Mies petti, erottiin ja nyt haluaa takaisin
Miten järkevä, pienten lasten isä on voinut seota näin? Ihastui ensin selvästi nuorempaan työkaveriinsa. Samaan aikaan alkoi minulle tosi pisteliääksi ja ilkeäksi. Kun pettäminen selvisi, erottiin yhteisellä päätöksellä. Ero oli ruma ja mies haukkui minut alimpaan maanrakoon. Jos yhden esimerkin kerron, niin jotkut näistä loukkauksista liittyivät vartalooni (huom: olen normaalipainoinen, jos joku nyt tähän puuttuu)
Miehellä on ilmeisesti jonkinlainen parisuhde ollut tämän uuden kanssa, mutta nyt se on ohi. Hän on soitellut itkuisena kuinka kaipaa takaisin ja tänä aamunakin tuli lässytysviestiä ”olet paras äiti ja minulle se ainoa oikea”. Oksettaa.
Kommentit (90)
Äijälle taisi lävähtää todellisuus naamalle. Hyi, että mikä niljake!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä itse ajattelet? Voisitko ottaa takaisin?
En voi. On herännyt voimakas ällötyksen tunne koko ihmistä kohtaan. Lähinnä ihmettelen kahta asiaa: miksi hän haluaa takaisin, jos minä ja vartaloni kerran ollaan niin vastenmielisiä? Ja miten hän kuvittelee, että antaisin anteeksi kaiken tämän jälkeen? Ap
Mitä väliä sillä on? Miksi käytät aikaasi tuollaisen miettimiseen?
Eiköhän tuossa tilanteessa jokainen käytä aikaansa miettimiseen? Se ei tarkoita, että ovea pitää auki miehelle. Tuskin kenellekään perheen hajoaminen on siisti ja kevyesti ohitettava episodi, sormia napsauttamalla uuteen elämänvaiheeseen, tuosta noin vain. Ja rakkauskaan tuskin kuolee ihan ensimmäiseen pettämiseen.
Ap ihmettelee miten mies voi sekoilla noin. Onhan siinä jo ihmettelemistä kerrakseen. Nämä yleensä vielä edellispäivänä vakuuttelevat suurta rakkauttaan, mutta kun se uusi salasuhde viimein vakiintuu, niin jopas alkaakin vaimokulta olla ruma ja läski tursas, jolle voi oksentaa mitä sattuu. Ja sen jälkeen ollaan taas ovella, kun huumat haihtuu. Ja pelissä on lapset, ei ole helppoa. Ja onhan tuossa käytännön järjestelyjenkin miettimistä, ja miten jatkossa itkuiikan kans voisi kommunikoida. Kaikki meni nyt rikki.
Kiitos viestistäsi, nauratti tuo itkuiikka :D Sellainen hän juuri on. Ja kyllä, minustakin luonnollista että asia on mielen päällä. Ap
No joo, sain samalla tässä purkaa tuntojani, kun muistui oma pettäjäruikuttaja mieleeni. Raskas ajanjakso, vaikka siitä selviääkin. Kuitenkin se jää johonkin sopukkaan hienoisesti kummittelemaan, vaikka olen mennytkin eteenpäin hienosti ja kaikki on hyvin. Miksi ei vaisto varoittanut, olenko näin lepsu löppänä? Vaan mistäpä noita tunnistaa, taitaa ne "kunnon miehetkin" hairahtua, kun sopiva kohdalle sattuu.
Mutta mitäpä noita miettimään. Toivottavasti jaksat tämän p*skaperiodin käydä läpi ja pääset aloittamaan alusta. Tunnut fiksulta, ei hätäpäivää, tsempit !! :)
Kiitos!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä itse ajattelet? Voisitko ottaa takaisin?
En voi. On herännyt voimakas ällötyksen tunne koko ihmistä kohtaan. Lähinnä ihmettelen kahta asiaa: miksi hän haluaa takaisin, jos minä ja vartaloni kerran ollaan niin vastenmielisiä? Ja miten hän kuvittelee, että antaisin anteeksi kaiken tämän jälkeen? Ap
Nuori nainen ei palvellut yhtä hyvin ja sä olet halpa piika. Erosin on kallis.
Esittele hänelle Pekka, uusi kumppanisi*. Eli oikeasti työkaverisi, naapuri, serkkupoika tmv, mutta ei miehen tarvitse tietää totuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä itse ajattelet? Voisitko ottaa takaisin?
En voi. On herännyt voimakas ällötyksen tunne koko ihmistä kohtaan. Lähinnä ihmettelen kahta asiaa: miksi hän haluaa takaisin, jos minä ja vartaloni kerran ollaan niin vastenmielisiä? Ja miten hän kuvittelee, että antaisin anteeksi kaiken tämän jälkeen? Ap
Älä ota takaisin, vaan anna hänelle vähän lisäaikaa lasten kanssa. Hän nimittäin löytää pian uuden. Voit sanoa, että olet antanut anteeksi, mutta yhteen ei palata. Se varmasti helpottaa molempia, kun viha on Poissa.
Ei tarvitse sanoa, että on antanut anteeksi, jos ei tunne niin.
Voi sanoa ihan suoraan, että oksetat minua, lopeta tuo lässytys, en halua saada viestejä mistään muusta, kuin lapsiin liittyvistä asiallisista aidoista.
Kysy mieheltä mitä iloa tuottaisi sinulle. Millä säännöillä haluaa takaisin? Bisnesneuvottelut käyntiin. Sulla on valttikortit nyt
Voit kertoa miehelle että hän ei ole sinulle se oikea. Etsiköön uutta muijaa vaan.
Näyttää siltä että miehellä on ollut (keski-iän?) Kriisi itsensä kanssa vauva-aikana. Hän ei ole ollut tyytyväinen elämänsä "kokoonpanoon" ja saanut tukea libidolleen nuoren naisen kiinnostuksesta. Tyytymättömyys on manifestoitunut myös ilkeänä käytöksenä puolisoa kohtaan.
Kuitenkin, hän on huomannut että moni kakku päältä kaunis, mutta se ei ratkaise oman pään sisäisiä ongelmia. Hän on (ehkä?) Tajunnut, että teki tyhmästi ja uusi elämä ei ollut parempi. Siis jos on oikeasti viisastunut. Toinen mahdollisuus on, että hän ei ole viisastunut yhtään, vaan ykkösvaihtoehdon mentyä sivu suun, hän yrittää saada sen "kakkospalkinnon" jotta ei jää ilman.
Jälkimmäisessä tapauksessa mies ei ole rehellisesti pysty olemaan kanssasi aidosti. Lisäksi, tuntuu siltä että hän ei ymmärrä että teoilla on seurauksensa. Jos sinua ällöttää mies, älä ota häntä takaisin. Siitä ei seuraa mitään hyvää. Tekojemme seuraukset meidän kaikkien on kannettava, halusimme tai emme.
Vierailija kirjoitti:
Kysy mieheltä mitä iloa tuottaisi sinulle. Millä säännöillä haluaa takaisin? Bisnesneuvottelut käyntiin. Sulla on valttikortit nyt
Siis kun oikeasti en halua, koko ajatuskin puistattaa ja aiheuttaa ällötyksen tunteita. Miehen nykyinen olemus ja koreileva pukeutumistyyli ärsyttävät. Lapsille voi olla isä, mutta minun elämääni hän ei enää tule.
Onhan maailmassa muitakin miehiä kuin hän ja pettäjän kanssa ei tarvitse olla. Alan treffailla sitten kun olen siihen valmis. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätähän moni mies valitettavasti tekee. Oman lapseni isä teki saman tempun lapsen ollessa 1,5v vanha, ja vuosia ihmetteli miksen huoli takaisin. Sitä saa, mitä tilaa.
Olen käsittänyt myös, että on aika yleistä. Eniten ärsyttää ehkä se, että mies antaa ymmärtää kuinka MINÄ tässä hajotan perheen, kun en huoli miestä takaisin. Ei näe omaa toimintaansa realistisesti. Ap
Aikoinaan mies jäi salasuhteesta kiinni. Miehen kaverit, jopa jotkut minun kaverini ja parhaimpana miehen äiti syyttivät minua huonosta itsetunnosta ja herkkähipiäisyydestä, kun en ottanut miestä takaisin. Koska kaikki me teemme virheitä ja niistä virheistä oppii, ne vasta punnitsevat tosirakkauden. Joo.
Vierailija kirjoitti:
Näyttää siltä että miehellä on ollut (keski-iän?) Kriisi itsensä kanssa vauva-aikana. Hän ei ole ollut tyytyväinen elämänsä "kokoonpanoon" ja saanut tukea libidolleen nuoren naisen kiinnostuksesta. Tyytymättömyys on manifestoitunut myös ilkeänä käytöksenä puolisoa kohtaan.
Kuitenkin, hän on huomannut että moni kakku päältä kaunis, mutta se ei ratkaise oman pään sisäisiä ongelmia. Hän on (ehkä?) Tajunnut, että teki tyhmästi ja uusi elämä ei ollut parempi. Siis jos on oikeasti viisastunut. Toinen mahdollisuus on, että hän ei ole viisastunut yhtään, vaan ykkösvaihtoehdon mentyä sivu suun, hän yrittää saada sen "kakkospalkinnon" jotta ei jää ilman.
Jälkimmäisessä tapauksessa mies ei ole rehellisesti pysty olemaan kanssasi aidosti. Lisäksi, tuntuu siltä että hän ei ymmärrä että teoilla on seurauksensa. Jos sinua ällöttää mies, älä ota häntä takaisin. Siitä ei seuraa mitään hyvää. Tekojemme seuraukset meidän kaikkien on kannettava, halusimme tai emme.
Jännää tässä, että pitää dissata nuorta naista vain päältä kauniiksi. Ehkä nuori nainenkin huomasi, että ap:n mies on kämäinen ukko
Ainahan miehen voi ottaa takaisin, mutta et koskaan tule pääsemään siitä sisäisestä tunteesta, jossa tunnet vastenmielisyyttä ja inhoa häntä kohtaan. Sen vuoksi selviät helpommalla, kun eroat nyt ja pysyvästi. Nimittäin aika jonka tuhlaat häneen, on pois tilaisuudesta tavata rakastava ja sinua kunnioittava ihminen.
Tein virheen siinä että otin tällaisen ällötyksen takaisin. Hän oli vieläpä käynyt ex-kumppaninsa luona tätä ennen (naimisissa oleva nainen jolla lapsia). Jälkeenpäin olen vihannut itseäni ja inhonnut sitä että otin hänet takaisin. Jälkikäteen on paljastunut, että hänellä oli onki vedessä koko avioliittomme ajan, odotti vain että täkyyn ottaisi joku hänen mielestään "parempi" nainen. Kun ei saanut parempaa, aina vikisi päästä takaisin luokseni.
Onneksi tämä on nyt historiaa. Mies on edelleen petturi ja todella liero, nykyinen kumppani siistii nämä asiat kaikki maton alle. Ei näytä kovin onnelliselta naiselta, vaistoaa varmasti asiat.
Ap, olet ansainnut veroisesi kumppanin, jaksamista sinulle ja lapsille. Asiat siitä vielä selviää, usko pois!
-Saman kokenut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näyttää siltä että miehellä on ollut (keski-iän?) Kriisi itsensä kanssa vauva-aikana. Hän ei ole ollut tyytyväinen elämänsä "kokoonpanoon" ja saanut tukea libidolleen nuoren naisen kiinnostuksesta. Tyytymättömyys on manifestoitunut myös ilkeänä käytöksenä puolisoa kohtaan.
Kuitenkin, hän on huomannut että moni kakku päältä kaunis, mutta se ei ratkaise oman pään sisäisiä ongelmia. Hän on (ehkä?) Tajunnut, että teki tyhmästi ja uusi elämä ei ollut parempi. Siis jos on oikeasti viisastunut. Toinen mahdollisuus on, että hän ei ole viisastunut yhtään, vaan ykkösvaihtoehdon mentyä sivu suun, hän yrittää saada sen "kakkospalkinnon" jotta ei jää ilman.
Jälkimmäisessä tapauksessa mies ei ole rehellisesti pysty olemaan kanssasi aidosti. Lisäksi, tuntuu siltä että hän ei ymmärrä että teoilla on seurauksensa. Jos sinua ällöttää mies, älä ota häntä takaisin. Siitä ei seuraa mitään hyvää. Tekojemme seuraukset meidän kaikkien on kannettava, halusimme tai emme.
Jännää tässä, että pitää dissata nuorta naista vain päältä kauniiksi. Ehkä nuori nainenkin huomasi, että ap:n mies on kämäinen ukko
Minullekin tuli elävä mielikuva, jossa nuori morsmaikku onkin hetken katseltuaan todennut miehen olevan vanha, pappaantuva tursas, jonka kanssa ei ole mitään yhteistä.
Mies kävi kokeilemassa, onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolen, ja totesi, että vanhassa vara parempi. En ottaisi takaisin, mulla samanlainen kokemus exän kanssa. Kävi pariinkin kertaan rahapulassa ovella, mutta en huolinut enää takaisin. Lasten asiat sovittiin asiallisessa merkeissä, mutta siihen se jäi. Nyt jo toinen muija kierroksessa sen jälkeen, kun täältä lähti, itse vietän lasten kanssa keskenämme elämää, kiire ei ole hakea uutta kumppania rinnalle.
35 korjaa, rahapulassa, hah, piti olla RAAPIMASSA!
Niinpä.
Mieshän siis sanoi että olet paras Äiti.
Parittelua miehet naisesta haluavat. Eli se haluaa että levittelet toosaasi sille.
Vierailija kirjoitti:
Ainahan miehen voi ottaa takaisin, mutta et koskaan tule pääsemään siitä sisäisestä tunteesta, jossa tunnet vastenmielisyyttä ja inhoa häntä kohtaan. Sen vuoksi selviät helpommalla, kun eroat nyt ja pysyvästi. Nimittäin aika jonka tuhlaat häneen, on pois tilaisuudesta tavata rakastava ja sinua kunnioittava ihminen.
Tein virheen siinä että otin tällaisen ällötyksen takaisin. Hän oli vieläpä käynyt ex-kumppaninsa luona tätä ennen (naimisissa oleva nainen jolla lapsia). Jälkeenpäin olen vihannut itseäni ja inhonnut sitä että otin hänet takaisin. Jälkikäteen on paljastunut, että hänellä oli onki vedessä koko avioliittomme ajan, odotti vain että täkyyn ottaisi joku hänen mielestään "parempi" nainen. Kun ei saanut parempaa, aina vikisi päästä takaisin luokseni.
Onneksi tämä on nyt historiaa. Mies on edelleen petturi ja todella liero, nykyinen kumppani siistii nämä asiat kaikki maton alle. Ei näytä kovin onnelliselta naiselta, vaistoaa varmasti asiat.
Ap, olet ansainnut veroisesi kumppanin, jaksamista sinulle ja lapsille. Asiat siitä vielä selviää, usko pois!
-Saman kokenut
Pahoittelut, että sinäkin olet joutunut kokemaan saman. Kyllä, uskon että selviän ja kiitän tätä ällötyksen tunnetta koska vaikeampaa olisi jos edelleen kaipaisin miestä takaisin. Näköjään kun arvostus menee, niin lähtee onneksi rakkauskin. Ap
Älä ota takaisin, lähtemällä työkaverin matkaan näytti todellisen luonteensa.
No joo, sain samalla tässä purkaa tuntojani, kun muistui oma pettäjäruikuttaja mieleeni. Raskas ajanjakso, vaikka siitä selviääkin. Kuitenkin se jää johonkin sopukkaan hienoisesti kummittelemaan, vaikka olen mennytkin eteenpäin hienosti ja kaikki on hyvin. Miksi ei vaisto varoittanut, olenko näin lepsu löppänä? Vaan mistäpä noita tunnistaa, taitaa ne "kunnon miehetkin" hairahtua, kun sopiva kohdalle sattuu.
Mutta mitäpä noita miettimään. Toivottavasti jaksat tämän p*skaperiodin käydä läpi ja pääset aloittamaan alusta. Tunnut fiksulta, ei hätäpäivää, tsempit !! :)