Lue keskustelun säännöt.
Ystävät, jotka eivät puhu suoraan - sain tapaamiskutsuun vastaukseksi hymiön
Ihmiset, miksi välttelette sanomasta tai miksi olette epäselviä? Laitoin viestiä ja nyt mietin, että selvä, tällä tolalla on useamman kymmenen vuoden ystävyys, kun ei vastata muuta kuin hymiöitä. Hän ei kommentoinut kyllä tai ei, ei myöskään selitä, että nyt on todella tiukkaa, katsotaanko myöhemmin. Viestitin ystävälleni, jonka kanssa olemme viikoittain yhteydessä, että voisimme juhlistaa hänen uutta työpaikkaansa pienimuotoisesti vaikka hakemalla ruokaa. Kyseessä siis ei ole mikään ison porukan juhla, vaan lähinnä tarkoitin juhlistamisella sitä, kuinka iloinen asia tuo on ja että voisimme tavata, kahdestaan. En osaa sanoa, mitä hän ajattelee koronatilanteesta nyt, sillä suhtautuminen muuttuu tilanteiden mukaan ja kuten todettu, hän ei puhu näistäkään ainakaan puhelimen välityksellä. Minkä vuoksi ihmiset eivät pysty kirjoittamaan että nyt on tiukkaa? Nyt on kiirettä juuri tuossa uudessa työssä? Tai jotakin muuta? Selkeästi juhlistaminen olisi ollut minulle tärkeämpää kuin hänelle. :)
Kommentit (365)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erikoinen keskustelu mikä sai pohtimaan monia juttuja. Sain taannoin vakituisen työpaikan ja ystävä poikkesi siinä samoihin aikoihin teelle. Hän yllätti tullessaan kukkapuskalla. Minusta kiva ele, ei lainkaan tungettelua tai omituista juhlimisen omimista. Keskustelimme fiiliksistäni uuden työn suhteen mutta toki myös muustakin. En olisi pitänyt kummallisena sitäkään jos ystävä olisi laittanut viestiä että ”onnea työstä, voitaisiin juhlistaa hakemalla ruokaa”. Ilahtunut vain että minun elämäntapahtumani kiinnostaa. Meitä on näemmä moneen junaan.
Tässä ongelmaiset, on normaalin ihmisen reaktio. Ja jos edellämainittu ei olisi juhlistaa halunnut, hän olisi vastannut jotain muuta kuten "ei nyt" tai "palataan myöhemmin asiaan". Oikeastaan hymynaamakaan ei ole niin paha, mutta suuttuminen moisen ehdotuksesta on todella erikoista, huonolla tavalla. Ap:n olisi ollut tietenkin järkevintä kysyä, mitä kaveri hymynaamalla tarkoitti.
Eihän meistä kukaan tiedä, suuttuiko ap:n ystävä ehdotuksesta vai ei. Todennäköisesti ei, koska laittoi kuitenkin hymynaaman. Sen sijaan ap vaikuttaa suuttuneen, koska on valmis pistämään koko ystävyyssuhteen poikki yhden ainoan hymynaaman vuoksi.
Jos ystävä ei hymynaaman jälkeen palannut mitenkään asiaan, viesti on melko selvä: EVVK.
Miksi ystävän olisi pitänyt palata asiaan? Ap:han se tässä halusi juhlistaa ystävänsä työpaikan saantia pizzalla, joten miksi hän ei seuraavan kerran, kun ovat taas yhteydessä (hehän ovat joka viikko) samalla kysynyt, sopiiko ystävälleen vaikkapa ensi keskiviikkona.
Saatat kuitenkin olla oikeassa tuon EVVK:n kanssa. Tarinahan ei kerro, miten ap yleensä suhtautuu, jos ystävä ei toimikaan ap:n toiveiden mukaisesti. Ehkä hän on nk draamaqueen. Ehkä hän kuuluu niihin ihmisiin, jotka alkavat tinkaamaan perusteluja, miksi jokin asia ei käy. Tai jankuttaa siihen asti, että toisen on pakko suostua, koska kyllästyy jankuttamiseen. Jospa ystävä onkin jo saanut ap:sta tarpeekseen ja todellakin tarkoitti hymynaamallaan EVVK.
No siksi tietysti, koska hän _esitti_suoran_kysymyksen, johon toinen ei vaivautunut vastaamaan lainkaan. Tällaista jankkaamistako sen pitäisi olla?
AP: Haluaisitko lähteä pitsalle?
Kaveri: :)
Ap: Niin haluatko?
Kaveri: ....
Ap: okei...Eli siis ei?
Kaveri: ^^
Ja luuppi voi jatkua ikuisesti.
Miksi ei voi kysyä selvemmin? Miksi ei voi kysyä, lähtisitkö kanssani pitsalle lauantaina klo 14? Siihen on helppo vastata kyllä tai ei. Ymmärrän sun pointtisi, mutta itse inhoan sellaista viestittelyä, jossa annetaan pieniä paloja ja oletetaan, että toinen on valmis vastailemaan pieninä paloina. Vähän samaa kuin sosiaalisessa mediassa joku kirjoittaa "Olen itkenyt koko päivän" ja sitten odotetaan, että muut alkavat kyselemään, miksi. Ap:lla todennököisesti oli jo jokin visio, kumman luona syödään ja milloin hänelle itselleen sopisi. Joku "ensi viikolla" on ainakin mulle aika epämääräinen käsite, mutta "keskiviikkona alkuillasta" jo paljon täsmällisempi.
Mutta mä olen tottunut aika helppoihin ystävyyssuhteisiin ja kerroin jo aiemmin, että jos laitan ystävälleni viestiä "lähdetkö tänään töiden jälkeen terassille?" ja saan vastaukseksi hymynaaman, vastaus on myönteinen eli terassilla nähdään. Jos saan aurinkolasit päässä olevan hymiön, tiedän ystäväni mielestä idean olleen suorastaan loistava. Ja jos mulla ei ole ystäväni kanssa mitään kantapaikkaa, hymynaaman saatuani ehdotan jotain terassia. Koska mähän siinä olen ensimmäisenä miettinyt koko terassille menoa ja mulla on jo mielessä, mille terassille voitaisiin mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohoh! Minulle iloinen hymynaama itsestään selvästi tarkoittaisi iloisen myöntävää vastausta! Hämmästyin todella, että valtaosalle ketjusta tuli toinen käsitys!
Eikö myöntävä vastaus olisi tyyliin: "Kiva idea, nähdäänkö klo 19 minun luonani?"
En osaisi tulkita hymynaamaa ehdotukseen myöntymiseksi ellei viestissä olisi mukana muutakin.
Tätä juuri hämmästyinkin ketjussa, että minun mielestäni hymynaama tarkoittaa selvästi juuri lausahdusta "kiva idea". Tähän olettaisin alkuperäisen ehdottajan rennosti heittävän jotain sellaista kuin vaikka "Mites huomenna?" / "Käykö jo tänään?" / "Mikä aika olisi hyvä?" ja tuosta keskustelu sitten etenisi. Itselleni tulisi outo olo, jos hymynaamakuittauksen jälkeen toinen mykistyisi, eikä viestittely jatkuisikaan. Mutta näin sitä on ihmiset erilaisia viestijöitä. Jos esim. olen kiireisessä paikassa en tosiaan ala naputella kirjallisia ehdotelmia vaikka kaupan kassajonosta, mutta saatan heti kuitata iloisen reaktion johonkin asiaan.
Mä ajattelen just samalla tavalla kuin sinä. Ja oletan, että jos ystäväni ehdottaa mulle jotain tällaista, hänellä on mylö jo jokin suunnitelma, milloin, missä jne. Ja että hän kertoo suunnitelmastaan ilman, että mun tarvitsee alkaa sitä erikseen kyselemään.
Vierailija kirjoitti:
Mulla yksi kaveriporukka, jossa kieltävä vastaus esitetään ettei vastata mitään. Ei edes sitä hymiötä. Kerran kysyin, että mitä tästäkin pitäisi ajatella. Sain selitykseksi, että tällainen vastaamatta jättäminen on kiltteyttä, kun ei halua pahoittaa kysyjän mieltä vastaamalla kieltävästi. Sanoin suoraan, että minusta tuo on vain kuspäistä käytöstä ja paljon ymmärrettävämpää on jos vastaa suoraan ei. Ei tarvi edes selitellä, kun ei on ei. Silti samat ihmiset jatkaa tapaa, jossa mykkyys on ei.
Minulla on yksi ex-ystävä joka kieltäytyi aina juuri noin, ei vastannut viestiin ollenkaan. Noh, otin sellaisen periaatteen että jos viestiini ei vastata niin poistan kyseisen henkilön osoitekirjasta. Muutaman kerran tuli tuntemattomista numeroista jotain viestejä mutta kyllä se sitten hiljakseen lakkas.
Luultavasti tämä hymynaama on tällaisen "en osaa sanoa ei" -ihmisen ei. Se on siinä rajoilla jaksaako tuollaisen kanssa mitään kommunikoida. Vastasi kuitenkin viestiin ja kyllähän tuosta sisällönkin pystyy arvaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohoh! Minulle iloinen hymynaama itsestään selvästi tarkoittaisi iloisen myöntävää vastausta! Hämmästyin todella, että valtaosalle ketjusta tuli toinen käsitys!
Eikö myöntävä vastaus olisi tyyliin: "Kiva idea, nähdäänkö klo 19 minun luonani?"
En osaisi tulkita hymynaamaa ehdotukseen myöntymiseksi ellei viestissä olisi mukana muutakin.
Tätä juuri hämmästyinkin ketjussa, että minun mielestäni hymynaama tarkoittaa selvästi juuri lausahdusta "kiva idea". Tähän olettaisin alkuperäisen ehdottajan rennosti heittävän jotain sellaista kuin vaikka "Mites huomenna?" / "Käykö jo tänään?" / "Mikä aika olisi hyvä?" ja tuosta keskustelu sitten etenisi. Itselleni tulisi outo olo, jos hymynaamakuittauksen jälkeen toinen mykistyisi, eikä viestittely jatkuisikaan. Mutta näin sitä on ihmiset erilaisia viestijöitä. Jos esim. olen kiireisessä paikassa en tosiaan ala naputella kirjallisia ehdotelmia vaikka kaupan kassajonosta, mutta saatan heti kuitata iloisen reaktion johonkin asiaan.
Jatkaisitko viestittelyä, jos toinen ei reagoisi hymynaamaan mitenkään odottaessaan, että lisätietoja olisi sinulta tulossa?
Hmm, no toki ennen pitkää, varmaan viimeistään parin päivän päästä. Olisin kyllä kiusaantunut, koska viestiini ei oltaisi vastattu mitään, joten olettaisin ehdottajan tulleen katumapäälle. Eikö yleensäkin keskustelu etene puolin ja toisin, vastavuoroisesti.
Jos oltaisiin samassa tilassa, niin keskustelu kuulostaisi mielestäni nyt jotenkin tältä:
Ystävä1: Juhlistettaisiinko uutta työtäsi? Tilataan vaikka ruokaa joku kerta?
Ystävä2: Hyvä idea!
Ystävä1: ...
...
...
Ystävä2: Niin, tuota... Siis... hyvä idea. Jos oikeasti haluat...? Mitä päivää ajattelit?
Ystävä1: Antaa olla. Tämä oli tässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohoh! Minulle iloinen hymynaama itsestään selvästi tarkoittaisi iloisen myöntävää vastausta! Hämmästyin todella, että valtaosalle ketjusta tuli toinen käsitys!
Eikö myöntävä vastaus olisi tyyliin: "Kiva idea, nähdäänkö klo 19 minun luonani?"
En osaisi tulkita hymynaamaa ehdotukseen myöntymiseksi ellei viestissä olisi mukana muutakin.
Tätä juuri hämmästyinkin ketjussa, että minun mielestäni hymynaama tarkoittaa selvästi juuri lausahdusta "kiva idea". Tähän olettaisin alkuperäisen ehdottajan rennosti heittävän jotain sellaista kuin vaikka "Mites huomenna?" / "Käykö jo tänään?" / "Mikä aika olisi hyvä?" ja tuosta keskustelu sitten etenisi. Itselleni tulisi outo olo, jos hymynaamakuittauksen jälkeen toinen mykistyisi, eikä viestittely jatkuisikaan. Mutta näin sitä on ihmiset erilaisia viestijöitä. Jos esim. olen kiireisessä paikassa en tosiaan ala naputella kirjallisia ehdotelmia vaikka kaupan kassajonosta, mutta saatan heti kuitata iloisen reaktion johonkin asiaan.
Mä ajattelen just samalla tavalla kuin sinä. Ja oletan, että jos ystäväni ehdottaa mulle jotain tällaista, hänellä on mylö jo jokin suunnitelma, milloin, missä jne. Ja että hän kertoo suunnitelmastaan ilman, että mun tarvitsee alkaa sitä erikseen kyselemään.
Eli yhteyttä sinuun voi ottaa ainoastaan siinä tapauksessa, kun toinen on jo valmiiksi suunnitellut mitä tehdään, missä ja milloin? Sinulle riittää, että sanot ehdotukseen kyllä tai ei. Toinen saa toimia ohjelmatoimistona, jotta sinulla on kivan rento fiilis yhteydenoton tullessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohoh! Minulle iloinen hymynaama itsestään selvästi tarkoittaisi iloisen myöntävää vastausta! Hämmästyin todella, että valtaosalle ketjusta tuli toinen käsitys!
Eikö myöntävä vastaus olisi tyyliin: "Kiva idea, nähdäänkö klo 19 minun luonani?"
En osaisi tulkita hymynaamaa ehdotukseen myöntymiseksi ellei viestissä olisi mukana muutakin.
Tätä juuri hämmästyinkin ketjussa, että minun mielestäni hymynaama tarkoittaa selvästi juuri lausahdusta "kiva idea". Tähän olettaisin alkuperäisen ehdottajan rennosti heittävän jotain sellaista kuin vaikka "Mites huomenna?" / "Käykö jo tänään?" / "Mikä aika olisi hyvä?" ja tuosta keskustelu sitten etenisi. Itselleni tulisi outo olo, jos hymynaamakuittauksen jälkeen toinen mykistyisi, eikä viestittely jatkuisikaan. Mutta näin sitä on ihmiset erilaisia viestijöitä. Jos esim. olen kiireisessä paikassa en tosiaan ala naputella kirjallisia ehdotelmia vaikka kaupan kassajonosta, mutta saatan heti kuitata iloisen reaktion johonkin asiaan.
Jatkaisitko viestittelyä, jos toinen ei reagoisi hymynaamaan mitenkään odottaessaan, että lisätietoja olisi sinulta tulossa?
Hmm, no toki ennen pitkää, varmaan viimeistään parin päivän päästä. Olisin kyllä kiusaantunut, koska viestiini ei oltaisi vastattu mitään, joten olettaisin ehdottajan tulleen katumapäälle. Eikö yleensäkin keskustelu etene puolin ja toisin, vastavuoroisesti.
Jos oltaisiin samassa tilassa, niin keskustelu kuulostaisi mielestäni nyt jotenkin tältä:
Ystävä1: Juhlistettaisiinko uutta työtäsi? Tilataan vaikka ruokaa joku kerta?
Ystävä2: Hyvä idea!
Ystävä1: ...
...
...
Ystävä2: Niin, tuota... Siis... hyvä idea. Jos oikeasti haluat...? Mitä päivää ajattelit?
Ystävä1: Antaa olla. Tämä oli tässä.
Hymynaama ei ole sama kuin "hyvä idea". Peukku olisi. Hymynaama tuollaiseen kysymykseen on "hymyilen typerästi ja toivon että tämä asia unohtuu".
Vierailija kirjoitti:
Ohoh! Minulle iloinen hymynaama itsestään selvästi tarkoittaisi iloisen myöntävää vastausta! Hämmästyin todella, että valtaosalle ketjusta tuli toinen käsitys!
Sama juttu! Aivan ymmyrkäisenä olen tätä keskustelua lukenut.
Aloitus oli mielestäni ihan outo ja siksi jatkoin lukemista.
Aloittaja on kysynyt ja toinen on ilahtunut ja jäänyt odottamaan että aloittaja tarkentaa suunnitelmaa.
Sen sijaan aloittaja tuleekin someen ihmettelmään, että miksi kaveri ei voinut suoraan kieltäytyä.
Ihan käsittämätön ajatuskäänne minusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohoh! Minulle iloinen hymynaama itsestään selvästi tarkoittaisi iloisen myöntävää vastausta! Hämmästyin todella, että valtaosalle ketjusta tuli toinen käsitys!
Eikö myöntävä vastaus olisi tyyliin: "Kiva idea, nähdäänkö klo 19 minun luonani?"
En osaisi tulkita hymynaamaa ehdotukseen myöntymiseksi ellei viestissä olisi mukana muutakin.
Tätä juuri hämmästyinkin ketjussa, että minun mielestäni hymynaama tarkoittaa selvästi juuri lausahdusta "kiva idea". Tähän olettaisin alkuperäisen ehdottajan rennosti heittävän jotain sellaista kuin vaikka "Mites huomenna?" / "Käykö jo tänään?" / "Mikä aika olisi hyvä?" ja tuosta keskustelu sitten etenisi. Itselleni tulisi outo olo, jos hymynaamakuittauksen jälkeen toinen mykistyisi, eikä viestittely jatkuisikaan. Mutta näin sitä on ihmiset erilaisia viestijöitä. Jos esim. olen kiireisessä paikassa en tosiaan ala naputella kirjallisia ehdotelmia vaikka kaupan kassajonosta, mutta saatan heti kuitata iloisen reaktion johonkin asiaan.
Jatkaisitko viestittelyä, jos toinen ei reagoisi hymynaamaan mitenkään odottaessaan, että lisätietoja olisi sinulta tulossa?
Hmm, no toki ennen pitkää, varmaan viimeistään parin päivän päästä. Olisin kyllä kiusaantunut, koska viestiini ei oltaisi vastattu mitään, joten olettaisin ehdottajan tulleen katumapäälle. Eikö yleensäkin keskustelu etene puolin ja toisin, vastavuoroisesti.
Jos oltaisiin samassa tilassa, niin keskustelu kuulostaisi mielestäni nyt jotenkin tältä:
Ystävä1: Juhlistettaisiinko uutta työtäsi? Tilataan vaikka ruokaa joku kerta?
Ystävä2: Hyvä idea!
Ystävä1: ...
...
...
Ystävä2: Niin, tuota... Siis... hyvä idea. Jos oikeasti haluat...? Mitä päivää ajattelit?
Ystävä1: Antaa olla. Tämä oli tässä.Hymynaama ei ole sama kuin "hyvä idea". Peukku olisi. Hymynaama tuollaiseen kysymykseen on "hymyilen typerästi ja toivon että tämä asia unohtuu".
No, mehän emme tiedä mitä ap:n ystävä on tarkoittanut, eikä tiedä myöskään ap, koska ei vaivautunut jatkamaan keskustelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohoh! Minulle iloinen hymynaama itsestään selvästi tarkoittaisi iloisen myöntävää vastausta! Hämmästyin todella, että valtaosalle ketjusta tuli toinen käsitys!
Sama juttu! Aivan ymmyrkäisenä olen tätä keskustelua lukenut.
Aloitus oli mielestäni ihan outo ja siksi jatkoin lukemista.
Aloittaja on kysynyt ja toinen on ilahtunut ja jäänyt odottamaan että aloittaja tarkentaa suunnitelmaa.
Sen sijaan aloittaja tuleekin someen ihmettelmään, että miksi kaveri ei voinut suoraan kieltäytyä.
Ihan käsittämätön ajatuskäänne minusta.
Ei minusta. Innostunut reaktio olisi hymynaama ja jokin tarkentava kysymys, esim. koska nähtäisiin, mitä olit syötävää ajatellut jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohoh! Minulle iloinen hymynaama itsestään selvästi tarkoittaisi iloisen myöntävää vastausta! Hämmästyin todella, että valtaosalle ketjusta tuli toinen käsitys!
Eikö myöntävä vastaus olisi tyyliin: "Kiva idea, nähdäänkö klo 19 minun luonani?"
En osaisi tulkita hymynaamaa ehdotukseen myöntymiseksi ellei viestissä olisi mukana muutakin.
Tätä juuri hämmästyinkin ketjussa, että minun mielestäni hymynaama tarkoittaa selvästi juuri lausahdusta "kiva idea". Tähän olettaisin alkuperäisen ehdottajan rennosti heittävän jotain sellaista kuin vaikka "Mites huomenna?" / "Käykö jo tänään?" / "Mikä aika olisi hyvä?" ja tuosta keskustelu sitten etenisi. Itselleni tulisi outo olo, jos hymynaamakuittauksen jälkeen toinen mykistyisi, eikä viestittely jatkuisikaan. Mutta näin sitä on ihmiset erilaisia viestijöitä. Jos esim. olen kiireisessä paikassa en tosiaan ala naputella kirjallisia ehdotelmia vaikka kaupan kassajonosta, mutta saatan heti kuitata iloisen reaktion johonkin asiaan.
Mä ajattelen just samalla tavalla kuin sinä. Ja oletan, että jos ystäväni ehdottaa mulle jotain tällaista, hänellä on mylö jo jokin suunnitelma, milloin, missä jne. Ja että hän kertoo suunnitelmastaan ilman, että mun tarvitsee alkaa sitä erikseen kyselemään.
Eli yhteyttä sinuun voi ottaa ainoastaan siinä tapauksessa, kun toinen on jo valmiiksi suunnitellut mitä tehdään, missä ja milloin? Sinulle riittää, että sanot ehdotukseen kyllä tai ei. Toinen saa toimia ohjelmatoimistona, jotta sinulla on kivan rento fiilis yhteydenoton tullessa.
No siis jos joku ehdottomasti haluaa juhlia sitä, että minä olen saanut uuden työpaikan, tietenkin oletan, että hän on myös jotenkin suunnitellut, miten, missä ja milloin haluaa sitä juhlia. Eikä epämääräisesti ilmoittaen, että haetaan pizzaa. Mutta noin muutenkin, jos ystäväni haluaa tehdä mun kanssani jotain tiettyä asiaa, oletan hänen tietävän, milloin, missä ja mitä tehdään. Ihan samalla tavalla mä saatan kysyä ystävältäni, lähteekö hän ensi lauantaina kanssani käymään Suomenlinnassa. Olen siis jo miettinyt, että voitasiiin mennä Suomenlinnaan ja koska lauantai sopii mulle itselleni, ehdotan lauantaita ystävälleni. Ja jos mun tarkoitukseni on, että käydään Suomenlinnassa myös ravintolassa syömässä, ilmaisen senkin asian jo kysyessäni. Ja vielä, jos olen aikeissa tarjota ravintolalounaan ystävälleni, ilmaisen myös sen. Tällä tavalla ystäväni ei tarvitse miettiä edes sitä, onko hänellä just silloin varaa mennä ravintolaan syömään. Ainoat asiat on vain, haluaako hän lähteä kanssani Suomenlinnaan ja sopiiko lauantai hänelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohoh! Minulle iloinen hymynaama itsestään selvästi tarkoittaisi iloisen myöntävää vastausta! Hämmästyin todella, että valtaosalle ketjusta tuli toinen käsitys!
Eikö myöntävä vastaus olisi tyyliin: "Kiva idea, nähdäänkö klo 19 minun luonani?"
En osaisi tulkita hymynaamaa ehdotukseen myöntymiseksi ellei viestissä olisi mukana muutakin.
Tätä juuri hämmästyinkin ketjussa, että minun mielestäni hymynaama tarkoittaa selvästi juuri lausahdusta "kiva idea". Tähän olettaisin alkuperäisen ehdottajan rennosti heittävän jotain sellaista kuin vaikka "Mites huomenna?" / "Käykö jo tänään?" / "Mikä aika olisi hyvä?" ja tuosta keskustelu sitten etenisi. Itselleni tulisi outo olo, jos hymynaamakuittauksen jälkeen toinen mykistyisi, eikä viestittely jatkuisikaan. Mutta näin sitä on ihmiset erilaisia viestijöitä. Jos esim. olen kiireisessä paikassa en tosiaan ala naputella kirjallisia ehdotelmia vaikka kaupan kassajonosta, mutta saatan heti kuitata iloisen reaktion johonkin asiaan.
Jatkaisitko viestittelyä, jos toinen ei reagoisi hymynaamaan mitenkään odottaessaan, että lisätietoja olisi sinulta tulossa?
Hmm, no toki ennen pitkää, varmaan viimeistään parin päivän päästä. Olisin kyllä kiusaantunut, koska viestiini ei oltaisi vastattu mitään, joten olettaisin ehdottajan tulleen katumapäälle. Eikö yleensäkin keskustelu etene puolin ja toisin, vastavuoroisesti.
Jos oltaisiin samassa tilassa, niin keskustelu kuulostaisi mielestäni nyt jotenkin tältä:
Ystävä1: Juhlistettaisiinko uutta työtäsi? Tilataan vaikka ruokaa joku kerta?
Ystävä2: Hyvä idea!
Ystävä1: ...
...
...
Ystävä2: Niin, tuota... Siis... hyvä idea. Jos oikeasti haluat...? Mitä päivää ajattelit?
Ystävä1: Antaa olla. Tämä oli tässä.Hymynaama ei ole sama kuin "hyvä idea". Peukku olisi. Hymynaama tuollaiseen kysymykseen on "hymyilen typerästi ja toivon että tämä asia unohtuu".
No, mehän emme tiedä mitä ap:n ystävä on tarkoittanut, eikä tiedä myöskään ap, koska ei vaivautunut jatkamaan keskustelua.
Miksi ap:n pitäisi olla keskustelun ainoa selkeästi viestivä osapuoli? Ap ehdotti yhteistä tekemistä ja sai epäselvän reaktion. Miksi hänen pitäisi lypsää toisen mielipide, jos toinen osapuoli ei keskustelua jaksa kunnolla käydä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän toinen yksipuolisesti voi sopia että ”Huomenna, Pizzeria klo 18. Osoite se ja se. Nähdään!”
Ei. Vaan ap EHDOTTI että mentäiskö vaikka pizzalle juhlistamaan tätä kivaa uutista. Siinä kuuluu toisen ottaa pallo ja vastata Sopii! Mihin aikaan? tai Kiva idea mutta nyt en pääse!
Tuntuu että jotkut täällä luulee että ap tahallaan pelailee jotain tiputtamalla vain pieniä tiedonmurusia, mutta eihän tämä ole sellainen tilanne ollenkaan. Moni jotenkin yrmyilee passiivisaggressiivisesti täynnä vihaa, kun kaveri osoittaa välittämistä ja myötäelämistä kaverilleen. T u n n e v a m m a . Just saying.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä vastasin kerran syömään lähtöpyyntöön suoraan, että miehellä oli oma menonsa, tarvis lastenvahdin ja ettei nyt oikein kukkaro kestä lastenvahtia ja ruokailua, että joku toinen kerta sitten. Ystävä lopetti pyynnöt tähän eikä koskaan enää tullut. Laitoin parin viikon päästä kun olin saanut sivutöistäni rahaa ja mies oli kotona, että voisin lähteä, hän ei silloin päässyt ja ajattelin että hän saa pyytää seuraavaksi, mutta ei vastannut edes hyvän joulun toivotukseen. En tiedä miksi tuosta rehellisyydestäni loukkaantui.
Tää suomalaisten suoraanpuhumattomuus saa aina vaan oudompia muotoja. Kun joku puhuu, siitäkin loukkaannutaan. Otetaan itseen. Parasta lienee vaan kirjoitella iloisia hymiöitä.
Jospa suomalaisten on vaikea sanoa ei. Käsittääkseni sama juttu Japanissa. Sanotaan, että jokin asia on hankala, mutta ei sanota EI.
Itsekin olen huomannut itsessäni, etten viitsi suoraan täräyttää EI-sanaa. Joku kumma ajatusvika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei herran juukelis, leikkiikö täällä oikeasti ihmiset tahallaan aivan tyhmiä vai onko teillä oikeasti pahoja ongelmia? Ihmettelen miten suurin osa saa alkeellisiakaan kommunikointeja hoidettua, tosin suurin osahan onkin sitä mieltä että ystävät ovat vain vaivaksi ja oikein kivasti pärjää Yksin Omassa Elämässään.
Niin, eihän aloittajakaan saanut aikaiseksi kysyä (soittamalla tai viestillä), mitä ystävä hymiöllään tarkoitti. Sen sijaan aloittaja on valmis lopettamaan koko ystävyyssuhteen, koska sai epämääräiseen viestiinsä vastaukseksi vain hymiön. Oikea ystävä kysyisi - jos ei hymiön tarkoitusta ymmärtänyt - mitä ystävä tarkoitti. Mulle tulee aloittajan kommenteista mieleen, että hän saattaa olla hieman rasittava ihminen ja epäilin jo monta sivua sitten, että viikottainen yhteydenpito ystävään on pääasiassa lähtöisin aloittajasta. Uuden työpaikan saaneella ihmisellä taas saattaa olla ihan riittävästi muitakin ystäviä ja kavereita eikä hän joutuisi olemaan yksin, vaikka ei olisikaan aloittajan kanssa enää tekemisissä.
No toki kannattaa nyt kysyä, kerran vastausta ei ole tullut. Kaverikin sen olisi voinut tehdä. Asiasta ihmetteleminen täällä ei liene ystävyyden lopettamista. Todella kivasti ajatellaan siellä, on ihan tarpeeksi ystäviä niin voi heivata tämän yhden mäkeen, olkoon siis hän yksin?
Vierailija kirjoitti:
Eihän toinen yksipuolisesti voi sopia että ”Huomenna, Pizzeria klo 18. Osoite se ja se. Nähdään!”
Ei. Vaan ap EHDOTTI että mentäiskö vaikka pizzalle juhlistamaan tätä kivaa uutista. Siinä kuuluu toisen ottaa pallo ja vastata Sopii! Mihin aikaan? tai Kiva idea mutta nyt en pääse!
Tuntuu että jotkut täällä luulee että ap tahallaan pelailee jotain tiputtamalla vain pieniä tiedonmurusia, mutta eihän tämä ole sellainen tilanne ollenkaan. Moni jotenkin yrmyilee passiivisaggressiivisesti täynnä vihaa, kun kaveri osoittaa välittämistä ja myötäelämistä kaverilleen. T u n n e v a m m a . Just saying.
Eihän ap olisi mitään yksin ollut sopimassakaan vaan kysynyt "Lähdetkö mun kanssani huomenna klo 18 pizzeriaan?" Koska huomenna klo 18 olisi sopinut kysyjälle. Mulle tuli maanantaina ystävältä yksinkertainen viesti: "Lähdetkö paikallisen terassille, se on auki vielä tunnin?" Ja mä vastasin, että "Joo, mulla menee 10 min". Olisin vastannut pelkän "Joo", jos olisin päässyt lähtemään siltä istumalta. Olisin voinut myös vastata, ettei mulle nyt sovi. Oltaisiin sitten menty joku toinen kerta, mutta ei sitä olisi ollut tarvis just silloin maanantaina sopia.
Kävin eräällä ammatinharjoittajalla, joka ei vastannut yhteydenottoihin välttämättä mitään. Selitti olevansa hajamielinen. Kuulemma ystävät
muistuttivat häntä vastaamisesta yhteydenottoihin erillisillä viesteillä mm. "Hei, luit varmaan viestini muutama tunti sitten, soitatko takaisin, se olisi tärkeää minulle..."
Maksavana asiakkaana en tällaista jaksanut. Asioiden hoitaminen tuntui niin hankalalta, että sain siitä kerta kaikkiaan tarpeekseni jonkin ajan kuluttua. Pisteet kavereille kärsivällisyydestä, asiakkaana minulta ei sitä löytynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohoh! Minulle iloinen hymynaama itsestään selvästi tarkoittaisi iloisen myöntävää vastausta! Hämmästyin todella, että valtaosalle ketjusta tuli toinen käsitys!
Eikö myöntävä vastaus olisi tyyliin: "Kiva idea, nähdäänkö klo 19 minun luonani?"
En osaisi tulkita hymynaamaa ehdotukseen myöntymiseksi ellei viestissä olisi mukana muutakin.
Tätä juuri hämmästyinkin ketjussa, että minun mielestäni hymynaama tarkoittaa selvästi juuri lausahdusta "kiva idea". Tähän olettaisin alkuperäisen ehdottajan rennosti heittävän jotain sellaista kuin vaikka "Mites huomenna?" / "Käykö jo tänään?" / "Mikä aika olisi hyvä?" ja tuosta keskustelu sitten etenisi. Itselleni tulisi outo olo, jos hymynaamakuittauksen jälkeen toinen mykistyisi, eikä viestittely jatkuisikaan. Mutta näin sitä on ihmiset erilaisia viestijöitä. Jos esim. olen kiireisessä paikassa en tosiaan ala naputella kirjallisia ehdotelmia vaikka kaupan kassajonosta, mutta saatan heti kuitata iloisen reaktion johonkin asiaan.
Mä ajattelen just samalla tavalla kuin sinä. Ja oletan, että jos ystäväni ehdottaa mulle jotain tällaista, hänellä on mylö jo jokin suunnitelma, milloin, missä jne. Ja että hän kertoo suunnitelmastaan ilman, että mun tarvitsee alkaa sitä erikseen kyselemään.
Eli yhteyttä sinuun voi ottaa ainoastaan siinä tapauksessa, kun toinen on jo valmiiksi suunnitellut mitä tehdään, missä ja milloin? Sinulle riittää, että sanot ehdotukseen kyllä tai ei. Toinen saa toimia ohjelmatoimistona, jotta sinulla on kivan rento fiilis yhteydenoton tullessa.
No siis jos joku ehdottomasti haluaa juhlia sitä, että minä olen saanut uuden työpaikan, tietenkin oletan, että hän on myös jotenkin suunnitellut, miten, missä ja milloin haluaa sitä juhlia. Eikä epämääräisesti ilmoittaen, että haetaan pizzaa. Mutta noin muutenkin, jos ystäväni haluaa tehdä mun kanssani jotain tiettyä asiaa, oletan hänen tietävän, milloin, missä ja mitä tehdään. Ihan samalla tavalla mä saatan kysyä ystävältäni, lähteekö hän ensi lauantaina kanssani käymään Suomenlinnassa. Olen siis jo miettinyt, että voitasiiin mennä Suomenlinnaan ja koska lauantai sopii mulle itselleni, ehdotan lauantaita ystävälleni. Ja jos mun tarkoitukseni on, että käydään Suomenlinnassa myös ravintolassa syömässä, ilmaisen senkin asian jo kysyessäni. Ja vielä, jos olen aikeissa tarjota ravintolalounaan ystävälleni, ilmaisen myös sen. Tällä tavalla ystäväni ei tarvitse miettiä edes sitä, onko hänellä just silloin varaa mennä ravintolaan syömään. Ainoat asiat on vain, haluaako hän lähteä kanssani Suomenlinnaan ja sopiiko lauantai hänelle.
No voi yhden kerran! Yhdessä suunnittelu on siis vain täysin mahdotonta? Jos toinen saa idean pitsasta tai elokuvasta on hänen velvollisuutensa suunnitella homma alusta loppuun, vaikka ei edes vielä tiedä passaako ajatus toiselle. Kai nyt vielä huolehtii toisen lemmikeille ruuan tai lapsille hoitajankin...
Sitä paitsi kyseisessä aloituksessa ei päästy niin pitkälle, KOSKA TOINEN EI VASTANNUT.
Vierailija kirjoitti:
Kävin eräällä ammatinharjoittajalla, joka ei vastannut yhteydenottoihin välttämättä mitään. Selitti olevansa hajamielinen. Kuulemma ystävät
muistuttivat häntä vastaamisesta yhteydenottoihin erillisillä viesteillä mm. "Hei, luit varmaan viestini muutama tunti sitten, soitatko takaisin, se olisi tärkeää minulle..."Maksavana asiakkaana en tällaista jaksanut. Asioiden hoitaminen tuntui niin hankalalta, että sain siitä kerta kaikkiaan tarpeekseni jonkin ajan kuluttua. Pisteet kavereille kärsivällisyydestä, asiakkaana minulta ei sitä löytynyt.
Minulla on myös ystävä, joka usein unohtaa vastata viesteihin. Hän saattaa katsoa ne, mutta päättää vastata vasta myöhemmin ja useinhan se vastaaminen sitten jää kokonaan ja saa olla kyselemässä perään. Tämä ei onneksi ole liian häiritsevällä tasolla, koska harvemmin viestittelemällä hoidamme asioita mutta onhan tuollainen käytös turhauttavaa eikä siitä kyllä voi sitä kysyjää syyttää. Ei ole kivaa olla aina penäämässä uudestaan jo kysyttyä, jos toinen ei vain itse viitsi vastata. Siinä käytännössä vastuu on vain sillä toisella.
Vierailija kirjoitti:
Kävin eräällä ammatinharjoittajalla, joka ei vastannut yhteydenottoihin välttämättä mitään. Selitti olevansa hajamielinen. Kuulemma ystävät
muistuttivat häntä vastaamisesta yhteydenottoihin erillisillä viesteillä mm. "Hei, luit varmaan viestini muutama tunti sitten, soitatko takaisin, se olisi tärkeää minulle..."Maksavana asiakkaana en tällaista jaksanut. Asioiden hoitaminen tuntui niin hankalalta, että sain siitä kerta kaikkiaan tarpeekseni jonkin ajan kuluttua. Pisteet kavereille kärsivällisyydestä, asiakkaana minulta ei sitä löytynyt.
Kaiken kaikkiaan hämmentävä kokemus. Olisi mielenkiintoista tietää miten tällaiset ihmissuhteet alkujaan kehittyvät. Eikö toista osapuolta pidemmällä aikavälillä ala kuormittaa se, että joutuu näkemään huomattavasti vaivaa saadakseen toiseen jonkinlaisen yhteyden? Miten joku jaksaa tuollaista vuosikausia?
Itse ainakin haluaisin tietää enemmän toisen ajatuksista ennen kuin alkaisin ehdotella ilmestyväni toisen luokse pizzojen kanssa yms. Sen voisi kaveri nimittäin kokea painostavana, jos hymynaaman ainoa tarkoitus olisi osoittaa ilahtumista yhteydenoton johdosta.