Jos ostaa metsää, niin pitääkö sitä jotenkin hoitaa?

Vierailija kirjoitti:

Täällä toinen tietämätön metsänomistaja. Minulla on 45ha metsää, jossa on metsaan.fi- palvelun mukaan n 20 ha alalta päätehakkuuta. lisäksi ukin aikaisia "siemenpuita", ne ovat ilmeisesti ns ylispuita, niitäkin pitäisi poistaa. Hakattavaa olisi tukkimäntyä n 1000 kuutiota, kuusitukkia 1200 kuutiota. Lisäksi jotain hakepuuta muutama sata kuutiota. MItä tämmöisellä on hintaa, mitä saa, mitä maksaa metsuri tms, vai hoitaako puun ostaja. Pitääkö istuttaa uutta puuta, mitä maksaa kuusitaimet (naapuri sanoi että männyntaimet syö hirvet, kuuseen eivät koske ja tukkihinta lähes sama). Onko jotain asiantuntijaa paikalla?

MHY hoitaa kaiken, riittää, että teet tilauksen. Tuosta saisit tukeista rahaa noin 150 000 e ja kuitupuusta todennäköisesti 30 000 lisää. Jos alue taimettuu itsekseen, ei tarvitse istuttaa, muutoin hehtaarin istutus töineen ja taimineen maksaa noin 1000 e. Muokkaus on muistaakseni noin 300 e/ha.

Älä usko näitä juttuja. Mene sellaisen asiantuntijan luokse, joka on kasvokkain vastuussa puheistaan. Täällä näemmä vanhaa tietoa ja kuulopuheita. Itse olen ammattimainen.

Vierailija kirjoitti:

Älä usko näitä juttuja. Mene sellaisen asiantuntijan luokse, joka on kasvokkain vastuussa puheistaan. Täällä näemmä vanhaa tietoa ja kuulopuheita. Itse olen ammattimainen.

Olet ammattimainen mikä?

Sorry, ammattilainen. Metsäasiantuntijan töissä edelleen...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metsän saa antaa olla luonnontilassa. Monimuotoisuuden ja hiilinielun hoitoa sekin. Jos itse ei osaa mutta haluaisi hoitaa metsäänsä, voi ammattilaisia palkata asialle.

Paljonko tällainen ammattilaisten palkkaus maksaa suunnilleen?

40 euroa tunti tai vaihtoehtoisesti urakkapalkka. Viikon työstä puolitoista tonnia. Riippuu ihan siitä, mitä siellä metsässä pitää tehdä ja kuinka umpiryteikköä se on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metsän saa antaa vain olla. Ainoa poikkeus on, että myrsky- tai lumituhopuut pitää korjata pois tai muuten on vastuussa naapurin metsään leviävästä hyönteistuhosta. Mutta miksi antaisit metsän vain olla? Haluatko tuhota hiilinielun antamalla puuston lahota hiilidioksidiksi?

Olisi vaan kiva, jos olisi sellainen oma ikimetsä. Sitten voisi seurailla siellä luonnon kiertokulkua.

Sitten vaihtoehtoina on: ostaa joku ikimetsäpalsta mitä ei ole kuin suomessa montaakaan tai elää muutaman sata vuotta, niin saa jonkinlaisen.

Konkeloon jääneet puut (siis sellaiset, jotka ovat lähteneet kaatumaan esim. myrskyn seurauksena tai lahovaurion takia mutta ovat jääneet kiinni toisen puun oksiin eivätkä ole vierähtäneet maahan asti) täytyy kaataa maahan, etteivät ne kaadu jossain rytäkässä ihmisten ja eläinten päälle. Jos haluaa, ne voi ihan vapaasti jättää sinne pitkin pituuttaan maahan lojumaan.

Vierailija kirjoitti:

Jos avohakkaa, niin pakko istuttaa uusi. Muuten voi antaa olla.

Jostain olin aikoinaan lukevinani, että metsänomistajalla olisi velvollisuus kaataa tietty määrä puita? Eli et omistaa isoa metsäalaa ja vain antaa sen olla.  Voin toki olla väärässäkin. 

Vierailija kirjoitti:

Ei ole pakko tehdä mitään, jos ei halua. Toisaalta jos joka vuosi hoitaa viikon verran eli istuttaa, raivaa tai hoitaa taimikkoa, niin siitä voi saada palkinnoksi joka 10. vuosi esim. 60 000 e kuten minä saan, vaikka metsäni on keskimääräistä metsälöä pienempi läntti.

Nyt kyllä puhut paskaa. Kuinka monta hehtaaria sulla on metsää? 10 vuoden välein ei saa 60000€ tuottoa keskimääräistä pienemmällä metsäpalstalla vaikka tekisit mitä.

Nykylain mukaan metsää ei tarvitse hoitaa. Sitä ei tarvitse kaataa eikä myydä. Sen saa ihan vapaasti jättää rämettymään.

Metsästysseurat kysyvät metsänomistajilta luvan, saako metsäpläntillä kaataa tai ajaa riistaa. Seuralle voi sanoa, että sinun metsässäsi ei ole lupaa ajaa riistaa eikä kaataa sitä. Jos hirvenmetsästysaikaan ajoketju ei ehdi kaataa hirveä ennen kuin se jolkottaa sinun metsäsi puolelle, silloin se jää kaatamatta, ellei se jossain kohtaa jatka matkaa seuraavan maanomistajan puolelle, joka onkin antanut kaatoluvan.

Jos annat luvan metsästää metsässäsi, saatat hyvässä lykyssä saada maksuksi pienen säilyketölkin hirvenlihaa. Mitään sarvia seinälle tai hirvenkankkua pakkaseen on turha odottaa.

Konkelot on tosiaan hyvä kaataa maahan. Jos metsässä on marjastaja ja puu rysähtää konkelosta hänen päälleen, hän voi vaatia vahingonkorvausta sinulta. Kunhan kerran puolen vuoden sisään käyt tsekkaamassa metsäsi, onko siellä pahoja paikkoja, se riittää. Merkkaat vaikka punaisella maalilla puut, jotka mielestäsi pitäisi kaataa, ja palkkaat jonkun paikallisen kaatamaan ne. Vaikka sen metsänaapurin. Jos haluat päästä ilmaiseksi, annat kaadetut puut klapitarpeiksi kaatajalle.

Vierailija kirjoitti:

Nykylain mukaan metsää ei tarvitse hoitaa. Sitä ei tarvitse kaataa eikä myydä. Sen saa ihan vapaasti jättää rämettymään.

Metsästysseurat kysyvät metsänomistajilta luvan, saako metsäpläntillä kaataa tai ajaa riistaa. Seuralle voi sanoa, että sinun metsässäsi ei ole lupaa ajaa riistaa eikä kaataa sitä. Jos hirvenmetsästysaikaan ajoketju ei ehdi kaataa hirveä ennen kuin se jolkottaa sinun metsäsi puolelle, silloin se jää kaatamatta, ellei se jossain kohtaa jatka matkaa seuraavan maanomistajan puolelle, joka onkin antanut kaatoluvan.

Jos annat luvan metsästää metsässäsi, saatat hyvässä lykyssä saada maksuksi pienen säilyketölkin hirvenlihaa. Mitään sarvia seinälle tai hirvenkankkua pakkaseen on turha odottaa.

Konkelot on tosiaan hyvä kaataa maahan. Jos metsässä on marjastaja ja puu rysähtää konkelosta hänen päälleen, hän voi vaatia vahingonkorvausta sinulta. Kunhan kerran puolen vuoden sisään käyt tsekkaamassa metsäsi, onko siellä pahoja paikkoja, se riittää. Merkkaat vaikka punaisella maalilla puut, jotka mielestäsi pitäisi kaataa, ja palkkaat jonkun paikallisen kaatamaan ne. Vaikka sen metsänaapurin. Jos haluat päästä ilmaiseksi, annat kaadetut puut klapitarpeiksi kaatajalle.

Marjastaja ei voi vaatia metsänomistajalta korvauksia kaatuneista puista. Jokamiehenoikeus tuo mukanaan vastuun eli ei pidä mennä alueelle, jossa niitä konkeloita on. Ainoastaan se, että kaadettava puu jää toista vasten nojalleen eikä sitä ns. laukaista, antaa mahdollisuuden hakea korvausta tahallisuuden perusteella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole pakko tehdä mitään, jos ei halua. Toisaalta jos joka vuosi hoitaa viikon verran eli istuttaa, raivaa tai hoitaa taimikkoa, niin siitä voi saada palkinnoksi joka 10. vuosi esim. 60 000 e kuten minä saan, vaikka metsäni on keskimääräistä metsälöä pienempi läntti.

Nyt kyllä puhut paskaa. Kuinka monta hehtaaria sulla on metsää? 10 vuoden välein ei saa 60000€ tuottoa keskimääräistä pienemmällä metsäpalstalla vaikka tekisit mitä.

Metsäpalstani on 30 ha ja olen omistanut sen nyt vähän yli 30 vuotta. Tuo summa (tai oikeastaan nykyrahassa mitattuna tuo summa) sieltä on nyt 3 kertaa tullut. Myyn vain hinnan ollessa korkealla ja esimerkiksi tuoreimmassa leimikossa on paljon pylväitä.

Vierailija kirjoitti:

Nykylain mukaan metsää ei tarvitse hoitaa. Sitä ei tarvitse kaataa eikä myydä. Sen saa ihan vapaasti jättää rämettymään.

Metsästysseurat kysyvät metsänomistajilta luvan, saako metsäpläntillä kaataa tai ajaa riistaa. Seuralle voi sanoa, että sinun metsässäsi ei ole lupaa ajaa riistaa eikä kaataa sitä. Jos hirvenmetsästysaikaan ajoketju ei ehdi kaataa hirveä ennen kuin se jolkottaa sinun metsäsi puolelle, silloin se jää kaatamatta, ellei se jossain kohtaa jatka matkaa seuraavan maanomistajan puolelle, joka onkin antanut kaatoluvan.

Jos annat luvan metsästää metsässäsi, saatat hyvässä lykyssä saada maksuksi pienen säilyketölkin hirvenlihaa. Mitään sarvia seinälle tai hirvenkankkua pakkaseen on turha odottaa.

Konkelot on tosiaan hyvä kaataa maahan. Jos metsässä on marjastaja ja puu rysähtää konkelosta hänen päälleen, hän voi vaatia vahingonkorvausta sinulta. Kunhan kerran puolen vuoden sisään käyt tsekkaamassa metsäsi, onko siellä pahoja paikkoja, se riittää. Merkkaat vaikka punaisella maalilla puut, jotka mielestäsi pitäisi kaataa, ja palkkaat jonkun paikallisen kaatamaan ne. Vaikka sen metsänaapurin. Jos haluat päästä ilmaiseksi, annat kaadetut puut klapitarpeiksi kaatajalle.

Miten ajattelit sen metsänaapurin hakevan ne kaadetut puut rikkomatta metsämaan pintaa ja päästämättä sieni-itiöitä sitä kautta juuristoon. Hevospelillä?

Metsä pitää haravoida säännöllisesti.

Vierailija kirjoitti:

Nykylain mukaan metsää ei tarvitse hoitaa. Sitä ei tarvitse kaataa eikä myydä. Sen saa ihan vapaasti jättää rämettymään.

Metsästysseurat kysyvät metsänomistajilta luvan, saako metsäpläntillä kaataa tai ajaa riistaa. Seuralle voi sanoa, että sinun metsässäsi ei ole lupaa ajaa riistaa eikä kaataa sitä. Jos hirvenmetsästysaikaan ajoketju ei ehdi kaataa hirveä ennen kuin se jolkottaa sinun metsäsi puolelle, silloin se jää kaatamatta, ellei se jossain kohtaa jatka matkaa seuraavan maanomistajan puolelle, joka onkin antanut kaatoluvan.

Jos annat luvan metsästää metsässäsi, saatat hyvässä lykyssä saada maksuksi pienen säilyketölkin hirvenlihaa. Mitään sarvia seinälle tai hirvenkankkua pakkaseen on turha odottaa.

Konkelot on tosiaan hyvä kaataa maahan. Jos metsässä on marjastaja ja puu rysähtää konkelosta hänen päälleen, hän voi vaatia vahingonkorvausta sinulta. Kunhan kerran puolen vuoden sisään käyt tsekkaamassa metsäsi, onko siellä pahoja paikkoja, se riittää. Merkkaat vaikka punaisella maalilla puut, jotka mielestäsi pitäisi kaataa, ja palkkaat jonkun paikallisen kaatamaan ne. Vaikka sen metsänaapurin. Jos haluat päästä ilmaiseksi, annat kaadetut puut klapitarpeiksi kaatajalle.

Mistä keksit, että metsässä ei saisi olla konkeloita? Ne nimenomaan kuuluvat vanhoihin metsiin ja ikimetsiin, joten tuolla teoriallasi valtion pitäisi vuosittain käydä läpi tuhansia hehtaareja ja samalla tehdä ikimetsistäkin vähemmän ikimetsiä.

Metsään meneminen on jokaisen oma päätös, sinne ei päädytä vahingossa, joten konkelon alle päätyminen on oma valinta, ei metsänomistajan korvauksen piirissä oleva asia.

Ja mitä tuohon hirvenmetsästykseen tulee, niin maanomistajalle on tapana antaa paisti, ei säilyketölkkiä. Tämä tietty vain silloin, kun hirvi kaadetaan maillesi.

Oikeaan aikaan ja suositusten mukaiset metsänhoitotyöt pitävät metsän terveenä ja se myös kasvaa nopeasti ja laadukkaasti. 

Ei riitä, että uudistushakkuun jälkeen istuttaa taimet. Sen jälkeen on tehtävä  heinäys, taimikon perkaus, taimikon harvennus, ensiharvennus, muut harvennukset ja sitte taas lopulta päätehakkuu. Kaikki nämä kun tekee oikeaan aikaan ja suositusten mukaisesti  päätehakkuussa on laadukasta tukkipuuta. 

.. .Mutta pitää myös kiinnittää huomiota mm. maisemaaan, luonnonhoitoon, monimuotoisuuuten yms.  Riippuen tietenkin onko metsäsi sertifioituja. 

Vierailija kirjoitti:

Jos avohakkaa, niin pakko istuttaa uusi. Muuten voi antaa olla.

Kovin pientä hakkuupalstaa ei tarvitse uusistuttaa.

-Kapanteri.- kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos avohakkaa, niin pakko istuttaa uusi. Muuten voi antaa olla.

Kovin pientä hakkuupalstaa ei tarvitse uusistuttaa.

Määritä termit hakkuupalsta ja uusistutus.

Vierailija kirjoitti:

Oikeaan aikaan ja suositusten mukaiset metsänhoitotyöt pitävät metsän terveenä ja se myös kasvaa nopeasti ja laadukkaasti. 

Ei riitä, että uudistushakkuun jälkeen istuttaa taimet. Sen jälkeen on tehtävä  heinäys, taimikon perkaus, taimikon harvennus, ensiharvennus, muut harvennukset ja sitte taas lopulta päätehakkuu. Kaikki nämä kun tekee oikeaan aikaan ja suositusten mukaisesti  päätehakkuussa on laadukasta tukkipuuta. 

.. .Mutta pitää myös kiinnittää huomiota mm. maisemaaan, luonnonhoitoon, monimuotoisuuuten yms.  Riippuen tietenkin onko metsäsi sertifioituja. 

Nyt on kyllä suoraan Metshallituksen propagandaa tää postaus, eli laadukasta metsää kyllä, mutta AINOASTAAN metsäteollisuuden tarpeisiin. Sertifikaatit on myös pitkälti viherpesua, etenkin kun usein niitä ei edes noudateta tai valvota niiden noudattamista. Firmojen omavalvonnasta ja sen luotettavuudesta voi olla montaa mieltä ja usein kun ulkopuolinen käy esim. tarkistamassa suojavyöhykkeiden leveyksiä tai säästöpuiden määrää, välittyykin hyvin erilainen kuva näistä toimenpiteistä kuin metsäalan edustajien puheista. Hesarissa oli hyvä juttu hiljattain sertifikaattien ongelmista: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007956345.html

Täällä vastaa asiantuntija, jolla varma tieto: mikään laki ei velvoita tekemään tavalliselle talousmetsälle yhtään mitään Ei tarvitse korjata myrskypuita vaan voi jättää lahottajien, hyönteisten ym. elävien iloksi.

Puunostaja hoitaa koko homman, kun metsästä myy puuta. Siinä kannattaa olla tarkka, ettei käy niin että tulee törkeän lopputulos varsinkin harvennushakkuussa. Nykyään ei taida olla edes mitään vaatimusta hakkuun uudistamisesta niin kuin oli ennen vanhaan, kun piti olla joku varaus avohakkuutilistä viljelyyn.

Ei edes asiantuntija pysty sanomaan, minkä verran 4 ha:n viljely ja taimikonhoito maksaisi. Pitäisi tietää paljon enemmän perusasioita kuten sijainti ja maalaji. Kannattaisi kysyä niitä oman alueen metsänhoitoyhdistyksestä.