Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi yliopiston tiedekuntien opiskelijavalinnassa suositaan niin paljon laajaa matematiikkaa? Myös aloilla, joiden opintoihin ei matikka suoranaisesti liity?
10.05.2021 |
Tästä nyt kohkataan uutisissa. Mutta miksei kukaan soita vaikka oikeustieteellisen tai teologisen tiedekunnan pääsykokeista päättävälle henkilölle ja kysy, miksi uskonnon tai yhteiskunnallisten aineiden kirjoittamisesta ei saa paljon mitään pisteitä ja laajasta matematiikasta saa vaikka kuinka paljon pisteitä?
Kommentit (104)
"Kaikki tiedekunnat haluaa tietenkin parhaan mahdollisen opiskelijamateriaalin, mikä heille on pyrkimässä."
Maailmanlaajuisessa vertailussa emme pääse lehellekään parhaimpia yliopistoja. Omituinen yhtälö sinänsä.
Siis Suomessa on oikeasti hyvin keskinkertainen aines yliopistoissa, vaikka täällä jotkut nostavatkin itseään älyllisessä hieararkiassa korkealle...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Järjetöntä painottaa matematiikkaa vaikka kielten opiskeluun pyrkimisessä. Vailla kaikkea logiikkaa ja järkeä. Painotettakoon matematiikkaa matemaattis-luonnontieteellisille aloille pyrkimisessä ja kieliä kielten opiskelussa. Yksinkertaista.
Oppiaineet voivatkin pisteytystyökalun mukaan painottaa jopa kahta ainetta.
Muuten pisteet tulevat vain oppiaineen kurssimäärän mukaan painotettuina.
Vierailija kirjoitti:
No saahan sillä nyt fiksuimmat seulottua alalle kuin alalle. Kaikki tiedekunnat haluaa tietenkin parhaan mahdollisen opiskelijamateriaalin, mikä heille on pyrkimässä.
Tämä ei pidä ollenkaan paikkaansa!
'
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matematiikka on tärkeää melkein jokaisessa aineessa. Esim. nykypäivän valtiotiede ja lingvistiikka on siirtymässä kovaa vauhtia kvantatiivisempaan suuntaan kun valtiotieteiden opinnoissa aletaan painottamaan vaikkapa big dataa, sentiment analyysiä, historiallisen datan pohjalta tehtyä koneoppimmis-painotteisia tutkimuksia tai vastaavaa ja kielten puolella on yhä tärkeämpää tajuta jotain esim. natural language processingista. On tärkeää, että lukio antaa oppilaille valmiudet yliopistotason opintoihin. Ja tosiasiassahan lukion pitkä matematiikka ei todellakaan edes anna tarpeeksi valmiuksia kaikkein teknisimmille aloille.
Jonkun taulukon lukemiseen ei todellakaan tarvita pitkää matikkaa.
Nykypäivän maailmassa esim. valtiotieteilijän tai muun yhteiskuntaa analysoivankin tulisi ymmärtää mikä tätä maailmaa pyörittää. =Algoritmit ja tekoälymallit jotka pohjautuvat juuri niihin pitkän matematiikan aiheisiin.
Mitäs sen jälkeen, kun valtiotieteilijä on kuullut algoritmien ja tekoälyn olevan tärkeitä?
Onko hänen myös tärkeää ymmärtää miten hänen kehonsa toimii solutasolla, koska niihin soluihinhan hänen aivonsa ja vartalonsa perustuvat? Entä pitääkö tietää tarkkaan mistä osista hänen tietokoneensa on tehty ja miten ne yhdessä saavat laitteen hurisemaan? Olisiko meteorologin tietotaso tärkeää, että ymmärtää ympäröiviä sääilmiöitä?
Ei se matemaatikkokaan ymmärrä noita asioita, koska hän ei ole joka alan asiantuntija. Miksi valtiotieteilijän pitäisi ymmärtää matematiikkajuttuja syvällisellä tasolla?
Katsoin huvikseni kv-vertailun. Helsingin yliopisto oli parhaana suomalaisena yliopistona sijalla 91. Aalto-yliopisto sijalla 133. Maakuntayliopistot tulevat kaukana niidenkin perässä.
Siinä kylmää faktaa tästäkin asiasta. Paljon pitäisi tapahtua, jotta pääsisimme huipulle, edes lähelle sitä. Nyt tosiaankin sana keskinkertainen kuvaa hyvin tilannettamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Kaikki tiedekunnat haluaa tietenkin parhaan mahdollisen opiskelijamateriaalin, mikä heille on pyrkimässä."
Maailmanlaajuisessa vertailussa emme pääse lehellekään parhaimpia yliopistoja. Omituinen yhtälö sinänsä.
Siis Suomessa on oikeasti hyvin keskinkertainen aines yliopistoissa, vaikka täällä jotkut nostavatkin itseään älyllisessä hieararkiassa korkealle...
No kyllä tuo oma opinahjoni (Helsingin yo) on ihan kivasti pärjännyt kansainvälisessä rankingissa (sijoilla 50-100 tiedekunnasta riippuen), joten mielestäni sitä voi kutsua yhdeksi maailman parhaimmista yliopistoista (maailmassa yhteensä n. 25 000 yliopistoa, Suomessa useampi top 400:ssa). Tämä on mielestäni varsin hyvä kun otetaan huomioon, että lukukausi Helsingin yliopistossa maksaa minulle 0 euroa, kun taas Harvardissa se maksaisi minulle reilu 50 000 dollaria.
Vierailija kirjoitti:
Katsoin huvikseni kv-vertailun. Helsingin yliopisto oli parhaana suomalaisena yliopistona sijalla 91. Aalto-yliopisto sijalla 133. Maakuntayliopistot tulevat kaukana niidenkin perässä.
Siinä kylmää faktaa tästäkin asiasta. Paljon pitäisi tapahtua, jotta pääsisimme huipulle, edes lähelle sitä. Nyt tosiaankin sana keskinkertainen kuvaa hyvin tilannettamme.
Edelleen. Maailmassa 25 000 yliopistoa. Top 100 on hyvä sijoitus. Vai onko mielestäsi vaikka Mensan parhaaseen 1%:iin kuuluva typerä, sillä älykkäämpiä on olemassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtäisin tämän itkun jos suomalaisten lukioiden pitkä matematiikka olisi jotenkin erityisen haastavaa.
Itse opiskelin kävin ylä-asteeni ulkomailla ja leikittelin läpi lukion pitkän matematiikan, koska suurin osa asioista oli minulle tuttuja jo 7-9. luokilta.
Ilmeisesti muuta et sitten oppinutkaan. Katso kun kaikkia ei ole veistetty samasta puusta. Joku on hyvä matikassa, toinen kielissä ja kolmas liikunnassa, kuviksessa jne.
Onhan näissä pisteytyksissä outouksia... Esimerkiksi kauppakorkeaan saa enemmän pisteitä uskonnosta kuin taloustieteestä. Kyllä, ihan tosi ! Ehkö takana on tahto saada moraaliltaan hyvää oppilasainesta tulevaisuuden myyntitykiksi, talousjohtajaksi tai pankkiiriksi ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On liian vahvassa asemassa matematiikka tosiaan. Siinähän vain pyritään todistamaan se, että yhtäläisyysmerkkien molemmat puolet vastaavat toisiaan. Kaavamaista.
On mielestäni ihan sama kuin jotain haikua järjesteltäisiin uuteen muotoon loputtomiin. Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Onhan näissä pisteytyksissä outouksia... Esimerkiksi kauppakorkeaan saa enemmän pisteitä uskonnosta kuin taloustieteestä. Kyllä, ihan tosi ! Ehkö takana on tahto saada moraaliltaan hyvää oppilasainesta tulevaisuuden myyntitykiksi, talousjohtajaksi tai pankkiiriksi ?
Hyvä! Kannatan! Karsiutuu psykot!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan näissä pisteytyksissä outouksia... Esimerkiksi kauppakorkeaan saa enemmän pisteitä uskonnosta kuin taloustieteestä. Kyllä, ihan tosi ! Ehkö takana on tahto saada moraaliltaan hyvää oppilasainesta tulevaisuuden myyntitykiksi, talousjohtajaksi tai pankkiiriksi ?
Ei ole olemassa mitään taloustieteen ylioppilaskoetta, joten luonnollisesti siitä ei saa lainkaan pisteitä.
Laaja matematiikka ei ole vain matematiikkaa. Kyse on ajattelutavasta, asenteesta ja ongelmanratkaisukyvystä. Sinnikkyydestä ja päämäärätietoisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan näissä pisteytyksissä outouksia... Esimerkiksi kauppakorkeaan saa enemmän pisteitä uskonnosta kuin taloustieteestä. Kyllä, ihan tosi ! Ehkö takana on tahto saada moraaliltaan hyvää oppilasainesta tulevaisuuden myyntitykiksi, talousjohtajaksi tai pankkiiriksi ?
Ei ole olemassa mitään taloustieteen ylioppilaskoetta, joten luonnollisesti siitä ei saa lainkaan pisteitä.
Yhteiskuntaoppi (IB / EB : Ekonomia)
Kovasti täällä väitetään, että humanistisillakaan aloilla ei nykyään pärjää ilman matikkaa. Olen eri mieltä. Olen humanisti pääaine/valtiotiede sivuaineopiskelija, ja monenlaista matikkaa, tilastoa, kvantitatiivista tutkimusta ja algoritmiakin on tullut vastaan. Lukiossa pääsin lyhyen matikan läpi juuri ja juuri, itku silmässä. Ja arvatkaapa mitä? Mitään ongelmia opinnoissa ei ole tämän takia ollut. Kun matematiikan kontekstina on vaikka jokin tutkimus tai metodi, jossa matikka on kirjoitettu myös tekstinä auki, ei minulla ole mitään vaikeuksia hahmottaa sitä. Että lukion pitkän matikan osaaminen ei todellakaan ole vaatimus esim. valtsikassa opiskelulle. Enemmän hyötyä on hyvästä lukupäästä ja kyvystä hahmottaa, sisäistää ja soveltaa laajoja kokonaisuuksia. (Tätä taas mittaa lukiossa äidinkieli eniten.)
Ihmettelen, miksi monelle matemaatikolle kieliopiltaan yksinkertaistakin yksinkertaisempi ruotsi tuottaa lukiossa ja / tai yliopistossa ongelmia.
En ymmärrä myöskään sitä, miksi pitkän matikan suorittanut olisi parempi valinta lukemaan yliopistoon kieliä kuin opiskelija, joka on kirjoittanut erinomaisin arvosanoin sen ruotsin lisäksi esim. kaksi pitkää kieltä.
Matematiikan painottamisessa ei ole mitään logiikkaa, sillä hyvä matematiikan osaaminen on aina kovan harjoittelun tulos, lahjakkaillakin. Matematiikan taidot vertautuvat hyvin esimerkiksi musikaalisuuteen. Ihminen voi olla musikaalinen, muttei hänkään ilman harjoittelua pystymetsästä alkanut soittaa, kuten hän soittaa nyt. Huippumuusikon tulos on seurausta vuosien ja ehkä usean tunnin päivittäisestä harjoittelusta. Jos pitkän matematiikan L:n kirjoittanut olisi laitettu laskemaan yo-tehtäviä ilman vuosien hikistä puurtamista läpi peruskoulun ja lukion, ei hän olisi niistä selvinnyt. On aivan turhaa ja suorastaan älytöntä väittää, että matematiikassa pärjääminen on älykkyyden tae.
Älykäs kyllä halutessaan oppii lähes kaikkea, muttei välttämättä halua oppia kaikkea. Muutoinhan "kuningaslajin" kampittajien pitäisi selvitä yksinkertaisesta ruotsistakin. Ja kuningasalahan matematiikka on, koska se on perinteellisesti ollut miesten alaa ja pitkään miehille koulutehtävien muotoiluineen suunniteltua. Ja mieshän on luomakunnan kunkku, joten saadaan ainakin lisää poikia yliopistoon. Eikö siitä oltu huolissaan?
Vierailija kirjoitti:
Matematiikan painottamisessa ei ole mitään logiikkaa, sillä hyvä matematiikan osaaminen on aina kovan harjoittelun tulos, lahjakkaillakin. Matematiikan taidot vertautuvat hyvin esimerkiksi musikaalisuuteen. Ihminen voi olla musikaalinen, muttei hänkään ilman harjoittelua pystymetsästä alkanut soittaa, kuten hän soittaa nyt. Huippumuusikon tulos on seurausta vuosien ja ehkä usean tunnin päivittäisestä harjoittelusta. Jos pitkän matematiikan L:n kirjoittanut olisi laitettu laskemaan yo-tehtäviä ilman vuosien hikistä puurtamista läpi peruskoulun ja lukion, ei hän olisi niistä selvinnyt. On aivan turhaa ja suorastaan älytöntä väittää, että matematiikassa pärjääminen on älykkyyden tae.
Älykäs kyllä halutessaan oppii lähes kaikkea, muttei välttämättä halua oppia kaikkea. Muutoinhan "kuningaslajin" kampittajien pitäisi selvitä yksinkertaisesta ruotsistakin. Ja kuningasalahan matematiikka on, koska se on perinteellisesti ollut miesten alaa ja pitkään miehille koulutehtävien muotoiluineen suunniteltua. Ja mieshän on luomakunnan kunkku, joten saadaan ainakin lisää poikia yliopistoon. Eikö siitä oltu huolissaan?
Voi hitsi, näköjään matikan puurtaminen aiheuttaa dementiaa kun en muista ollenkaan harjoitelleeni tuollaisia määriä edes kirjoituksiin valmistautumisessani saati sitten aiemmin. Kirjoitin tietty L:n. Lukiomatikka ei ole kovinkaan vaativaa. Vasta yliopistossa ne vaativat kurssit tulee. Lukiomatikasta voi toki saada L:n puurtamallakin mutta lahjakkaiden ei tarvitse. Lisäksi ne jotka ei matikkaa tajua on yleensä rimaa hipoen läpäisemässä lyhyen matikan pakollisia kursseja eikä pitkän matikan kursseilla. Usko pois, noitakin on. Niistä tulee poliitikkoja ja ministereitä.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen, miksi monelle matemaatikolle kieliopiltaan yksinkertaistakin yksinkertaisempi ruotsi tuottaa lukiossa ja / tai yliopistossa ongelmia.
En ymmärrä myöskään sitä, miksi pitkän matikan suorittanut olisi parempi valinta lukemaan yliopistoon kieliä kuin opiskelija, joka on kirjoittanut erinomaisin arvosanoin sen ruotsin lisäksi esim. kaksi pitkää kieltä.
Einsteinilla oli ongelmia koulussa koska ei kiinnostanut.
Muutenkin ruotsin opiskelu pakolla ei tuo mitään lisää suurimmalle osalle suomalaisista. Lähinnä siihen tuhlautuu aikaa.
Alue: Aihe vapaa
Totean uudestaan että jotenkin kyllä ymmärrän kaikenlaiset taulukot ilman pitkää matematiikkaa. Olen selvinnyt lyhyellä matematiikalla oikein hyvin. Oletan että matemaattiset ihmiset osaavat suunnitella taulukkonsa fiksusti niin että ne ne joille ne on tarkoitettu, ymmärtävät lukemansa.