Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi yliopiston tiedekuntien opiskelijavalinnassa suositaan niin paljon laajaa matematiikkaa? Myös aloilla, joiden opintoihin ei matikka suoranaisesti liity?
10.05.2021 |
Tästä nyt kohkataan uutisissa. Mutta miksei kukaan soita vaikka oikeustieteellisen tai teologisen tiedekunnan pääsykokeista päättävälle henkilölle ja kysy, miksi uskonnon tai yhteiskunnallisten aineiden kirjoittamisesta ei saa paljon mitään pisteitä ja laajasta matematiikasta saa vaikka kuinka paljon pisteitä?
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijan on täytynyt panostaa paljon siihen, että on lukenut kaikki pitkän matematiikan kurssit hyvin. Siksi siitä tulee saada kunnon palkkio opiskelijavalinnoissa.
Jos pisteitä annettaisiin vain selvästi hyödyllisistä aineista, esimerkiksi äidinkieli jäisi pois aika usein.
Tämä äidinkieli tuli minulle yllätyksenä teknisten alaa opiskelevalle. Ilman sitä et oikeasti pärjää. Minulle toi ei ollut ongelma, sillä sekä suomen- että ruotsin kieli sujuu. Ruotsilla vaan ei oikeastaan tee yhtään mitään. Älä kirjoita sellaisesta mitä et tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijan on täytynyt panostaa paljon siihen, että on lukenut kaikki pitkän matematiikan kurssit hyvin. Siksi siitä tulee saada kunnon palkkio opiskelijavalinnoissa.
Jos pisteitä annettaisiin vain selvästi hyödyllisistä aineista, esimerkiksi äidinkieli jäisi pois aika usein.
Itse kyllä koen, että opinnoissani minua on hyödyttänyt paljon enemmän äidinkielen osaaminen kuin matematiikka (joka minulla oli lyhyin mahdollinen). Kyky tuottaa ymmärrettävää tekstiä on alallani huomattavasti tarpeellisempi kuin integraalilaskennan osaaminen. Opiskelen luonnontieteitä.
Pullamössösukupolvi rupeaa itkemään kun oikeasti pitäisi osata muutakin kun aineita joissa on pärjännyt mielipidekirjoittelun tasoisella vastailulla.
Ihan oikeasti tulee sääli näitä uuden polven "osaajia" miten pärjäävät kun yritteliäämmistä maista tulevat vievät heiltä opiskelu- ja työpaikat.
Vierailija kirjoitti:
Matematiikka on tärkeää melkein jokaisessa aineessa. Esim. nykypäivän valtiotiede ja lingvistiikka on siirtymässä kovaa vauhtia kvantatiivisempaan suuntaan kun valtiotieteiden opinnoissa aletaan painottamaan vaikkapa big dataa, sentiment analyysiä, historiallisen datan pohjalta tehtyä koneoppimmis-painotteisia tutkimuksia tai vastaavaa ja kielten puolella on yhä tärkeämpää tajuta jotain esim. natural language processingista. On tärkeää, että lukio antaa oppilaille valmiudet yliopistotason opintoihin. Ja tosiasiassahan lukion pitkä matematiikka ei todellakaan edes anna tarpeeksi valmiuksia kaikkein teknisimmille aloille.
Jonkun taulukon lukemiseen ei todellakaan tarvita pitkää matikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Pullamössösukupolvi rupeaa itkemään kun oikeasti pitäisi osata muutakin kun aineita joissa on pärjännyt mielipidekirjoittelun tasoisella vastailulla.
Ihan oikeasti tulee sääli näitä uuden polven "osaajia" miten pärjäävät kun yritteliäämmistä maista tulevat vievät heiltä opiskelu- ja työpaikat.
Aloituksen pointti oli että pitkää matematiikkaa vaaditaan useissa opiskelupaikoissa vaikka sitä pitkää matematiikkaa ei ikinä käyttäisi pätkääkään. Ajan hukkaa. Ne opiskelkoot sitä joita se kiinnostaa, samoin en oleta että matematiikka-aivot pakotetaan opiskelemaan uimaopettajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkän matikan suorittamiseen tarvitsee keskimääräistä enemmän älyä tutkitusti. Muistaakseni vähintään äo:n 110, että pääsee edes läpi. Se on siis hyvä indikaattori siitä ettei ole ihan tyhmä. Muissa aineissa ihan keskiverto 100 äo:n omaavakin pystyy hankkimaan älliä jos haluaa. Onnekkaimmat on hyviä kielissäkin ihan vain siksi, että ovat lapsena asuneet ulkomailla tms. Lisäksi jo pitkän matikan valitseminen ja suorittaminen loppuun osoittaa todennäköisesti sinnikkyyttä ja sitä ettei mene aina sieltä mistä rima on matalin, vaan on valmis tekemään töitä.
Ei pidä paikkaansa. Pitkän matikan läpäisy lukiossa ei mitenkään takaa kokonaisvaltaista älykkyyttä. Vaatia pitkää matikkaa niin monen alan opiskeluissa on sama kuin sanoisi vaikka lääkikseen hakijalle että ihan hyvin sulla on menny toi matikka mutta tänne ei ole asiaa ennen kuin sävellät edes kohtalaisen sinfonian. Älytöntä.
Tiedätkö, niin hassua kuin se onkin, myös säveltämään voi ja pitää oppia.
Voit toki ohittaa tehdyn työn ”lahjakkuutena” ja perustella saamattomuutesi jollakin itsellesi sopivalla tavalla. Niin tuntuu tekevän moni muukin :)
Kyllä, mutta jos joku on matemaattisesti megalahjakas mutta täysin tumpelo sävletäjä, onko oikein että tämä ihminen ei pääse sinne matemaattiseen opiskelupaikkaan? Pitkää matikkaa tarvitaan vain muutamalla alalla. Ennemminkin pitäisi vaatia että lyhyt matikka on suoritettu ongelmitta, jos sitä matikkaa on pakko joka paikassa yleensäkään vaatia.
Matematiikka mittaa myös loogista päättelykykyä ja ongelmanratkaisutaitoa. Niitä taitoja tarvitaan kaikilla aloilla. Siksi ymmärrän miksi matematiikasta saa pisteitä myös aloille, jotka eivät ole matemaattisia. MUTTA, onko matematiikalla liikaa painoarvoa? Kyllä jonkun ihmisen kiinnostus tiettyä aihepiiriä voi olla merkittävämpi asia kuin em. taidot. Joku voi kokea tietyn alan kutsumukseksi, jolloin se on osa elämäntapaa eikä pelkkä ammatti, jolloin omistautuminen aihepiirille varmasti ylittää ne haasteet, joita hieman puutteellisempi matemaattinen älykkyys toisi vähemmän omistautuneelle ihmiselle.
Mielestäni siis olisi hyvä ajatella miten alalle saadaan ne ihmiset, jotka sinne parhaiten soveltuvat. Pääsykokeiden avullaan se olisi selvinnyt, mutta nyt kun niihin ei haluta panostaa, niin yhtälö on vaikea.
Sen verran kommentoin Saramon kommenttiin siitä, että ihmisen ei pitäisi joutua opiskelemaan asiaa, johon hänellä ei ole paloa, että aika mielenkiintoinen kommentti pakkoruotsia kiilusilmäisesti puolustavalta puolueelta. Toivottavasti heidän silmänsä aukenevat, ja alkavat kannattaa kielivapautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matematiikka on tärkeää melkein jokaisessa aineessa. Esim. nykypäivän valtiotiede ja lingvistiikka on siirtymässä kovaa vauhtia kvantatiivisempaan suuntaan kun valtiotieteiden opinnoissa aletaan painottamaan vaikkapa big dataa, sentiment analyysiä, historiallisen datan pohjalta tehtyä koneoppimmis-painotteisia tutkimuksia tai vastaavaa ja kielten puolella on yhä tärkeämpää tajuta jotain esim. natural language processingista. On tärkeää, että lukio antaa oppilaille valmiudet yliopistotason opintoihin. Ja tosiasiassahan lukion pitkä matematiikka ei todellakaan edes anna tarpeeksi valmiuksia kaikkein teknisimmille aloille.
Jonkun taulukon lukemiseen ei todellakaan tarvita pitkää matikkaa.
Nykypäivän maailmassa esim. valtiotieteilijän tai muun yhteiskuntaa analysoivankin tulisi ymmärtää mikä tätä maailmaa pyörittää. =Algoritmit ja tekoälymallit jotka pohjautuvat juuri niihin pitkän matematiikan aiheisiin.
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijan on täytynyt panostaa paljon siihen, että on lukenut kaikki pitkän matematiikan kurssit hyvin. Siksi siitä tulee saada kunnon palkkio opiskelijavalinnoissa.
Jos pisteitä annettaisiin vain selvästi hyödyllisistä aineista, esimerkiksi äidinkieli jäisi pois aika usein.
Typerin kommentti, jonka olen tänään lukenut. Monen muunkin aineen lukemiseen panostetaan paljon, eikä niistä anneta mitään erityispalkintoa. Matematiikka ei ansaitse erityiskohtelua eikä sitä tulisi pitää meriittinä, kun haetaan aivan muunlaiselle alalle.
Äidinkieli vasta onkin hyödyllinen aine ja sen osaaminen mittaa älykkyyttä vähintään yhtä hyvin kuin matikan osaaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijan on täytynyt panostaa paljon siihen, että on lukenut kaikki pitkän matematiikan kurssit hyvin. Siksi siitä tulee saada kunnon palkkio opiskelijavalinnoissa.
Jos pisteitä annettaisiin vain selvästi hyödyllisistä aineista, esimerkiksi äidinkieli jäisi pois aika usein.
Typerin kommentti, jonka olen tänään lukenut. Monen muunkin aineen lukemiseen panostetaan paljon, eikä niistä anneta mitään erityispalkintoa. Matematiikka ei ansaitse erityiskohtelua eikä sitä tulisi pitää meriittinä, kun haetaan aivan muunlaiselle alalle.
Äidinkieli vasta onkin hyödyllinen aine ja sen osaaminen mittaa älykkyyttä vähintään yhtä hyvin kuin matikan osaaminen.
Ei matematiikastakaan anneta erityispalkintoa, hupsu! Siitä annetaan pistemäärä, joka vastaa sen kurssimäärää. Samoin kuin muista aineista.
Äidinkielen hyödyllisyydestä en viitsi väitellä. Se on kovin pitkälle uskon asia, kun kunnon evidenssi puuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Siksi, koska matematiikan (ja äidinkielen) arvosanat ennustavat parhaiten opintomenestystä kaikilla aloilla.
Lukion aikana hankitut esitiedot opiskeltavasta aineesta ovat joka tapauksessa niin vähäiset ja pinnalliset, että niillä ei ole mitään merkitystä. Olennaista on älykkyys ja ahkeruus, joita nuo arvosanat parhaiten mittaavat.
Tietysti pääsykoevalinta olisi vielä paljon parempi mittari, mutta kun sitä ei saa käyttää, niin tuo on toiseksi paras vaihtoehto.
Matemaattisesti älykkäät ihmiset eivät kyllä kaikki ole todellakaan automaattisesti myös muuten älykkäitä, esim. psykologiassa, filosofiassa, historiassa tai kielitieteessä, yms. Vastaavasti moni jossain muussa asiassa aivan loistava voi olla matemaattisesti tampio. Kyllä esim. soittimen osaaminenkin mittaa älykkyyttä ja ahkeruutta, mutta ei soittotaidolla silti pääse opiskelemaan matematiikkaa. Lisäksi myös taipumuksilla ja kiinnostuksen kohteilla on väliä, joten aineen opinnoissa menestyminen lukiossa kyllä mittaa soveltuvuutta alan opintoihin ja sitä pitäisi painottaa enemmän.
Matemaattinen osaaminen on hienoa mutta mielestäni matemaattisesti lahjakkaat ihmiset joskus turhaan keulivat sillä, että olisivat jotain yleisneroja, koska matemaattinen osaaminen muka mittaa kaikkea älykkyyttä. No ei kyllä mittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän kursseja aineessa on, sitä enemmän siitä saa pisteitä todistusvalinnassa. Ihan oikeudenmukaista. On se vaikeampi opetella hyvin 13 kuin 3 kurssia.
Logiikkasi ontuu. Voihan sitä opiskella 13 kurssia (ja enemmänkin) hyvin mutta miksi niiden kaikkien tulisi olla juuri pitkästä matematiikasta? Voisihan ne koostua useammista oppiaineista. Aika kapea ns. sivistys tulee pelkällä pitkällä matematiikalla...
Kaverini on Mensan jäsen tai ainakin testatusti sitä tasoa ja matemaattisesti erittäin lahjakas; häntä on sanottu ihmislaskimeksi.
Hän sanoi kerran, että ei ymmärrä mitä järkeä historian opiskelussa on, kun kyse on menneistä asioista. Hän sai koulussa vapautuksen kielistä (Briteissä) eikä ole sosiaalisesti hirveän taitava. Hän on kaupallisella alalla töitä, missä ei juurikaan tarvitse keskustella ihmisten kanssa.
Jonkun mielestäkö kaverini olisi parempi vaikka luokanopettajana, koska hän on niin hyvä matikassa? Kuitenkin jos matikkaa ylikorostetaan, myös ne historian opiskelupaikat vievät älyniekat, jotka eivät ymmärrä miksi historiaa opiskellaan, sillä ne vielä matemaattisesti älykkäämmät ovat jo vieneet ne matikkakeskeiset opiskelupaikat, joten näille matemaattisesti lahjakkaille, mutta ei niin lahjakkaille jää muut yliopistopaikat, joihin olisi myös motivoituneita ja kiitollisia tulijoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän kursseja aineessa on, sitä enemmän siitä saa pisteitä todistusvalinnassa. Ihan oikeudenmukaista. On se vaikeampi opetella hyvin 13 kuin 3 kurssia.
Logiikkasi ontuu. Voihan sitä opiskella 13 kurssia (ja enemmänkin) hyvin mutta miksi niiden kaikkien tulisi olla juuri pitkästä matematiikasta? Voisihan ne koostua useammista oppiaineista. Aika kapea ns. sivistys tulee pelkällä pitkällä matematiikalla...
Korkeakouluun pyrittäessä annetaankin pisteitä useista kokeista. Yleensä kai viidestä. Ei pelkällä matematiikalla mitään tee.
Ei muuta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijan on täytynyt panostaa paljon siihen, että on lukenut kaikki pitkän matematiikan kurssit hyvin. Siksi siitä tulee saada kunnon palkkio opiskelijavalinnoissa.
Jos pisteitä annettaisiin vain selvästi hyödyllisistä aineista, esimerkiksi äidinkieli jäisi pois aika usein.
Tämä äidinkieli tuli minulle yllätyksenä teknisten alaa opiskelevalle. Ilman sitä et oikeasti pärjää. Minulle toi ei ollut ongelma, sillä sekä suomen- että ruotsin kieli sujuu. Ruotsilla vaan ei oikeastaan tee yhtään mitään. Älä kirjoita sellaisesta mitä et tiedä.
Älä kirjoita itsekään. Ruotsista voi olla monille paljonkin hyötyä, vaikka sinulle ei ollut.
Ja mistä matikan valta on peräisin? Sipilän hallitushan sitä runnoi.
Vierailija kirjoitti:
Pitkän matematiikan asemaa korostettiin, koska idea oli sen avulla helpottaa poikien pääsyä yliopistoihin.
Olisiko tälle väitteelle jotain muutakin lähdettä kuin internet-mutu?
Vierailija kirjoitti:
Kaverini on Mensan jäsen tai ainakin testatusti sitä tasoa ja matemaattisesti erittäin lahjakas; häntä on sanottu ihmislaskimeksi.
Hän sanoi kerran, että ei ymmärrä mitä järkeä historian opiskelussa on, kun kyse on menneistä asioista. Hän sai koulussa vapautuksen kielistä (Briteissä) eikä ole sosiaalisesti hirveän taitava. Hän on kaupallisella alalla töitä, missä ei juurikaan tarvitse keskustella ihmisten kanssa.
Jonkun mielestäkö kaverini olisi parempi vaikka luokanopettajana, koska hän on niin hyvä matikassa? Kuitenkin jos matikkaa ylikorostetaan, myös ne historian opiskelupaikat vievät älyniekat, jotka eivät ymmärrä miksi historiaa opiskellaan, sillä ne vielä matemaattisesti älykkäämmät ovat jo vieneet ne matikkakeskeiset opiskelupaikat, joten näille matemaattisesti lahjakkaille, mutta ei niin lahjakkaille jää muut yliopistopaikat, joihin olisi myös motivoituneita ja kiitollisia tulijoita.
Lukion historialla ei ole juuri mitään tekemistä yliopistohistorian kanssa. Siellä tarvitaan kvantitatiiviset menetelmät ymmärtäviä ylioppilaita.
Järjetöntä painottaa matematiikkaa vaikka kielten opiskeluun pyrkimisessä. Vailla kaikkea logiikkaa ja järkeä. Painotettakoon matematiikkaa matemaattis-luonnontieteellisille aloille pyrkimisessä ja kieliä kielten opiskelussa. Yksinkertaista.
No saahan sillä nyt fiksuimmat seulottua alalle kuin alalle. Kaikki tiedekunnat haluaa tietenkin parhaan mahdollisen opiskelijamateriaalin, mikä heille on pyrkimässä.
Alue: Aihe vapaa
Matematiikka on tärkeää melkein jokaisessa aineessa. Esim. nykypäivän valtiotiede ja lingvistiikka on siirtymässä kovaa vauhtia kvantatiivisempaan suuntaan kun valtiotieteiden opinnoissa aletaan painottamaan vaikkapa big dataa, sentiment analyysiä, historiallisen datan pohjalta tehtyä koneoppimmis-painotteisia tutkimuksia tai vastaavaa ja kielten puolella on yhä tärkeämpää tajuta jotain esim. natural language processingista. On tärkeää, että lukio antaa oppilaille valmiudet yliopistotason opintoihin. Ja tosiasiassahan lukion pitkä matematiikka ei todellakaan edes anna tarpeeksi valmiuksia kaikkein teknisimmille aloille.