Lue keskustelun säännöt.
Miksi vapaaehtoinen lapsettomuus aiheuttaa niin paljon raivoa joillakin?
Velallinen vela
17.05.2021 |
Olen huomannut deittipalstoilla ja Tinderissä että se että minulla ei ole lapsia ja haen miestä jolla ei myöskään ole lapsia, aiheuttaa välillä ihan järjetöntä raivoa.
Miksi?
Ei, en vihaa lapsia. Minulla on kummilapsia. Olen hoitanut sisarustenja ystävien lapsia. En vain ole koskaan halunnut omia lapsia. Enkä halua.
Ja kumppanin haluan olevan lapseton myös. Haluan kahden aikuisen suhteen.
Ja kyllä, vaikka lapset olisivat aikuisia jo, on mies silti isä ja siten hänen ykkösasiansa ovat toki lapset ja niiden mahdolliset tarpeet, vaikka olisivat aikusiia.
Olen treffaillut muutamia miehiä joilla lähes aikusiia tai aikuisia lapsia ja aina välillä tuli tilanteita, joissa lapsen tarve apuun tai tukeen menee ykköseksi. Niin pitääkin mennä, tietenkin, en voisi kunnioittaa välinpitämätöntä tai renttua isää enkä sellaista kumppaniksi halua. Mutta huomasin että se ei vaan ole mun juttu, jälkikasvua omaava kumppani siis.
Ei ole yksi eikä kaksi kertaa kun "lapsellinen" mies on alkanut raivota minulle kun olen kertonut että etsin vain lapsetonta kumppania. Kerron tämä toki jo profiilissa mutta ei kai niitä monikaan lue..
Mutta ällistyttää se suuttumuksen määrä :O
Miksi se, että en halua jälkikasvua itse enkä jälkikasvua omaavaa miestä, koetaan henkilökohtaiseksi loukkaukseksi miehen taholta?
Olen satavarma että heille löytyy ottajia muistakin kuin minusta, joten tuo kiukuttelu ("tekeekö lapset miehen jotenkin kelpaamattomaksi??") on käsittämätöntä.
Tälläkin palstallahan on yllättävän paljon välillä raivoisia kommentteja "veloja" kohtaan ja kiinnostaisi tietää MIKSI vapaaehtoinen lapsettomuus aiheuttaa aggressiota joissakin näin paljon? (Okei, onhan täälllä v**tuilua myös yyhoita kohtaan eli ehkä naisvihaa sitten?)
Kommentit (541)
Olen törmännyt ihan päivänselvään kateuteen. Ei se että jollakin naisella on lapsia, tarkoita että hän olisi onnellinen lapsista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsellisten pitäisi olla tyytyväisiä kun saavat valita kesäloma-aikansa ja velat jää sinne duuniin heidän puolestaan painamaan siksi aikaa kun on parhaat ulkoilukelit. Plus saahan sitä aina hyvällä syyllä jäädä kotiinkin kun lapsi sattuu vähän yskähtelemään.
No kerropa ratkaisuehdotus, miten asia hoidetaan niin, ettei perheellinen joudu hankalaan tilanteeseen? Toki lapsettomalla pitäisi olla oikeus lomaan keskellä kesää, mutta miten kohtuullisena pidät sitä, että äidillä loma on toukokuussa, isällä syyskuussa ja koko lasten loma-ajan vanhemmat ovat töissä? Entä miten inhimillisenä pidät sitä, ettei vanhempi voisi jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta?
Onneksi kaikki velat eivät ajattele noin, mutta te jotka ajattelette olette just niitä jotka leimaatte velat mulkuiksi. Onneksi olkoon.
Miten se sitten on inhimillistä ja kohtuullista, että ulkopuoliset viattomat ihmiset joutuvat pyörimään sinun kakaroidesi tarpeiden mukaan?
Hoida itse lapsesi niin arkena kuin lomillakin, ja käytä jatkossa ehkäisyä jos homma ei niin sanotusti skulaa. Ei ole yhdenkään lapsettoman (tai sen paremmin lapsellisenkaan) ongelma että sinä olet lisääntynyt.
Miten se on inhimillistä, että ulkopuoliset, vaittomat ihmiset joutuvat pyörimään sun pillin mukaan? Miksi sun pitäisi saada lomaa silloin, kun sulle parhaiten sopii? Jos et osaa elämääsi hallita ilman kesälomaa heinäkuussa, niin kannattaisiko miettiä uudelleen olemassaoloaan?
Mistä ihmeestä keksit että mun pitäisi saada lomaa juuri silloin kuin haluan? Osaatko lukea?
Vierailija kirjoitti:
Eniten ärsyttää näiden vapaaehtoisesti lapsettomien jatkuva uhriutuminen ja se, että tätä omaa valintaa on pakko kovaan ääneen julistaa jatkuvasti.
Mulla on 3 lasta ja voin sanoa ettei pätkän vertaa kiinnosta montako lasta joku täysin vieras ihminen haluaa tähän maailmaan putkauttaa. Ei myöskään vaivaa muutaman läheisen ystäväni päätös olla hankkimatta lapsia.
Tosissani mietin montaako ihmistä todellisuudessa jaksaa vieraiden ihmisten lisääntyminen tai lisääntymättömyys niin kovasti kiinnostaa...
Ehkä se uhriutuminen johtuu juurikin siitä, miten aika moni ihminen kuitenkin kohtelee veloja tai millainen negatiivinen asenne on veloja kohtaan tai joutuu selittelemään, miksi on vela tai joutuu puolustelemaan valintaansa. Jos velatkin olisi yhtä hyväksyttyjä yleisesti täällä kuin lapsia hankkineetkin (eikä vaikuttaisi sosiaalisiin "kuvioihin" niin paljoa), kuvatunlainen käytös varmaankin muuttuisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsellisten pitäisi olla tyytyväisiä kun saavat valita kesäloma-aikansa ja velat jää sinne duuniin heidän puolestaan painamaan siksi aikaa kun on parhaat ulkoilukelit. Plus saahan sitä aina hyvällä syyllä jäädä kotiinkin kun lapsi sattuu vähän yskähtelemään.
No kerropa ratkaisuehdotus, miten asia hoidetaan niin, ettei perheellinen joudu hankalaan tilanteeseen? Toki lapsettomalla pitäisi olla oikeus lomaan keskellä kesää, mutta miten kohtuullisena pidät sitä, että äidillä loma on toukokuussa, isällä syyskuussa ja koko lasten loma-ajan vanhemmat ovat töissä? Entä miten inhimillisenä pidät sitä, ettei vanhempi voisi jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta?
Onneksi kaikki velat eivät ajattele noin, mutta te jotka ajattelette olette just niitä jotka leimaatte velat mulkuiksi. Onneksi olkoon.
Päätös tehdä lapsia on henkilökohtainen. Se ei ole työnantajan eikä työkavereiden ongelma. Sen aiheuttamien hankaluuksien ratkaisu on vanhempien ongelma. On vanhempien asia järjestellä lasten hoito, ja se on heidän hankaluutensa, ei muiden. Näitä asioita pitäisi miettiä jo ennen kuin ehkäisyä ollaan jättämässä pois, eikä vasta hups kun ekaluokan kesäloma on lähestymässä.
Ja tässä näemme taas henkilön, joka ei ajattele mitään muuta kuin itseään. Mäkin voisin sanoa, että mitä nillität, kun olet lapset jättänyt tekemättä ja näin ollen olet vapaa tekemään mun lomalla töitä. Mutta enhän mä saa sitä sanoa, kun sun valinta on oikea ja mun väärä. Tai jos haluat loman koska miesystäväsi lähtee ulkomaille, mä voisin vaan sanoa, että mitäs valitsit tän työn ja ton miehen, ei ole mun ongelma. Ihan jokainen ihminen ymmärtää lomien jaon oli siellä sit hoitoasiat tai jotkut muut syyt takana. Mutta eipä sitä voi vaatia tajuamaan, kun se oma vela-aate värittää koko maailmankuvan mustaksi. Onneksi et ole mun lähipiiriä, tollasta jaksa kukaan.
En ole se jolle vastasit, mutta millä ihmeen lisääntyneen aatteen logiikalla vela on tuossa kuviossa itsekäs? Vela on sitä mieltä että lomat jaetaan tasapuolisesti samojen periaatteiden mukaan, lisääntynyt taas kaipaa etuoikeuksia ja erityiskohtelua. Mieti nyt hetki ihan rauhass että kumpi on se minäminä-ihminen.
Millä tavalla vela puhuu tässä tasapuolisuuden puolesta? Hänhän syyttää kaikkia lapsellisia siitä, että hän ei saa lomaa just sillon kuin haluaa. Luuletko, että lapsellinen ei saattaisi haluta lomaa vaikka elokuussa, mutta hänen yulee se heinäkuussa pitää? Ei se ole erityiskohtelua, se on järkevää ja työnantajankin edun mukaista. Kyllä se on vela, joka haluaa kaiken itselleen ja väittää sitä tasa-arvoksi. Aina, jos hänen lomansa on syyskuussa, on se lapsellisten vika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten ärsyttää näiden vapaaehtoisesti lapsettomien jatkuva uhriutuminen ja se, että tätä omaa valintaa on pakko kovaan ääneen julistaa jatkuvasti.
Mulla on 3 lasta ja voin sanoa ettei pätkän vertaa kiinnosta montako lasta joku täysin vieras ihminen haluaa tähän maailmaan putkauttaa. Ei myöskään vaivaa muutaman läheisen ystäväni päätös olla hankkimatta lapsia.
Tosissani mietin montaako ihmistä todellisuudessa jaksaa vieraiden ihmisten lisääntyminen tai lisääntymättömyys niin kovasti kiinnostaa...
Ehkä se uhriutuminen johtuu juurikin siitä, miten aika moni ihminen kuitenkin kohtelee veloja tai millainen negatiivinen asenne on veloja kohtaan tai joutuu selittelemään, miksi on vela tai joutuu puolustelemaan valintaansa. Jos velatkin olisi yhtä hyväksyttyjä yleisesti täällä kuin lapsia hankkineetkin (eikä vaikuttaisi sosiaalisiin "kuvioihin" niin paljoa), kuvatunlainen käytös varmaankin muuttuisi.
Miten niitä veloja muka kohdellaan? Nehän ne täällä puhuvat ”kakaroista” ja ”pershedelmistä” ja kropan pilaamisesta jne. lapsellisista. Kyllä se on täysin toisinpäin kuule kuin luulet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle este seurustella edes aikuisten lasten vanhemman kanssa johtuu kahdesta seikasta:
Kun joku on päättänyt lisääntyä, kertoo se hänen arvoistaan. Ihminen joka haluaa lisääntyä on niin kaukana omista arvoistani etten voi olla sellaisen kanssa suhteessa. Vrt henkilö joka on istunut linnassa henkirikoksesta vaikka olisikin jo vapautunut.
Aikuiset lapset usein lisääntyvät. Tästä seuraa että he haluavat isovanhemman osallistuvat lastenlasten elämään, kyläilevät ja jopa tuovat lapsia hoitoon. Minun kotiini ei lapsilla ole mitään asiaa. Olen radikaalivela enkä suoraan sanottuna siedä lapsia edes pienissä määrin. Eli suhde, tai ainakin yhdessä asuminen olisi mahdotonta tässä vaiheessa. Miksi siis edes alkaa suhteeseen kun se päättyisi puolison isovanhemmuuteen?
Kovin erikoista, että vertaat henkirikosta lasten hankkimiseen ja ylipäänsä lapsiin. Mutta ei missään nimessä tarvitse ruveta selittämään tarkemmin.
Vertaan eroja ihmisten arvoissa - kuinka menneet päätökset kertovat ihmisestä ja siten vaikuttavat yhteensopivuuteen, vaikkei ko päätöksistä enää välitöntä vaikutusta elämään olisikaan. Jos ei ymmärrä vertausten logiikkaa vaan jää jumiin yhteen esimerkkiin, kertoo se loogisen älykkyyden puutteesta ja keskustelua on turha jatkaa pidemmälle.
Tai sitten esimerkki on huitaisten tiputettu läjä, kuten tässä oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsellisten pitäisi olla tyytyväisiä kun saavat valita kesäloma-aikansa ja velat jää sinne duuniin heidän puolestaan painamaan siksi aikaa kun on parhaat ulkoilukelit. Plus saahan sitä aina hyvällä syyllä jäädä kotiinkin kun lapsi sattuu vähän yskähtelemään.
No kerropa ratkaisuehdotus, miten asia hoidetaan niin, ettei perheellinen joudu hankalaan tilanteeseen? Toki lapsettomalla pitäisi olla oikeus lomaan keskellä kesää, mutta miten kohtuullisena pidät sitä, että äidillä loma on toukokuussa, isällä syyskuussa ja koko lasten loma-ajan vanhemmat ovat töissä? Entä miten inhimillisenä pidät sitä, ettei vanhempi voisi jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta?
Onneksi kaikki velat eivät ajattele noin, mutta te jotka ajattelette olette just niitä jotka leimaatte velat mulkuiksi. Onneksi olkoon.
Päätös tehdä lapsia on henkilökohtainen. Se ei ole työnantajan eikä työkavereiden ongelma. Sen aiheuttamien hankaluuksien ratkaisu on vanhempien ongelma. On vanhempien asia järjestellä lasten hoito, ja se on heidän hankaluutensa, ei muiden. Näitä asioita pitäisi miettiä jo ennen kuin ehkäisyä ollaan jättämässä pois, eikä vasta hups kun ekaluokan kesäloma on lähestymässä.
Korjataan...
- Sen ei tarvitse olla työnantajan ongelma...
- Sen ei tarvitse olla myöskään työkavereiden ongelma...
Mutta...
Jos kaikesta huolimatta työnantaja ja työkaverit näkevät siinä mahdollisuuden tulla vastaan, niin se voi vaikuttaa myös siihen mielikuvaan mikä työpaikasta leviää ulospäin. Jos meillä on työpaikka joka suhtautuu suopeasti perhe-elämään ja työpaikka jota ei voi vähempää kiinnostaa työntekijöidensä elämä työpaikkansa ulkopuolella niin kumpaan paikkaan veikkaat olevan enemmän tulijoita?No sinne tulee niitä perheellisiä, jolloin voivat keskenään taistella lomista ja paikata toisiaan lasten sairastaessa. Siinähän se oikeudenmukaisuus toteutuu. Ei ole veloja ratkomassa kesän hoito-ongelmia tai kasautuvia töitä.
Olen ollut töissä yhteisöissä, jossa valtaosalla lapsia, tai harvalla lapsia. Arvaapa kummassa olivat työntekijät uupuneita ja hommat sekaisin joustoista huolimatta ja kummassa hommat hoidettiin sujuvasti, kasautumatta ja kaikille tasapuoliset kompromissit olivat itsestäänselvyys?
Ja siihenhän ei tietenkään ollut mitään osaa esimerkiksi esimiestyöllä, organisaatiokulttuurilla ym. ? Jos tekosyitä hommien levällään oloon pitää etsiä työntekijöiden perhesuhteista niin siinä vaiheessa firmassa on moni muukin asia pahasti vinksallaan.
Sama organisaatio, sama esimies. Toki henkilösuhteet, henkilökohtaiset ominaisuudet ja muut vaikuttavat, mutta kyllä merkittävä stressi tuli siitä, kun työntekijät olivat perhesuhteiden vuoksi paljon pois. Riittaa rasitti kun tuurasi eijaa lasten lasten sairauden vuoksi, eija sitten ajatteli, että minäkin jos muutkin ja jokainen oli vuorollaan hepakassa ja tatti otsassa. Motivaatio nolla. Ei ollut vaan tekijöitä työlle paikalla tarpeeksi säännöllisesti. Kyllähän siinä kiire tulee. Lomatoiveketju taas oli seiskatasoa, ennenkuin pomo pisti stopin nokittelulle.
Onneksi voi itse vaihtaa, olihan se ero selvä omassakin stressitasossa kun ei ole joka toinen päivä paria ylimääräistä puhelinta pöydällä, vaan voi keskittyä omiin töihin pääsääntöisesti. Joku harvinainen poikkeus erikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsellisten pitäisi olla tyytyväisiä kun saavat valita kesäloma-aikansa ja velat jää sinne duuniin heidän puolestaan painamaan siksi aikaa kun on parhaat ulkoilukelit. Plus saahan sitä aina hyvällä syyllä jäädä kotiinkin kun lapsi sattuu vähän yskähtelemään.
No kerropa ratkaisuehdotus, miten asia hoidetaan niin, ettei perheellinen joudu hankalaan tilanteeseen? Toki lapsettomalla pitäisi olla oikeus lomaan keskellä kesää, mutta miten kohtuullisena pidät sitä, että äidillä loma on toukokuussa, isällä syyskuussa ja koko lasten loma-ajan vanhemmat ovat töissä? Entä miten inhimillisenä pidät sitä, ettei vanhempi voisi jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta?
Onneksi kaikki velat eivät ajattele noin, mutta te jotka ajattelette olette just niitä jotka leimaatte velat mulkuiksi. Onneksi olkoon.
Päätös tehdä lapsia on henkilökohtainen. Se ei ole työnantajan eikä työkavereiden ongelma. Sen aiheuttamien hankaluuksien ratkaisu on vanhempien ongelma. On vanhempien asia järjestellä lasten hoito, ja se on heidän hankaluutensa, ei muiden. Näitä asioita pitäisi miettiä jo ennen kuin ehkäisyä ollaan jättämässä pois, eikä vasta hups kun ekaluokan kesäloma on lähestymässä.
Ja tässä näemme taas henkilön, joka ei ajattele mitään muuta kuin itseään. Mäkin voisin sanoa, että mitä nillität, kun olet lapset jättänyt tekemättä ja näin ollen olet vapaa tekemään mun lomalla töitä. Mutta enhän mä saa sitä sanoa, kun sun valinta on oikea ja mun väärä. Tai jos haluat loman koska miesystäväsi lähtee ulkomaille, mä voisin vaan sanoa, että mitäs valitsit tän työn ja ton miehen, ei ole mun ongelma. Ihan jokainen ihminen ymmärtää lomien jaon oli siellä sit hoitoasiat tai jotkut muut syyt takana. Mutta eipä sitä voi vaatia tajuamaan, kun se oma vela-aate värittää koko maailmankuvan mustaksi. Onneksi et ole mun lähipiiriä, tollasta jaksa kukaan.
Ihan samalla lailla se ei ole työkavereiden ongelma milloin jonkun puolisolla on loma tai kellä on kesävasikka. Jokaisen lomatoiveet pitää ottaa huomioon yhtälailla, SYYSTÄ VÄLITTÄMÄTTÄ. Jos lomatoiveita ei voi kaikkia täyttää, pitää systeemin olla tasa-arvoinen ja lomat esim kiertävät. Ei niin että vanhemmilla on aina etuajo-oikeus.
Kaikkien tasa-arvoisuus on ainoa reilu peli, ja joka vaatii siitä poikkeamista koska lapset/puoliso/kesävasikka on se itsekäs, ei kukaan muu.
Aivan, mutta nämä lapsettomat kuvittelevat ainoan syyn olevan lapset ja nostavat kauhean äläkän. Silloin on ihan oikein, jos heidät tiputetaan jalustalta ja laitetaan ruotuun.
Kuulostaapa terveeltä työyhteisöltä, jos teillä usein on tarvetta laittaa kollegoja ruotuun ja tiputtaa jalustoiltaan.
Tässähän ainoa oikea ratkaisu olisi se, että ihmiset osaavat huomioida toisensa ja joustaa puolin ja toisin menojen suhteen. Minulle on lapsettomana täysin OK joustaa kollegoiden lasten päiväkotien aikataulujen mukaan. Mutta odotan myös, että joustoa löytyy toiseen suuntaan.
Valitettavasti aina joukossa on niitä ihmisiä jotka kieltäytyvät joustamasta tai sopimasta asioista. Tämä on kuitenkin ihmistyyppikysymys ja siihen ei vaikuta onko lapsia vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten ärsyttää näiden vapaaehtoisesti lapsettomien jatkuva uhriutuminen ja se, että tätä omaa valintaa on pakko kovaan ääneen julistaa jatkuvasti.
Mulla on 3 lasta ja voin sanoa ettei pätkän vertaa kiinnosta montako lasta joku täysin vieras ihminen haluaa tähän maailmaan putkauttaa. Ei myöskään vaivaa muutaman läheisen ystäväni päätös olla hankkimatta lapsia.
Tosissani mietin montaako ihmistä todellisuudessa jaksaa vieraiden ihmisten lisääntyminen tai lisääntymättömyys niin kovasti kiinnostaa...
Ehkä se uhriutuminen johtuu juurikin siitä, miten aika moni ihminen kuitenkin kohtelee veloja tai millainen negatiivinen asenne on veloja kohtaan tai joutuu selittelemään, miksi on vela tai joutuu puolustelemaan valintaansa. Jos velatkin olisi yhtä hyväksyttyjä yleisesti täällä kuin lapsia hankkineetkin (eikä vaikuttaisi sosiaalisiin "kuvioihin" niin paljoa), kuvatunlainen käytös varmaankin muuttuisi.
Esimerkkejä ei tarvii hakea tästäkään ketjusta kuin pari pykälää taaempaa. Vela puhkuu, miten lasten hankkiminen on henkirikokseen vertaantuva asia ja rupeaa avoimen yliopiston köökkivilosofian taidoillaan analysoimaan toisten filosofisia ja älyllisiä ominaisuuksia, vaikka sitä varta vasten pyydettiin olemaan tekemättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsellisten pitäisi olla tyytyväisiä kun saavat valita kesäloma-aikansa ja velat jää sinne duuniin heidän puolestaan painamaan siksi aikaa kun on parhaat ulkoilukelit. Plus saahan sitä aina hyvällä syyllä jäädä kotiinkin kun lapsi sattuu vähän yskähtelemään.
No kerropa ratkaisuehdotus, miten asia hoidetaan niin, ettei perheellinen joudu hankalaan tilanteeseen? Toki lapsettomalla pitäisi olla oikeus lomaan keskellä kesää, mutta miten kohtuullisena pidät sitä, että äidillä loma on toukokuussa, isällä syyskuussa ja koko lasten loma-ajan vanhemmat ovat töissä? Entä miten inhimillisenä pidät sitä, ettei vanhempi voisi jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta?
Onneksi kaikki velat eivät ajattele noin, mutta te jotka ajattelette olette just niitä jotka leimaatte velat mulkuiksi. Onneksi olkoon.
Päätös tehdä lapsia on henkilökohtainen. Se ei ole työnantajan eikä työkavereiden ongelma. Sen aiheuttamien hankaluuksien ratkaisu on vanhempien ongelma. On vanhempien asia järjestellä lasten hoito, ja se on heidän hankaluutensa, ei muiden. Näitä asioita pitäisi miettiä jo ennen kuin ehkäisyä ollaan jättämässä pois, eikä vasta hups kun ekaluokan kesäloma on lähestymässä.
Korjataan...
- Sen ei tarvitse olla työnantajan ongelma...
- Sen ei tarvitse olla myöskään työkavereiden ongelma...
Mutta...
Jos kaikesta huolimatta työnantaja ja työkaverit näkevät siinä mahdollisuuden tulla vastaan, niin se voi vaikuttaa myös siihen mielikuvaan mikä työpaikasta leviää ulospäin. Jos meillä on työpaikka joka suhtautuu suopeasti perhe-elämään ja työpaikka jota ei voi vähempää kiinnostaa työntekijöidensä elämä työpaikkansa ulkopuolella niin kumpaan paikkaan veikkaat olevan enemmän tulijoita?No sinne tulee niitä perheellisiä, jolloin voivat keskenään taistella lomista ja paikata toisiaan lasten sairastaessa. Siinähän se oikeudenmukaisuus toteutuu. Ei ole veloja ratkomassa kesän hoito-ongelmia tai kasautuvia töitä.
Olen ollut töissä yhteisöissä, jossa valtaosalla lapsia, tai harvalla lapsia. Arvaapa kummassa olivat työntekijät uupuneita ja hommat sekaisin joustoista huolimatta ja kummassa hommat hoidettiin sujuvasti, kasautumatta ja kaikille tasapuoliset kompromissit olivat itsestäänselvyys?
Siellä missä harvalla lapsia. Arvaa mistä tiedän? Siellä kaikki halusi lomansa heinäkuussa ja toisen perhesyyt tai muut eivät kiinnostaneet, koska minä.
Väärin, mutta taisitkin tietää sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsellisten pitäisi olla tyytyväisiä kun saavat valita kesäloma-aikansa ja velat jää sinne duuniin heidän puolestaan painamaan siksi aikaa kun on parhaat ulkoilukelit. Plus saahan sitä aina hyvällä syyllä jäädä kotiinkin kun lapsi sattuu vähän yskähtelemään.
No kerropa ratkaisuehdotus, miten asia hoidetaan niin, ettei perheellinen joudu hankalaan tilanteeseen? Toki lapsettomalla pitäisi olla oikeus lomaan keskellä kesää, mutta miten kohtuullisena pidät sitä, että äidillä loma on toukokuussa, isällä syyskuussa ja koko lasten loma-ajan vanhemmat ovat töissä? Entä miten inhimillisenä pidät sitä, ettei vanhempi voisi jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta?
Onneksi kaikki velat eivät ajattele noin, mutta te jotka ajattelette olette just niitä jotka leimaatte velat mulkuiksi. Onneksi olkoon.
Päätös tehdä lapsia on henkilökohtainen. Se ei ole työnantajan eikä työkavereiden ongelma. Sen aiheuttamien hankaluuksien ratkaisu on vanhempien ongelma. On vanhempien asia järjestellä lasten hoito, ja se on heidän hankaluutensa, ei muiden. Näitä asioita pitäisi miettiä jo ennen kuin ehkäisyä ollaan jättämässä pois, eikä vasta hups kun ekaluokan kesäloma on lähestymässä.
Korjataan...
- Sen ei tarvitse olla työnantajan ongelma...
- Sen ei tarvitse olla myöskään työkavereiden ongelma...
Mutta...
Jos kaikesta huolimatta työnantaja ja työkaverit näkevät siinä mahdollisuuden tulla vastaan, niin se voi vaikuttaa myös siihen mielikuvaan mikä työpaikasta leviää ulospäin. Jos meillä on työpaikka joka suhtautuu suopeasti perhe-elämään ja työpaikka jota ei voi vähempää kiinnostaa työntekijöidensä elämä työpaikkansa ulkopuolella niin kumpaan paikkaan veikkaat olevan enemmän tulijoita?No sinne tulee niitä perheellisiä, jolloin voivat keskenään taistella lomista ja paikata toisiaan lasten sairastaessa. Siinähän se oikeudenmukaisuus toteutuu. Ei ole veloja ratkomassa kesän hoito-ongelmia tai kasautuvia töitä.
Olen ollut töissä yhteisöissä, jossa valtaosalla lapsia, tai harvalla lapsia. Arvaapa kummassa olivat työntekijät uupuneita ja hommat sekaisin joustoista huolimatta ja kummassa hommat hoidettiin sujuvasti, kasautumatta ja kaikille tasapuoliset kompromissit olivat itsestäänselvyys?
Ja siihenhän ei tietenkään ollut mitään osaa esimerkiksi esimiestyöllä, organisaatiokulttuurilla ym. ? Jos tekosyitä hommien levällään oloon pitää etsiä työntekijöiden perhesuhteista niin siinä vaiheessa firmassa on moni muukin asia pahasti vinksallaan.
Sama organisaatio, sama esimies. Toki henkilösuhteet, henkilökohtaiset ominaisuudet ja muut vaikuttavat, mutta kyllä merkittävä stressi tuli siitä, kun työntekijät olivat perhesuhteiden vuoksi paljon pois. Riittaa rasitti kun tuurasi eijaa lasten lasten sairauden vuoksi, eija sitten ajatteli, että minäkin jos muutkin ja jokainen oli vuorollaan hepakassa ja tatti otsassa. Motivaatio nolla. Ei ollut vaan tekijöitä työlle paikalla tarpeeksi säännöllisesti. Kyllähän siinä kiire tulee. Lomatoiveketju taas oli seiskatasoa, ennenkuin pomo pisti stopin nokittelulle.
Onneksi voi itse vaihtaa, olihan se ero selvä omassakin stressitasossa kun ei ole joka toinen päivä paria ylimääräistä puhelinta pöydällä, vaan voi keskittyä omiin töihin pääsääntöisesti. Joku harvinainen poikkeus erikseen.
Ja niitten lapsettomien krapulapäivätkö ei muka kuormittaneet? Tai extempore miehen lämmittelyyllätyskemut? Puhut ihan paskaa, velat ei ole sen sitoutuneempia työhönsä kuin lapsellisetkaan, jos duunipaikka on huono.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa ap:llä olla itsellään vain hiekkaa pillussa. En usko että kukaan mies vastustaa lapsetonta naista, päinvastoin.
Luin vaan otsikon. Tldr miksi miehet aiheuttaa muutamille niin paljon raivoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsellisten pitäisi olla tyytyväisiä kun saavat valita kesäloma-aikansa ja velat jää sinne duuniin heidän puolestaan painamaan siksi aikaa kun on parhaat ulkoilukelit. Plus saahan sitä aina hyvällä syyllä jäädä kotiinkin kun lapsi sattuu vähän yskähtelemään.
No kerropa ratkaisuehdotus, miten asia hoidetaan niin, ettei perheellinen joudu hankalaan tilanteeseen? Toki lapsettomalla pitäisi olla oikeus lomaan keskellä kesää, mutta miten kohtuullisena pidät sitä, että äidillä loma on toukokuussa, isällä syyskuussa ja koko lasten loma-ajan vanhemmat ovat töissä? Entä miten inhimillisenä pidät sitä, ettei vanhempi voisi jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta?
Onneksi kaikki velat eivät ajattele noin, mutta te jotka ajattelette olette just niitä jotka leimaatte velat mulkuiksi. Onneksi olkoon.
Päätös tehdä lapsia on henkilökohtainen. Se ei ole työnantajan eikä työkavereiden ongelma. Sen aiheuttamien hankaluuksien ratkaisu on vanhempien ongelma. On vanhempien asia järjestellä lasten hoito, ja se on heidän hankaluutensa, ei muiden. Näitä asioita pitäisi miettiä jo ennen kuin ehkäisyä ollaan jättämässä pois, eikä vasta hups kun ekaluokan kesäloma on lähestymässä.
Korjataan...
- Sen ei tarvitse olla työnantajan ongelma...
- Sen ei tarvitse olla myöskään työkavereiden ongelma...
Mutta...
Jos kaikesta huolimatta työnantaja ja työkaverit näkevät siinä mahdollisuuden tulla vastaan, niin se voi vaikuttaa myös siihen mielikuvaan mikä työpaikasta leviää ulospäin. Jos meillä on työpaikka joka suhtautuu suopeasti perhe-elämään ja työpaikka jota ei voi vähempää kiinnostaa työntekijöidensä elämä työpaikkansa ulkopuolella niin kumpaan paikkaan veikkaat olevan enemmän tulijoita?No sinne tulee niitä perheellisiä, jolloin voivat keskenään taistella lomista ja paikata toisiaan lasten sairastaessa. Siinähän se oikeudenmukaisuus toteutuu. Ei ole veloja ratkomassa kesän hoito-ongelmia tai kasautuvia töitä.
Olen ollut töissä yhteisöissä, jossa valtaosalla lapsia, tai harvalla lapsia. Arvaapa kummassa olivat työntekijät uupuneita ja hommat sekaisin joustoista huolimatta ja kummassa hommat hoidettiin sujuvasti, kasautumatta ja kaikille tasapuoliset kompromissit olivat itsestäänselvyys?
Siellä missä harvalla lapsia. Arvaa mistä tiedän? Siellä kaikki halusi lomansa heinäkuussa ja toisen perhesyyt tai muut eivät kiinnostaneet, koska minä.
Väärin, mutta taisitkin tietää sen.
Eniten päänvaivaa mulle on tuottaneet aina lapsettomat ”parempaa ja onnellisempaa” elämää elävät lapsettomat työntakijät, jotka eivät jousta mihinkään suuntaan koskaan, koska heille on tärkeintä päästä skumpalle ja julistaa kaikille miten he ovat aina oikeassa. Luulempa, että esimerkkisi on tekaistu ja yritys väittää, että perheelliset ovat elämänsä pilanneita. En uskp hetkeäkään, että sulle olisi annettu yhdenkään puhelinta koskaan, koska et vain vaikuta ihmiseltä, jolle vastuu voitaisiin siirtää.
Vierailija kirjoitti:
Olen törmännyt ihan päivänselvään kateuteen. Ei se että jollakin naisella on lapsia, tarkoita että hän olisi onnellinen lapsista.
Tämä on kuin suoraan Sex and the citystä. Samantha on syönyt itselleen löllöttävän mahan ja kaverit kysyy, oletko onnellinen. Samantha sanoo, että niin no on ollut kaikenlaista, mutta ei kai kukaan ole aina onnellinen. Charlotte, jonka lapset on huutaneet viime ajat yötä päivää ja tehneet äidistään sekopäistä, miettii ja sanoo, että niin, ei koko ajan, mutta joka päivä kyllä.
En harrasta uhkapelejä, mutta jos nykyhetken äidiltä kysytään, että oletko sä onnellinen vaikka sulla on lapsia, hän kyllä 90 - 10 varmuudella sanoo että olen.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa ap:llä olla itsellään vain hiekkaa pillussa. En usko että kukaan mies vastustaa lapsetonta naista, päinvastoin.
"Ai jaa, tekeekö lapseni olemassaolo minusta jotenkin huonomman ihmisen??"
"Miksi minulla ei voi olla lapsia??"
"Olet kyllä outo kun vaadit ettei miehellä saa olla lasta"
"Haista v**** kun vaadit lapsetonta miestä"
Aitoja palautteita kun olen kertonut etsiväni lapsetonta kumppania.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsellisten pitäisi olla tyytyväisiä kun saavat valita kesäloma-aikansa ja velat jää sinne duuniin heidän puolestaan painamaan siksi aikaa kun on parhaat ulkoilukelit. Plus saahan sitä aina hyvällä syyllä jäädä kotiinkin kun lapsi sattuu vähän yskähtelemään.
No kerropa ratkaisuehdotus, miten asia hoidetaan niin, ettei perheellinen joudu hankalaan tilanteeseen? Toki lapsettomalla pitäisi olla oikeus lomaan keskellä kesää, mutta miten kohtuullisena pidät sitä, että äidillä loma on toukokuussa, isällä syyskuussa ja koko lasten loma-ajan vanhemmat ovat töissä? Entä miten inhimillisenä pidät sitä, ettei vanhempi voisi jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta?
Onneksi kaikki velat eivät ajattele noin, mutta te jotka ajattelette olette just niitä jotka leimaatte velat mulkuiksi. Onneksi olkoon.
Päätös tehdä lapsia on henkilökohtainen. Se ei ole työnantajan eikä työkavereiden ongelma. Sen aiheuttamien hankaluuksien ratkaisu on vanhempien ongelma. On vanhempien asia järjestellä lasten hoito, ja se on heidän hankaluutensa, ei muiden. Näitä asioita pitäisi miettiä jo ennen kuin ehkäisyä ollaan jättämässä pois, eikä vasta hups kun ekaluokan kesäloma on lähestymässä.
Korjataan...
- Sen ei tarvitse olla työnantajan ongelma...
- Sen ei tarvitse olla myöskään työkavereiden ongelma...
Mutta...
Jos kaikesta huolimatta työnantaja ja työkaverit näkevät siinä mahdollisuuden tulla vastaan, niin se voi vaikuttaa myös siihen mielikuvaan mikä työpaikasta leviää ulospäin. Jos meillä on työpaikka joka suhtautuu suopeasti perhe-elämään ja työpaikka jota ei voi vähempää kiinnostaa työntekijöidensä elämä työpaikkansa ulkopuolella niin kumpaan paikkaan veikkaat olevan enemmän tulijoita?No sinne tulee niitä perheellisiä, jolloin voivat keskenään taistella lomista ja paikata toisiaan lasten sairastaessa. Siinähän se oikeudenmukaisuus toteutuu. Ei ole veloja ratkomassa kesän hoito-ongelmia tai kasautuvia töitä.
Olen ollut töissä yhteisöissä, jossa valtaosalla lapsia, tai harvalla lapsia. Arvaapa kummassa olivat työntekijät uupuneita ja hommat sekaisin joustoista huolimatta ja kummassa hommat hoidettiin sujuvasti, kasautumatta ja kaikille tasapuoliset kompromissit olivat itsestäänselvyys?
Ja siihenhän ei tietenkään ollut mitään osaa esimerkiksi esimiestyöllä, organisaatiokulttuurilla ym. ? Jos tekosyitä hommien levällään oloon pitää etsiä työntekijöiden perhesuhteista niin siinä vaiheessa firmassa on moni muukin asia pahasti vinksallaan.
Sama organisaatio, sama esimies. Toki henkilösuhteet, henkilökohtaiset ominaisuudet ja muut vaikuttavat, mutta kyllä merkittävä stressi tuli siitä, kun työntekijät olivat perhesuhteiden vuoksi paljon pois. Riittaa rasitti kun tuurasi eijaa lasten lasten sairauden vuoksi, eija sitten ajatteli, että minäkin jos muutkin ja jokainen oli vuorollaan hepakassa ja tatti otsassa. Motivaatio nolla. Ei ollut vaan tekijöitä työlle paikalla tarpeeksi säännöllisesti. Kyllähän siinä kiire tulee. Lomatoiveketju taas oli seiskatasoa, ennenkuin pomo pisti stopin nokittelulle.
Onneksi voi itse vaihtaa, olihan se ero selvä omassakin stressitasossa kun ei ole joka toinen päivä paria ylimääräistä puhelinta pöydällä, vaan voi keskittyä omiin töihin pääsääntöisesti. Joku harvinainen poikkeus erikseen.
Ja niitten lapsettomien krapulapäivätkö ei muka kuormittaneet? Tai extempore miehen lämmittelyyllätyskemut? Puhut ihan paskaa, velat ei ole sen sitoutuneempia työhönsä kuin lapsellisetkaan, jos duunipaikka on huono.
Ei duunipaikka ole huono. Ihmiset olivat paikalla jos pystyivät. Se, että useampi ihminen on, itsestään riippumattomistakin syistä, poissa hyvin monta kertaa vuodessa, kuormittaa se sekä häntä, että muita. Sitten kun näitä henkilöitä on useita, on kaaos valmis.
En sano, etteivät lapselliset olisi olleet sitoutuneita. Mutta lapset tarvitsivat heitä. Mikä johti siihen, etteivät he voineet olla paikalla. Mikä johti siihen, että heidän työt piti jonkun muun tehdä. Joku vielä sanoi, ettei kehtaa jatkuvasti isovanhempia vaivata. Ihan kaunis ajatus, mutta saman voisi ulottaa kollegoihinkin.
Siinä on kyse vaan kausaliteetista ja olosuhteista. Ei varmaan helppoa heillekään. Mutta kaoottista kaikille. Helpommin sattuu useampi lapsellinen, kuin useampi tapasaikuttaja samaan tiimiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsellisten pitäisi olla tyytyväisiä kun saavat valita kesäloma-aikansa ja velat jää sinne duuniin heidän puolestaan painamaan siksi aikaa kun on parhaat ulkoilukelit. Plus saahan sitä aina hyvällä syyllä jäädä kotiinkin kun lapsi sattuu vähän yskähtelemään.
No kerropa ratkaisuehdotus, miten asia hoidetaan niin, ettei perheellinen joudu hankalaan tilanteeseen? Toki lapsettomalla pitäisi olla oikeus lomaan keskellä kesää, mutta miten kohtuullisena pidät sitä, että äidillä loma on toukokuussa, isällä syyskuussa ja koko lasten loma-ajan vanhemmat ovat töissä? Entä miten inhimillisenä pidät sitä, ettei vanhempi voisi jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta?
Onneksi kaikki velat eivät ajattele noin, mutta te jotka ajattelette olette just niitä jotka leimaatte velat mulkuiksi. Onneksi olkoon.
Päätös tehdä lapsia on henkilökohtainen. Se ei ole työnantajan eikä työkavereiden ongelma. Sen aiheuttamien hankaluuksien ratkaisu on vanhempien ongelma. On vanhempien asia järjestellä lasten hoito, ja se on heidän hankaluutensa, ei muiden. Näitä asioita pitäisi miettiä jo ennen kuin ehkäisyä ollaan jättämässä pois, eikä vasta hups kun ekaluokan kesäloma on lähestymässä.
Ja tässä näemme taas henkilön, joka ei ajattele mitään muuta kuin itseään. Mäkin voisin sanoa, että mitä nillität, kun olet lapset jättänyt tekemättä ja näin ollen olet vapaa tekemään mun lomalla töitä. Mutta enhän mä saa sitä sanoa, kun sun valinta on oikea ja mun väärä. Tai jos haluat loman koska miesystäväsi lähtee ulkomaille, mä voisin vaan sanoa, että mitäs valitsit tän työn ja ton miehen, ei ole mun ongelma. Ihan jokainen ihminen ymmärtää lomien jaon oli siellä sit hoitoasiat tai jotkut muut syyt takana. Mutta eipä sitä voi vaatia tajuamaan, kun se oma vela-aate värittää koko maailmankuvan mustaksi. Onneksi et ole mun lähipiiriä, tollasta jaksa kukaan.
Ihan samalla lailla se ei ole työkavereiden ongelma milloin jonkun puolisolla on loma tai kellä on kesävasikka. Jokaisen lomatoiveet pitää ottaa huomioon yhtälailla, SYYSTÄ VÄLITTÄMÄTTÄ. Jos lomatoiveita ei voi kaikkia täyttää, pitää systeemin olla tasa-arvoinen ja lomat esim kiertävät. Ei niin että vanhemmilla on aina etuajo-oikeus.
Kaikkien tasa-arvoisuus on ainoa reilu peli, ja joka vaatii siitä poikkeamista koska lapset/puoliso/kesävasikka on se itsekäs, ei kukaan muu.
Aivan, mutta nämä lapsettomat kuvittelevat ainoan syyn olevan lapset ja nostavat kauhean äläkän. Silloin on ihan oikein, jos heidät tiputetaan jalustalta ja laitetaan ruotuun.
Kuulostaapa terveeltä työyhteisöltä, jos teillä usein on tarvetta laittaa kollegoja ruotuun ja tiputtaa jalustoiltaan.
Tässähän ainoa oikea ratkaisu olisi se, että ihmiset osaavat huomioida toisensa ja joustaa puolin ja toisin menojen suhteen. Minulle on lapsettomana täysin OK joustaa kollegoiden lasten päiväkotien aikataulujen mukaan. Mutta odotan myös, että joustoa löytyy toiseen suuntaan.
Valitettavasti aina joukossa on niitä ihmisiä jotka kieltäytyvät joustamasta tai sopimasta asioista. Tämä on kuitenkin ihmistyyppikysymys ja siihen ei vaikuta onko lapsia vai ei.
Sepä se, kun ei olekaan tarvetta, kun työyhteisössä ei ole näitä nillittäjiä. Jos olisi, kyllä olisi oikeus sanoa, että eläpäs hypi nenille vain siksi, että et ole lisääntynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole ikinä kuullut, että miehetkin muka vihaisivat vela-naisia. Sen ymmärrän, että lapsia tehneet naiset voivat olla vähän nyreitä. Heidän kohdallaan antipatia on luonteeltaan samanlaista kuin veronkiertäjiä ja muita vapaamatkustajia kohtaan.
Miehistä ei vielä kukaan ole itse tehnyt lapsia, joten aika outoa jos arvostelevat naisia samasta asiasta.
Tätä en jaksa käsittää. Jokainen äiti Suomessa olisi itse voinut valita jättää lastenteon väliin. Mutta he eivät ole halunneet! He ovat ehdottomasti halunneet tulla äideiksi! He hehkuttavat mielellään, miten ihanaa on olla äiti, ja miten lapseton jää kaikesta upeasta elämässä paitsi.
Vapaamatkustajuudesta ja toisten, eri tavalla valinneiden tyytyväisyydestä elämäänsä valitetaan vain, jos joku väistää sellaisen riesan ja taakan jonka muut _joutuvat pakosta_ sitten jakamaan. Miten lapset ovat tällainen asia? Entä miksi nimenomaan velanaiset herättävät aggressioita, ovatko perhe ja lapset vain naisen asioita, kun taas kaikki mitä miehet tekevät on ok?
Taitaa tässä joku naisvihan määritelmä täyttyä?
Meidän yhteiskunta toimii niin, että esim. eläkkeitä ei juurikaan rahastoida. Nämä oman elämänsä sankarivelat eivät tajua, että he rikkovat yhteiskuntasopimuksen. Lapsia tehneet maksavat heidänkin eläkkeensä. Ja jos Suomi on niin hirveä paikka elää, että täällä haluaa vain loisia, voisi ainakin tunnustaa tämän ääneen. Eli myöntää vihaavansa omaa maataan. Jos taas vela on patriootti, voisi mennä johonkin muuhun maahan elätettäväksi.
Lapsia tehneet maksavat eläkkeeni. Hyvä on. Ja minä maksan lapsia tehneiden vanhempainvapaat, lasten terveydenhuoltokulut + äitiyteen ja lapsettomuushoitoihin liittyviä kuluja, lapsilisät, varhaiskasvatuksen ja ilmaisen koulutuksen peruskoulusta yliopistotasolle, erityisopetus ym. luonnollisesti mukaan lukien. Kustannan verovaroistani myös lastensuojelun, nuorisopsykiatrian ja jopa oikeuslaitoksen kuluja joita pahoinvoivat lapset aiheuttavat. Jos vanhempi luistaa lapsen elatuksesta, verorahoistani kustannetaan myös elatusapua.
Väittäisin, että jos minun ei tarvitsisi osallistua näihin kuluihin (minkä tosin teen ihan mielelläni), niin kyllä siitä jonkin verran eläkettä maksaisi.
Lapsia tehneiden ansiosta sinulla on työpaikkasikin, joten...
Voit toki tähän nyt tulla keksimään kuinka työllistät itsesi, mutta lapsia tehneiden ansiosta sinulla on työntekijöitä.
Et voita tätä argumenttia.
-ohis
Oli siis ongelmia