Lue keskustelun säännöt.
Mies petti, erottiin ja nyt haluaa takaisin
09.05.2021 |
Miten järkevä, pienten lasten isä on voinut seota näin? Ihastui ensin selvästi nuorempaan työkaveriinsa. Samaan aikaan alkoi minulle tosi pisteliääksi ja ilkeäksi. Kun pettäminen selvisi, erottiin yhteisellä päätöksellä. Ero oli ruma ja mies haukkui minut alimpaan maanrakoon. Jos yhden esimerkin kerron, niin jotkut näistä loukkauksista liittyivät vartalooni (huom: olen normaalipainoinen, jos joku nyt tähän puuttuu)
Miehellä on ilmeisesti jonkinlainen parisuhde ollut tämän uuden kanssa, mutta nyt se on ohi. Hän on soitellut itkuisena kuinka kaipaa takaisin ja tänä aamunakin tuli lässytysviestiä ”olet paras äiti ja minulle se ainoa oikea”. Oksettaa.
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä itse ajattelet? Voisitko ottaa takaisin?
En voi. On herännyt voimakas ällötyksen tunne koko ihmistä kohtaan. Lähinnä ihmettelen kahta asiaa: miksi hän haluaa takaisin, jos minä ja vartaloni kerran ollaan niin vastenmielisiä? Ja miten hän kuvittelee, että antaisin anteeksi kaiken tämän jälkeen? Ap
Mitä mies vastasi kun kysyit tätä häneltä?
Että ei tarkoittanut mitä aiemmin sanoi. Ap
Mun mielestä tuo ei ole mikään vastaus, vaan omien sanojen perumista. Pitää ottaavastuu sanomisistaan, ja kyetä keskustelemaan siitä mikä johti noihin sanoihin, ja ylipäätään koko prosessiin. Kaikki lähtee kuitenkin tuosta, eli selvitetäänkö asiat, vai perutaanko vain omat sanomiset ja sillä muka hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä itse ajattelet? Voisitko ottaa takaisin?
En voi. On herännyt voimakas ällötyksen tunne koko ihmistä kohtaan. Lähinnä ihmettelen kahta asiaa: miksi hän haluaa takaisin, jos minä ja vartaloni kerran ollaan niin vastenmielisiä? Ja miten hän kuvittelee, että antaisin anteeksi kaiken tämän jälkeen? Ap
Mitä mies vastasi kun kysyit tätä häneltä?
Että ei tarkoittanut mitä aiemmin sanoi. Ap
Mun mielestä tuo ei ole mikään vastaus, vaan omien sanojen perumista. Pitää ottaavastuu sanomisistaan, ja kyetä keskustelemaan siitä mikä johti noihin sanoihin, ja ylipäätään koko prosessiin. Kaikki lähtee kuitenkin tuosta, eli selvitetäänkö asiat, vai perutaanko vain omat sanomiset ja sillä muka hyvä.
Mitä väliä keskusteluilla, kun suhde on ap:n on ohi.
Vierailija kirjoitti:
Äijälle taisi lävähtää todellisuus naamalle. Hyi, että mikä niljake!
Näin se yleensä menee, tietyllä kaavalla. Jotenkin ymmärtäis vielä pettämisen. Sellaista vaan tapahtuu, vaikka kuinka rakastaisi ja hykertelisi onneaan. Elämä. Ero ja uuteen suntaan, se siitä sitten.
Mutta tämä kakkosvaihe, eli nämä takaisin luikerteluyritykset "katumisineen", mua eniten ihmetyttää. Mikä ihme saa luulemaan, että avosyli on vastassa, kunhan vaan satuilee kuinka ihana sä olet ja paaaljon parempi kuin se toinen (jonka perään kiimoissani lähdin täysin epäröimättä ja valmiina jättämään ihan kaiken).
Kun ethän sä olekaan mikään läskikasa tai makkarin lahna, vaan kedon kaunehin kukkanen. Kun enhän mä nyt todellakaan mitään noin paljon sua nuorempaa ois halunnutkaan. Just vasta hokasin.
Älyn aliarvioiminen on vielä huomattavasti loukkaavampaa kuin itse pettäminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainahan miehen voi ottaa takaisin, mutta et koskaan tule pääsemään siitä sisäisestä tunteesta, jossa tunnet vastenmielisyyttä ja inhoa häntä kohtaan. Sen vuoksi selviät helpommalla, kun eroat nyt ja pysyvästi. Nimittäin aika jonka tuhlaat häneen, on pois tilaisuudesta tavata rakastava ja sinua kunnioittava ihminen.
Tein virheen siinä että otin tällaisen ällötyksen takaisin. Hän oli vieläpä käynyt ex-kumppaninsa luona tätä ennen (naimisissa oleva nainen jolla lapsia). Jälkeenpäin olen vihannut itseäni ja inhonnut sitä että otin hänet takaisin. Jälkikäteen on paljastunut, että hänellä oli onki vedessä koko avioliittomme ajan, odotti vain että täkyyn ottaisi joku hänen mielestään "parempi" nainen. Kun ei saanut parempaa, aina vikisi päästä takaisin luokseni.
Onneksi tämä on nyt historiaa. Mies on edelleen petturi ja todella liero, nykyinen kumppani siistii nämä asiat kaikki maton alle. Ei näytä kovin onnelliselta naiselta, vaistoaa varmasti asiat.
Ap, olet ansainnut veroisesi kumppanin, jaksamista sinulle ja lapsille. Asiat siitä vielä selviää, usko pois!
-Saman kokenut
Pahoittelut, että sinäkin olet joutunut kokemaan saman. Kyllä, uskon että selviän ja kiitän tätä ällötyksen tunnetta koska vaikeampaa olisi jos edelleen kaipaisin miestä takaisin. Näköjään kun arvostus menee, niin lähtee onneksi rakkauskin. Ap
Sivusta huutelen, mutta viimeinen virkkeesi on kyllä totta. Jos aiemmin olin rakastanut miestä, vaikka tämä törttöili miten, niin pettämisestä kuullessani kaikki se rakkaus vain kertalaakista haihtui, eikä palannut. Aivan kuin jokin lumous olisi sormia napsauttamalla kumoutunut. Onneksi, koska sitten oli helpompi tehdä järkeviä päätöksiä, kun järjesteli elämän uusiksi.
Vierailija kirjoitti:
Näyttää siltä että miehellä on ollut (keski-iän?) Kriisi itsensä kanssa vauva-aikana. Hän ei ole ollut tyytyväinen elämänsä "kokoonpanoon" ja saanut tukea libidolleen nuoren naisen kiinnostuksesta. Tyytymättömyys on manifestoitunut myös ilkeänä käytöksenä puolisoa kohtaan.
Kuitenkin, hän on huomannut että moni kakku päältä kaunis, mutta se ei ratkaise oman pään sisäisiä ongelmia. Hän on (ehkä?) Tajunnut, että teki tyhmästi ja uusi elämä ei ollut parempi. Siis jos on oikeasti viisastunut. Toinen mahdollisuus on, että hän ei ole viisastunut yhtään, vaan ykkösvaihtoehdon mentyä sivu suun, hän yrittää saada sen "kakkospalkinnon" jotta ei jää ilman.
Jälkimmäisessä tapauksessa mies ei ole rehellisesti pysty olemaan kanssasi aidosti. Lisäksi, tuntuu siltä että hän ei ymmärrä että teoilla on seurauksensa. Jos sinua ällöttää mies, älä ota häntä takaisin. Siitä ei seuraa mitään hyvää. Tekojemme seuraukset meidän kaikkien on kannettava, halusimme tai emme.
Tämähän on se perinteinen kaava. Monella parilla tulee tuollainen sekoilu siinä kun kasvetaan itse, ja kasvetaan parisuhteeseen. Se on sitten ihan yksilöistä kiinni miten homma lopulta menee. Tiedän monta paria joilla on ollut tuossa vaiheessa itsensäetsimispettämissekoilu, ja siitä on selvitty yhdessä jatkaen, ja vähintään yhtä monta sellaista joissa ei ole jatkettu enää.
Omalla kohdallani tunnistan tuon "ymmärtäjä"vaiheen, eli suhteen ulkopuolelta löytyy ymmärtäjä, joka on niin paljon älykkäämpi, ja asioihin järkevästi suhtautuva, haluaa minulle vain pelkkää hyvää, ja on valmis"pelastamaan" minut huonolta suhteeltani. Oma siippa tuntuu aivan virhevalinnalta hänen rinnallaan, ja sitä alkaa elättelemään toiveti että nyt löytyi se oma puoliskoni ja sieluni kumppani! Tokihan se toinen jaksaa tsempata ja olla täydellinen tukija siinä että saa minut suhteestani pois ja itselleen, mutta harvoin loppuelämäänsä. Ihan samat ongelmat hiipivät pikkuhiljaa siihen uuteenkin rakkauteen, jos ei ole ymmärretty omaa päätä tutkia ja hoitaa. Tuntuu helpolta lähteä onnettomasta suhteesta uuteen rakkauteen, kun kaikki on ihanaa ja jännää, ja tunteet kuumina, kuten uumatkin.
Miehelläni on sama kokemus myös, ja kumpikin tulimme aikoinamme siihen lopputulemaan, että tuollaiset ymmärtäjät kannattaa jättää omaan arvoonsa. Jos joskus tulee paikka että tuntuu kuin joku vastakkaisesta sukupuolesta on ymmärtäväinen, auttavainen, valmis tukemaan parisuhdeongelmissa, "ihjan vain kaveripohjalta" kun olen niin "mahtava tyyppi", niin siinä vaiheessa käännetään katse omaan suhteeseen ja aletaan työstämään sitä. Emme aioa astua tuohon samaan ansaan enää kun tunnistamme sen.
Ja siis ei, emme ole toisiamme pettäneet, mutta entisissä suhteissa kyllä, ja olemme siitä oppineet miten homman pitää meidän välillä toimia ettei vastaavaa enää koskaan tapahdu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä itse ajattelet? Voisitko ottaa takaisin?
En voi. On herännyt voimakas ällötyksen tunne koko ihmistä kohtaan. Lähinnä ihmettelen kahta asiaa: miksi hän haluaa takaisin, jos minä ja vartaloni kerran ollaan niin vastenmielisiä? Ja miten hän kuvittelee, että antaisin anteeksi kaiken tämän jälkeen? Ap
Mitä mies vastasi kun kysyit tätä häneltä?
Että ei tarkoittanut mitä aiemmin sanoi. Ap
Mun mielestä tuo ei ole mikään vastaus, vaan omien sanojen perumista. Pitää ottaavastuu sanomisistaan, ja kyetä keskustelemaan siitä mikä johti noihin sanoihin, ja ylipäätään koko prosessiin. Kaikki lähtee kuitenkin tuosta, eli selvitetäänkö asiat, vai perutaanko vain omat sanomiset ja sillä muka hyvä.
Mitä väliä keskusteluilla, kun suhde on ap:n on ohi.
Ei mitään, mutta eihän tuohon vastauksen kysymiselläkään ollut mitään väliä, ksoka suhde on jo ohi, mutta silti ap kysyi. Miehen vastaus vain alleviivaa ap:n oikeaa valintaa olla ottamatta miestä takaisin. Omien sanojen peruminen vs että mies olisi oikeasti halunnut suhteen jatkuvan ja siksi olisi ollut valmis keskusteluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysy mieheltä mitä iloa tuottaisi sinulle. Millä säännöillä haluaa takaisin? Bisnesneuvottelut käyntiin. Sulla on valttikortit nyt
Siis kun oikeasti en halua, koko ajatuskin puistattaa ja aiheuttaa ällötyksen tunteita. Miehen nykyinen olemus ja koreileva pukeutumistyyli ärsyttävät. Lapsille voi olla isä, mutta minun elämääni hän ei enää tule.
Onhan maailmassa muitakin miehiä kuin hän ja pettäjän kanssa ei tarvitse olla. Alan treffailla sitten kun olen siihen valmis. Ap
Oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä itse ajattelet? Voisitko ottaa takaisin?
En voi. On herännyt voimakas ällötyksen tunne koko ihmistä kohtaan. Lähinnä ihmettelen kahta asiaa: miksi hän haluaa takaisin, jos minä ja vartaloni kerran ollaan niin vastenmielisiä? Ja miten hän kuvittelee, että antaisin anteeksi kaiken tämän jälkeen? Ap
Mitä mies vastasi kun kysyit tätä häneltä?
Että ei tarkoittanut mitä aiemmin sanoi. Ap
Mun mielestä tuo ei ole mikään vastaus, vaan omien sanojen perumista. Pitää ottaavastuu sanomisistaan, ja kyetä keskustelemaan siitä mikä johti noihin sanoihin, ja ylipäätään koko prosessiin. Kaikki lähtee kuitenkin tuosta, eli selvitetäänkö asiat, vai perutaanko vain omat sanomiset ja sillä muka hyvä.
Mitä väliä keskusteluilla, kun suhde on ap:n on ohi.
Ei mitään, mutta eihän tuohon vastauksen kysymiselläkään ollut mitään väliä, ksoka suhde on jo ohi, mutta silti ap kysyi. Miehen vastaus vain alleviivaa ap:n oikeaa valintaa olla ottamatta miestä takaisin. Omien sanojen peruminen vs että mies olisi oikeasti halunnut suhteen jatkuvan ja siksi olisi ollut valmis keskusteluun.
Ei ap ole missään vaiheessa tuonut esiin, että takaisin ottaminen olisi ollut vaihtoehto. Silti siitä täällä spekuloidaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä itse ajattelet? Voisitko ottaa takaisin?
En voi. On herännyt voimakas ällötyksen tunne koko ihmistä kohtaan. Lähinnä ihmettelen kahta asiaa: miksi hän haluaa takaisin, jos minä ja vartaloni kerran ollaan niin vastenmielisiä? Ja miten hän kuvittelee, että antaisin anteeksi kaiken tämän jälkeen? Ap
Mitä mies vastasi kun kysyit tätä häneltä?
Että ei tarkoittanut mitä aiemmin sanoi. Ap
Mun mielestä tuo ei ole mikään vastaus, vaan omien sanojen perumista. Pitää ottaavastuu sanomisistaan, ja kyetä keskustelemaan siitä mikä johti noihin sanoihin, ja ylipäätään koko prosessiin. Kaikki lähtee kuitenkin tuosta, eli selvitetäänkö asiat, vai perutaanko vain omat sanomiset ja sillä muka hyvä.
Tarkoittaako tämä mies koskaan sanomisiaan? Onko se vain pakokeino epämukavasta tilanteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne tekee tuon aina kun uusi ei osoittautunutkaan siksi mitä luuli. Pysy vahvana. Yksi existäni yrittää aika ajoin rakaisin vielä parinkymmenen vuoden jälkeen. Toinen ex on yrittänyt varmasti 10 kertaa takaisin viimeisien vuosien aikana. Yhden exän kanssa tein sen virheen että palattiin yhteen. Ei olisi pitänyt. Häntäheikki on häntäheikki. Takaisin niitä ei oteta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä itse ajattelet? Voisitko ottaa takaisin?
En voi. On herännyt voimakas ällötyksen tunne koko ihmistä kohtaan. Lähinnä ihmettelen kahta asiaa: miksi hän haluaa takaisin, jos minä ja vartaloni kerran ollaan niin vastenmielisiä? Ja miten hän kuvittelee, että antaisin anteeksi kaiken tämän jälkeen? Ap
Mitä mies vastasi kun kysyit tätä häneltä?
Että ei tarkoittanut mitä aiemmin sanoi. Ap
Mun mielestä tuo ei ole mikään vastaus, vaan omien sanojen perumista. Pitää ottaavastuu sanomisistaan, ja kyetä keskustelemaan siitä mikä johti noihin sanoihin, ja ylipäätään koko prosessiin. Kaikki lähtee kuitenkin tuosta, eli selvitetäänkö asiat, vai perutaanko vain omat sanomiset ja sillä muka hyvä.
Mitä väliä keskusteluilla, kun suhde on ap:n on ohi.
Ei mitään, mutta eihän tuohon vastauksen kysymiselläkään ollut mitään väliä, ksoka suhde on jo ohi, mutta silti ap kysyi. Miehen vastaus vain alleviivaa ap:n oikeaa valintaa olla ottamatta miestä takaisin. Omien sanojen peruminen vs että mies olisi oikeasti halunnut suhteen jatkuvan ja siksi olisi ollut valmis keskusteluun.
Tarkoitat varmaan että mies olisi valmis manipulointiin. Sitähän keskusteluyhteyden haluaminen on silloin kun halutaan entinen etu takaisin, joka ei uuden edun läsnäollessa merkinnyt mitään. Vasta uuden edun menetys avasi mahdollisuuden, mitä ei ikinä olisi tullut, jos uusi etu tuottaisi yhä hyötyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä ole ensimmäinen mies joka petämmisen ja haukkumisen jälkeen yrittää mielistelyllä takaisin. Minä otin. Mutta en ottanut enää kolmatta kertaa. Että voikin nainen olla tyhmä kun uskoo kaiken lällyttelyn mitä miehet suustaan epätoivoissaan päästelee.
Vierailija kirjoitti:
Työnnä inkivääritanko sen peräaukkoon, niin oppii siitä.
???? 🤔
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä itse ajattelet? Voisitko ottaa takaisin?
En voi. On herännyt voimakas ällötyksen tunne koko ihmistä kohtaan. Lähinnä ihmettelen kahta asiaa: miksi hän haluaa takaisin, jos minä ja vartaloni kerran ollaan niin vastenmielisiä? Ja miten hän kuvittelee, että antaisin anteeksi kaiken tämän jälkeen? Ap
Mitä mies vastasi kun kysyit tätä häneltä?
Että ei tarkoittanut mitä aiemmin sanoi. Ap
Mun mielestä tuo ei ole mikään vastaus, vaan omien sanojen perumista. Pitää ottaavastuu sanomisistaan, ja kyetä keskustelemaan siitä mikä johti noihin sanoihin, ja ylipäätään koko prosessiin. Kaikki lähtee kuitenkin tuosta, eli selvitetäänkö asiat, vai perutaanko vain omat sanomiset ja sillä muka hyvä.
Mitä väliä keskusteluilla, kun suhde on ap:n on ohi.
Ei mitään, mutta eihän tuohon vastauksen kysymiselläkään ollut mitään väliä, ksoka suhde on jo ohi, mutta silti ap kysyi. Miehen vastaus vain alleviivaa ap:n oikeaa valintaa olla ottamatta miestä takaisin. Omien sanojen peruminen vs että mies olisi oikeasti halunnut suhteen jatkuvan ja siksi olisi ollut valmis keskusteluun.
Tarkoitat varmaan että mies olisi valmis manipulointiin. Sitähän keskusteluyhteyden haluaminen on silloin kun halutaan entinen etu takaisin, joka ei uuden edun läsnäollessa merkinnyt mitään. Vasta uuden edun menetys avasi mahdollisuuden, mitä ei ikinä olisi tullut, jos uusi etu tuottaisi yhä hyötyä.
En tarkoita, vaan sitä että mies ajattelee vain itseään, ja omaa lyhytnäköistä hyvänolon tunnettaan.
Se on miehelle että voi voi ja kättä housuun. Olisi pitänyt miettiä valintojen seurauksia etukäteen. Ap jatkat elämääsi ja et reagoi itkuvirsiin tai mihinkään muuhun kuin lasten asioita koskeviin viesteihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äijälle taisi lävähtää todellisuus naamalle. Hyi, että mikä niljake!
Näin se yleensä menee, tietyllä kaavalla. Jotenkin ymmärtäis vielä pettämisen. Sellaista vaan tapahtuu, vaikka kuinka rakastaisi ja hykertelisi onneaan. Elämä. Ero ja uuteen suntaan, se siitä sitten.
Mutta tämä kakkosvaihe, eli nämä takaisin luikerteluyritykset "katumisineen", mua eniten ihmetyttää. Mikä ihme saa luulemaan, että avosyli on vastassa, kunhan vaan satuilee kuinka ihana sä olet ja paaaljon parempi kuin se toinen (jonka perään kiimoissani lähdin täysin epäröimättä ja valmiina jättämään ihan kaiken).
Kun ethän sä olekaan mikään läskikasa tai makkarin lahna, vaan kedon kaunehin kukkanen. Kun enhän mä nyt todellakaan mitään noin paljon sua nuorempaa ois halunnutkaan. Just vasta hokasin.
Älyn aliarvioiminen on vielä huomattavasti loukkaavampaa kuin itse pettäminen.
Totta turiset. Kun pettäminen kävi ilmi, olin järkyttynyt, mutta jotenkin rationaalinen. "Näin tässä sitten kävi, nyt täytyy järjestellä elämä uusiksi." Vihaiseksi tulin vasta sitten, kun mies alkoi pyrkiä takaisin ja sanoi heti petettyään ymmärtäneensä, että oikeasti rakastaa vain minua ja tahtoo viettää loppuelämänsä kanssani.
Mies piti oikein valistuneita palopuheita siitä, että nyt rakennetaan suhteesta vahvempi kuin koskaan ja lopulta tämä kokemus vain tuo meidät lähemmäs toisiamme. Voi sitä vihan ja lopulta suorastaan vainoamisen määrää, kun mies käsitti, että en ole jatkamassa suhdetta hänen kanssaan. Minä olin se pahis.
Eli tiivistettynä, pettäminen oli sinänsä ymmärrettävissä ja sen koin vielä inhimillisenä virheenä. Sen, että mies oletti minun jatkavan hänen kanssaan pettämisen jälkeen, koin loukkauksena ja halventamisena.
Vierailija kirjoitti:
Hänelle pitää varmaan sanoittaa ääneen mitä hän on tehnyt. Jättänyt perheensä, haukkunut ja loukannut sinua. Kerro hänelle, että kuuntelit häntä ja uskoit, mitä hän sanoi. Ja sitten vaan hyvästi. Jatkossa viestittely vain lasten asioissa, eli et vastaa muihin viesteihin.
Juuri näin. Voi korostaa rehellisyyden merkitystä.
Jos on sanonut tyhmästi, on sillä hetkellä tarkoittanut sitä. Aineettomuudestaan huolimatta sanat ovat ihmisen voimakkain ase. Tämä pitäisi opettaa jo koululapsille. Sanoja ei saa takaisin.
Tuo mies on loukannut ihmistä, vaikka on vakuuttanut rakastavansa ("kunnes kuolema erottaa") ja vahvistanut loukkauksen lähtemällä suhteesta toisen naisen matkaan.
Hänellä on käsitteet sekaisin - monella on - eikä ole ymmärtänyt, mikä ero on vaimolla ja äidillä. Siksi hänen tulee - ymmärrystä ja äidinrakkautta saadakseen - mennä itkemään oman äitinsä luo. "Olet paras äiti" -tyyliset repliikit osoittavat tätä harhaantumista vaimo sektorilta äitisektorille. Tottakai ap on hänen lastensa paras äiti (oliko vertailukohteita), mutta turhassakin paluun toivossa exälle olisi pitänyt antaa asema korostetusti naisena, ei äitinä.
Terveiset vain palstalla harhaileville miehille: arvostakaa naistanne lastenne äitinä, mutta ennen muuta omana rakkaana seksi- ym. kumppanina. Kukaan nainen, pois lukien oma synnyttäjänne, ei halua kuulla äidittelyä unelmien prinssiltä saati seksipartnerilta.
Tutulleni kävi noin. Mies lähti ykskaks nuoremman työkaverin matkaan, ensin auttamaan remontissa, sitten olikin jo suhde. Työkaveri tuli raskaaksi.
Mies itki tutulleni eli exälleen, miten oli voinut tehdä jotain niin hirveän väärin ja huonompaan vaihtoi ja kaikkea tuollaista tilitti itkuisena kerta toisensa jälkeen lapsia hakiessa, ja kovasti oli tulossa takaisin. Tuttuni ei ottanut takaisin ja tuo pettäjäpariskunta on edelleen yhdessä, se lapsi on jo koululainen. Tuttuni elää sinkkuna tyttyväistä elämää harrastaen ja matkustellen, lapset jo aikuisuuden kynnyksellä.
Miksi ihmeessä?
Kai ap voi mennä elämässä eteenpäin ilman miestäkin?