Lue keskustelun säännöt.
Jos ostaa metsää, niin pitääkö sitä jotenkin hoitaa?
14.05.2021 |
Onko joku määräys vai voiko antaa olla ihan vaan luonnontilassa?
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Täällä vastaa asiantuntija, jolla varma tieto: mikään laki ei velvoita tekemään tavalliselle talousmetsälle yhtään mitään Ei tarvitse korjata myrskypuita vaan voi jättää lahottajien, hyönteisten ym. elävien iloksi.
Puunostaja hoitaa koko homman, kun metsästä myy puuta. Siinä kannattaa olla tarkka, ettei käy niin että tulee törkeän lopputulos varsinkin harvennushakkuussa. Nykyään ei taida olla edes mitään vaatimusta hakkuun uudistamisesta niin kuin oli ennen vanhaan, kun piti olla joku varaus avohakkuutilistä viljelyyn.
Ei edes asiantuntija pysty sanomaan, minkä verran 4 ha:n viljely ja taimikonhoito maksaisi. Pitäisi tietää paljon enemmän perusasioita kuten sijainti ja maalaji. Kannattaisi kysyä niitä oman alueen metsänhoitoyhdistyksestä.
Mikä se on sellainen asiantuntija, joka ei tiedä, onko uudistamisvelvoitetta vai ei?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä toinen tietämätön metsänomistaja. Minulla on 45ha metsää, jossa on metsaan.fi- palvelun mukaan n 20 ha alalta päätehakkuuta. lisäksi ukin aikaisia "siemenpuita", ne ovat ilmeisesti ns ylispuita, niitäkin pitäisi poistaa. Hakattavaa olisi tukkimäntyä n 1000 kuutiota, kuusitukkia 1200 kuutiota. Lisäksi jotain hakepuuta muutama sata kuutiota. MItä tämmöisellä on hintaa, mitä saa, mitä maksaa metsuri tms, vai hoitaako puun ostaja. Pitääkö istuttaa uutta puuta, mitä maksaa kuusitaimet (naapuri sanoi että männyntaimet syö hirvet, kuuseen eivät koske ja tukkihinta lähes sama). Onko jotain asiantuntijaa paikalla?
Tällä hetkellä tukkipuun hinta on kovassa nousussa, joten 20 hehtaaria päätehakkuukuntoista metsää on ihan kiva juttu metsänomistajan kannalta.
Jos mahdollinen hakkuusta saatava rahamäärä kiinnostaa, niin googlaa Metsälehti puun hinta. Pitäisi ohjata suoraan laskuriin, johon voit syöttää ensin metsän sijaintipaikan ja sitten kuinka paljon hakattavalla alueella on mäntytukkia, kuusitukkia, mäntykuitua, kuusikuitua jne. Saat jonkinlaisen suuntaa-antavan arvion, minkä verran hakkuutuloa kertyisi. Muista kuitenkin, että verottaja ottaa omansa myös saamistasi metsäkaupparahoista ja metsätuloista muutoinkin.
Paikallinen Metsänhoitoyhdistys on yleensä se, jonka puoleen moni kääntyy palveluita saadakseen ja ostaakseen. Edellyttää kuitenkin ymmärtääkseni jäsenyyttä, jos haluat MHY:n palveluita käyttää. Googleen vaan Metsänhoitoyhdistys ja sieltä alkaa tulla ehdotuksia eri alueiden paikallisista Metsänhoitoyhdistyksistä.
Vierailija kirjoitti:
Täällä vastaa asiantuntija, jolla varma tieto: mikään laki ei velvoita tekemään tavalliselle talousmetsälle yhtään mitään Ei tarvitse korjata myrskypuita vaan voi jättää lahottajien, hyönteisten ym. elävien iloksi.
Puunostaja hoitaa koko homman, kun metsästä myy puuta. Siinä kannattaa olla tarkka, ettei käy niin että tulee törkeän lopputulos varsinkin harvennushakkuussa. Nykyään ei taida olla edes mitään vaatimusta hakkuun uudistamisesta niin kuin oli ennen vanhaan, kun piti olla joku varaus avohakkuutilistä viljelyyn.
Ei edes asiantuntija pysty sanomaan, minkä verran 4 ha:n viljely ja taimikonhoito maksaisi. Pitäisi tietää paljon enemmän perusasioita kuten sijainti ja maalaji. Kannattaisi kysyä niitä oman alueen metsänhoitoyhdistyksestä.
Mihin on kadonnut velvoite korjata myrskytuhopuut pois metsästä tietyssä ajassa, kun puita on kaatunut/myrskytuhoja kertynyt tietty määrä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykylain mukaan metsää ei tarvitse hoitaa. Sitä ei tarvitse kaataa eikä myydä. Sen saa ihan vapaasti jättää rämettymään.
Metsästysseurat kysyvät metsänomistajilta luvan, saako metsäpläntillä kaataa tai ajaa riistaa. Seuralle voi sanoa, että sinun metsässäsi ei ole lupaa ajaa riistaa eikä kaataa sitä. Jos hirvenmetsästysaikaan ajoketju ei ehdi kaataa hirveä ennen kuin se jolkottaa sinun metsäsi puolelle, silloin se jää kaatamatta, ellei se jossain kohtaa jatka matkaa seuraavan maanomistajan puolelle, joka onkin antanut kaatoluvan.
Jos annat luvan metsästää metsässäsi, saatat hyvässä lykyssä saada maksuksi pienen säilyketölkin hirvenlihaa. Mitään sarvia seinälle tai hirvenkankkua pakkaseen on turha odottaa.
Konkelot on tosiaan hyvä kaataa maahan. Jos metsässä on marjastaja ja puu rysähtää konkelosta hänen päälleen, hän voi vaatia vahingonkorvausta sinulta. Kunhan kerran puolen vuoden sisään käyt tsekkaamassa metsäsi, onko siellä pahoja paikkoja, se riittää. Merkkaat vaikka punaisella maalilla puut, jotka mielestäsi pitäisi kaataa, ja palkkaat jonkun paikallisen kaatamaan ne. Vaikka sen metsänaapurin. Jos haluat päästä ilmaiseksi, annat kaadetut puut klapitarpeiksi kaatajalle.
Marjastaja ei voi vaatia metsänomistajalta korvauksia kaatuneista puista. Jokamiehenoikeus tuo mukanaan vastuun eli ei pidä mennä alueelle, jossa niitä konkeloita on. Ainoastaan se, että kaadettava puu jää toista vasten nojalleen eikä sitä ns. laukaista, antaa mahdollisuuden hakea korvausta tahallisuuden perusteella.
Se juuri on konkelo puu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykylain mukaan metsää ei tarvitse hoitaa. Sitä ei tarvitse kaataa eikä myydä. Sen saa ihan vapaasti jättää rämettymään.
Metsästysseurat kysyvät metsänomistajilta luvan, saako metsäpläntillä kaataa tai ajaa riistaa. Seuralle voi sanoa, että sinun metsässäsi ei ole lupaa ajaa riistaa eikä kaataa sitä. Jos hirvenmetsästysaikaan ajoketju ei ehdi kaataa hirveä ennen kuin se jolkottaa sinun metsäsi puolelle, silloin se jää kaatamatta, ellei se jossain kohtaa jatka matkaa seuraavan maanomistajan puolelle, joka onkin antanut kaatoluvan.
Jos annat luvan metsästää metsässäsi, saatat hyvässä lykyssä saada maksuksi pienen säilyketölkin hirvenlihaa. Mitään sarvia seinälle tai hirvenkankkua pakkaseen on turha odottaa.
Konkelot on tosiaan hyvä kaataa maahan. Jos metsässä on marjastaja ja puu rysähtää konkelosta hänen päälleen, hän voi vaatia vahingonkorvausta sinulta. Kunhan kerran puolen vuoden sisään käyt tsekkaamassa metsäsi, onko siellä pahoja paikkoja, se riittää. Merkkaat vaikka punaisella maalilla puut, jotka mielestäsi pitäisi kaataa, ja palkkaat jonkun paikallisen kaatamaan ne. Vaikka sen metsänaapurin. Jos haluat päästä ilmaiseksi, annat kaadetut puut klapitarpeiksi kaatajalle.
Miksi tulet kirjoittamaan tähän ketjuun näin höpöjä, kun asiasta et tiedä yhtään mitään? On olemassa metsiä, joissa ei ole yksikään ihminen käynyt koskaan muuta kuin metsästämässä, marjastamassa ja sienestämässä. Nykykäsityksen mukaan nekin ovat jopa arvokkaampia kuin hoidetut talousmetsät, siis luonnon kannalta.
Et sinä tiedä konkelonlaukaisusta yhtään mitään etkä ole nähnyt sellaista edes kuvissa. Minä voisin kirjoittaa yhdestä sellaista pitkän tarinan ja voin vakuuttaa, että se homma on viisainta jättää tekemättä ilman jämerää metsäkonetta tai erittäin kokenutta ja ammattitaitoista metsuria. Metsänaapurilla voisi mennä pahimmassa tapauksessa henki ja siinä olisi selittämistä, jos ei olisi työsuhdetta ja vakuutuksia.
Metsästysoikeuden vuokraaja voi itse sanella ehdot, joissa antaa metsästysseuralle hirvenmetsästysluvan. Tavallisesti se on pariin ateriaan riittävä lihapala silloin, kun hirvi kaatuu yksityismaalle, mutta jos hirvilupia on paljon, voi tulla seuraan kuulumattomalle maanomistajallekin kauppakassillinen kunnon lihaa.
Niin, minä en kyllä ole mikään ammattimetsuri vaan ihan tavallinen nainen, joka omistaa pienen perintömetsäläntin. Olen kaatanut monia konkeloita ihan vain moottorisahan ja vänkärin avulla. Joskus on tarvittu taljaakin, ja tiukoissa tilanteissa on pitänyt kaataa viereinen puu, kun muuten ei ole konkelo kaatunut. Jämerää metsäkonetta ei minun metsässäni ole koskaan ollut, ainakaan minun aikanani.
Kyllä ne hirvenlihat menevät ihan muihin suihin kuin sen metsänomistajan, ellei tietysti metsänomistaja itse ole mukana ajoketjussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykylain mukaan metsää ei tarvitse hoitaa. Sitä ei tarvitse kaataa eikä myydä. Sen saa ihan vapaasti jättää rämettymään.
Metsästysseurat kysyvät metsänomistajilta luvan, saako metsäpläntillä kaataa tai ajaa riistaa. Seuralle voi sanoa, että sinun metsässäsi ei ole lupaa ajaa riistaa eikä kaataa sitä. Jos hirvenmetsästysaikaan ajoketju ei ehdi kaataa hirveä ennen kuin se jolkottaa sinun metsäsi puolelle, silloin se jää kaatamatta, ellei se jossain kohtaa jatka matkaa seuraavan maanomistajan puolelle, joka onkin antanut kaatoluvan.
Jos annat luvan metsästää metsässäsi, saatat hyvässä lykyssä saada maksuksi pienen säilyketölkin hirvenlihaa. Mitään sarvia seinälle tai hirvenkankkua pakkaseen on turha odottaa.
Konkelot on tosiaan hyvä kaataa maahan. Jos metsässä on marjastaja ja puu rysähtää konkelosta hänen päälleen, hän voi vaatia vahingonkorvausta sinulta. Kunhan kerran puolen vuoden sisään käyt tsekkaamassa metsäsi, onko siellä pahoja paikkoja, se riittää. Merkkaat vaikka punaisella maalilla puut, jotka mielestäsi pitäisi kaataa, ja palkkaat jonkun paikallisen kaatamaan ne. Vaikka sen metsänaapurin. Jos haluat päästä ilmaiseksi, annat kaadetut puut klapitarpeiksi kaatajalle.
Marjastaja ei voi vaatia metsänomistajalta korvauksia kaatuneista puista. Jokamiehenoikeus tuo mukanaan vastuun eli ei pidä mennä alueelle, jossa niitä konkeloita on. Ainoastaan se, että kaadettava puu jää toista vasten nojalleen eikä sitä ns. laukaista, antaa mahdollisuuden hakea korvausta tahallisuuden perusteella.
Se juuri on konkelo puu.
Siis mikä? Konkelo on jokainen toisen puun varaan/toista puuta vasten kaatunut puu. Vain ihmisen oman toiminnan seurauksena (sahattu) toista puuta vasten jäänyt puu kaatuessaan marjastajan tai muun metsissä liikkujan päälle aiheuttaa korvausvastuun, jos tästä konkelosta ei ole varoitettu
Nyt ymmärrän miksi eteläinen Suomi näyttää satelliittikuvissa yhdeltä isolta avohakkuulta.
Itseänikin kiinnostaa metsän säilyttäminen mahdollisimman luonnontilaisena. Joskus oli juttua, että Suomessa vielä joku tekee työtä hevosen kanssa. Hevonen vetää tukit metsästä eikä sinne tarvita metsäkonetta, joka samalla kyntää maanpinnan pilalle ja vaatii leveän puuttoman väylän metsässä liikkumiseen. Onko kenelläkään tietoa, tarjoaako joku vielä hevosen kanssa palveluita metsänomistajille? Mielestäni metsä näyttääkin paremmalta kun puita on napsittu vain sieltä täältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heh juu hevosmetsuri. Moottoroitu kärry jonka edessä hevonen on koristeena, toki voi pikkusen jeesata tiukassa paikassa mutta muuten on moottorikäyttöinen.
Kyllä puita voi sieltä täältä kaataa mutta jos tuloja odottaa metsästä niin se ei ole ihan niin tuottoisa tapa. Lisäksi pitää olla tarkkana että ei vahingoita kasvavia puita.
Maailman suurin kusetus on, että ihmisen pitäisi jotenkin hoitaa luontoa, että se pärjäisi. Tai nykyään oikeastaan pitää hoitaa kun itse luontoa paskotaan. Mutta metsä ei tarvitse mitään hoitoa pysyäkseen metsänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haravoida pitää joka syksy koko metsä.
Luin että Jos ostaa miestä niin pitääkö sitä hoitaa? 😅
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata mennä sinne metsään ollenkaan jos pelkää että oksa tippuu päähän, puu kaatuu päälle ja susi vie mennessään. Pysy siellä kotona vaan.
Periaatteessa metsää ei tarvitse hoitaa.
Käytännössä metsätuholaki vaatii että kaatuneet havupuut pitää metsästä korjata pois jos tyviläpimitaltaan yli 10cm rankoja on metsässä yli 10 kuutiometriä (kuusi) tai 20 kuutiometriä (mänty).
Helpoiten tämän välttää kaatamalla ostetusta metsästä kaikki kuuset ja männyt. Tämän jälkeen 10v välein on hyvä käydä kaatamassa metsästä kaikki kuuset ja männyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Metsälain mukaan päätehakkuun jälkeen metsä (hakattu kuvio) on uudistettava. Tämä tehdään joko istuttamalla, kylvämällä tai siemenpuiden (ja maanpinnan käsittelyn) avulla. Taimikkoa on hoidettava niin kauan, että taimet selviävät kasvuun ilman apua. Rehevillä pohjilla tämä voi vaatia heinimistä ja vesakon torjumista raivaussahalla.
Nykyisin metsä harvennetaan meillä tavallisesti n. 20-30 vuoden välein. Harvennuksista saa jo ihan kohtuullisesti hakkuutuloa, ja ne estävät metsän riukuuntumista.
Päätehakkuu tehdään Etelä-Suomessa 60-100 vuoden iässä. Sitten homma alkaa alusta sen kuvion (pienehkö metsäalue) osalta.
Tätä kutsutaan tasaikäismetsätaloudeksi, ja se tuottanee Suomessa parhaan taloudellisen tuloksen pitkällä aikavälillä. Eri-ikäiskasvatusta, jossa metsästä haetaan vain yksittäisiä puita saa toki harrastaa, mutta se on vaikeampaa ja vaatii aika intensiivistä otetta ja osaamista.
Uudistamista lukuunottamatta ei laki vaadi hoitamaan metsää mitenkään. Mutta sitten ei tule rahaakaan. Vanheneva "ikimetsä" ei kasva, ja sen arvo laskee ihan samalla tavalla kuin hoitamatta jääneen talon.
Jos myrskyssä kaatuu merkittävä määrä puita, on ne korjattava pois alkukesällä hyönteistuhojen estämiseksi. Yleensä soitto metsänhoitoyhdistykselle tai metsäfirmalle riittää.
Kaukana metsälöstään asuvan metsänomistajan lienee helpoin tehdä hoitosopimus ison metsäyhtiön tai MHY:n kanssa. Yleensä firmat hoitavat siinä yhteydessä myös sertifioinnin kuntoon.
Miksi näin moni tulee valehtelemaan?
Oikeasti ei tarvitse tehdä yhtään mitään. Varma tieto. Olen omistanut kuolinpesän osakkaan metsää, jolle ei vuosikymmeniin ole tehty mitään. Sinne ovat lahonneet kaatuneet puut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä vastaa asiantuntija, jolla varma tieto: mikään laki ei velvoita tekemään tavalliselle talousmetsälle yhtään mitään Ei tarvitse korjata myrskypuita vaan voi jättää lahottajien, hyönteisten ym. elävien iloksi.
Puunostaja hoitaa koko homman, kun metsästä myy puuta. Siinä kannattaa olla tarkka, ettei käy niin että tulee törkeän lopputulos varsinkin harvennushakkuussa. Nykyään ei taida olla edes mitään vaatimusta hakkuun uudistamisesta niin kuin oli ennen vanhaan, kun piti olla joku varaus avohakkuutilistä viljelyyn.
Ei edes asiantuntija pysty sanomaan, minkä verran 4 ha:n viljely ja taimikonhoito maksaisi. Pitäisi tietää paljon enemmän perusasioita kuten sijainti ja maalaji. Kannattaisi kysyä niitä oman alueen metsänhoitoyhdistyksestä.
Mikä se on sellainen asiantuntija, joka ei tiedä, onko uudistamisvelvoitetta vai ei?
Sellainen, joka tuntee nykyisin voimassa olevan lain. Katsos kun lait ovat muuttuneet ja uudistusvelvoitteeseen vaikuttaa moni seikka. Siksi ei voi kertoa uudistuskuluja tietämättä alkuperäisessä lainauksessa mainittuja tekijöitä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi näin moni tulee valehtelemaan?
Oikeasti ei tarvitse tehdä yhtään mitään. Varma tieto. Olen omistanut kuolinpesän osakkaan metsää, jolle ei vuosikymmeniin ole tehty mitään. Sinne ovat lahonneet kaatuneet puut.
Tämä totta, tätä ne vihreät tuolla metsiensuojelullaan haluaa, ötökät ja kolopesijät saa lisääntyä lahoavassa metsässä.
Eipä sillä kyllä näitäkin Suomeen mahtuu.
Monet myyvät metsänsä luonnonsuojeluliitolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä vastaa asiantuntija, jolla varma tieto: mikään laki ei velvoita tekemään tavalliselle talousmetsälle yhtään mitään Ei tarvitse korjata myrskypuita vaan voi jättää lahottajien, hyönteisten ym. elävien iloksi.
Puunostaja hoitaa koko homman, kun metsästä myy puuta. Siinä kannattaa olla tarkka, ettei käy niin että tulee törkeän lopputulos varsinkin harvennushakkuussa. Nykyään ei taida olla edes mitään vaatimusta hakkuun uudistamisesta niin kuin oli ennen vanhaan, kun piti olla joku varaus avohakkuutilistä viljelyyn.
Ei edes asiantuntija pysty sanomaan, minkä verran 4 ha:n viljely ja taimikonhoito maksaisi. Pitäisi tietää paljon enemmän perusasioita kuten sijainti ja maalaji. Kannattaisi kysyä niitä oman alueen metsänhoitoyhdistyksestä.
Mihin on kadonnut velvoite korjata myrskytuhopuut pois metsästä tietyssä ajassa, kun puita on kaat
Ei sitä ole ollut ainakaan 50 vuoteen enkä ole koskaan kuullut, että olisi ollut ennen sitäkään. Ja minä olin sentään eräässä työvaiheessa inventoimassa myrskytuhoja.
Tarkoittanet kaarnakuoriaisten lisääntymisen vuoksi poistettavia puita? Fakta on se, että myrskytuhot ovat luonnon omaa aikaansaannosta eliöstön monimuotoisuuden hyväksi. Ei todellakaan lähdetä mistään kairan keskeltä yksittäisiä puita poistamaan. On muuten todella kallista hommaa oikein ryteikköisen myrskytuhon korjuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä vastaa asiantuntija, jolla varma tieto: mikään laki ei velvoita tekemään tavalliselle talousmetsälle yhtään mitään Ei tarvitse korjata myrskypuita vaan voi jättää lahottajien, hyönteisten ym. elävien iloksi.
Puunostaja hoitaa koko homman, kun metsästä myy puuta. Siinä kannattaa olla tarkka, ettei käy niin että tulee törkeän lopputulos varsinkin harvennushakkuussa. Nykyään ei taida olla edes mitään vaatimusta hakkuun uudistamisesta niin kuin oli ennen vanhaan, kun piti olla joku varaus avohakkuutilistä viljelyyn.
Ei edes asiantuntija pysty sanomaan, minkä verran 4 ha:n viljely ja taimikonhoito maksaisi. Pitäisi tietää paljon enemmän perusasioita kuten sijainti ja maalaji. Kannattaisi kysyä niitä oman alueen metsänhoitoyhdistyksestä.
Mihin on kadonnut velvoite korjata myrskytuhopuut pois metsästä tietyssä ajassa, kun puita on kaat
Tämä koskee käsittääkseni niitä pinoissa olevia tukkeja jotka on tarkoitus mennä teollisuuteen.
Ei ne halua että puu sinistyy ja tulee ötököiden koloja.
Miksi tulet kirjoittamaan tähän ketjuun näin höpöjä, kun asiasta et tiedä yhtään mitään? On olemassa metsiä, joissa ei ole yksikään ihminen käynyt koskaan muuta kuin metsästämässä, marjastamassa ja sienestämässä. Nykykäsityksen mukaan nekin ovat jopa arvokkaampia kuin hoidetut talousmetsät, siis luonnon kannalta.
Et sinä tiedä konkelonlaukaisusta yhtään mitään etkä ole nähnyt sellaista edes kuvissa. Minä voisin kirjoittaa yhdestä sellaista pitkän tarinan ja voin vakuuttaa, että se homma on viisainta jättää tekemättä ilman jämerää metsäkonetta tai erittäin kokenutta ja ammattitaitoista metsuria. Metsänaapurilla voisi mennä pahimmassa tapauksessa henki ja siinä olisi selittämistä, jos ei olisi työsuhdetta ja vakuutuksia.
Metsästysoikeuden vuokraaja voi itse sanella ehdot, joissa antaa metsästysseuralle hirvenmetsästysluvan. Tavallisesti se on pariin ateriaan riittävä lihapala silloin, kun hirvi kaatuu yksityismaalle, mutta jos hirvilupia on paljon, voi tulla seuraan kuulumattomalle maanomistajallekin kauppakassillinen kunnon lihaa.