippumatta hänen iästään tai tilaisuuden luonteesta, piste.
Sellaset setit sieltä :D
Näemmä sana juhlakalu oli liikaa..:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tokmannilla törmäsin bikineihin pukeutuneeseen pulleaan naiseen. Asu kuuluu rannalle, ei kauppaan.
Hah hah! Laitapa googlen kuvahakuun walmart people.
Vierailija kirjoitti:
) Edellä mainituista syistä en halua tuhlata rahaa vaatteisiin, joita käytän vain kerran. 4).
Tämä on täysin naurettava perustelu. Miksi KUKAAN hankkisi vaatteita, joita käyttää vain kerran? Rahan lisäksi siinä tuhlataan paljon muutakin. Kannattaa hankkia 2 juhlavaatekertaa, jotka on niin monikäyttöisiä ja ajattomia, että niillä voi käydä kaikki juhlat seuraavan 15 vuoden ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viisikymppisellä naisella polven yläpuolelle loppuva hame hautajaisissa. Musta pohja, pientä kukkakuviota. Ei pubiruusu, vaan opettaja ammatiltaan.
Crocksit vieraalla sukulaisen lapsen nimiäisissä.
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä olen muutaman kerran nähnyt naisilla kesällä bikinin yläosan shortsien kanssa kuin oltaisiin jossain Miamissa. Ja kerran viisikymppinen tukeva nainen käveli valkoisissa bikineissä. Aikamoinen näky kun on kuitenkin olemassa muitakin vilpoisia asuja kuin paljas nahka. Nämä siis katukuvassa eikä missään uimarannalla tai edes puistossa.
ja Miamissakin binineissä ollaan vain rannalla ja ehkö siinä Miami Beachin turistirantakadulla saattaa joku turre vedellä biksuissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jostain syystä en yhtään tykkää, kun lomakohteissa tullaan terassille naiset bikineissä tai miehet paidatta. Ja jopa ruokapaikkoihin. Ruokahalu menee.
Muutenkin pukeutumisella osoitetaan arvostusta muita kohtaan esim juhlissa.
Isäni hautajaisasioita hoidettaessa sisko kulki räikeän punaisessa paidassa, itsellä tummansinistä, tummanharmaata ja mustaa. Arkkua valittiin, kukkia tilattiin, asiointi papin kanssa, kirkkoherranvirastossa, sielunkellojen soitossa. HÄN ei vaatteilla sure, oli selitys...
No kukin tyylillään. Äitimme ajatteli ehkä toisin...
Vierailija kirjoitti:
Itse olin oman lapseni nimiäisissä liian isossa topissa kun ei ollut mitään sopivan kokoista puettavaa eikä yhtään ylimääräistä energiaa ajatella vaatteita. Jälkikäteen oon häpeillen katsellut valokuvista, kuinka maksamakkaranväriset imetysliivit vaan paistaa kaula-aukosta.
Elämä on. Olin ristiäisissä, missä tunsin olevani ylipukeutunut juhlaleningissä ja avokkaissa. Ihan siis juhlavampi leninki, ei kimalletta, pitsiä, hörhellyksiä tai liian avoin. Tuore äiti oli kesätopissa ja kaula syötynä. Tuore isä onneksi sentään selvin päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täytyy muistaa ettei kaikilla ole vara ostaa tai vuokrata pukuja tai hienoja vaatteita yhden juhlan takia esim.nuoren rippijuhlat tai valmistujaiset.
Ei tarvitse olla kallis tai hieno. Jo vaikka valkoinen kauluksellinen pikeepaita ja siistit tummat farkut näyttävät aika siisteiltä. Eivät ainakaan pistä silmäön sopimattomina.
Vierailija kirjoitti:
Anoppi tuli miehen veljen häihin mustassa mekossa. Joo, tiedettiin, että ei pahemmin meitä miniöitään arvostanut, mutta musta se oli jo liikaa. Miehen eno istui meidän joulukahvipöydässä lippalakki päässä, ja alkoi kasvattamaan meidän lapsia. Sehän hyvin 65v lapsettomalta vanhaltapojalta sujuukin...
Ongelma taitaa olla sekin, että monilla ne ainokaiset juhlamekot on mustia. Voisihan sitä mekkoa keventää vaikka muulla kuin mustalla (tai valkoisella ainakin häissä) huivilla.
Paikallisessa kaupassa oli karvainen mies borat asussa ja yli 100 kiloinen naisensa stringi bikineissä jotka oli puettu vielä väärinpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy muistaa ettei kaikilla ole vara ostaa tai vuokrata pukuja tai hienoja vaatteita yhden juhlan takia esim.nuoren rippijuhlat tai valmistujaiset.
Kirpputorilta tekee todella hyviä löytöjä. Naiselle yksi siisti musta mekko ja toinen värikkäämpi, parilla kympillä varmasti nuo löytää ja niillä pärjää useamman vuoden.
Niin. Jos olet normimitoissa. Lihavamman on vaikeaa.
Ai kuinka niin? XS ja XXL samasta tuotteesta ovat lähes kaikilla valmistajalla saman hintaisia.
Kirpputoreilta ei löydy.
Oma kokemukseni on toinen. Olen keskikokoa ja tuntuu, että tarjolla on vain kokoja XS ja XXL kirppareilla.
Suomalaisia miehiä näkee etelän rantakaupungeissa rannan läheisissä baareissa ja ravintoloissa ilman paitaa ja pintaa nuolevissa speedouikkareissa. Niin noloa! Vaatteet päälle kun poistutaan rannalta! Sama ohje naisille, ei ne bikiniyläosat ole mikään kaupunkiasu.
Silloin hävetti silmät päästä, kun naapurimiehellä oli 70v. syntymäpäivät. Mies sanoi, että ihan käydään vaan kahvilla onnittelemassa pikaisesti töiden jälkeen, ei ole mitkään kekkerit kuulema. Tulin suoraan töistä t-paidalla ja shortseilla ja hitto siellähän olikin kunnon juhlatilaisuus, jossa kilisteltiin, syötiin fiini juhla-ateria ja tietysti kaikilla sukulaisilla sekä naapureilla oli ikään katsomatta juhlaan sopiva puku ja meikäläinen miehen kanssa "rönttävaatteissa"! Isäntä ei onneksi ottanut kuin huumorilla, mutta kyllä mua hävetti ihan julmetusti.
Varmasti se parikymppiä on jossain vaiheessa kaikilla, vaikka aina ei olisikaan.