Ystävät, jotka eivät puhu suoraan - sain tapaamiskutsuun vastaukseksi hymiön
Ihmiset, miksi välttelette sanomasta tai miksi olette epäselviä? Laitoin viestiä ja nyt mietin, että selvä, tällä tolalla on useamman kymmenen vuoden ystävyys, kun ei vastata muuta kuin hymiöitä. Hän ei kommentoinut kyllä tai ei, ei myöskään selitä, että nyt on todella tiukkaa, katsotaanko myöhemmin. Viestitin ystävälleni, jonka kanssa olemme viikoittain yhteydessä, että voisimme juhlistaa hänen uutta työpaikkaansa pienimuotoisesti vaikka hakemalla ruokaa. Kyseessä siis ei ole mikään ison porukan juhla, vaan lähinnä tarkoitin juhlistamisella sitä, kuinka iloinen asia tuo on ja että voisimme tavata, kahdestaan. En osaa sanoa, mitä hän ajattelee koronatilanteesta nyt, sillä suhtautuminen muuttuu tilanteiden mukaan ja kuten todettu, hän ei puhu näistäkään ainakaan puhelimen välityksellä. Minkä vuoksi ihmiset eivät pysty kirjoittamaan että nyt on tiukkaa? Nyt on kiirettä juuri tuossa uudessa työssä? Tai jotakin muuta? Selkeästi juhlistaminen olisi ollut minulle tärkeämpää kuin hänelle. :)
Kommentit (365)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos itse haluan suoran vastauksen, soitan.
Miksi sä lähettelet typeriä viestejä kun voisit yhdellä 2 min puhelulla saada selvyyden asiaan?
Ja sitten vielä tulet tänne itsemään kun et saa selkoa asiasta.No itse ainakin kannatan viestejä. Jo senkin takia, että jos on oikeasti kiire, ei ehdi vastata siihen puheluun ehkä koko päivänä, varsinkin jos tietää että se kaveri alkaa jaaritella kaikenlaista ja puheluun kuluu aikaa. Missä vaiheessa pitäisi vastata? Työpäivän aikana, kaupassa, lapsille ruokaa laittaessa, sitten kun lapset menevät nukkumaan ja on itse ihan poikki?
Sitten jos ei vastaa, eikä kaveri laita viestiä, ei tiedä mitä asiaa hänellä oli.
Ja pahimmassa tapauksessa soitan kaverille takaisin, mutta hän ei vastaa, enkä edelleenkään tiedä, mitä hän halusi.
On kunnioittavampaa laittaa viestejä, jos ei tunne ihmistä todella hyvin.
-eri
Viesteissä jää aina tulkinnan varaa, tapahtuu väärinkäsityksiä ja kuitenkin lopuksi joutuu soittamaan, ettasia selviää.
Jopa saattaa loukkaantua, kun käsittää väärin.Ainoastaa voisin laittaa viestin, että soita kun ehdit, olisi asiaa.
Minusta taas on kunnioittavampaa puhua puhelimessa silloin kun on asiaa.
Eikä jotain hymiöjuttuja tai kepeää ajankulua, kuten tekstiviestit usein ovat.
Itse olen lähes kaiken työaikani puhelinpalavereissa. Illalla on omia ja lasten harrastuksia. Ihan tosi usein en pysty vastaamaan puheluihin, erityisesti päivöllä. Viesteihin voin vastata kesken palaverinkin, riippuen toki palaverista. Ärsyttää ihmiset, jotka eivät voi viestitellä vaan joiden on pakko saada soittaa.
Ehkä ystävä oli juuri vaikka liikenteessä ja ei voinut vastata sen enempää sillä hetkellä. Kysy uudelleen, sopiiko se hänelle.
Kyllä minullakin on vastaavia kokemuksia ystävän kanssa, jonka olen tuntenut kouluajoista alkaen. Kutsuin hänet kylään, kun nyt asun eri paikkakunnalla ja tein listan paikoista, mitä voisin hänelle näyttää ja annoin hänelle mahdollisuuden valita, mikä niistä häntä kiinnostaisi. Ei vastannut yhtään mitään.
Ehkä pitkäaikaisessa ystävyydessä kasvetaan erilleen, eikä enää samat asiat kiinnosta, tai yleensäkään yhteydenpito. Ei kannata yrittää lämmittää vanhaa soppaa, jos se ei toiselle maistu.
Toisen vanhan ystävän kanssa viestittelin ja kysyin kuulumisia pitkästä aikaa. Hän olisi halunnut, että ystävyys olisi samanlaista kikattelua kuin se oli teini-iässä. Mutta mehän ollaan jo aikuisia, ei se toimi enää niin. Vanhat ystävät eivät halua tutustua siihen ihmiseen, kuka olen tänään.
Nuo hymiöt ovat kyllä petollisia, moni lähettää viestissä hymynaaman, vaikka olisi täysin eri mieltä asiasta.
Eiköhän tämä asia ole jo ratkennut.
Nykyisen muodin mukaan olisi pitänyt haukkua ap aspergeriksi, kun ei ymmärrä ilmeitä vaan vaatii faktaa.
Siis SINÄ halusit juhlistaa HÄNEN uutta työpaikkaa? Eiköhän kaverisi sitä olisi ehdottanut jos olisi Itse halunnut.